Canon EOS R

He he. Näyttää nimim canonisti muuttaneen nikkiänsä. Noin yksioikoiseen ja näämäsestikin peräti väärämieliseen kommenttiin löytyy vain yksi (mainos) lause. Sony: tuo aikamme johtotähti.

GFX on kieltämättä mahtisonnivehje, mutta kauas pilvet karkaavat eikä niitä voi tavoittaa. Tuommoinen keskiformaatti painii omassa sarjassaan, eikä ole edes hintansa väärti, mitä tulee videokuvausominaisuuksiin. Ken semmoisesta tykkää. Kovin näyttää tuo objektiivivalikoima myös suppealta. Paljon pienemmältä kuin esimerkiksi Sonyn FE- järjestelmässä.

Ei tuokaan tule pärjäämään peilittömien konkareita Sonya, Panasonicia, Olympusta, Leicaa ja Fujia vastaan. Toisin sanoen sitä uhkaa aivan sama floppi kuin Nikonia viritelmiensä kanssa.
Kaikki muut paitsi nuo Nikonin ja Canonin puolesta kiihkoilevat ymmärtämättömät trollit sen ymmärtävöt, mutta se ei ole uutta, sillä he tunnetusti eivät ymmärrä mitään muutakaan

PeilittömänTodistaja kirjoitti:

GFX on kieltämättä mahtisonnivehje, mutta kauas pilvet karkaavat eikä niitä voi tavoittaa. Tuommoinen keskiformaatti painii omassa sarjassaan, eikä ole edes hintansa väärti, mitä tulee videokuvausominaisuuksiin. Ken semmoisesta tykkää. Kovin näyttää tuo objektiivivalikoima myös suppealta. Paljon pienemmältä kuin esimerkiksi Sonyn FE- järjestelmässä.

Lue lisää

Fuji tuo markkinoille toisen, halvemman G-bajonetin rungon, joka vastaa suurin piirten nykyistä GFX:ää. Samalla GFX tai mikä se sitten onkaan, saa uudemman kennon. Tulee aikavaikeaa perustella Canonin R tai Nikonin Z runkoja.

Canon ja Nikon ovat ylivoimaisia luonto- ja urheilukuvauksessa. Ne molemmat tekevät hyviä semipromalleja, kun kuvauksessa tarvitaan nopeutta. En näe niillä tulevaisuutta peilittömissä. Ne ovat yli viisi vuotta myöhässä ja ainakin Canonin maine meni M sekoilussa.

Canonisti kirjoitti:

Fuji tuo markkinoille toisen, halvemman G-bajonetin rungon, joka vastaa suurin piirten nykyistä GFX:ää. Samalla GFX tai mikä se sitten onkaan, saa uudemman kennon. Tulee aikavaikeaa perustella Canonin R tai Nikonin Z runkoja.

Canon ja Nikon ovat ylivoimaisia luonto- ja urheilukuvauksessa. Ne molemmat tekevät hyviä semipromalleja, kun kuvauksessa tarvitaan nopeutta. En näe niillä tulevaisuutta peilittömissä. Ne ovat yli viisi vuotta myöhässä ja ainakin Canonin maine meni M sekoilussa.

Lue lisää

Canonin ja Nikonin ylivoima on vain korviesi välissä olevaa harhaa.
Saapa nähdä valmistaako niistä kumpikaan kameroita enää viiden vuoden kuluttua

Canonisti kirjoitti:

Fuji tuo markkinoille toisen, halvemman G-bajonetin rungon, joka vastaa suurin piirten nykyistä GFX:ää. Samalla GFX tai mikä se sitten onkaan, saa uudemman kennon. Tulee aikavaikeaa perustella Canonin R tai Nikonin Z runkoja.

Canon ja Nikon ovat ylivoimaisia luonto- ja urheilukuvauksessa. Ne molemmat tekevät hyviä semipromalleja, kun kuvauksessa tarvitaan nopeutta. En näe niillä tulevaisuutta peilittömissä. Ne ovat yli viisi vuotta myöhässä ja ainakin Canonin maine meni M sekoilussa.

Lue lisää

Tarkoitatko huhuja gfx50r ja 100s- malleja koskien? Joo, kieltämättä kiihoittavan oloisia. Sata ässään tulisi peräti 100MP:n kenno. Järisyttävää. Hintakin tulee olemaan varmaan viisinumeroinen luku. Jos ne saa GFX 50R- rungon hintaa hilattua kolmen tonnin haituville, voisi siitä tullakin kilpailija näille muille.

Tein uteliaisuudesta tutkimuksia Sonyn suunnitelmista tälle ja ensi vuodelle kennoteknologiaan liittyen. Sony on kuulemma jo saanut valmiiksi keskariformaattiin taustavalaistut 55x41 /150 megapikselin ja 44x33 /201 megapikselin kennot, entisten lisäksi.

Mihin Sony tarvitsee tuollaisia hirmuja? Epäilenpä että ne menee Pentaxin, Fujin sekä Hasselbladin keskareihin. Nythän noilla kolmella on käytössä 50 megapikselin identtiset kennot. Epäilemättä Sonyn valmistamat.

Mielenkiintoista on, että Nikon Z-rungoissa on käytössä samankaltainen taustavalaistu kenno kuin Sonyllakin. Epäilemättä Sonyn tekosia sekin. Nyt jos uuden Canonin kinokennoisen peilittömän anturi tuleekin olemaan jotain muuta kuin bsi, niin se osoittaa vääjäämättä että Canon on jäänyt pahasti junasta kennoteknologiansa suhteen.

Sony on näin ollen paljon vartiana. Kertakaikkiaan.

Vaikka vaan sen vuoksi jotta vanhat lasit joita voi olla runsaastikin sopivat eikä koko arsenaalia tarvitse ostaa kerralla. Itselläni on nyt D500 ja D850 joten ainakin seuraavaan sukupolveen odotan jos en pidempään ennen kuin alan edes miettimään peilittömän ostoa. Muuta etuahan tavallisessa kuvauksessa peilittömyydestä en ole löytänyt kuin 0,3 kg keveämmän rungon. On sekin tietysti jotain mutta tuskin hintansa arvoista.

Olen vuodesta 2012 kuvannut 36 Mpix kennolla ja nyt on 45,7 Mpix. Veikkaan sen riittävän aika pitkälle monella sillä moniko meistä tkee ededmetrisiä kuvia pitkältä sivultaan? Itse olen teettänyt 2 joista toisen pitkäsivu on noin 1,4 m ja toisen noin 3 m. Olen kuitenkin ottanut kymmeniä tuhansia kuvia joten aika pienen kuvamäärän vuoksi ostaisin Peilittömän yllä mainostamia 150 ja 201 Mpix kennoisia joilla varmaan hintaa ei ole tuhansissa vaan kymmenissä tuhansissa.

Vaikka eläkeläiset lienevätkin niitä onnellisia joita työttömyys ei uhkaa niin silti miettisin tarkkaan mihin 150 Mpix kuvaa voisi harrastaja käyttää? Isommankin kämpän seinille kun tuskin montaa tusinaa mahtuu 3 metrisiä tauluja.

Niinpä vaan sinullakin extyökkäri menee hyvät humalat hukkaan siinä mielessä että se D500 olisi erittäin hyvä videokuvauskamera. Rungossa on nimittäin kuvanvakautussydeemi joka on nimenomaan suunniteltu videokuvaamiseen. Kosketusnäytöltä voisi napauttaa tarkennuspisteen, ja kaikkea tuollasta. En sano tätä moittiakseni, mutta elokuvatuotantoa voisit harjoitella.

D850 taas on BSI CMOS , joten epäilemättä Sonyn kennoja. Ehkäpä Sonylla on tekniikkaan vahva patentti koskapa Canon ei saa tehdä samanlaista, vaikka mieli varmaan tekisi. Toisaalta Canonilla ei ole minkäännäköistä runkovakaajaakaan, semmoista kun ei tule uuteen R- peilittömäänkään.

Mitä taas tulee näihin keskikoon kennoihin niin ne on todellisille pikselinviilaajille. Eittämättä niiden kuvanlaatu on ällistyttävä, mutta niiden kuvien ottaminen vaatii aikaa ja lehmän hermoja. Kunnon jalustakaan ei varmaan pahaa tekisi. Sen sijaan kuvien yksityiskohdat ja dynamiikan rikkaus. Se on jotain se. Eikä ole poissuljettu etteikö semmoista vielä joskus löytyisi Nikon Z- rungon uumenistakin. Koskapa mountti on venytetty läpimitaltaan 55 milliin.

Jos olisin sinä extyökkäri, panostaisin huippu laseihin. Suuri voima vaatii suurta vastuuta objektiivihankinnoissa. Jotta pikseleistä saa kaiken irti se vaatii hyvin piirtävää lasia eteensä. Niin kuin tiedät, ei joku 18-200 venyvä objektiivi sellaista meille nyt suo.

PeilittömänTodistaja kirjoitti:

Niinpä vaan sinullakin extyökkäri menee hyvät humalat hukkaan siinä mielessä että se D500 olisi erittäin hyvä videokuvauskamera. Rungossa on nimittäin kuvanvakautussydeemi joka on nimenomaan suunniteltu videokuvaamiseen. Kosketusnäytöltä voisi napauttaa tarkennuspisteen, ja kaikkea tuollasta. En sano tätä moittiakseni, mutta elokuvatuotantoa voisit harjoitella.

D850 taas on BSI CMOS , joten epäilemättä Sonyn kennoja. Ehkäpä Sonylla on tekniikkaan vahva patentti koskapa Canon ei saa tehdä samanlaista, vaikka mieli varmaan tekisi. Toisaalta Canonilla ei ole minkäännäköistä runkovakaajaakaan, semmoista kun ei tule uuteen R- peilittömäänkään.

Mitä taas tulee näihin keskikoon kennoihin niin ne on todellisille pikselinviilaajille. Eittämättä niiden kuvanlaatu on ällistyttävä, mutta niiden kuvien ottaminen vaatii aikaa ja lehmän hermoja. Kunnon jalustakaan ei varmaan pahaa tekisi. Sen sijaan kuvien yksityiskohdat ja dynamiikan rikkaus. Se on jotain se. Eikä ole poissuljettu etteikö semmoista vielä joskus löytyisi Nikon Z- rungon uumenistakin. Koskapa mountti on venytetty läpimitaltaan 55 milliin.

Jos olisin sinä extyökkäri, panostaisin huippu laseihin. Suuri voima vaatii suurta vastuuta objektiivihankinnoissa. Jotta pikseleistä saa kaiken irti se vaatii hyvin piirtävää lasia eteensä. Niin kuin tiedät, ei joku 18-200 venyvä objektiivi sellaista meille nyt suo.

Lue lisää

En tarvitse videoita enää kun toiseen rungoistani olen kytkenyt GPS moduulin ja tiedän varsin tarkalleen missä kuvia on räpsitty. Ennen GPS moduulia otin hieman videota paikasta ja kerroin sille missä olen kuvaamassa. Still kuvista voin tehdä kuvakirjan josta pääsen kulloistakin matkaa muistelemaan paljon paremmin kuin videoista. Oli minullakin aikoinaan videoinnostukseni mutta se meni ohi ja kaduttaa kun moiseen ryhdyin sillä nyt videoreissuilta ei ole kuvia vaan vanhoja videoita jotka eivät edes tuoksu HD:ltä.

Kuten taisin jo aiemmin kirjoittaa, harva nykyihminen tarvitsee yli 2 Mpix erottelua ja minulla on 20 ja 45 Mpix erottelurungot. Tietysti noin suurista erotteluista on hyötyä kokonaisuudessaan vasta kun optiikka on samalla viivalla. Kuitenkin olen digikuvistani tehnyt kymmeniä (ainakin) A4 - A3 kuvia joihin nuo riittävät mainiosti ja ihan kokeeksi ja huvin vuoksi olen teettänyt muutaman isomman kuten 3 metriä pitkältä sivulta olevan sekä lähes 1,5 metrisen. Tuo isoinkin on varsin siedettävä kun ei luuraa 10 cm päästä jolloin niin kankaan jolle se on painettu rakenne tulee esiin (loimet ja kuteet) sekä 2 pix/mm erottelukin alkaa jo häämöttää. Tosin silloin ei koko kuvaa näe vaan perin pienen osan.

Miksi haluaisin jotain jossa olisi suureen hintaan suurempi erottelu? Olen ollut jo 10 vuotta eläkkeellä enkä aio enää ammattilaistua kuin laiskottelussa kuvia katsellen. Pääosin kuitenkin katson näytöltä 2 Mpix kuvia kun se 4k näyttö ei vielä ole ollut tarpeeksi tyrkyllä.

18 - 200 Nikkorilta on käypä turistilasi joka sallii varsin laajan kuvan valinnan. En väitä jotta sen 200 mm (kropissa 300 mm vastaava) on mitään huippulaatua mutta kyllä niistä osin varsin hyvän printinkin saa jos halua löytyy. Tänään tosin käytän enemmän 16 - 80 Nikkorilta myös. Siinä on tarkennusta helpottava hieman suurempi aukko jota kuitenkaan en useinkaan muuhun käytä koska F2.8 terävyysalue ei ole niitä mahtavimpia maailmassa vaan F4 - F8 ollevat aukot joita yleensä käytän.

Toistakymmentä erolaista lasia löytyy hyllystä ja joskus repustakin aina kuvitellun tarpeen mukaan. Olen jopa yhden kuvaustapahtuman palstalaisten innoittamana tehnyt 50 mm F1.4 lasilla enkä mitään reissua tuossa mielessä enempää katunut. Sopivan kuvakulman löytäminen oli todella hankalaa koska muitakin, sekä kavereita samoissa hommissa että sivullisia, oli aina väärissä paikoissa ja jälkikäteen kroppauskaan ei aina tuonut mieleistäni tulosta. Makroja otan 105 mm primellä ja jopa F11 tai F13 aukoillakin jotta saan hieman terävyysaluetta.

Ostaisit sellaisen rengassalaman niin voisit ottaa aukolla 22. Kyllä on hienoja makrokuvia silloin. Eräissä tapauksissa käsin tarkennus voi olla suositeltavaa. https://www.scandinavianphoto.fi/tuote/1006188240/aputure/rengassalama-led-amaran-halo-hc100-nikonille

PeilittömänTodistaja kirjoitti:

Ostaisit sellaisen rengassalaman niin voisit ottaa aukolla 22. Kyllä on hienoja makrokuvia silloin. Eräissä tapauksissa käsin tarkennus voi olla suositeltavaa. https://www.scandinavianphoto.fi/tuote/1006188240/aputure/rengassalama-led-amaran-halo-hc100-nikonille

Lue lisää

Minulla on tuo linkissä mainittu härpäke.
Sen valoteho on kuitenkin niin heikko, että mainitsemiisi himmennyksiin ei päästä, hyvä että päästään edes käsivaraaikoihin edes 1600 isolla ja huomattavasti pienemmällä himmennyksellä.
Laite toimii kyllä valisimena ja sillä saa sisällä perhekuvia parin metrin päästä, mutta makroon se oli pettymys.
Mittasin valonvoimakkuuden luximittarilla ja se oli vain puolet mainostettusta.
Laite ei myöskään käy,kiiltävien kohteiden kuvaamiseen, kuten ei normaali rengassalamakaan.

PeilittömänTodistaja kirjoitti:

Ostaisit sellaisen rengassalaman niin voisit ottaa aukolla 22. Kyllä on hienoja makrokuvia silloin. Eräissä tapauksissa käsin tarkennus voi olla suositeltavaa. https://www.scandinavianphoto.fi/tuote/1006188240/aputure/rengassalama-led-amaran-halo-hc100-nikonille

Lue lisää

Kun aukko pienenee liikaa on olemassa vaara, että valo alkaa taittumaan oleellisesti myös aukon ansiosta jolla taittumisella on hieno minikin joka nyt ei palaudu varastopaikastaan. En siten helposti lankea noihin F22 tai pienempiin aukkoihin.

Makroissa jo käsintarkennus oleellista kuten myös tripodin apu jos haluaa onnistua kerralla. On hyvä olla myös tripod jolla kameran saa laskettua lähes maan tasoon, muutaman sentin korkeuteen ja tuo onnistuu ainakin yhdellä kolmesta jalustastani jonka keskisalon saa käännettyä poikittain. Ostin sen jalustan ensin muuhun tarkoitukseen mutta sitten huomasin sen mahdollisuudet makroissa. Makroissa on eduksi vielä laittaa jalustan ja kameran väliin välipala jossa mikrometriruuvilla voi kameraa siirtää eteen ja taakse varsin jämptisti. Nyt iolen nähnyt sellaisenkin jossa eteen taakse liikkeen lisäksi myös sivusuuntaa on mahdollista siirtää tarkasti. Laitan noille arvoa enemmän kuin rengassalamalle. Enkä käytä F22 aukkoa, mieluummin alan pinota.

Olisiko diffraktio. Mutta se taittumisilmiö ja kuvan pehmeneminen on pitkälti katsojan silmissä. Useinmiten sitä ei edes huomaa. Itse olen ottanut 36 megapikselin kennolla kuvia aukolla 22 ja ei se nyt niin kamalalta näyttänyt.

Muutoin sitä rengassalama jutusta oli hyvä saada käyttäjän kokemusta. En sitten mainosta sitä, enkä osta itsellenikään.

PeilittömänTodistaja kirjoitti:

Olisiko diffraktio. Mutta se taittumisilmiö ja kuvan pehmeneminen on pitkälti katsojan silmissä. Useinmiten sitä ei edes huomaa. Itse olen ottanut 36 megapikselin kennolla kuvia aukolla 22 ja ei se nyt niin kamalalta näyttänyt.

Muutoin sitä rengassalama jutusta oli hyvä saada käyttäjän kokemusta. En sitten mainosta sitä, enkä osta itsellenikään.

Lue lisää

Digikuva lehden sivulla kerrotaan asiasta jotainhttps://digi-kuva.fi/valokuvaustekniikka/siksi-ei-kannata-kuvata-pienimmilla-himmenninaukoilla

Extyökkäri_ kirjoitti:

Kun aukko pienenee liikaa on olemassa vaara, että valo alkaa taittumaan oleellisesti myös aukon ansiosta jolla taittumisella on hieno minikin joka nyt ei palaudu varastopaikastaan. En siten helposti lankea noihin F22 tai pienempiin aukkoihin.

Makroissa jo käsintarkennus oleellista kuten myös tripodin apu jos haluaa onnistua kerralla. On hyvä olla myös tripod jolla kameran saa laskettua lähes maan tasoon, muutaman sentin korkeuteen ja tuo onnistuu ainakin yhdellä kolmesta jalustastani jonka keskisalon saa käännettyä poikittain. Ostin sen jalustan ensin muuhun tarkoitukseen mutta sitten huomasin sen mahdollisuudet makroissa. Makroissa on eduksi vielä laittaa jalustan ja kameran väliin välipala jossa mikrometriruuvilla voi kameraa siirtää eteen ja taakse varsin jämptisti. Nyt iolen nähnyt sellaisenkin jossa eteen taakse liikkeen lisäksi myös sivusuuntaa on mahdollista siirtää tarkasti. Laitan noille arvoa enemmän kuin rengassalamalle. Enkä käytä F22 aukkoa, mieluummin alan pinota.

Lue lisää

Pinoaminen ei käy joka hommaan, sillä saa kuitenkin kauttaaltaan terävän kuvan jo täydellä aukolla.
En viitsi käyttää mikrometriä, se on on liian hidas ja ruuvia räplätessä helposti siirtää kameraa. Moottoroitu systeemi on parempi.
Joissakin kameroissa ominaisuus on jo rungossa ja jos ei ole homman voi hoitaa myös kännykällä, tai tietokoneella. On myös olemassa FocusStacking välirengas, joka hoitaa homman automaattisesti. Näillä ei kuitenkaan pääse suurempaan suurennukseen kuin, mihin AF makro pystyy. Suurempiin tarvitaan "moottorikelkka" ja palje.
Stacking on myös hyvä menetelmä käyttää vanha kamera loppuun. Menee aika äkkiä, kun yksi kuva vaatii usein satoja otoksia.

Muuten ei ole olemassa hyviä jalustoja. Helposti kannettava ei ole tukeva ja raskasta ei jaksa kaus kantaa. Monesti joutuu myös kuvaamaan paikoissa, mihin jalustaa ei saa sopimaan.
Wanha Benbo sopi myös kuopan pohjalle ja kivikolikkoon, mutta se painoi 5 kiloa ja ei ollut kovin helppo säätää kameran ollessa kiinni.
Kameran tuki pitäisi myös olla parempi, kuin se pieni ruuvinreikä kameran pohjassa.

jfidhuihgfuhdg kirjoitti:

Pinoaminen ei käy joka hommaan, sillä saa kuitenkin kauttaaltaan terävän kuvan jo täydellä aukolla.
En viitsi käyttää mikrometriä, se on on liian hidas ja ruuvia räplätessä helposti siirtää kameraa. Moottoroitu systeemi on parempi.
Joissakin kameroissa ominaisuus on jo rungossa ja jos ei ole homman voi hoitaa myös kännykällä, tai tietokoneella. On myös olemassa FocusStacking välirengas, joka hoitaa homman automaattisesti. Näillä ei kuitenkaan pääse suurempaan suurennukseen kuin, mihin AF makro pystyy. Suurempiin tarvitaan "moottorikelkka" ja palje.
Stacking on myös hyvä menetelmä käyttää vanha kamera loppuun. Menee aika äkkiä, kun yksi kuva vaatii usein satoja otoksia.

Muuten ei ole olemassa hyviä jalustoja. Helposti kannettava ei ole tukeva ja raskasta ei jaksa kaus kantaa. Monesti joutuu myös kuvaamaan paikoissa, mihin jalustaa ei saa sopimaan.
Wanha Benbo sopi myös kuopan pohjalle ja kivikolikkoon, mutta se painoi 5 kiloa ja ei ollut kovin helppo säätää kameran ollessa kiinni.
Kameran tuki pitäisi myös olla parempi, kuin se pieni ruuvinreikä kameran pohjassa.

Lue lisää

Päinvastoin, mielestäni vanha Benbo oli helppo kiristää ja väännellä eri asentoihin: yhdellä kädellä hoidella kiristysvivun löysääminen, toisella siirtää/nostaa/laskea kamera sopivaan kohtaan, ja toisella kädellä taas kiristys vivusta. Erittäin käytännöllinen. Oli myös kevyt kantaa olalla, kun jalustan jalat taittoi yhteen, ja kamera heilui ylimpänä kiinni ruuvissa jatkuvasti, ettei tarvita mitään erillisiä pikalevyjä....

PeilittömänTodistaja kirjoitti:

Tarkoitatko huhuja gfx50r ja 100s- malleja koskien? Joo, kieltämättä kiihoittavan oloisia. Sata ässään tulisi peräti 100MP:n kenno. Järisyttävää. Hintakin tulee olemaan varmaan viisinumeroinen luku. Jos ne saa GFX 50R- rungon hintaa hilattua kolmen tonnin haituville, voisi siitä tullakin kilpailija näille muille.

Lue lisää

Fujin uuden 100s-mallin hinnaksi uumoillaan noin $ 10 000.

https://www.fujirumors.com/rumor-fujifilm-gfx-100-with-pixel-shift-multishot/

Tuo siis tänään. Hinta tulee varmasti laskemaa ja on kymmenen vuoden päästä sellainen, että ostajina on myös harrastajia. Kun yhtälöön lisätään kinokennoisen rajat videokuvauksessa, on yhtälö mielenkiintoinen.

En kuitenkaan näe peilittömiä vieläkään haastajina, kun puhutaan urheilu- tai luontokuvauksesta. Ennen kaikkea suurten urheilutapahtumien markkinointiarvoa on turha väheksyä. Niissä Canikon jyllää ja Fuji on mukana pienellä panostuksella.

"Fuji, Olympus ja Panasonic ovat vieneet markinat", naurettava väite kun näiltä valmistajilta ei edes löydy peilitöntä ff runkoa.
Fujilta APS-C ja pari ylihintaista keskariromua, oly & pana vain naurettavia 4/3
Oly ja pana ehkä hallitsee tätä 4/3 segmenttiä, kun vakavasti otettavat kamera valmistajat ei näitä romuja tee ja hyvä niin.
Kannattaa tutustua niihin myynti lukuihin niin tiedät sinäkin kuka myy eniten ja mitä.

PeilittömänTodistaja kirjoitti:

Tein uteliaisuudesta tutkimuksia Sonyn suunnitelmista tälle ja ensi vuodelle kennoteknologiaan liittyen. Sony on kuulemma jo saanut valmiiksi keskariformaattiin taustavalaistut 55x41 /150 megapikselin ja 44x33 /201 megapikselin kennot, entisten lisäksi.

Mihin Sony tarvitsee tuollaisia hirmuja? Epäilenpä että ne menee Pentaxin, Fujin sekä Hasselbladin keskareihin. Nythän noilla kolmella on käytössä 50 megapikselin identtiset kennot. Epäilemättä Sonyn valmistamat.

Mielenkiintoista on, että Nikon Z-rungoissa on käytössä samankaltainen taustavalaistu kenno kuin Sonyllakin. Epäilemättä Sonyn tekosia sekin. Nyt jos uuden Canonin kinokennoisen peilittömän anturi tuleekin olemaan jotain muuta kuin bsi, niin se osoittaa vääjäämättä että Canon on jäänyt pahasti junasta kennoteknologiansa suhteen.

Sony on näin ollen paljon vartiana. Kertakaikkiaan.

Lue lisää

Ei taustavalaistu kenno ole mikään mullistava juttu, muille kuin kaltaisillesi specsispedeille.
Jos R:n rinnalle laitetaan nikonilta ja sonylta saman hintainen peilitön ff runko ja näillä kaikilla kuvataan samasta paikasta samoilla asetuksilla (aukko, aika, ISO) samaan aikaan ja vielä samanlaisilla laseilla (sigma, tamron, ym.) , niin ei kukaan pysty sanomaan mikä kamera on kyseessä.

Sony ei ole haaste, koska siihen ei ole o jektiiveja. Fujin G-sarja sen sijaan on.

Sonyn etuja puolustavana joudun jälleen puuttumaan arvoisan mimimerkin virheelliseen väittämään , ja oikaisemaan sen.

PeilittömänTodistaja kirjoitti:

Sonyn etuja puolustavana joudun jälleen puuttumaan arvoisan mimimerkin virheelliseen väittämään , ja oikaisemaan sen.

Canonistin ja extyökkärin mielipiteet voi suurelta osin sivuuttaa pelkkänä huuhaana. Canonisti on täysin väärässä mitä tulee Sonyyyn saatavilla oleviin objektiiveihin, mutta toisaalta täysin oikeassa siinä mitä tulee Nikonin ja Canonin mahdollisuuksiin kilpailla peilittömien kameroiden Pioneereja vastaan. Niitä kun ei yksinkertaisesti ole.
Extyökkäristä taasen on todettava, että en todellakaan keksi yhtään sellaista asiaa jossa hän olisi oikeassa. Lienee niin, että vanha vaari on täysin pihalla kaikesta nykyajan tekniikasta.

Valitettavasti tiedot Nikonin kuolemasta ovat ennenaikaisia, ja suuresti liioiteltuja. Tilikauden päätös on vahvasti ja jopa massiivisesti voitollinen. Joka tosin johtuu lähes yksinomaan siitä että D850 - runkoa hankitaan kuin leipää ruokakaupasta.

Tulos on sikäli ristiriitainen että liikevaihto laskee mutta liikevoitto huitelee pilvissä. Nikon on näin ollen onnistunut ottamaan ilon irti D850 kameran kovasta kysynnästä.

Sen Nikonkin myöntää että tulevaisuus on peilittömässä. Sen vuoksi Nikonille on elintärkeää että zetan lanseeraus onnistuu. https://nikonrumors.com/2018/05/10/nikons-2018-financial-results-are-out.aspx/

PeilittömänTodistaja kirjoitti:

Valitettavasti tiedot Nikonin kuolemasta ovat ennenaikaisia, ja suuresti liioiteltuja. Tilikauden päätös on vahvasti ja jopa massiivisesti voitollinen. Joka tosin johtuu lähes yksinomaan siitä että D850 - runkoa hankitaan kuin leipää ruokakaupasta.

Tulos on sikäli ristiriitainen että liikevaihto laskee mutta liikevoitto huitelee pilvissä. Nikon on näin ollen onnistunut ottamaan ilon irti D850 kameran kovasta kysynnästä.

Sen Nikonkin myöntää että tulevaisuus on peilittömässä. Sen vuoksi Nikonille on elintärkeää että zetan lanseeraus onnistuu. https://nikonrumors.com/2018/05/10/nikons-2018-financial-results-are-out.aspx/

Lue lisää

Sitä alkaa Nikon_kohta_konkassa olemaan jo epätoivoinen. Hän vain moittii muita mutta ei esitä mitään todellista mitä peilitön antaisi jos vertaa peilillisiin. Itse kuvaan D850 kuten hänen lempikaverinsa Extyökkärikin ja veikkaan ihan kuvauksellisesti sen pärjäävät jos ei voittavan hänen muistaakseni Sonynsä mennen tullen. Ainoana etuna kuten joku jo lienee sanonutkin peilittömissä on se noin 300 gr pienempi massa ja mahdollisesti joku sarjakuvausnopeus mutta kuvaajahan ei juurikaan nopeaa sarjakuvaa tarvitse normaalikuvauksissa.

Nikon_kohta_konkassa kirjoitti:

Canonistin ja extyökkärin mielipiteet voi suurelta osin sivuuttaa pelkkänä huuhaana. Canonisti on täysin väärässä mitä tulee Sonyyyn saatavilla oleviin objektiiveihin, mutta toisaalta täysin oikeassa siinä mitä tulee Nikonin ja Canonin mahdollisuuksiin kilpailla peilittömien kameroiden Pioneereja vastaan. Niitä kun ei yksinkertaisesti ole.
Extyökkäristä taasen on todettava, että en todellakaan keksi yhtään sellaista asiaa jossa hän olisi oikeassa. Lienee niin, että vanha vaari on täysin pihalla kaikesta nykyajan tekniikasta.

Lue lisää

Toki Sonyyn saa kalliita Zeisseja ja pari omaakin, mutta Sony ei ole kamerajärjestelmä siinä mielessä, että samalta valmistajalta saisi sekä rungon että objektiivisarjan. Sonyyn ei kannata merkkinä sitoutua.

Canonisti kirjoitti:

Toki Sonyyn saa kalliita Zeisseja ja pari omaakin, mutta Sony ei ole kamerajärjestelmä siinä mielessä, että samalta valmistajalta saisi sekä rungon että objektiivisarjan. Sonyyn ei kannata merkkinä sitoutua.

Lue lisää

Siinäpä ostetun canikkon trollin virallinen mielipide.

Vain fanboy, jolla ei oikeaa kokemusta ole, voi tietää, että kuvia voi saada vain merkkiobjektiivilla. Noh, nämä ovat ne lypsylehmät, miltä kuuluukin ottaa rahat pois.

Amerikan Yhdysvaltain tämän hetken eniten myyvä järjestelmäkamerarunko on Sony a7 III. Näin Yhdysvaltain suurin B&H kamerakauppa tietää kertoa.

Trumpistit ja Sveamamman pojathan ne meistä joillekin ovat mallina. Minä aina pidän oman pääni enkä vähääkään välitä noiden muiden ostoksista.

Kun aikansa hakee niin saattaa löytää omaan katsantoon sopivan tuloksen mutta se muistuttaa jo uskonveljien ajattelumetodeja. Uskotaan mihin muutkin.

Onneksi se meillä on omaa harkintaa mutta totalitaarisissa maissa se on pakkoa. Kannattaa siis pysyä omassa harkinnassaan.

PeilittömänTodistaja kirjoitti:

Amerikan Yhdysvaltain tämän hetken eniten myyvä järjestelmäkamerarunko on Sony a7 III. Näin Yhdysvaltain suurin B&H kamerakauppa tietää kertoa.

B&H:lla taitaa olla monenlaisia listoja, tässä yksi:
https://www.bhphotovideo.com/c/buy/items/ci/29242/N/3722173815

Niin. Ihmetyttää miksi siinä ei ole runkovakaajaa. Tarkennus on nopea, mutta ihmetyttää että 4K-videointi on noin vaillinaista. Hintaakaan ei ole saatu hilattua yhtään järkeväksi, objektiiveista puhumattakaan. Tosin ehkä se on vain markkinointi kikkailua. Hätäisemmät ostaa kalliilla ja hintaa tiputetaan tulevaisuudessa.

Panaltahan tuli ulos raportti runkovakaajien ongelmista. Ilmeisesti sielläkin ollaan siirtymässä enenevässä määrin muihin ratkaisuihin.

Väitän kuitenkin, että tämä on liian vähän ja liian myöhään. Jos vastaava olisitullut markkinoille viisi vuotta sitten, toki silloisella teknologiatasolla, olisi Canon ollut voittaja.

Ei voi olla totta!! Canonistiko nyt myöntää, vaikkakin epäsuorasti, että Sonyn etumatka on niin tömäkkä jotta sitä ei voi enää tavoittaa.

Pansonicista puheen ollen, heilläkin on tarkoitus julkistaa oma näkemyksensä kinokennosta jo vuonna 2019.

PeilittömänTodistaja kirjoitti:

Ei voi olla totta!! Canonistiko nyt myöntää, vaikkakin epäsuorasti, että Sonyn etumatka on niin tömäkkä jotta sitä ei voi enää tavoittaa.

Sony ei ole voittaja. Jos markkinoille dumpataan roskaa Gigantin tyyppisten liikkeiden kautta, ei sillä voiteta muuta kuin markkinaosuuksia. Oma veikkaukseni voittajasta on Fuji koska:
- sillä on oikein rakennettu APS-C valikoima
- G-sarja on valmis siinä vaiheessa kun tavitaan 12K videota harrastajamalleihin ja
- hinnoittelu on kohdallaan.

Canonisti kirjoitti:

Sony ei ole voittaja. Jos markkinoille dumpataan roskaa Gigantin tyyppisten liikkeiden kautta, ei sillä voiteta muuta kuin markkinaosuuksia. Oma veikkaukseni voittajasta on Fuji koska:
- sillä on oikein rakennettu APS-C valikoima
- G-sarja on valmis siinä vaiheessa kun tavitaan 12K videota harrastajamalleihin ja
- hinnoittelu on kohdallaan.

Lue lisää

Hanki elämä.
Saman voi sanoa monelle muullekin, esimerkiksi vaikka extyökkärille.
Sinä olet silti edes jossain asiassa oikeassa (vaikkakaan et tässä Sonya koskevassa).
Extyökkäri ja hänen lakeijansa sensijaan eivät ole oikeassa yhtään missään.

Nikon_kohta_konkassa kirjoitti:

Hanki elämä.
Saman voi sanoa monelle muullekin, esimerkiksi vaikka extyökkärille.
Sinä olet silti edes jossain asiassa oikeassa (vaikkakaan et tässä Sonya koskevassa).
Extyökkäri ja hänen lakeijansa sensijaan eivät ole oikeassa yhtään missään.

Lue lisää

Luulet vain olevasi oikeassa, tietämystä sinulla ei ole. Kaikki väittämä tulee perustella ja todistaa, tiedolla kun ei ole pohjaa, jos sitä ei ole todistettu mitenkään.

Kirjanpitokikoilla tai verovähennyksillä ammattilaisille?
Saattaahan tästä harrastajallekin olla hyötyä välillisesti. Isot valmistajat kokeilevat uusia tekniikoita, kehitys kehittyy. Muistinkohan oikein, että Canonin ja Nikonin pääkonttorit, isot lasipalatsit, ovta vierekkäin Japanissa. Olikohan peräti samaa korttelia vielä.

Samoilla linjoilla siinä , että kehitys kehittyy ja uusia tekniikoita kokeillaan. Peilitön on kehitystä peililliseen verrattuna, kun se peilitön tehdään hyvin. Tarkennus erityisesti on tärkeä.

Yhtä juttua en silti tajua. FF kennokoko on mitä on siksi että filmi oli joskus saman kokoinen. Nykyisiä EF objektiivejä käytettiin jo filmikameroissa, ja kun siirryttin digiaikaan oli luonnollista tehdä filmin ruudun kokoinen kenno jotta objektiivejä, joita oli maailma täynnä, pystyttiin edelleen käyttämään. Eli FF on historian painolasti, johon objektiivien yhteensopivuus pakotti. Ainakin näin olen ymmärtänyt.

Nyt canon perusti uuden objektiivisarjan vain sen takia että pystyi tekemään FF peilittömän. Eli FF laskettiin canonilla niin kuluttajia houkuttavaksi että sen takia yksin päättivät pistää uuden objektiivisarjan käyntiin! Ajatus että FF olisi olemassa historian painolastin takia ei enää päde. Moniko sitä FF:ää ihan aikuisten-oikeesti tarvii, vai onko "tarve" vain teknistä hifistelyä?

No, aika näyttää. Mielestäni tämä on ennenkaikkea suuri ja kallis markkinatutkimus.

Kyllä kinokennokoko on varsin hyvä formaatti. Mitä isompia pikseleitä kennoon saadaan ängettyä sitä herkempi se on valolle. Toisin sanoen sillä tavoin hämäräkuvausmahdollisuudet lisääntyvät huomattavasti. Toinen mainio asia on niin sanottu kohinasignaalisuhde. Ei silloin tarvitse nostaa signaalivahvistusta kauhean paljoa kun isommat pikselit kauhovat valoa ahkerasti. Eräs asia on laajakulmat jotka ovat todella laajakulmia koskapa kenno piirtää käyttäen koko objektiivin piirtoalaa.

Tuossa yllä: " Eräs asia on laajakulmat jotka ovat todella laajakulmia koskapa kenno piirtää käyttäen koko objektiivin piirtoalaa."

Kyllä pienemmillekin kennoille on keksitty tehdä laajakulmia, joista pieni kenno käyttää koko piirtoalaa. Kun FF:lle tehdään 24 millinen laajakantti ja APS-C:lle 16 millinen, niin kappas, kumpikin on kuvakulmaltaan sama! Nyt sinä kuvittelet että ihmiset pitävät kynsin hampain kiinni vanhoista 135 fimikoon optiikoistaan ja eivät siksi voi hankkia modernimpaa kalustoa. Ei näin. Itse kuvasin koko pitkän ikäni 135 kalustolla (Canon, Nikon, Olympus, Minolta, Canon ja uran ehtoolla taas Nikon, joka nyt paras), mutta eläkevuosiksi hankin APS-C kaluston kun se on AIVAN TARPEEKSI HYVÄ kaikkeen ammattikuvaukseenkin (poislukien ehkä urheilu), maksaa vähemmän ja painaa käytännössä murto-osan vastaavasta 135 setistä. Siis Fujifilm systeemi, jos nimiä halutaan.

Erikoinen on tulossa kisa, jos tulevaisuudessa minkä hyvänsä valmistajan FF-objektiivit saa kytkettyä minkä hyvänsä valmistajan FF-runkoon! Oletteko sitä tulleet ajatelleeksi? Eikö tämä kehitys ole siihen menossa? Ja siitä tulossa valtavasti etuja: FF-formaatin asema ja suosio saattaa lähteä vielä nousuun reippaasti?!

Epäilen. Olisi hieno juttu jos näin olisi mutta silloin pitäisi adapterien olla todella hyviä. Yksi mahtava idea olisi vaihdettava bajonetti, että olisi jollain tukevalla pikalukolla kiinni rungossa. Kaikkein paras olisi standardi mountti joka FF- kameraan. Tosin silloin voisi myynti hyytyä, ja väittely vähentyä.

PeilittömänTodistaja kirjoitti:

Epäilen. Olisi hieno juttu jos näin olisi mutta silloin pitäisi adapterien olla todella hyviä. Yksi mahtava idea olisi vaihdettava bajonetti, että olisi jollain tukevalla pikalukolla kiinni rungossa. Kaikkein paras olisi standardi mountti joka FF- kameraan. Tosin silloin voisi myynti hyytyä, ja väittely vähentyä.

Lue lisää

Kuulin joltain Northrupin videolta, että on "speed booster" käytössä. Adapteri, sovitin, joka toimii päinvastaisella tavalla kuin telejatke. Jos oikein muistan, tällainen sovitin muuntaa kroppiobjektiivin kuvan sopivaksi isommalle kennolle. Tuossa on asiasta jotain:
http://www.metabones.com/products/?c=speed-booster
https://duckduckgo.com/?q=speed booster for camera lenses&t=ffab&ia=web
Onko kokemusta tällaisista? Kannattaako?

Tsuumikosh kirjoitti:

Kuulin joltain Northrupin videolta, että on "speed booster" käytössä. Adapteri, sovitin, joka toimii päinvastaisella tavalla kuin telejatke. Jos oikein muistan, tällainen sovitin muuntaa kroppiobjektiivin kuvan sopivaksi isommalle kennolle. Tuossa on asiasta jotain:
http://www.metabones.com/products/?c=speed-booster
https://duckduckgo.com/?q=speed booster for camera lenses&t=ffab&ia=web
Onko kokemusta tällaisista? Kannattaako?

Lue lisää

Nytpä (taas) kirjoitit ennen kuin ajattelit. Telejatkehan nimenomaan levittää kuvaa (siis suurentaa), eli sellainen sopisi kroppiobjektiiville isomman kennon kamerassa, mutta eipä niitä ole näkynyt moiseen tarkoitukseen (valovoimakin heikkenee, samoin piirto). "Laajakulmalyhentäjä" taasen kaventaa piirtoympyrää eli puristaa kuvaa kasaan eli lyhentää polttoväliä kasvattaen samalla valovoimaa. Tuommonen vekotin siis muuttaa vaikkapa 24 millin f/2 135 optiikan 16 millin f/1,4 optiikaksi APS-C kameralle. On ollut myynnissä joitakin vuosia, mutta ei ole saavuttanut suurtakaan suosiota.

Nikon_kamera kirjoitti:

Nytpä (taas) kirjoitit ennen kuin ajattelit. Telejatkehan nimenomaan levittää kuvaa (siis suurentaa), eli sellainen sopisi kroppiobjektiiville isomman kennon kamerassa, mutta eipä niitä ole näkynyt moiseen tarkoitukseen (valovoimakin heikkenee, samoin piirto). "Laajakulmalyhentäjä" taasen kaventaa piirtoympyrää eli puristaa kuvaa kasaan eli lyhentää polttoväliä kasvattaen samalla valovoimaa. Tuommonen vekotin siis muuttaa vaikkapa 24 millin f/2 135 optiikan 16 millin f/1,4 optiikaksi APS-C kameralle. On ollut myynnissä joitakin vuosia, mutta ei ole saavuttanut suurtakaan suosiota.

Lue lisää

Päinvastoin olen ajatellut, ja kirjoitin, "jos oikein muistan". Ehkä olen erehtynyt siinä, ettei itse ajattelemaani kapistusta vielä ole tehty, tai jos on, sitten nimi ei ole "speed booster". Ei sama asia ollenkaan? Tässä tarkempaa selitystä, mitä ajattelin:

Ajattelin, että voisi olla sovitin, joka suurennuslasin tavalla levittää kroppiobjektiivin kuvan isommalle kennolle. Tällaistako ei vielä ole? Kuitenkin "speed booster" on tuossa selitetty, kuin olisi kyseessä positiivinen linssi - kuten suurennuslasissa.
https://www.whatdigitalcamera.com/technology_guides/speed-boosters-advance-technology-guide-60994
Mutta selityksen mukaan, kun halutaan valovoiman lisäystä, niin tämä asia toimii vain suuremmalla kennolla, kuin mille objektiivi on tarkoitettu. Entä pelkkä polttovälin pienennys?

Mikä estää tekemästä vastaavanlaisen sovitteen, jolla ei pyritä valovoiman lisäykseen, vaan ainoastaan liittämään kroppikoon objektiiveja isomman kennon kameraan?

Tsuumikosh kirjoitti:

Päinvastoin olen ajatellut, ja kirjoitin, "jos oikein muistan". Ehkä olen erehtynyt siinä, ettei itse ajattelemaani kapistusta vielä ole tehty, tai jos on, sitten nimi ei ole "speed booster". Ei sama asia ollenkaan? Tässä tarkempaa selitystä, mitä ajattelin:

Ajattelin, että voisi olla sovitin, joka suurennuslasin tavalla levittää kroppiobjektiivin kuvan isommalle kennolle. Tällaistako ei vielä ole? Kuitenkin "speed booster" on tuossa selitetty, kuin olisi kyseessä positiivinen linssi - kuten suurennuslasissa.
https://www.whatdigitalcamera.com/technology_guides/speed-boosters-advance-technology-guide-60994
Mutta selityksen mukaan, kun halutaan valovoiman lisäystä, niin tämä asia toimii vain suuremmalla kennolla, kuin mille objektiivi on tarkoitettu. Entä pelkkä polttovälin pienennys?

Mikä estää tekemästä vastaavanlaisen sovitteen, jolla ei pyritä valovoiman lisäykseen, vaan ainoastaan liittämään kroppikoon objektiiveja isomman kennon kameraan?

Lue lisää

Valittelut ja osanottoa, pieleen meni taas. Tekstissä näkyi olevan, että pienemmän kennon kameralla saadaan "speed booster" laitteella enemmän valovoimaa, ei isommalla kennolla. Loogista, tottakai. Mutta asia on niin outo ja uusi minulle, etten ole näitä tottunut ajattelemaan...

Tsuumikosh kirjoitti:

Valittelut ja osanottoa, pieleen meni taas. Tekstissä näkyi olevan, että pienemmän kennon kameralla saadaan "speed booster" laitteella enemmän valovoimaa, ei isommalla kennolla. Loogista, tottakai. Mutta asia on niin outo ja uusi minulle, etten ole näitä tottunut ajattelemaan...

Lue lisää

Nyt kädestä pitäen: Telejatke ja tämä "speed booster" laajakulmalyhennin toimivat juuri vastakkaisilla tavoilla.

Telejatke pidentää optiikan polttoväliä, ja samalla se tietysti LEVITTÄÄ kuvaa laajemmalle alalle. Kuva siis lineaarisesti suurenee, esimerkiksi kertoimella 1,4x. Koska polttoväli pitenee mutta fyysinen aukko ei suurene, suurin valovoima tietysti tippuu aukon verran. Valo leviää näes myös kaksi kertaa suuremmalle alalle, eli aukon verran himmenee. Optisesti telelisäke on koveraa linssiä vastaava.

Laajakulmalyhennin toimii kuten kupera linssi, se SUPISTAA kuvan pienemmälle alalle. Toisin sanoen polttoväli lyhenee. Kun tässäkin tapauksessa fyysinen aukko säilyy samana, paranee valovoima. Jos kerroin on vaikkapa 0,7x, tulee valovoimaa yksi aukko enemmän. Optiikan läpi menevä valokin pakkautuu pinta-alaltaan puolta pienemmälle alalle (sama asia toisin ajateltuna).

Telejatkeita on ollut olemassa melkein niin kauan kuin muistetaan, mutta laajakulmalyhentimiä on ilmestynyt vasta viime vuosina. Miksi näin? Yksinkertaisesti siksi, että laajakulmalyhennintä voi käyttää vain silloin, kun optiikka on suunniteltu suuremmalle filmikoolle/kennolle kuin käytettävä kamera. Piirtoympyrä nääs pienenee, eikä 135 koon optiikkaa laajakulmalyhennintä voi käyttää 135 koon kamerassa, vaan ainoastaan APS-C tai pienemmän kennon rungossa. Ennen vanhaan ei ollut olemassa pienempiä järjestelmäkameroita kuin 135 koko (kinokoko, FF), joten moisten käyttö oli mahdotonta. Kukaan ei ollut niin pöljä, että olisi ryhtynyt värkkäämään jotain Hasselin tai Zenza Bronican optiikkaa Canonin tai Nikonin nokalle.

Tässäpä tämän päivän tietopläjäys toveruuden hengessä.

Nikon_kamera kirjoitti:

Nyt kädestä pitäen: Telejatke ja tämä "speed booster" laajakulmalyhennin toimivat juuri vastakkaisilla tavoilla.

Telejatke pidentää optiikan polttoväliä, ja samalla se tietysti LEVITTÄÄ kuvaa laajemmalle alalle. Kuva siis lineaarisesti suurenee, esimerkiksi kertoimella 1,4x. Koska polttoväli pitenee mutta fyysinen aukko ei suurene, suurin valovoima tietysti tippuu aukon verran. Valo leviää näes myös kaksi kertaa suuremmalle alalle, eli aukon verran himmenee. Optisesti telelisäke on koveraa linssiä vastaava.

Laajakulmalyhennin toimii kuten kupera linssi, se SUPISTAA kuvan pienemmälle alalle. Toisin sanoen polttoväli lyhenee. Kun tässäkin tapauksessa fyysinen aukko säilyy samana, paranee valovoima. Jos kerroin on vaikkapa 0,7x, tulee valovoimaa yksi aukko enemmän. Optiikan läpi menevä valokin pakkautuu pinta-alaltaan puolta pienemmälle alalle (sama asia toisin ajateltuna).

Telejatkeita on ollut olemassa melkein niin kauan kuin muistetaan, mutta laajakulmalyhentimiä on ilmestynyt vasta viime vuosina. Miksi näin? Yksinkertaisesti siksi, että laajakulmalyhennintä voi käyttää vain silloin, kun optiikka on suunniteltu suuremmalle filmikoolle/kennolle kuin käytettävä kamera. Piirtoympyrä nääs pienenee, eikä 135 koon optiikkaa laajakulmalyhennintä voi käyttää 135 koon kamerassa, vaan ainoastaan APS-C tai pienemmän kennon rungossa. Ennen vanhaan ei ollut olemassa pienempiä järjestelmäkameroita kuin 135 koko (kinokoko, FF), joten moisten käyttö oli mahdotonta. Kukaan ei ollut niin pöljä, että olisi ryhtynyt värkkäämään jotain Hasselin tai Zenza Bronican optiikkaa Canonin tai Nikonin nokalle.

Tässäpä tämän päivän tietopläjäys toveruuden hengessä.

Lue lisää

Mainiota, että joku sai selitettyä. Ehkä on informaationa muillekin. Suomessa vähän tunnettu asia, kenties.
- Mutta tuohan on mielenkiintoinen idea, että Hasselia tai Zenxa Bronicaa pienemmälle rungolle. Mitäs pöljää siinä olisi ollut? Suhteellisen iso ja painava objektiivin mötikkä pienen rungon painona, niinkö? Ei muuta pöljää sinänsä?

Tsuumikosh kirjoitti:

Mainiota, että joku sai selitettyä. Ehkä on informaationa muillekin. Suomessa vähän tunnettu asia, kenties.
- Mutta tuohan on mielenkiintoinen idea, että Hasselia tai Zenxa Bronicaa pienemmälle rungolle. Mitäs pöljää siinä olisi ollut? Suhteellisen iso ja painava objektiivin mötikkä pienen rungon painona, niinkö? Ei muuta pöljää sinänsä?

Lue lisää

Noina(kin) aikoina ammatikseni kuvanneena voin löytää montakin syytä: himmenninautomatiikat eivät olisi toimineet. Monissa keskikoon optiikoissa oli sisäänrakennettu keskussuljin joka olisi pitänyt jumittaa auki. Systeemi olisi ollut hidas- ja hankalakäyttöinen. Olisi ollut halavatun iso ja kömpelö, ja sovite olisi ollut yksinään jo luultavasti hinnaltaan sama kuin joku Nikkor/Canon/Rokkor/Olympus laajakantti sellaisenaan. Moisia optiikoita omistaneet ammattilaiset pystyivät kyllä ostamaan laajakantin siihen kinorunkoonsa eikä tarvinnut lähteä pelleilemään sovitteittein kanssa.

Kenelläkään ei moinen edes juolahtanut mieleen ja hyvästä syystä. Nyt asiat ovat (hieman) toisin ja ihmisillä on laatikon pohjilla joutavia 135 optiikoita joista saa moisilla "speed boostereilla" käyttökelpoisia kohtuullisen värkkejä pienikennoisiin runkoihin. Tosin kyllä siitä huolimatta kyseessä on marginaalinen ostajakunta.

Nikon_kamera kirjoitti:

Noina(kin) aikoina ammatikseni kuvanneena voin löytää montakin syytä: himmenninautomatiikat eivät olisi toimineet. Monissa keskikoon optiikoissa oli sisäänrakennettu keskussuljin joka olisi pitänyt jumittaa auki. Systeemi olisi ollut hidas- ja hankalakäyttöinen. Olisi ollut halavatun iso ja kömpelö, ja sovite olisi ollut yksinään jo luultavasti hinnaltaan sama kuin joku Nikkor/Canon/Rokkor/Olympus laajakantti sellaisenaan. Moisia optiikoita omistaneet ammattilaiset pystyivät kyllä ostamaan laajakantin siihen kinorunkoonsa eikä tarvinnut lähteä pelleilemään sovitteittein kanssa.

Kenelläkään ei moinen edes juolahtanut mieleen ja hyvästä syystä. Nyt asiat ovat (hieman) toisin ja ihmisillä on laatikon pohjilla joutavia 135 optiikoita joista saa moisilla "speed boostereilla" käyttökelpoisia kohtuullisen värkkejä pienikennoisiin runkoihin. Tosin kyllä siitä huolimatta kyseessä on marginaalinen ostajakunta.

Lue lisää

> Nyt asiat ovat (hieman) toisin ja ihmisillä on laatikon pohjilla joutavia 135 optiikoita joista saa moisilla "speed boostereilla" käyttökelpoisia kohtuullisen värkkejä pienikennoisiin runkoihin.

Sehän olisi myöskin kiinnostavaa nähdä, mitä tämä kuvan kutistaminen tekee wanhan objektiivin piirrolle. Kas kun se nyt vaan ei yleensä riitä nykyvehkeille.

Ei sinänsä yllätä. Vähän vanhempia objektiivien testausartikkeleita kun tavailee, niin piirtokykyä on yleensä mittailtu 10, 20 ja 30 lp/mm testikartoilla. Näistäkin on tärkeimmäksi saatettu nostaa 20 lp/mm lukema.

20 lp/mm piirron voi karkeasti arvioida riittävän 1,4 megapikselin kennolle kinokoossa ja 0,6 megapikselin croppikennolle ;-D

30 lp/mm vastaavasti passeli 3,1/1,4 megapikselin täys/croppikenolle. Ja kyllä, osa vanhoista objektiiveista on oikeasti näin huonoja. Piirto riittää kymppikuvaan, muttei juuri muuhun. Tähän ne on tarkoitettukin - AF järkkäreitä myytiin point'n'shoot jengille silloin, kun AF zooooom pokkareita ei vielä ollut.

Uudemmat testit 20/40/80 lp/mm. Että hieman on vaatimustaso noussut. Tosin tämäkään ei riitä uusimmille 60 megapikselin kennoille.

Siinä ja siinä. Periaatteessa FTZ- adapterin kanssa pitäisi toimia.

Panasonicilla ja Olympuksella on selkeästi pisin kokemus ja paras osaaminen peilittömien digijörkkörien valmistamisesta ja ne ovatkin ainoat todelliset kilpailijat Sonylle. Panasonic tulee asettamaan todella kovan haasteen Sonylle kinokennoisissa ja Olympus on yhdessä Panasonicin kanssa suvereeni pienemmässä kennokoossa.
CaNikonilla ei peilittömien karkeloissa tule olemaan muuta kuin sivusta seuraajan rooli.

Osta Canon ja saat paskaa

Tuo olisi pitänyt tuoda markkinoille viisi vuotta sitten. Nyt se on liian myöhään.

Paskixt kirjoitti:

Osta Canon ja saat paskaa

Sulla taitaa olla tota tavaraa päässä?

rarehanu kirjoitti:

Sulla taitaa olla tota tavaraa päässä?

Liian vähän ja liian myöhään. Canon on menettänyt pelin peilittömissä.

Mitä oikeasti ajattelit, kun katsoit tuon linkkisi "objektiivisen" lähteen "tilastoa"
Vain harva uskoo tuollaisen Canon hypetys sivuston "tilastoja", mutta sinä ilmeisesti uskot aivan minkälaista sontaa rahansa.

Selvä "fake news" Trumppia lainaten:

https://www.sonyalpharumors.com/october-full-frame-mirrorless-share-sony-67-canon-22-and-nikon-10/

Samaa mieltä. Mitäpä jos jokainen vaan ottaa sen oman kameransa, olkoon mikä tahansa ja lähtee kuvaamaan :) Ja jättää väittelyt sikseen.