Syyshuollot

"Saksasta tilattuja halpoja filttereitä....". Miksi tilata Saksasta, kun kotimaastakin saa edullisia. Itse olen ostanut tunnettujen valmistajien filttereitä esim. Motonetistä. Sopivuustaulukoita voi googlata, mutta Motonetillä on venemoottorikohtaisia vaihtoehtoja. Ei Volvo-Pentakaan tuota suodattimia, mutta maalaa niihin oman merkkinsä ja myy kalliimpina kuin suodatintehtaan alkuperäisellä merkillä varustetut ovat.
Joku 7 tai 8 euroa öljynsuodattimesta ole niin iso hinta että suodattimen uusiminen kerran vuodessa olisi turhuutta.

Kuten jo ensimmäisessä viestissä sanottiin, ei se hinta.. jotenkin olen vaan allerginen ylimääräiselle työlle ja tuhlailulle.

"Vanha" pieni penta on kyseessä. 500 h on mittarissa. Eipä se sotkukaan kovin paha ole. Rätti alle kaukaloon ja kaikki imeytyy siihen.

Öljythän kannattaa vaihtaa mahdollisen rikin(?) kehittymisen takia. Eihän vanhaa öljyä kuitenkaan suodattimeen jää jos sen öljyn kerta vaihtaa.

PA-suotimet olen oman mielenrauhan takia vaihtanut vuosittain. Eipähän jää niistä ainakaan kiinni jos ei pääse tyynenä kesäpäivänä perille.

Impellerin olen vaihtanut, tunneista riippuen, 1-2 vuoden välein. Pakomutkan lämpötilahäly kertoo ystävällisesti jos lämpötila alkaa nousta heikon jäähdytyksen seurauksesta.

Kuhavaa kirjoitti:

"Vanha" pieni penta on kyseessä. 500 h on mittarissa. Eipä se sotkukaan kovin paha ole. Rätti alle kaukaloon ja kaikki imeytyy siihen.

Öljythän kannattaa vaihtaa mahdollisen rikin(?) kehittymisen takia. Eihän vanhaa öljyä kuitenkaan suodattimeen jää jos sen öljyn kerta vaihtaa.

PA-suotimet olen oman mielenrauhan takia vaihtanut vuosittain. Eipähän jää niistä ainakaan kiinni jos ei pääse tyynenä kesäpäivänä perille.

Impellerin olen vaihtanut, tunneista riippuen, 1-2 vuoden välein. Pakomutkan lämpötilahäly kertoo ystävällisesti jos lämpötila alkaa nousta heikon jäähdytyksen seurauksesta.

Lue lisää

"Eihän vanhaa öljyä kuitenkaan suodattimeen jää jos sen öljyn kerta vaihtaa."
Sinne suodattimeen jää vanhaa öljyä juuri sen verran kuin sinne mahtuu öljyä, eli joitakin desilitroja, riippuen suodattimen koosta.

"Impellerin olen vaihtanut, tunneista riippuen, 1-2 vuoden välein"
Itse yhä ajelen 12 vuotta sitten vaihtamallani impellerillä.

väliä kirjoitti:

"Eihän vanhaa öljyä kuitenkaan suodattimeen jää jos sen öljyn kerta vaihtaa."
Sinne suodattimeen jää vanhaa öljyä juuri sen verran kuin sinne mahtuu öljyä, eli joitakin desilitroja, riippuen suodattimen koosta.

"Impellerin olen vaihtanut, tunneista riippuen, 1-2 vuoden välein"
Itse yhä ajelen 12 vuotta sitten vaihtamallani impellerillä.

Lue lisää

Kerrot ajavasi 12 vuotta käytössä olleella impellerillä. Jätit kuitenkin mainitsematta impellerin tarkastukset! Itse olen ottanut tavaksi tsekata impellerin kunto kerran vuodessa. Niiden siivet näyttävät jäykistyvän. Jos impellerin siivissä näkyy murtumia, kannattaa impelleri vaihtaa ajoissa eikä vasta siiven/spiipien irtoamisen jälkeen. Impelleri tietysti kuuluu myös varaosiin, joita veneessä on syytä olla mukana. Jokainen tietysti tsekkaa moottorin startattuaan, että pakoputkesta tulee vettä normaalisti. Se on nopeampi tapa todeta impellerin hajoaminen kuin odottaa lämpötilan hälyytystä tai palaneen käryä.

Onhan se selvä, että koneen startissa katotaan vesi (ja aina välillä vilkasen muutenki), mut se impelleri voi hajota kulussakin

Kuhavaa kirjoitti:

Onhan se selvä, että koneen startissa katotaan vesi (ja aina välillä vilkasen muutenki), mut se impelleri voi hajota kulussakin

Voi tietysti niinkin käydä, mutta tavallisemmin pienet "säröt" impellerin siipien tyviin ilmaantuvat paljon ennen siipien murtumista. Pieniä murtumalinjoja ja siipien jäykistymistä ei näe, ellei impelleriä irrota. Nykyisellä veneelläni konetunteja 5000 eikä yhtään impellerin hajoamista, kun olen tarkistanut mpellerin kerran vuodessa ja tarvittaessa uusinut. Nuoruudessa, kun kokemusta oli vähemmän, impellerin hajoamisia sattui - joskus epämukavissa tilanteissakin. Kokemus opettaa...

tarkistaimpellerisi kirjoitti:

Voi tietysti niinkin käydä, mutta tavallisemmin pienet "säröt" impellerin siipien tyviin ilmaantuvat paljon ennen siipien murtumista. Pieniä murtumalinjoja ja siipien jäykistymistä ei näe, ellei impelleriä irrota. Nykyisellä veneelläni konetunteja 5000 eikä yhtään impellerin hajoamista, kun olen tarkistanut mpellerin kerran vuodessa ja tarvittaessa uusinut. Nuoruudessa, kun kokemusta oli vähemmän, impellerin hajoamisia sattui - joskus epämukavissa tilanteissakin. Kokemus opettaa...

Lue lisää

Jos sen impellerin avaa ja repii ulos, kyllä sen sitten samalla vaihtaakin. On hiukan hölmöläisen hommaa tehdä se vuosittain, mutta jokainen tyylillään.

Eikö Volvon ylilämpöhälytys toiminut vai oliko haitallista ajaa hälyn ja normaalin käyntilämpötilan välissä? Ainakin MD20X0 sarjassa lämpöhäly pitäisi alkaa huutaa 95 C paikkeilla ja termari aukeaa kokonaan 87 C (MD2010 ja 20) tai 95 C (30 ja 40). Aika pieni alue siis pitäisi olla normaalin käyntilämpötilan ja hälyn välillä.

Joakim1 kirjoitti:

Eikö Volvon ylilämpöhälytys toiminut vai oliko haitallista ajaa hälyn ja normaalin käyntilämpötilan välissä? Ainakin MD20X0 sarjassa lämpöhäly pitäisi alkaa huutaa 95 C paikkeilla ja termari aukeaa kokonaan 87 C (MD2010 ja 20) tai 95 C (30 ja 40). Aika pieni alue siis pitäisi olla normaalin käyntilämpötilan ja hälyn välillä.

Lue lisää

Tarina on pitkä, ehkä kiinnostava, kerkiän vastata myöhemmin.

Volvon ohjekirja sanoo 100h tai kerran vuodessa. Toisaalta volvon ohjekirja sanoo että tarkista vetolaitteen öljyt 14vrk välein. Käsi sydämmelle, kuka kattoo 14vrk välein öljyjä jos vene seisoo laiturissa? :-)

Mistähän Volvo siihen aikaan 2000-luvulla (?) tilasi markkinoimansa siipipyörät? Itse olen käyttänyt Jabscon valmistamia enkä koskaan ole kokenut samaa. Ei tosin ole ollut V-P:n moottoriakaan.

tarkistaimpellerisi kirjoitti:

Mistähän Volvo siihen aikaan 2000-luvulla (?) tilasi markkinoimansa siipipyörät? Itse olen käyttänyt Jabscon valmistamia enkä koskaan ole kokenut samaa. Ei tosin ole ollut V-P:n moottoriakaan.

Lue lisää

11/2006 Vene-lehdessä on juttu tuosta VP:n ongelmasta. Sen mukaan kyse oli yhdestä valmistuserästä keväällä 2005. Ko. Siipipyörät sopivat VP:n D3 ja sitä pienempiin koneisiin sekä myös pienempiin bensakoneisiin ja lukuisiin vanhempiin koneisiin. Tuossa puhuttiin lähinnä nopeasta siipien irtoamisista. Alihankkija oli ollut Johnson Pump, jonka laatujohtajan mukaan siipipyörän normaali käyttöikä on 500-1000 tuntia ja ko. pumput kestivät vain kymmeniä tunteja.

Jutussa mainitaan Karibian reissun tehnyt Jon 33, jolla kului kuusi siipypyörää ja katosi 13 siipeä ko. reissun aikana täysin uudesta MD2030:stä. Toisesta uudehkosta veneestä MD2020:n jäähdytysputki oli mennyt täysin tukkoon irronneista siivistä ja irronnut paikaltaan.

Oma kokemus on pienestä Bukhista, joka oli uudessa veneessä, jonka sain muutamaksi päiväksi koekäyttöön. Siinä siipipyörän keskiö petti eli siipipyörä ei pyörinyt. Valitettavasti hälytys oli kytketty pois ja tajusin ylikuumenemisen vasta pakoputken alettua haista palaneelta. Seurauksena oli pakoputken ja laturin diodien vaurio. Ilmeisesti kone selvisi OK. Tuo tapahtui 2003. Silloin muistaakseni puhuttiin kumilaadun heikentymästä ympäristösääntöjen takia. En tiedä oliko perää.

Joakim1 kirjoitti:

11/2006 Vene-lehdessä on juttu tuosta VP:n ongelmasta. Sen mukaan kyse oli yhdestä valmistuserästä keväällä 2005. Ko. Siipipyörät sopivat VP:n D3 ja sitä pienempiin koneisiin sekä myös pienempiin bensakoneisiin ja lukuisiin vanhempiin koneisiin. Tuossa puhuttiin lähinnä nopeasta siipien irtoamisista. Alihankkija oli ollut Johnson Pump, jonka laatujohtajan mukaan siipipyörän normaali käyttöikä on 500-1000 tuntia ja ko. pumput kestivät vain kymmeniä tunteja.

Jutussa mainitaan Karibian reissun tehnyt Jon 33, jolla kului kuusi siipypyörää ja katosi 13 siipeä ko. reissun aikana täysin uudesta MD2030:stä. Toisesta uudehkosta veneestä MD2020:n jäähdytysputki oli mennyt täysin tukkoon irronneista siivistä ja irronnut paikaltaan.

Oma kokemus on pienestä Bukhista, joka oli uudessa veneessä, jonka sain muutamaksi päiväksi koekäyttöön. Siinä siipipyörän keskiö petti eli siipipyörä ei pyörinyt. Valitettavasti hälytys oli kytketty pois ja tajusin ylikuumenemisen vasta pakoputken alettua haista palaneelta. Seurauksena oli pakoputken ja laturin diodien vaurio. Ilmeisesti kone selvisi OK. Tuo tapahtui 2003. Silloin muistaakseni puhuttiin kumilaadun heikentymästä ympäristösääntöjen takia. En tiedä oliko perää.

Lue lisää

"Normaali käyttöikä" taitaa olla vaikeasti määriteltävissä, koska siipipyörien (impellereiden) käyttötunteihin perustuva ikä voi lyhentyä myös vähäisten käyttötuntien vaikutuksesta. Impelleri voi myös vaurioitua, jos kone ei heti saa vettä eikä impelleriä ole voideltu (esim. keväällä vesillelaskun jälkeisessä käynnistyksessä).
Don Casey, jonka moni tuntenee veneen huoltoa koskevista kirjoista, ei näytä ottavan kantaa käyttötunteihin ja suosittelee impellerien uusimisia:
http://www.boatus.com/boattech/casey/replacing-impeller.asp

Tuota olen itsekin pohtinut. Volvon kirjoissa kehotetaan ottamaan impelleri pois ja puhdistamaan se sekä jättämään pois seisotuksen ajaksi.
Tuon perusteella voisi ajatella, että sitä tulisi säilyttää kuivassa (muovipussissa )talven ajan.
Oman pikku VP :n impellerin otin kyllä pois talveksi, mutta laitoin sen muovipussiin glygolista märkänä. Ajatuksena tässä on se, että koneen kumien täytyy kestää pakkasnesteen vaikutukset.
Meillä oli aikoinaan lentokonekorjaamolla kumiosat varaston hylyllä vahapaperiin käärittynä tägit niissä kiinni.
Kumiosissa oli viiden vuoden käyttöaika, jota kyllä katsastuksissa valvottiin.

Impellerini on ollut nyt jo 12 vuotta talvet glykolissa eli paikallaan moottorin vesipumpussa. Eräät kerrat se on pyörinyt jonkun aikaa kuivanakin kun vesihanaa ei ole muistettu heti avata, viimeksi juuri tänä kesänä. Irrotin kyllä tarkistaakseni sen silmämääräisesti viime keväänä.

Drag1 kirjoitti:

Tuota olen itsekin pohtinut. Volvon kirjoissa kehotetaan ottamaan impelleri pois ja puhdistamaan se sekä jättämään pois seisotuksen ajaksi.
Tuon perusteella voisi ajatella, että sitä tulisi säilyttää kuivassa (muovipussissa )talven ajan.
Oman pikku VP :n impellerin otin kyllä pois talveksi, mutta laitoin sen muovipussiin glygolista märkänä. Ajatuksena tässä on se, että koneen kumien täytyy kestää pakkasnesteen vaikutukset.
Meillä oli aikoinaan lentokonekorjaamolla kumiosat varaston hylyllä vahapaperiin käärittynä tägit niissä kiinni.
Kumiosissa oli viiden vuoden käyttöaika, jota kyllä katsastuksissa valvottiin.

Lue lisää

Yanmarista meni jossain 1000 tunnin kohdalla impelleri kun telakka oli vastoin ohjeita ajanut glykolit merivesipuolelle. Vene oli aina lämpimässä hallissa. Samalla kertaa oli laitettu toiseen vessaan myös glykolit, toisen vessan olemassaolosta huoltomies ei ollut tietoinen. Glykolia saanut vessapumppu kyrvähti, se toinen ei.

Maailmalla merivesipuoli vain huuhdellaan makealla vedellä, glykolia ei käytetä. Tähän ei siten osattane varautua tehtaillakoneenosia valkatessa. Volvon toki luulisi asian ymmärtävän.

Sen verran kettumainen homma on kalastella moottorin ja etenkin vaihdelaatikon lämmönvaihtimista ne irronneet siivet pois että 100 kertaa nopeammin pääsee ottamalla impelleri ulos glykoliajojen jälkeen, pestä se ja käsitellä vaikka kuminelvytysaineella. Googlaa "rubber restorer."

Ariel371 kirjoitti:

Yanmarista meni jossain 1000 tunnin kohdalla impelleri kun telakka oli vastoin ohjeita ajanut glykolit merivesipuolelle. Vene oli aina lämpimässä hallissa. Samalla kertaa oli laitettu toiseen vessaan myös glykolit, toisen vessan olemassaolosta huoltomies ei ollut tietoinen. Glykolia saanut vessapumppu kyrvähti, se toinen ei.

Maailmalla merivesipuoli vain huuhdellaan makealla vedellä, glykolia ei käytetä. Tähän ei siten osattane varautua tehtaillakoneenosia valkatessa. Volvon toki luulisi asian ymmärtävän.

Sen verran kettumainen homma on kalastella moottorin ja etenkin vaihdelaatikon lämmönvaihtimista ne irronneet siivet pois että 100 kertaa nopeammin pääsee ottamalla impelleri ulos glykoliajojen jälkeen, pestä se ja käsitellä vaikka kuminelvytysaineella. Googlaa "rubber restorer."

Lue lisää

Kuten kerroin, impellerini on uinut jo 12 talvea glykolissa menemättä miksikään, enkä ole rasvannut tai huoltanut sitä mitenkään. Vessanpumppuni sensijaan meni uusiksi jo ensimmäisen talven jälkeen laitettuani vessaan glykolia ja sen jälkeen olen käyttänyt vessaan aina rypsiöljyä.

Ariel371 kirjoitti:

Yanmarista meni jossain 1000 tunnin kohdalla impelleri kun telakka oli vastoin ohjeita ajanut glykolit merivesipuolelle. Vene oli aina lämpimässä hallissa. Samalla kertaa oli laitettu toiseen vessaan myös glykolit, toisen vessan olemassaolosta huoltomies ei ollut tietoinen. Glykolia saanut vessapumppu kyrvähti, se toinen ei.

Maailmalla merivesipuoli vain huuhdellaan makealla vedellä, glykolia ei käytetä. Tähän ei siten osattane varautua tehtaillakoneenosia valkatessa. Volvon toki luulisi asian ymmärtävän.

Sen verran kettumainen homma on kalastella moottorin ja etenkin vaihdelaatikon lämmönvaihtimista ne irronneet siivet pois että 100 kertaa nopeammin pääsee ottamalla impelleri ulos glykoliajojen jälkeen, pestä se ja käsitellä vaikka kuminelvytysaineella. Googlaa "rubber restorer."

Lue lisää

Täytyy alkaa suhtautumaan vakavammin tähän impelleri asiaan, sillä nykyinen koneeni on jo sen verran iso ja kallis, ettei sen kanssa kannata leikkiä turhaan.

Ei kyllä käy kateeksi moottorikokemuksesi. Jouduit sitten loppupeleissä ostamaan kaksi konetta.
Saanko kysyä mitä remonttia siellä Portugalissa tehtiin? Ymmärrän kyllä jos et halua moisia asioita enää paljoa muistella:)

Olikos tuossa ongelmana, että koneella jouduttiin ajamaan, vaikka ongelma oli tiedossa, vai olisko vahinko tapahtunut myös kotivesillä? Yrititkö saada VP:tä vastuuseen asiasta? Ei ole hyväksyttävää, että uusi siipipyörä hajoaa noin. Oliko siipipyörä VP:n alkuperäisosa?

Omistusaikanani veneeni koneella on ajettu reilut 600 tuntia 8 kaudessa. Olen tarkistanut siipipyörän kahdesti ja sen lisäksi kerran vaihtanut sen. Silloin näkyi murtuman alkuja usean siiven juuressa. Kyseessä saattoi tuolloin olla alkuperäinen siipipyörä, jolla olisi ajettu tuolloin n. 700 tuntia. Pitää varmaan taas tarkistaa, sillä viime tarkistuksesta taitaa olla jo useampi vuosi.

VP manuaalissa siipipyörän tarkistusväliksi sanotaan 200 tuntia tai kerran vuodessa. Lisäksi se kehotetaan irrottamaan ja laittamaan muovipussiin talven ajaksi. Vaihto sitten kun näyttää kuluneelta.

Yanmarin manuaalissa siipipyörän tarkistusväli on 250 tuntia tai vuosi. Vaihtoväli 1000 tuntia tai 4 vuotta.

Drag1 kirjoitti:

Ei kyllä käy kateeksi moottorikokemuksesi. Jouduit sitten loppupeleissä ostamaan kaksi konetta.
Saanko kysyä mitä remonttia siellä Portugalissa tehtiin? Ymmärrän kyllä jos et halua moisia asioita enää paljoa muistella:)

Lue lisää

Portugalissa vaihdettiin venttiilit, suuttimet, pakosarjan mutka, starttimoottori, kansi työstettiin ja piti olla uuden veroinen. Ainakin sama.

seppomartti kirjoitti:

Portugalissa vaihdettiin venttiilit, suuttimet, pakosarjan mutka, starttimoottori, kansi työstettiin ja piti olla uuden veroinen. Ainakin sama.

Minullakin volvo penta MD2b 70-luvun alusta uhkasi keitellä pari kuukautta sitten. Siinä on jäähdytysveden lämpötilamittari, ei summeria. Vaihdoin 7v vanhan Biltema-impellerin, jossa oli alkavaa murtumaa parissa siivessä, avasin lämmönvaihtimen, jossa oli samalla tavalla kuin Sepolla korroosiota liitoskohdassa lämmönvaihdin-messinkinen letkun liitosnippa. Väli oli melkein tukossa. Ei auttanut lämpöongelmaan, mutta kädellä moottori tuntui normaalilämpöiseltä. Sitten puristin lämpömittarin anturin johdon abikoliitintä hieman tiukemmaksi ja lämmöt palautui normaaleiksi myös mittarissa.

Joakim1 kirjoitti:

Olikos tuossa ongelmana, että koneella jouduttiin ajamaan, vaikka ongelma oli tiedossa, vai olisko vahinko tapahtunut myös kotivesillä? Yrititkö saada VP:tä vastuuseen asiasta? Ei ole hyväksyttävää, että uusi siipipyörä hajoaa noin. Oliko siipipyörä VP:n alkuperäisosa?

Omistusaikanani veneeni koneella on ajettu reilut 600 tuntia 8 kaudessa. Olen tarkistanut siipipyörän kahdesti ja sen lisäksi kerran vaihtanut sen. Silloin näkyi murtuman alkuja usean siiven juuressa. Kyseessä saattoi tuolloin olla alkuperäinen siipipyörä, jolla olisi ajettu tuolloin n. 700 tuntia. Pitää varmaan taas tarkistaa, sillä viime tarkistuksesta taitaa olla jo useampi vuosi.

VP manuaalissa siipipyörän tarkistusväliksi sanotaan 200 tuntia tai kerran vuodessa. Lisäksi se kehotetaan irrottamaan ja laittamaan muovipussiin talven ajaksi. Vaihto sitten kun näyttää kuluneelta.

Yanmarin manuaalissa siipipyörän tarkistusväli on 250 tuntia tai vuosi. Vaihtoväli 1000 tuntia tai 4 vuotta.

Lue lisää

Kuvattua tilannetta ennen moottori oli 2006-2011 toiminut moitteetta. 2011 D1-30 impellerin hajoamisen jälkeinen kuumana käyminen alkoi juuri silloin käyntiajalla 1000-1500h., ilman lokikirjaa en enää tarkkaan muista. 2017 asti käytin vain Volvon ns. alkuperäisosia ja impellerin vuoden vaihtoväliä. 2017 jälkeen sinkit ja filtterit olen osittain hankkinut muualta. Sinkeissä hintaero saattaa olla luokkaa10 >< 80 ja potkurisinkin kesto on vain n. 6 kk. Mitähän galvaanista virtaa mahtaa olla ympäristössä ja miten tutkitaan?.

seppomartti kirjoitti:

Kuvattua tilannetta ennen moottori oli 2006-2011 toiminut moitteetta. 2011 D1-30 impellerin hajoamisen jälkeinen kuumana käyminen alkoi juuri silloin käyntiajalla 1000-1500h., ilman lokikirjaa en enää tarkkaan muista. 2017 asti käytin vain Volvon ns. alkuperäisosia ja impellerin vuoden vaihtoväliä. 2017 jälkeen sinkit ja filtterit olen osittain hankkinut muualta. Sinkeissä hintaero saattaa olla luokkaa10 >< 80 ja potkurisinkin kesto on vain n. 6 kk. Mitähän galvaanista virtaa mahtaa olla ympäristössä ja miten tutkitaan?.

Lue lisää

Potkurisinkki ei tietenkään kauaa kestä, kun sinkin ja pronssin välillä on valtava potentiaaliero. Jos myös vetolaitteen sinkki kuluu vauhdilla, pitää vikaa alkaa etsiä. Omassa potkurissa ei edes ole paikkaa sinkille. Vetolaitteen sinkkiä en ole vielä kertaakaan vaihtanut eli se on vähintään 8-vuotias.

Mulla oli vene Välimeressä liki kolme vuotta ilman potkurisinkin vaihtoa. Aika loppu oli kyllä jo, materiaali muistutti joulutortun rakennetta. Tosin on akseliveto kyseessä.

Epäilen joskus maasähköjä etelän marinoissa enemmänkin. Just hiljattain tuli kutsu tanskalaiseen Swaniin katsomaan kun ei ladannut maasähköstä, ledi yksikössä paloi himmeänä.
Nolla mielestäni puuttui laiturin rasiasta, plugi viereiseen ja taas pelitti.
Ne on aika pommeja ne etelän laiturisähköt.

Suojaerotusmuuntaja saattaisi olla hyvä investointi. Se kai poistaisi nollajohtimen virtavuotoriskin ja sinkkien ylettömän kulumisen?

Olen aika pihalla noista 240V vermeistä.

Joakim1 kirjoitti:

Potkurisinkki ei tietenkään kauaa kestä, kun sinkin ja pronssin välillä on valtava potentiaaliero. Jos myös vetolaitteen sinkki kuluu vauhdilla, pitää vikaa alkaa etsiä. Omassa potkurissa ei edes ole paikkaa sinkille. Vetolaitteen sinkkiä en ole vielä kertaakaan vaihtanut eli se on vähintään 8-vuotias.

Lue lisää

3- lapaisesta Volvon klaffipotkurista on kyse. Siitä sinkki häviää hämmästyttävän nopeasti mutta saildrivesta ei juuri lainkaan. Ovat ilmeisesti toisistaan sähköisesti erossa, ihme sinänsä?. Saildriven sinkki alumiinirungossa taitaa olla kyseenalainen, alumiinissa pitäisi olla ilmeisesti magnesiumanodi, jotta uhrautuisi.

seppomartti kirjoitti:

3- lapaisesta Volvon klaffipotkurista on kyse. Siitä sinkki häviää hämmästyttävän nopeasti mutta saildrivesta ei juuri lainkaan. Ovat ilmeisesti toisistaan sähköisesti erossa, ihme sinänsä?. Saildriven sinkki alumiinirungossa taitaa olla kyseenalainen, alumiinissa pitäisi olla ilmeisesti magnesiumanodi, jotta uhrautuisi.

Lue lisää

Kolmilapaisen potkurin navassa on sisäkehä ja ulkokehä, ja ne ovat kumin välityksellä toisissaan kiinni iskujen pienentämiseksi.
Sisäkehä kiinnitetään tietyin momentein vetävälle SD:n akselille. Se on sähköisessä yhteydessä vetolaitteeseen.
Ulkokehään kiinnitetään potkurin kolme lapaa ja se on oma sähköinen saareke. Ulkokehässä olevat sinkit uhrautuvat navan ja lapojen sijasta.
Sisäkehä oikeista momenteista huolimatta voi jäädä löysälle esim. valmistajan virheellisen mitoituksen vuoksi. Tämän seurauksena sisäkehä jää enemmän tai vähemmän omaksi saarekkeekseen ilman suojaavia anodeja. Kohtuullisessa ajassa sisänapa haurastuu ja sen hitaan muutaman vuoden kestävän kuolemantaistelun nopea loppu koittaa boorauksen pettämiseen ennalta arvaamattomana ajankohtana. Valmistaja on jo muuttanut nykyisen sisänavan materiaalin paremmin kestäväksi mangaanipronssiseksi.
Kolmilapaisen navan sinkkien kuuluukin kulua ripeästi, SD:n sinkki kestää hyvin niin kauan kuin potkurin sinkkejä on jäljellä.
(Katsotaan kuinka pian VolvoPenta pyytää poistamaan tämän, vaikka sen nimeä ei ole mainittukaan ;-) )

suuntaonsuunta kirjoitti:

Kolmilapaisen potkurin navassa on sisäkehä ja ulkokehä, ja ne ovat kumin välityksellä toisissaan kiinni iskujen pienentämiseksi.
Sisäkehä kiinnitetään tietyin momentein vetävälle SD:n akselille. Se on sähköisessä yhteydessä vetolaitteeseen.
Ulkokehään kiinnitetään potkurin kolme lapaa ja se on oma sähköinen saareke. Ulkokehässä olevat sinkit uhrautuvat navan ja lapojen sijasta.
Sisäkehä oikeista momenteista huolimatta voi jäädä löysälle esim. valmistajan virheellisen mitoituksen vuoksi. Tämän seurauksena sisäkehä jää enemmän tai vähemmän omaksi saarekkeekseen ilman suojaavia anodeja. Kohtuullisessa ajassa sisänapa haurastuu ja sen hitaan muutaman vuoden kestävän kuolemantaistelun nopea loppu koittaa boorauksen pettämiseen ennalta arvaamattomana ajankohtana. Valmistaja on jo muuttanut nykyisen sisänavan materiaalin paremmin kestäväksi mangaanipronssiseksi.
Kolmilapaisen navan sinkkien kuuluukin kulua ripeästi, SD:n sinkki kestää hyvin niin kauan kuin potkurin sinkkejä on jäljellä.
(Katsotaan kuinka pian VolvoPenta pyytää poistamaan tämän, vaikka sen nimeä ei ole mainittukaan ;-) )

Lue lisää

Edellä oleva sikäli, kuin olen oikein potkurin rakenteen ymmärtänyt.

Ja alkuperäiseen kysymykseen: ohjekirjan mukaan öljynsuodattimen vaihto 250h tai yksi vuosi, kumpiko tulee ensin. Taidanpa harkita suodattimen vaihtovälin muuttamista joka toiseen vuoteen.

sama_ kirjoitti:

Edellä oleva sikäli, kuin olen oikein potkurin rakenteen ymmärtänyt.

Ja alkuperäiseen kysymykseen: ohjekirjan mukaan öljynsuodattimen vaihto 250h tai yksi vuosi, kumpiko tulee ensin. Taidanpa harkita suodattimen vaihtovälin muuttamista joka toiseen vuoteen.

Lue lisää

Saildrive on erotettu potkurista ja moottorista?. Alumiini ja sinkki ovat niin lähellä toisiaan, ettei galvaanista paria synny ja sen takia kenenkään SD-sinkit eivät uhraudu vaan SD korrodoituisi myös. SD:n sinkit ovat ehkä turhat tai ainakaan niitä ei innokkaasti kannata vaihtaa. Menikö oikein?

seppomartti kirjoitti:

Saildrive on erotettu potkurista ja moottorista?. Alumiini ja sinkki ovat niin lähellä toisiaan, ettei galvaanista paria synny ja sen takia kenenkään SD-sinkit eivät uhraudu vaan SD korrodoituisi myös. SD:n sinkit ovat ehkä turhat tai ainakaan niitä ei innokkaasti kannata vaihtaa. Menikö oikein?

Lue lisää

Ainakin potkurin ulkokehä ja lavat on irti SD:stä. Onko SD irti moottorista, en osaa sanoa.
SD:n sinkit kuluvat hitaasti, ja jos niitä ei olisi, alkaisi SD syöpymään sieltä, missä pinnoitteessa on vaurio.

suuntaonsuunta kirjoitti:

Kolmilapaisen potkurin navassa on sisäkehä ja ulkokehä, ja ne ovat kumin välityksellä toisissaan kiinni iskujen pienentämiseksi.
Sisäkehä kiinnitetään tietyin momentein vetävälle SD:n akselille. Se on sähköisessä yhteydessä vetolaitteeseen.
Ulkokehään kiinnitetään potkurin kolme lapaa ja se on oma sähköinen saareke. Ulkokehässä olevat sinkit uhrautuvat navan ja lapojen sijasta.
Sisäkehä oikeista momenteista huolimatta voi jäädä löysälle esim. valmistajan virheellisen mitoituksen vuoksi. Tämän seurauksena sisäkehä jää enemmän tai vähemmän omaksi saarekkeekseen ilman suojaavia anodeja. Kohtuullisessa ajassa sisänapa haurastuu ja sen hitaan muutaman vuoden kestävän kuolemantaistelun nopea loppu koittaa boorauksen pettämiseen ennalta arvaamattomana ajankohtana. Valmistaja on jo muuttanut nykyisen sisänavan materiaalin paremmin kestäväksi mangaanipronssiseksi.
Kolmilapaisen navan sinkkien kuuluukin kulua ripeästi, SD:n sinkki kestää hyvin niin kauan kuin potkurin sinkkejä on jäljellä.
(Katsotaan kuinka pian VolvoPenta pyytää poistamaan tämän, vaikka sen nimeä ei ole mainittukaan ;-) )

Lue lisää

Jos potkurin ja vetolaitteen sinkit eivät ole sähköisesti metallin kautta toisissaan kiinni, ei niiden kulumisella ole mitään yhteyttä.

Omassa veneessä ei ole potkurissa sinkkiä lainkaan, silti se vetolaitteen sinkki kuluu hyvin hitaasti. Olen useampaan kertaan sen hionut puhtaaksi ja tarkistanut hyvän kytkennän vetolaitteeseen.

Gorin potkurini on 90-luvun alusta. On lievästi syöpyneen näköinen, mutta tulee melko siistiksi vesihionnalla. Ei siis ole kuollut muutamassa vuodessa.

Kyllä sinkki riittää suojaamaan alumiinin. Potentiaaliero on riittävä. Liian suuri potentiaaliero aiheuttaa ylisuojauksen, joka on myös vahingollista. Jos pinta-alaa on vähän (vetolaitteen maalaus kunnossa) ja potentiaaliero oikea, ei anodi kulu kovaa vauhtia. Se on kuitenkin elintärkeä. Seurakaverin veneen vetolaite maalattiin epoksilla ja maalia tuli myös sinkin alle. Eli sinkki oli eristetty vetolaitteesta. Vetolaite oli kamalan näköinen yhden kauden jälkeen Suomessa. Maali oli kuplinut ja pinta syöpynyt. Tuli kuitenkin vielä hiomalla ja maalaamalla käyttökelpoinen.

Tässä yleistietoa: https://s3-ap-southeast-1.amazonaws.com/erbuc/files/88a2795e-2ce7-4299-a949-2903b8249d8c.pdf

Tässä tietoa suojauksen mittaamisesta: http://assets.fluke.com/appnotes/electricalpower/B0269b_u.pdf

Tässä vielä tarkempi kuvaus koko hommasta ja mittauksesta: http://www.delzer.com/powerproducts/BoatYachtCorrosionManual/index.html#1

Joakim1 kirjoitti:

Jos potkurin ja vetolaitteen sinkit eivät ole sähköisesti metallin kautta toisissaan kiinni, ei niiden kulumisella ole mitään yhteyttä.

Omassa veneessä ei ole potkurissa sinkkiä lainkaan, silti se vetolaitteen sinkki kuluu hyvin hitaasti. Olen useampaan kertaan sen hionut puhtaaksi ja tarkistanut hyvän kytkennän vetolaitteeseen.

Gorin potkurini on 90-luvun alusta. On lievästi syöpyneen näköinen, mutta tulee melko siistiksi vesihionnalla. Ei siis ole kuollut muutamassa vuodessa.

Kyllä sinkki riittää suojaamaan alumiinin. Potentiaaliero on riittävä. Liian suuri potentiaaliero aiheuttaa ylisuojauksen, joka on myös vahingollista. Jos pinta-alaa on vähän (vetolaitteen maalaus kunnossa) ja potentiaaliero oikea, ei anodi kulu kovaa vauhtia. Se on kuitenkin elintärkeä. Seurakaverin veneen vetolaite maalattiin epoksilla ja maalia tuli myös sinkin alle. Eli sinkki oli eristetty vetolaitteesta. Vetolaite oli kamalan näköinen yhden kauden jälkeen Suomessa. Maali oli kuplinut ja pinta syöpynyt. Tuli kuitenkin vielä hiomalla ja maalaamalla käyttökelpoinen.

Tässä yleistietoa: https://s3-ap-southeast-1.amazonaws.com/erbuc/files/88a2795e-2ce7-4299-a949-2903b8249d8c.pdf

Tässä tietoa suojauksen mittaamisesta: http://assets.fluke.com/appnotes/electricalpower/B0269b_u.pdf

Tässä vielä tarkempi kuvaus koko hommasta ja mittauksesta: http://www.delzer.com/powerproducts/BoatYachtCorrosionManual/index.html#1

Lue lisää

Gorin kaksilapaisessa, mikä sinulla kaiketi on, ei ilmeisesti ole erillistä sisäkehää kuten 3- ja 4-lapaisissa. Myös Gorilla 3- ja 4-lapaisessa potkurinnavassa, joissa on ulko- ja sisäkehä kumilla eristettynä, on sinkit.
Olen ymmärtänyt, että VP:n kolmilapaisessa sisäkehä, mikäli se ei ole (vian takia) galvaanisessa yhteydessä vetolaitteeseen ja sen sinkin suojaan, alkaa uhrautumaan ST-akselin takia.

suuntaonsuunta kirjoitti:

Gorin kaksilapaisessa, mikä sinulla kaiketi on, ei ilmeisesti ole erillistä sisäkehää kuten 3- ja 4-lapaisissa. Myös Gorilla 3- ja 4-lapaisessa potkurinnavassa, joissa on ulko- ja sisäkehä kumilla eristettynä, on sinkit.
Olen ymmärtänyt, että VP:n kolmilapaisessa sisäkehä, mikäli se ei ole (vian takia) galvaanisessa yhteydessä vetolaitteeseen ja sen sinkin suojaan, alkaa uhrautumaan ST-akselin takia.

Lue lisää

Mulla on Gori Racing 2-lapainen. Kyllä siinä on jotain pehmeää navan ja akseliholkin välissä. En ole tutkinut onko galvaanisesti erotettu vai ei, mutta luultavasti on. 3-lapaisessa tosiaan on sinkit ja näyttää myös joissain Gorin 2-lapaisissa olevan.

Ilmanvaihtokojeen suodattimet sinun kannattaa vaihtaa 700 käyttötunnin tai kuukauden välein, kumpi tulee ensin. Ehdottomasti.