Johtojen pituus aurinkopaneelilta akulle

Kiitokset!

Tuossa siirrettävä teho lienee se paneelin tuoma teho?

Sähköäpäähän kirjoitti:

Kiitokset!

Tuossa siirrettävä teho lienee se paneelin tuoma teho?

Juu, näin juuri mitoituksen kannalta on. ELi 12V systeemissä maksimissaan n. 4A:n virta ja se ei aiheuta 2,5 neliöisessä 12 m (2x6m) kuparijohdossa vielä ongelmia. Toisaalta, jos aurinkopaaenlin lataussäädin sijaitsee siellä akun luona, niin systeemin jännite on korkeampi (kymmeniä voltteja), jolloin kaapeli voisi olla ohuempikin koska virta on pienempi. Mutta tekisin silti 2,5 neliäön kaapelilla.

PonUkertaaI kirjoitti:

Juu, näin juuri mitoituksen kannalta on. ELi 12V systeemissä maksimissaan n. 4A:n virta ja se ei aiheuta 2,5 neliöisessä 12 m (2x6m) kuparijohdossa vielä ongelmia. Toisaalta, jos aurinkopaaenlin lataussäädin sijaitsee siellä akun luona, niin systeemin jännite on korkeampi (kymmeniä voltteja), jolloin kaapeli voisi olla ohuempikin koska virta on pienempi. Mutta tekisin silti 2,5 neliäön kaapelilla.

Lue lisää

"(kymmeniä voltteja)"= noin 20V ennen kuin kytket kaapelit, sen jälkeen 14V?

PonUkertaaI kirjoitti:

Juu, näin juuri mitoituksen kannalta on. ELi 12V systeemissä maksimissaan n. 4A:n virta ja se ei aiheuta 2,5 neliöisessä 12 m (2x6m) kuparijohdossa vielä ongelmia. Toisaalta, jos aurinkopaaenlin lataussäädin sijaitsee siellä akun luona, niin systeemin jännite on korkeampi (kymmeniä voltteja), jolloin kaapeli voisi olla ohuempikin koska virta on pienempi. Mutta tekisin silti 2,5 neliäön kaapelilla.

Lue lisää

Olen aina ottanut varman päälle kaapeleiden paksuudessa, esim 2,5 neliön tilalle 4, onko tuosta haittaa?

mitenon kirjoitti:

Olen aina ottanut varman päälle kaapeleiden paksuudessa, esim 2,5 neliön tilalle 4, onko tuosta haittaa?

Neljän neliön johto on jo paljon kankeampaa vetää ja näkyviin jäävissä epäsiistimpää huuonommin nurkissa taipuvana. Käytännössä noilla ajatelluilla kennoiilla ei virta ole yli 2 A, joten paksumpi kuin 2,5 mmˆ2 johdin on hätävarjelun liioittelua.

seppomartti kirjoitti:

"(kymmeniä voltteja)"= noin 20V ennen kuin kytket kaapelit, sen jälkeen 14V?

Riippuu paneelista ja sen sisäisestä kytkennästä. Omassa on 45 volttia, mutta se onkin 160W tms.

Kiitos tarjouksesta. Vielä olen kuitenkin suunnitteluasteella, eli en tohdi suinpäin lähteä ostelemaan, ennen kuin tarkkaan tiedän mitä mihinkin tarvin jne.

Tuota ei ilman sähkömiehenkoulutusta olisi osannutkaan huomioida.

Kiitokset tästäkin! Nythän minulla alkavat olla ajatukset koossa.

Kiitokset. Mietin kyllä, että 30 wattiakin taitaisi piisata.

Toisaalta 30w ja 50w paneelin koko ja hintaero on hyvin vähän. Itse laittaisin 50w, koska tulisi luultavasti halvemmaksi. Siis w/€ ajattelulla. Mppt säätimellä tosta 50 wattisesta irtoaa joku 10-20 ampeeria päivässä. Riippuen kuinka paljon aurinko paistaa ja paneelia jaksaa käännellä.

Pilssirotta kirjoitti:

Toisaalta 30w ja 50w paneelin koko ja hintaero on hyvin vähän. Itse laittaisin 50w, koska tulisi luultavasti halvemmaksi. Siis w/€ ajattelulla. Mppt säätimellä tosta 50 wattisesta irtoaa joku 10-20 ampeeria päivässä. Riippuen kuinka paljon aurinko paistaa ja paneelia jaksaa käännellä.

Lue lisää

Minulla näyttää nyt asennuspaikka ja -tila rajoittaa paneelin ulkomitat sellaiseksi, että 50-wattinen ei aivan mahdu, mutta 30-wattinen juuri ja juuri. Laittaisin itsekin, mutta kun ei mahdu niin ei mahdu.

Kääntelyä ei ole luvassa, valmistajan arvio liikkumattoman ja koko ajan aurinkoa seuraavan paneeliin välillä on 11 prosenttia.

Sähköäpäähän kirjoitti:

Minulla näyttää nyt asennuspaikka ja -tila rajoittaa paneelin ulkomitat sellaiseksi, että 50-wattinen ei aivan mahdu, mutta 30-wattinen juuri ja juuri. Laittaisin itsekin, mutta kun ei mahdu niin ei mahdu.

Kääntelyä ei ole luvassa, valmistajan arvio liikkumattoman ja koko ajan aurinkoa seuraavan paneeliin välillä on 11 prosenttia.

Lue lisää

Ero on kyllä moninkeratinen jos paneeli on kokoajan suunnatu versus että se on paikallaan, 11% on aivan liian pieni arvio

suunnattu kirjoitti:

Ero on kyllä moninkeratinen jos paneeli on kokoajan suunnatu versus että se on paikallaan, 11% on aivan liian pieni arvio

Oikeassa olet. 11 prossaa on verrattuna paikallaan 45 asteen kulmassa olevan ja pötköllään plevan välinen ero.

Mutta koska en ole pyörittelemässä paneelia, en taida laittaa sitä kulmittainkaan.

Taitaa useimmiten olla säätimessä ruuvikiristin johon johdot tyrkätään ja paneelin päässä NC4 liittimet. Toki muitakin vaihtoehtoja on. Eipä sillä kovin suurta merkitystä ole mitä liittimiä käytät.

Pilssirotta kirjoitti:

Taitaa useimmiten olla säätimessä ruuvikiristin johon johdot tyrkätään ja paneelin päässä NC4 liittimet. Toki muitakin vaihtoehtoja on. Eipä sillä kovin suurta merkitystä ole mitä liittimiä käytät.

Lue lisää

Ei ole muuta väliä, kuin ettei tule ostaneeksi kourallista tarpeettomia liittimiä, väärää sukupuolta olevia liittimiä tms. jos pärjäisikin pelkillä johdoilla, esimerkiksi.

Nettiostelun tekee kyllä hankalaksi, ettei tuotekuvauksissa juuri kerrota laitteiden liitintyyppejä.

Nyt näyttää paneeliksi valikoituneen ohut ja pienikokoinen malli, josta lähtevissä piuhoissa ei ole minkäänlaisia liittimiä. Ne voisi siis kytkeä suoraan lataussäätimen ruuvikiinnikkrisiin, elleivät piuhat olisi kovin lyhyet.

Piuhoja siis pitää jatkaa. Jos asennus on kiinteä, niin minulla ei liene syytä käyttää NC4-liittimiä jatkopätkässäkään, vaan voisin käyttää esimerkiksi abico-liittimiä? (Niitä kun jo pyörii miljoonalaatikossa ja pihdit löytyvät työkalupakista.) Jatkettu piuha kiinnittyisi ruuveilla säätimeen.

Säätimestä mentäisiin akulle niin ikään ruuvikiinnitteisesti, toinen johtimista olisi sulakkeellinen.

Kuulostaa hyvältä. Samanmoiseen ratkaisuun päätyisin varmaan itsekkin.

Viimeinen tapa on oikea. Eli jätät sähköt niin kuin ovat ja vedät säätimeltä piuhat akulle. Sulake väliin.

Se säätimessä oleva "load" liitäntä on ihan muita hommia varten, eikä siitä oteta veneen kulutus sähköä. Käytännössä jätät tämän liitännän siis tyhjäksi.

Suosittelen sijoittamaan mppt säätimeen, vaikka onkin kalliimpi. Tuottoa helposti 30% enempi mitä pwm säätimellä. Itselläni on Epsolarin 20 ampeerin malli. Maksoi 70€ kiinasta tilattuna ja on hoitanut homman mallikkaasti. Siinä on lisäksi näyttö mistä näkee akun jännitteen, varaustilan ja paneelin tuoton. Lisäksi siihen voi kytkeä tietokoneen ja saada vaikka mitä dataa akkujen latauksista, jos sellainen kiinnostaa.

Pilssirotta kirjoitti:

Viimeinen tapa on oikea. Eli jätät sähköt niin kuin ovat ja vedät säätimeltä piuhat akulle. Sulake väliin.

Se säätimessä oleva "load" liitäntä on ihan muita hommia varten, eikä siitä oteta veneen kulutus sähköä. Käytännössä jätät tämän liitännän siis tyhjäksi.

Suosittelen sijoittamaan mppt säätimeen, vaikka onkin kalliimpi. Tuottoa helposti 30% enempi mitä pwm säätimellä. Itselläni on Epsolarin 20 ampeerin malli. Maksoi 70€ kiinasta tilattuna ja on hoitanut homman mallikkaasti. Siinä on lisäksi näyttö mistä näkee akun jännitteen, varaustilan ja paneelin tuoton. Lisäksi siihen voi kytkeä tietokoneen ja saada vaikka mitä dataa akkujen latauksista, jos sellainen kiinnostaa.

Lue lisää

Lämpimät kiitokset, näin teemme!

Sähköäpäähän kirjoitti:

Lämpimät kiitokset, näin teemme!

Päädyin kuitenkin pwm-säätimeen, etupäässä siksi, että mallissa oli selkeä näyttö ja pari usb-ulostuloa valmiina. Lisäksi myyjä oli sitä mieltä, että mppt-säädin ei toimi mainostetusti pienitehoisilla paneeleilla, vaikka isommissa järjestelmissä onkin oivallinen.

Huomattavaa on, että verrattuna paikallaan pysyvään paneeliin - olipa se vaakasuorassa vai kallistettuna. Aurinkoisena päivänä. Artikkelissa arvellaan, että pilvisessä säässä vaakatasossa oleva tuottaisi enemmän kuin aurinkoa seuraava kallistettu paneeli.

Veneissä en ole aurinkoa seuraavia järjestelmiä nähnyt, eivät ehkä käteviä.

”Tulokset (kuva 12) osoittavat, että tällaisena pilvettömänä kesäpäivänä aurinkoa seuraava paneeli saa lähes kaksinkertaisen säteilymäärän verrattuna kiinteään paneelin (joko vaakasuoraan tai 60 asteen kulmaan asennettuun).
Täyspilviselle päivälle tulos olisi toinen koska silloin saapuva auringonsäteily on kokonaan hajasäteilyä jakaantuen taivaankannen yli melko tasaisesti. Jos esimerkiksi tehdään suhteellisen realistinen oletus, että pilvisessä tilanteessa hajasäteilyä tulee joka suunnasta yhtä paljon, vaakasuora pinta saisi täyspilvisenä päivänä eniten säteilyä.”