Pyhä lehmä

Pyhä lehmä


Huoltoseman kahvisoppi on pieni pystybaari karamellin ja tuulilasinpesunesteen värikylläisessä maailmankaikkeudessa, jossa siellä sen matkustajat nojailivat keskusteluihinsa, puolipöytiin ja puisiin tikkuihin, joilla lusikoida vielä sekoittumatonta sekaisin.

Hämmennellä hiljaa viileämmäksi.

Asetuin jonon hännille. Oli muutama asiakas. Olin nähnyt unta. Minulla saattoi olla yllä ennenaikaiset automaattivaihdevuodet; salaperäinen nestevuoto laitteen alla kiusasi. Oloni oli harvinaisen läsnäoleva, mekaaninen. Määräaikaishuolto. Ennenaikainen tarkistus. Osien ja niiden kokonaisuuden tarkistus ja tuomiopuhe, lasku.

Aseman ulkopuolella keskustelin laiteriippuvaisen autoilijan kanssa autoni vanteista. En ennen tätä keskustelua ollut kiinnittänyt niihin mitään huomiota. Minua oli varoitettu laittamasta väärää polttoainetta tankkiin. Virhe olisi peruuttamaton ja katastrofaalinen, lopullinen. Vanteeni olivat erikoiset ja ikkunalasista heijastuva kuva vääristynyt, pimeä ja kasvoton.

Vaihtamalla jalkaa jonossa, loukkaa myyjätärtä. Nahkaistuin hiostaa takapuolta ja selkää, mutta sitä voi ohjata. Kevyesti. On vaikea ajatella niin, että istun pyhän lehmän jäännöksillä ja valitan siitä ilmavirtaan - näkymättömälle todellisuudelle. Audo, se odottaa minua ulkona mittareiden ympäröimänä näyttäen kärsimättömältä, kiivaalta ja ylivoimaisen musertavalta, juuri siksi hankin sellaisen, koska hahmotin sen salatun idean. Minä näen sen, mutta he eivät. Minä kuulen sen leukojen liikkeen ja näen niityn, jolla se seisoo.

Silmät, ne katsovat minua.


(Naurua)