Valtiovarainministeriö julkaisi talousarvioesityksensä vuodelle 2019 tänään. Ennalta tiedetyt leikkaukset mm. koulutukseen toteutuivat ja myöskin vähemmän yllätyksellisesti Suomi tulee panostamaan entistä enemmän kehitysyhteistyöhön. Maahanmuutosta leikataan 47 miljoonaa euroa ja korkeakoulutuksesta 175 miljoonaa. Kaikenkaikkiaan Suomen talous on ensi vuonna tämänhetkisten arvioiden mukaan noin 1,7 miljardia euroa alijäämäinen.
Kehitysyhteistyöhön Suomi aikoo tuupata 726 miljoonaa euroa, joka on noin 36 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kohdassa ”Eräät jäsenmaksut” rahaa on arvioitu palavan 78 miljoonaa. Kaikenkaikkiaan ulkoministeriön hallinnonalaan on budjetoitu ensi vuodelle noin 1,12 miljardia euroa, 17 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna.
Suurimpana kärsijänä tässä talousarviossa näyttäisivät olevan opiskelijat. Leikkauksia on tehty kautta linjan ja rahaleikkurissa ovat niin varhaiskasvatus, peruskoulut kuin korkeakoulutkin. Lisää rahaa on suunnattu ainoastaan ammatilliseen koulutukseen, jonka osalta budjettiin lisätään 24 miljoonaa euroa. Tämän investoinnin jättämän aukon paikkaamiseksi varhaiskasvatuksesta sekä peruskouluilta otetaan pois noin 33 miljoonaa euroa, korkeakouluilta 175 miljoonaa euroa ja opintotuesta leikataan 1,8 miljoonaa euroa. Taiteelta ja kulttuurilta nipsaistaan 15 miljoonaa ja liikuntatoimelta mojovat 18 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä viedään budjettiesityksessä 223 miljoonaa euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriöltä otetaan pois 310 miljoonaa euroa, josta suurimpana yksittäisenä leikkauksena nousee esiin uusiutuvan energian tuet, joita leikataan noin 73 miljoonan euron arvosta, sekä julkiset työvoima- ja elinkeinopalvelut 83 miljoonan euron ”kevennyksellään”.
Mainos
Sosiaali- ja terveysministeriö menettää määrärahoja noin 83 miljoonaa euroa. Sote-palveluista leikataan 100 miljoonaa, jotka katoavat budjetista valinnanvapauskokeilun rahoituksen päättymisen myötä. Perustoimeentulotukeen kohdistui arviossa 32 miljoonan euron leikkaus, mutta siksi sitä arvioksi kutsutaankin. Työttömyysturvaa leikataan 307 miljoonaa euroa ja veteraaneilta otetaan 11 miljoonaa. Asumistukeen mätetään 81 miljoonaa ja sairausvakuutusjärjestelmään 253 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän.
Oikeusministeriön määrärahat saavat napsun, 25 miljoonaa lisää. Hallinnonalalla panostetaan pienimuotoisesti kautta linjan, mutta suurimman osan lisärahasta nielee itse ministeriö ja hallinto, joka tulee syömään 21 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Valtiovarainministeriö budjetoi itselleen 158 miljoonan euron lisärahan, joka käytetään mm. Euroopan unioniin, jonka kulut ovat Suomen osalta kasvaneet ensi vuodelle 170 miljoonaa euroa sekä eläkkeisiin, jotka tulevat nielemään 129 miljoonaa enemmän vuonna 2019. Kaikenkaikkiaan EU ja ”kansainväliset järjestöt” nielevät 2019 yli kaksi miljardia euroa. Myöskin verottaja saa toimintakuluihinsa 10 miljoonaa enemmän, kun taas kunnilta viedään 147 miljoonaa euroa, kohdistuen mm. peruspalveluiden järjestämisen valtionosuuksiin. VM:n budjetti ensi vuodelle on noin 17,4 miljardia euroa.
Puolustusministeriö saa 287 miljoonaa lisää ja summa uppoaa käytännössä täydelleen puolustusvoimien materiaalihankintoihin.
Sisäministeriöltä leikataan 21 miljoonaa ja leikkaukset kohdistuvat erityisesti vastaanottokeskuksien toimintamenoihin, joidenka arvioidaan supistuvan jopa 20 miljoonalla eurolla. Myöskin vastaanottokeskuksien asiakkaille maksettavien tukien määrän odotetaan tippuvan noin 14,5 miljoonaa euroa. Poliisitoimeen satsataan ensi vuonna 22 miljoonaa enemmän kuin 2018, kun taas rajavartiolaitos on juustohöylän kohteena joutuessaan puolen miljoonan leikkauksien eteen. Pelastustoimi saa 763 000 euroa enemmän ja summa uppoaa heittämällä hätäkeskuslaitoksen kasvaneisiin toimintamenoihin.
Verotulot kasvussa, lainaa otetaan 1,75 miljardia euroa
Suomi saa arvioiden mukaan vuonna 2019 verotuloja 45,7 miljardia euroa, jonka myötä kasvua odotetaan -18-19 tulevan 1,7 miljardia euroa. Erityisen suuri luotto ministeriöllä on ansio- ja pääomatuloverojen kasvuun, josta odotetaan 671 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna sekä arvonlisäveroon, jonka tuoton odotetaan kasvavan 875 miljoonalla.
Valtion velan korot ovat vuonna 2019 näillä näkymin noin 1,2 miljardia euroa, joten lainan lyhentämiseen ei taida juuri rahaa liietä.
Kehitysyhteistyöhön Suomi aikoo tuupata 726 miljoonaa euroa, joka on noin 36 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kohdassa ”Eräät jäsenmaksut” rahaa on arvioitu palavan 78 miljoonaa. Kaikenkaikkiaan ulkoministeriön hallinnonalaan on budjetoitu ensi vuodelle noin 1,12 miljardia euroa, 17 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna.
Suurimpana kärsijänä tässä talousarviossa näyttäisivät olevan opiskelijat. Leikkauksia on tehty kautta linjan ja rahaleikkurissa ovat niin varhaiskasvatus, peruskoulut kuin korkeakoulutkin. Lisää rahaa on suunnattu ainoastaan ammatilliseen koulutukseen, jonka osalta budjettiin lisätään 24 miljoonaa euroa. Tämän investoinnin jättämän aukon paikkaamiseksi varhaiskasvatuksesta sekä peruskouluilta otetaan pois noin 33 miljoonaa euroa, korkeakouluilta 175 miljoonaa euroa ja opintotuesta leikataan 1,8 miljoonaa euroa. Taiteelta ja kulttuurilta nipsaistaan 15 miljoonaa ja liikuntatoimelta mojovat 18 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä viedään budjettiesityksessä 223 miljoonaa euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriöltä otetaan pois 310 miljoonaa euroa, josta suurimpana yksittäisenä leikkauksena nousee esiin uusiutuvan energian tuet, joita leikataan noin 73 miljoonan euron arvosta, sekä julkiset työvoima- ja elinkeinopalvelut 83 miljoonan euron ”kevennyksellään”.
Mainos
Sosiaali- ja terveysministeriö menettää määrärahoja noin 83 miljoonaa euroa. Sote-palveluista leikataan 100 miljoonaa, jotka katoavat budjetista valinnanvapauskokeilun rahoituksen päättymisen myötä. Perustoimeentulotukeen kohdistui arviossa 32 miljoonan euron leikkaus, mutta siksi sitä arvioksi kutsutaankin. Työttömyysturvaa leikataan 307 miljoonaa euroa ja veteraaneilta otetaan 11 miljoonaa. Asumistukeen mätetään 81 miljoonaa ja sairausvakuutusjärjestelmään 253 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän.
Oikeusministeriön määrärahat saavat napsun, 25 miljoonaa lisää. Hallinnonalalla panostetaan pienimuotoisesti kautta linjan, mutta suurimman osan lisärahasta nielee itse ministeriö ja hallinto, joka tulee syömään 21 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Valtiovarainministeriö budjetoi itselleen 158 miljoonan euron lisärahan, joka käytetään mm. Euroopan unioniin, jonka kulut ovat Suomen osalta kasvaneet ensi vuodelle 170 miljoonaa euroa sekä eläkkeisiin, jotka tulevat nielemään 129 miljoonaa enemmän vuonna 2019. Kaikenkaikkiaan EU ja ”kansainväliset järjestöt” nielevät 2019 yli kaksi miljardia euroa. Myöskin verottaja saa toimintakuluihinsa 10 miljoonaa enemmän, kun taas kunnilta viedään 147 miljoonaa euroa, kohdistuen mm. peruspalveluiden järjestämisen valtionosuuksiin. VM:n budjetti ensi vuodelle on noin 17,4 miljardia euroa.
Puolustusministeriö saa 287 miljoonaa lisää ja summa uppoaa käytännössä täydelleen puolustusvoimien materiaalihankintoihin.
Sisäministeriöltä leikataan 21 miljoonaa ja leikkaukset kohdistuvat erityisesti vastaanottokeskuksien toimintamenoihin, joidenka arvioidaan supistuvan jopa 20 miljoonalla eurolla. Myöskin vastaanottokeskuksien asiakkaille maksettavien tukien määrän odotetaan tippuvan noin 14,5 miljoonaa euroa. Poliisitoimeen satsataan ensi vuonna 22 miljoonaa enemmän kuin 2018, kun taas rajavartiolaitos on juustohöylän kohteena joutuessaan puolen miljoonan leikkauksien eteen. Pelastustoimi saa 763 000 euroa enemmän ja summa uppoaa heittämällä hätäkeskuslaitoksen kasvaneisiin toimintamenoihin.
Verotulot kasvussa, lainaa otetaan 1,75 miljardia euroa
Suomi saa arvioiden mukaan vuonna 2019 verotuloja 45,7 miljardia euroa, jonka myötä kasvua odotetaan -18-19 tulevan 1,7 miljardia euroa. Erityisen suuri luotto ministeriöllä on ansio- ja pääomatuloverojen kasvuun, josta odotetaan 671 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna sekä arvonlisäveroon, jonka tuoton odotetaan kasvavan 875 miljoonalla.
Valtion velan korot ovat vuonna 2019 näillä näkymin noin 1,2 miljardia euroa, joten lainan lyhentämiseen ei taida juuri rahaa liietä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kehitysyhteistyöhön 726milj. Hukkaan heitettyä rahaa.
Veteraaneilta otetaan 11milj. Veteraaneja alle 14 000
Maahanmuutosta otetaan 47 milj, mistä summasta otetaan?
Matu-veroja keräävät!
Aika konstikasta luettavaa jopa kieroa, talousarvio ei niin kuin se luetaan.
Sijoitustuottoja Kreikan valtiolle
Ministeriöiden määrärahoja tarkasteltaessa ääripäiksi osoittautuvat ympäristöministeriö ja valtiovarainministeriö. Ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahat ovat ensi vuonna vain 182,5 miljoonaa, kun valtiovarainministeriön hallinnonalan määrärahat ovat peräti 17,3 miljardia euroa.
- Valtiovarainministeriössä ovat muun muassa eläkkeet (eläkkeiden ja korvausten osuus on päälle viisi miljardia euroa), EU-jäsenmaksu, pääosa kuntien valtio-osuuksista ja Ahvenanmaan rahat, Mäkinen listaa.
Eräänlaisena kuriositeettina valtiovarainministeriön hallinnonalalla voi pitää Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirtoa Kreikan valtiolle. Momentille myönnetään ensi vuonna 10,4 miljoonaa euroa - taustalla on Kreikan talouden sopeutusohjelma, josta euroryhmä päätti 25.5.2016.
Toiseksi suurin pääluokka on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala, jonka määrärahat laskevat ensi vuonna prosentin 14,9 miljardiin euroon. Kolmanneksi suurin pääluokka on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala, jonka määrärahat laskevat kolme prosenttia vajaaseen 6,4 miljardiin euroon.
Puolalaismedia väittää Ruotsin palovalmiuden olevan heikko, koska rahaa käytetään ”pakolliseen sukupuolikoulutukseen” –
MUIDEN EU-maiden tapaan Ruotsi antaa ja vastaanottaa pelastusapua tarvittaessa unionin siviiliensuojelumekanismin mukaisesti. Ruotsin metsäpaloja on ollut sammuttamassa pelastustyöntekijöitä Tanskasta, Norjasta, Suomesta, Liettuasta, Saksasta, Ranskasta, Turkista, Puolasta, Itävallasta, Portugalista ja Italiasta.
Montako matua oli paloja sammuttamassa?
Miinusmerkkejä kantiksille.
Australia on poistanut kansalaisuuden viideltä Lähi-itään taistelemaan matkustaneet IS-taistelijan kansalaisuuden. Lehden mukaan kyseiset henkilöt eivät enää ole tervetulleita Australiaan. Viranomaisten mukaan kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä on matkustanut Lähi-itään, taistelemaan terroristijoukko IS:n puolesta.
Australian sisäministeri Peter Duttonin mukaan, terroristien rinnalle taisteluun matkustaneet henkilöt ovat kääntäneet selkänsä Australialle sillä, että liittyivät tähän kauhistuttavaan terroristiryhmään.
”Minä en halua, että nämä ihmiset ovat tulossa takaisin tänne. Minä haluan, että he pysyttelevät niin kaukana meidän rannoiltamme, kuin se vain on mahdollista”, Dutton toteaa ja muistuttaa, että hallituksen päällimmäinen prioriteetti on varmistaa maan kansalaisten turvallisuus.
Australialla on erityisesti terrorismiin osallistuvien henkilöiden kansalaisuuden poistoon laadittu laki. Tämä toki sillä ehdolla, että yksilöllä on kaksoiskansalaisuus, sillä kansainvälinen oikeus kieltää henkilöltä tämän ainoan kansalaisuuden viemisen. Maa on poistanut maan kansalaisuuden tähän mennessä kuudelta ihmiseltä niin, että kansalaisuuden poiston perusteluna on ollut ”Australian etujen vastainen toiminta terrorismiin osallistumisesta”.
Mainos
Kontrasti Eurooppaan on melkoinen. Esimerkiksi Ruotsissa paikallisen Keskustapuolueen poliitikot ovat halunneet tarjota palaaville IS-terroristeille työtä ja terapiaa. Maassa on myöskin viime vuosien aikana ollut tapetilla terroristeille tarjottavat ilmaiset ajokortit ja asunnot, ynnä muut ”ohituskaistat” avustuksien äärelle.
Suomessa 86 terroristiä!!!!!!!!!!!!!!