Mulla on veneessä itsejalustava fokka ja genua. Olen käyttänyt genuaa kevyemmillä tuulilla ja fokkaa vähän kovemmassa kelissä, ettei vene kallistu liikaa. Mutta onko näiden kahden purjeen valitsemiseksi olemassa muita kriteereitä kuin pinta-ala? Eli milloin kannattaa käyttää fokkaa ja milloin genuaa?
Tämän kesän pituisella purjehduskokemuksella kyselen. Siis jos kysymys vaikutti kokeneiden mielestä tyhmältä.
fokka va genua?
48
2537
Vastaukset
- tuulta_päin
Tuuleen noustessahan suhteellinen tuuli on kovempaa kuin sivutuuleen tai varsinkin myötätuuleen purjehtiessa, joten pienempänä fokka soveltuu senkin takia paremmin kryssimiseen paitsi aivan kevyessä tuulessa jossa tarvitaan genoan suurempaa pinta-alaa.
- outolaa
Minkälainen on itsejalustava fokka?
Tunnetaan myös nimellä ST-fokka. Vain yksi skuuttiköysi, joka kulkee purjeen skuuttikulmasta maston edessä olevaan poikittaiskiskolla juoksevaan plokivaunuun ja siitä parin plokin kautta sitten vinssille. Hemmetin kätevä saaristokryssissä.
En tiedä, eroaako nopeuden tms. suhteen tavallisesta. Minä olen valinnut keväisin keulalle rullattavan purjeen sen mukaan, millaisia reissuja suunnittelen. Kun ohjelmassa on ollut pitkiä avomerilegejä vaikkapa Gotlantiin, olen laittanut genuan (ja sietänyt sitten sen aiheuttaman lisävaivan muillakin purjehduksilla).- kaikenlaisiatapoja
10-14 kirjoitti:
Tunnetaan myös nimellä ST-fokka. Vain yksi skuuttiköysi, joka kulkee purjeen skuuttikulmasta maston edessä olevaan poikittaiskiskolla juoksevaan plokivaunuun ja siitä parin plokin kautta sitten vinssille. Hemmetin kätevä saaristokryssissä.
En tiedä, eroaako nopeuden tms. suhteen tavallisesta. Minä olen valinnut keväisin keulalle rullattavan purjeen sen mukaan, millaisia reissuja suunnittelen. Kun ohjelmassa on ollut pitkiä avomerilegejä vaikkapa Gotlantiin, olen laittanut genuan (ja sietänyt sitten sen aiheuttaman lisävaivan muillakin purjehduksilla).Tapa se on tuokin valita purje purjehduskaudeksi. Minä kyllä valitsen päivä kerrallaan, jos en viitsi vaihtaa olosuhteiden mukaan matkalla.
kaikenlaisiatapoja kirjoitti:
Tapa se on tuokin valita purje purjehduskaudeksi. Minä kyllä valitsen päivä kerrallaan, jos en viitsi vaihtaa olosuhteiden mukaan matkalla.
Siinä on niin pirusti duunia kiskoa yksi purje alas foilista, viikata se siististi säkkiin, pujotella uusi foiliin & nostaa jne. etten näe mitään järkeä vaihtaa kesken kauden keulapurjetta. Loppujen lopuksi nopeusero tulee esiin lähinnä vain 3-4 m/s sivutuulissa, joita ei yleensä kovin montaa kesään osu. Tuulen laskiessa alle 3 m/s on koneajo joka tapauksessa vahva vaihtoehto.
Ja kryssillähän ST-fokka on yliveto, ei tarvi kuin käännellä ruoria.- einiinlaiska
10-14 kirjoitti:
Siinä on niin pirusti duunia kiskoa yksi purje alas foilista, viikata se siististi säkkiin, pujotella uusi foiliin & nostaa jne. etten näe mitään järkeä vaihtaa kesken kauden keulapurjetta. Loppujen lopuksi nopeusero tulee esiin lähinnä vain 3-4 m/s sivutuulissa, joita ei yleensä kovin montaa kesään osu. Tuulen laskiessa alle 3 m/s on koneajo joka tapauksessa vahva vaihtoehto.
Ja kryssillähän ST-fokka on yliveto, ei tarvi kuin käännellä ruoria.Mikä nyt on kenellekin pirusti duunia. Jollekin sen on tehdä tuo kerran kaudessa, toiselle ei edes kaksi kertaa päivässä. Ja ainakin tänä kesänä on ollut monta alle 4 m/s päivää, jolloin kaikkiin muihin suuntiin paitsi myötäiseen on hienosti kulkenut -5 solmua oikealla purjeella.
- SailingMaster
einiinlaiska kirjoitti:
Mikä nyt on kenellekin pirusti duunia. Jollekin sen on tehdä tuo kerran kaudessa, toiselle ei edes kaksi kertaa päivässä. Ja ainakin tänä kesänä on ollut monta alle 4 m/s päivää, jolloin kaikkiin muihin suuntiin paitsi myötäiseen on hienosti kulkenut -5 solmua oikealla purjeella.
Aika harvakseltaan matkaveneilijät purjeita vaihtelevat. Melkein kaikilla on rulla keulalla. En tiedä, miten yleistä edes on, että löytyy sekä genoa että fokka veneestä. Ei niitä ainkaan kenenkään koskaan näe vierassatamissa vaihtelevan.
Millä veneellä pääset alle neljän metrin tuulessa viittä solmua ilman spinnua? Ei ole itselle sellaista kölivenettä eteen osunut. Tietty en raasereita tunnekaan kovin hyvin, matkaveneilijä kun olen. - näkee.kyllä
SailingMaster kirjoitti:
Aika harvakseltaan matkaveneilijät purjeita vaihtelevat. Melkein kaikilla on rulla keulalla. En tiedä, miten yleistä edes on, että löytyy sekä genoa että fokka veneestä. Ei niitä ainkaan kenenkään koskaan näe vierassatamissa vaihtelevan.
Millä veneellä pääset alle neljän metrin tuulessa viittä solmua ilman spinnua? Ei ole itselle sellaista kölivenettä eteen osunut. Tietty en raasereita tunnekaan kovin hyvin, matkaveneilijä kun olen.Minä olen kyllä nähnyt purjetta vaihdettavan satamassa ennen lähtöä. Ei usein, mutta ei sen näky yllätäkään.
Ei viisi solmua neljän metrin tuulessa minkäänlainen ihme ole. Sopiva slööri, niin spinnullakin siihen pääsee. Useammin kuitenkin genualla sivutuulesta läysään kryssiin. Eikä edellytä mitään raaseria, mutta ehkä alirikatulla bavabenejannella vaatii enemmän yrittämistä. - Joakim1
SailingMaster kirjoitti:
Aika harvakseltaan matkaveneilijät purjeita vaihtelevat. Melkein kaikilla on rulla keulalla. En tiedä, miten yleistä edes on, että löytyy sekä genoa että fokka veneestä. Ei niitä ainkaan kenenkään koskaan näe vierassatamissa vaihtelevan.
Millä veneellä pääset alle neljän metrin tuulessa viittä solmua ilman spinnua? Ei ole itselle sellaista kölivenettä eteen osunut. Tietty en raasereita tunnekaan kovin hyvin, matkaveneilijä kun olen.Millä veneellä ei pääse viittä solmua viimeistään 4 m/s tuulessa? Oma vene kulkee 50-110 asteen tosituulet yli 5 solmua 3 m/s tuulessa fokalla. Tiukalla kryssikulmalla vauhtia on 4,8 solmua ja avotuulilla tippuu nopeasti alle 4 solmun ilman spinnua, mutta spinnulla päästään yli 5 solmua vielä 135 asteen tosikulmaan. 70-90 tosituulessa mennään fokalla 5,8 solmua. 4 m/s tuulessa sitten mennään jo yli 6 solmua tuo 50-110 alue ja parhaimmillaan 6,8 solmua fokalla (taas tuo 70-90).
Veneeseen saisi myös genuan, mutta en ole huomannut veneen sitä kaipaavan. Ehkä tuo jonkin mielestä on raaseri. Minun mielestäni se on tyypillinen C/R-vene 2000-luvun puolivälistä. Vastaavia ovat Dehlerit, Arconat, X:t, Finngulfit ja Firstit. Nuo ovat pääosin matkakäytössä, kuten meidänkin vene. Kokoa on 35 jalkaa.
Pitää olla todella hidas venemalli tai sitten se on hidastettu kiinteällä potkurilla, huonokuntoisella pohjalla, ko. keliin sopimattomilla purjeilla tai huonoilla trimmeillä (masto ja purjeet). Vaikkapa Avance 24 kulkee yli 5 solmua 60-90 asteen tosituulet 4 m/s tuulessa. Maestro 35 pystyy samaan jo 3 m/s tuulessa ja 4 m/s tuulessa menee ko. kulmat yli 6 solmua ja kryssistä 120 asteeseen saakka yli 5 solmua.
Kyllä minä olen useamman kerran veneen vaihtavan keulapurjetta rullalle vierasvenesatamassa. Ei se kovin yleistä ole, mutta joka vuosi olen varmasti jonkun nähnyt vaihtavan. Tunnen useamman, joka vaihtaa kovaan keliin eri purjeen rullalle. Ehkä sitä ei vaihdeta takaisin ennen kuin keli on jo varsin kevyttä. Joakim1 kirjoitti:
Millä veneellä ei pääse viittä solmua viimeistään 4 m/s tuulessa? Oma vene kulkee 50-110 asteen tosituulet yli 5 solmua 3 m/s tuulessa fokalla. Tiukalla kryssikulmalla vauhtia on 4,8 solmua ja avotuulilla tippuu nopeasti alle 4 solmun ilman spinnua, mutta spinnulla päästään yli 5 solmua vielä 135 asteen tosikulmaan. 70-90 tosituulessa mennään fokalla 5,8 solmua. 4 m/s tuulessa sitten mennään jo yli 6 solmua tuo 50-110 alue ja parhaimmillaan 6,8 solmua fokalla (taas tuo 70-90).
Veneeseen saisi myös genuan, mutta en ole huomannut veneen sitä kaipaavan. Ehkä tuo jonkin mielestä on raaseri. Minun mielestäni se on tyypillinen C/R-vene 2000-luvun puolivälistä. Vastaavia ovat Dehlerit, Arconat, X:t, Finngulfit ja Firstit. Nuo ovat pääosin matkakäytössä, kuten meidänkin vene. Kokoa on 35 jalkaa.
Pitää olla todella hidas venemalli tai sitten se on hidastettu kiinteällä potkurilla, huonokuntoisella pohjalla, ko. keliin sopimattomilla purjeilla tai huonoilla trimmeillä (masto ja purjeet). Vaikkapa Avance 24 kulkee yli 5 solmua 60-90 asteen tosituulet 4 m/s tuulessa. Maestro 35 pystyy samaan jo 3 m/s tuulessa ja 4 m/s tuulessa menee ko. kulmat yli 6 solmua ja kryssistä 120 asteeseen saakka yli 5 solmua.
Kyllä minä olen useamman kerran veneen vaihtavan keulapurjetta rullalle vierasvenesatamassa. Ei se kovin yleistä ole, mutta joka vuosi olen varmasti jonkun nähnyt vaihtavan. Tunnen useamman, joka vaihtaa kovaan keliin eri purjeen rullalle. Ehkä sitä ei vaihdeta takaisin ennen kuin keli on jo varsin kevyttä.Taitavat nyt kirjoittajat tulkita sen "alle 4 m/s" vähän eri asteikoilla :) Itse kirjoitin "3-4 m/s"; oma n. 5,5 tonnia painava 35-jalkaiseni kulkee kyllä noin viittä solmua, jos tuulta on 4 m/s noin suunnilleen sivusektorista (60-120 astetta suhteellista) mutta jos putoaa vaikkapa 3,5:een, niin turha haaveilla viidestä solmusta. Silloin alkaa jo harkita koneajoon siirtymistä. Riippuu siitä, miten pitkälle on aie sinä päivänä päästä ja milloin aurinko on laskemassa. 4,5 solmua ja matkaa jäljellä 30 mpk, niin klo 12.00 se on vielä OK, klo 15.00 sama tilanne tarkoittaa, että VP käyntiin ja rätit pakettiin.
"SailingMaster" taisi tulkita lähemmäs kolmea solmua tuon vaihteluvälin, Joakim taas neljän pintaan.
Mitä purjeiden vaihtoon tulee, niin enpä muista, milloin olisin viimeksi nähnyt jonkun tekevän sitä vierassatamassa tai -laiturissa. Luulen, että useimmat matkaveneilijät eivät Itämerellä edes pidä mukana vaihtopurjetta, koska sekin vie tilaa ihmisten tavaroilta.- Joakim1
10-14 kirjoitti:
Taitavat nyt kirjoittajat tulkita sen "alle 4 m/s" vähän eri asteikoilla :) Itse kirjoitin "3-4 m/s"; oma n. 5,5 tonnia painava 35-jalkaiseni kulkee kyllä noin viittä solmua, jos tuulta on 4 m/s noin suunnilleen sivusektorista (60-120 astetta suhteellista) mutta jos putoaa vaikkapa 3,5:een, niin turha haaveilla viidestä solmusta. Silloin alkaa jo harkita koneajoon siirtymistä. Riippuu siitä, miten pitkälle on aie sinä päivänä päästä ja milloin aurinko on laskemassa. 4,5 solmua ja matkaa jäljellä 30 mpk, niin klo 12.00 se on vielä OK, klo 15.00 sama tilanne tarkoittaa, että VP käyntiin ja rätit pakettiin.
"SailingMaster" taisi tulkita lähemmäs kolmea solmua tuon vaihteluvälin, Joakim taas neljän pintaan.
Mitä purjeiden vaihtoon tulee, niin enpä muista, milloin olisin viimeksi nähnyt jonkun tekevän sitä vierassatamassa tai -laiturissa. Luulen, että useimmat matkaveneilijät eivät Itämerellä edes pidä mukana vaihtopurjetta, koska sekin vie tilaa ihmisten tavaroilta.Siis mun 35 jalkainen hiukan alle 6 tonnin vene oikeasti kulkee reilusti yli 5 solmua tasan 3 m/s tuulessa 50-110 asteen tosituulet fokalla. Genualla menisi vielä kovempaa, mutta sellaista ei ole. Se on kyllä ko. kelissä poikkeuksellisen nopea, mutta hiukan niukempi 5 solmun ylitys ko. tuulessa ei ole 35 jalkaiselta alkuunkaan poikkeuksellista ja onnistuu paljon pienemmiltäkin.
Tietysti 3 m/s tuuli ei ole mikään yksiselitteinen tapaus, koska tuulen pystysuuntainen profiili vaihtelee kelin mukaan. Vaikka 17 m korkeudessa olevan tuulimittarin mukaan tulee 3 m/s voi tuuli alempana olla joko lähes sama tai puolet tuosta. Puhumattakaan siitä, että joissakin iltatieteen laitoksen mittauspisteissä anturi on kymmenien metrien korkeudessa ja näyttää paljon enemmän kuin veneen mittari alempena tai yleisesti käytetty 10 m korkeudelle määritetty tuuli.
Vaikkapa Russarön mittauspiste näyttää aina suurempia lukemia kuin oma mittarini. Kuukausi sitten kryssin Russarön saaren vierestä ja oma mittari näytti 12-14 m/s lukemia ehkä yksittäisiä 15 m/s puuskia. Samaan aikaan ilmatieteen laitoksen anturi näytti tuolla 16 m/s puuska 18 m/s. Russarön mittauspiste onkin majakan katon yläpuolella 38 m merenpinnasta, joten ei ihme, että siellä tuulee kovempaa. Myös Jussarön ja Tulliniemen anturit ovat kutakuinkin yhtä korkealla.
Viikko sitten tultiin Porkkalan selkää sivutuulessa Mäkiluodon pohjoispuolelta. Kovin puuska oli 3,4 m/s (pääosin alle 3 m/s) ja vauhti pääosin reilusti yli 5 solmua ja huiput 6,8 solmua. Mäkiluodon mittaus näytti 2 m/s puuska 3 m/s. Tuo tosin oli genaakkerilla, mutta ei tuolla tuulikulmalla tule kuin muutaman kymmenyksen ero fokkaan.
Ja kyllä mun tuulimittari näyttää oikein tuon 3 m/s tuulen. Tyynessä koneella 6 solmua ajettaessa on suhteellinen tuuli 3 m/s ja tosituuli nolla. Mittaristossa näkyy mastolla päällekkäin loki- ja GPS-nopeus. Niissä on eroa muutama kymmenys suuntaan tai toiseen virrasta riippuen kun lokianturi on puhdas. Joakim1 kirjoitti:
Siis mun 35 jalkainen hiukan alle 6 tonnin vene oikeasti kulkee reilusti yli 5 solmua tasan 3 m/s tuulessa 50-110 asteen tosituulet fokalla. Genualla menisi vielä kovempaa, mutta sellaista ei ole. Se on kyllä ko. kelissä poikkeuksellisen nopea, mutta hiukan niukempi 5 solmun ylitys ko. tuulessa ei ole 35 jalkaiselta alkuunkaan poikkeuksellista ja onnistuu paljon pienemmiltäkin.
Tietysti 3 m/s tuuli ei ole mikään yksiselitteinen tapaus, koska tuulen pystysuuntainen profiili vaihtelee kelin mukaan. Vaikka 17 m korkeudessa olevan tuulimittarin mukaan tulee 3 m/s voi tuuli alempana olla joko lähes sama tai puolet tuosta. Puhumattakaan siitä, että joissakin iltatieteen laitoksen mittauspisteissä anturi on kymmenien metrien korkeudessa ja näyttää paljon enemmän kuin veneen mittari alempena tai yleisesti käytetty 10 m korkeudelle määritetty tuuli.
Vaikkapa Russarön mittauspiste näyttää aina suurempia lukemia kuin oma mittarini. Kuukausi sitten kryssin Russarön saaren vierestä ja oma mittari näytti 12-14 m/s lukemia ehkä yksittäisiä 15 m/s puuskia. Samaan aikaan ilmatieteen laitoksen anturi näytti tuolla 16 m/s puuska 18 m/s. Russarön mittauspiste onkin majakan katon yläpuolella 38 m merenpinnasta, joten ei ihme, että siellä tuulee kovempaa. Myös Jussarön ja Tulliniemen anturit ovat kutakuinkin yhtä korkealla.
Viikko sitten tultiin Porkkalan selkää sivutuulessa Mäkiluodon pohjoispuolelta. Kovin puuska oli 3,4 m/s (pääosin alle 3 m/s) ja vauhti pääosin reilusti yli 5 solmua ja huiput 6,8 solmua. Mäkiluodon mittaus näytti 2 m/s puuska 3 m/s. Tuo tosin oli genaakkerilla, mutta ei tuolla tuulikulmalla tule kuin muutaman kymmenyksen ero fokkaan.
Ja kyllä mun tuulimittari näyttää oikein tuon 3 m/s tuulen. Tyynessä koneella 6 solmua ajettaessa on suhteellinen tuuli 3 m/s ja tosituuli nolla. Mittaristossa näkyy mastolla päällekkäin loki- ja GPS-nopeus. Niissä on eroa muutama kymmenys suuntaan tai toiseen virrasta riippuen kun lokianturi on puhdas.Mikä mahtaa olla veneesi LYS? Myönnän ihmetteleväni nopeutta.
Tuo oli muuten uutta minulle, että Ilmatieteenlaitoksen tuulimittarit olisivat noin törkeästi väärällä korkeudella.- Joakim1
10-14 kirjoitti:
Mikä mahtaa olla veneesi LYS? Myönnän ihmetteleväni nopeutta.
Tuo oli muuten uutta minulle, että Ilmatieteenlaitoksen tuulimittarit olisivat noin törkeästi väärällä korkeudella.Veneeni LYS on 1,27 fokalla ja 1,28 genualla. Se on suhteessa moneen muuhun nopeampi kevyessä kuin kovassa tuulessa.
Edellinen veneeni oli 28-jalainen ja 1,14. Sillä ei aivan päässyt 5 solmua tasan 3 m/s tuulessa fokalla, mutta 3,5 m/s tuulessa meni jo helposti. Se taas ei ollut kovinkaan nopea sivutuulissa ilman spinnua, varsinkaan kevyessä tuulessa, vaan monet samalla LYS-luvulla olivat nopeampia. Mutta ei tuostakaan lomapurjehduksilla koskaan mennyt yksikään alle 40-jalkainen ohi ellei kyseessä ollut kisaava vene. Puhdas sileä pohja, taittolapapotkuri ja jonkinlainen trimmiosaaminen tekevät ihmeitä vauhdille kevyessä tuulessa. - Joakim1
10-14 kirjoitti:
Mikä mahtaa olla veneesi LYS? Myönnän ihmetteleväni nopeutta.
Tuo oli muuten uutta minulle, että Ilmatieteenlaitoksen tuulimittarit olisivat noin törkeästi väärällä korkeudella.Vielä noista Ilmatieteenlaitoksen tuulimittareista. Katso rannikkoasemien säätietoja. Valikossa, josta valitaan rannikkoasema on pieni sininen i-ympyrä. Vie hiiri sen päälle, niin aukeaa laatikko, jossa kerrotaan tietoja mittausasemasta. Ei toimi kaikille, esimerkiksi oletuksena olevalle Harmajalle.
- Jurristikko
Joakim1 kirjoitti:
Vielä noista Ilmatieteenlaitoksen tuulimittareista. Katso rannikkoasemien säätietoja. Valikossa, josta valitaan rannikkoasema on pieni sininen i-ympyrä. Vie hiiri sen päälle, niin aukeaa laatikko, jossa kerrotaan tietoja mittausasemasta. Ei toimi kaikille, esimerkiksi oletuksena olevalle Harmajalle.
Tämäpä oli minullekin uutta, esim. ihmetellessä että miksi Emäsalossa aina tuulee paljon kovempaa: "Havaintoasema 20 m mpy avokalliolla, tuulimittari 32 m korkeassa mastossa, 3 m pitkän salon päässä" eli tarkoittaako tuo että siellä mitataan tuuli 55 m mpy?
- en.ihmettele
10-14 kirjoitti:
Mikä mahtaa olla veneesi LYS? Myönnän ihmetteleväni nopeutta.
Tuo oli muuten uutta minulle, että Ilmatieteenlaitoksen tuulimittarit olisivat noin törkeästi väärällä korkeudella.Minulla on 35-jalkainen 80-luvun kotimainen, enkä ihmettele Joakimin nopeuksia vähääkään. Oma LYS on 1,18 ja nopeudet sen mukaisesti hieman alempia, 3 m/s tuulessa jää ehkä kymmenyksen alle viiden solmun, mutta pyöristettynä viisi. Taitaa olla sanomattakin selvää, että pohja on sileä potkuri taittolapainen. Trimmejäkin on erinäisiä vuosikymmeiä harjoiteltu muita vastaan kisatessa ja käytössä on aina kulloiseenkin tuuleen sopiva purje.
Voihan sitä sanoa, ettei matkapurjehtijan kannata trimmeistä välittää, mutta merellä vain nopeuserot ovat dramaattisen suuria, jos ei välitä. Enkä koskaan klo 15 tekisi päätöksiä loppupäivästä senhetkisen tilanteen mukaan. En oikeastaan silloinkaan, kun tyyntyminen näyttää tapahtuvan ennusteen mukaan. Kovin usein tuuli viriää uudestaan. Jos aurinko ehtii laskea ennen perilletuloa, tullaan sitten hämärässä tai pimeässä jo tähän vuodenaikaan. - Len-Setä
SailingMaster kirjoitti:
Aika harvakseltaan matkaveneilijät purjeita vaihtelevat. Melkein kaikilla on rulla keulalla. En tiedä, miten yleistä edes on, että löytyy sekä genoa että fokka veneestä. Ei niitä ainkaan kenenkään koskaan näe vierassatamissa vaihtelevan.
Millä veneellä pääset alle neljän metrin tuulessa viittä solmua ilman spinnua? Ei ole itselle sellaista kölivenettä eteen osunut. Tietty en raasereita tunnekaan kovin hyvin, matkaveneilijä kun olen.Viimeksi perjantaina otin kotisatamassa rullalta Ykkösgenuan pois ja laitoin pienemmän. Sunnuntaina kotimatkalle lähtiessä oli vähän krapula enkä sitten jaksanut vaihtaa isompaa takaisin. En usko että kotimatka kesti kovin kauaa pidempään tämän vuoksi. Jos nyt lähtisin merelle niin vaihtaisin varmaan isomman rullalle kun on niin heikko tuuli. Minusta aika pieni vaiva ellei ole ihan mahdoton tuuli ja sade.
- hellitä.vähän
10-14 kirjoitti:
Taitavat nyt kirjoittajat tulkita sen "alle 4 m/s" vähän eri asteikoilla :) Itse kirjoitin "3-4 m/s"; oma n. 5,5 tonnia painava 35-jalkaiseni kulkee kyllä noin viittä solmua, jos tuulta on 4 m/s noin suunnilleen sivusektorista (60-120 astetta suhteellista) mutta jos putoaa vaikkapa 3,5:een, niin turha haaveilla viidestä solmusta. Silloin alkaa jo harkita koneajoon siirtymistä. Riippuu siitä, miten pitkälle on aie sinä päivänä päästä ja milloin aurinko on laskemassa. 4,5 solmua ja matkaa jäljellä 30 mpk, niin klo 12.00 se on vielä OK, klo 15.00 sama tilanne tarkoittaa, että VP käyntiin ja rätit pakettiin.
"SailingMaster" taisi tulkita lähemmäs kolmea solmua tuon vaihteluvälin, Joakim taas neljän pintaan.
Mitä purjeiden vaihtoon tulee, niin enpä muista, milloin olisin viimeksi nähnyt jonkun tekevän sitä vierassatamassa tai -laiturissa. Luulen, että useimmat matkaveneilijät eivät Itämerellä edes pidä mukana vaihtopurjetta, koska sekin vie tilaa ihmisten tavaroilta.Onpa sulla todella tiukat aikataulut, jos 4,5 solmua ei riitä matkavauhdiksi kellonajasta riippumatta.
hellitä.vähän kirjoitti:
Onpa sulla todella tiukat aikataulut, jos 4,5 solmua ei riitä matkavauhdiksi kellonajasta riippumatta.
30 mpk vie 4,5 solmun nopeudella lähes 7 tuntia, tai tarkkaan ottaen n. 6h 40 min. Eli jos klo 15.00 on sillä nopeudella 30 mpk jäljellä, niin ison osan kesää perillepääsy olisi vasta iltahämärässä tai peräti pimeässä. Saunaan ei ainakaan enää ennättäisi.
Vastaavasti sillä koneajon optimikierrosten 6-6,5 solmulla sama matka taittuu alle viidessä tunnissa.
Perilletulo pimeässä on osoitus huonosta reittisuunnittelusta.
LYS-ero Joakimin veneen ja omani välillä selittää nopeuseron melko tarkkaan, viimeiset pari kymmenystä menee sitten epäilemättä sen piikkiin, että Joakim varmaan trimmailee ihan eri tahtiin kuin minä viitsin. Sitä en kyllä usko, että 1,18 LYS-vene kulkisi ilman spinnua tai genaakkeria viittä solmua 3 m/s tuulessa ainakaan normisuorituksena, ehkä jossain erityisen optimaalisissa tuulioloissa se on mahdollista.- Ririririri
Sileän pohjan, foilien, trimmien (riki, purjeet) ja taittolapapotkurin vaikutus voi olla yllättävän suuri kevyessä tuulessa. Sen olen huomannut seuran leikkimielisissä kisoissa. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) nopeimpien veneiden purjehdusajat ovat olleet n. puolet hitaimpien veneiden ajoista. LYS-erot ovat näissä tapauksissa olleet muutamia prosentteja suuntaan tai toiseen. Useimmiten ne veneet, joiden kipparilla on kilpailukokemusta, ovat kärjessä. Tällaisten nopeuserojen luulisi kiinnostavan matkapurjehijoitakin.
- Joakim1
10-14 kirjoitti:
30 mpk vie 4,5 solmun nopeudella lähes 7 tuntia, tai tarkkaan ottaen n. 6h 40 min. Eli jos klo 15.00 on sillä nopeudella 30 mpk jäljellä, niin ison osan kesää perillepääsy olisi vasta iltahämärässä tai peräti pimeässä. Saunaan ei ainakaan enää ennättäisi.
Vastaavasti sillä koneajon optimikierrosten 6-6,5 solmulla sama matka taittuu alle viidessä tunnissa.
Perilletulo pimeässä on osoitus huonosta reittisuunnittelusta.
LYS-ero Joakimin veneen ja omani välillä selittää nopeuseron melko tarkkaan, viimeiset pari kymmenystä menee sitten epäilemättä sen piikkiin, että Joakim varmaan trimmailee ihan eri tahtiin kuin minä viitsin. Sitä en kyllä usko, että 1,18 LYS-vene kulkisi ilman spinnua tai genaakkeria viittä solmua 3 m/s tuulessa ainakaan normisuorituksena, ehkä jossain erityisen optimaalisissa tuulioloissa se on mahdollista.Vaikkapa Maestro 35 (1,16), Inferno 31 (1,16), First 31.7 (1,19) ja Elan 31 (1,17) kulkevat selvästi yli 5 solmua 3 m/s tuulessa tosituulikulmat 60-100 astetta. Ei vaadi poikkeuksellista olosuhdetta, mutta tietysti oikeat trimmit jne. Toki 60-100 astetta on vain n. 1/4 mahdollisista tuulikulmista.
- R33BlueEyes
Joakim1 kirjoitti:
Vaikkapa Maestro 35 (1,16), Inferno 31 (1,16), First 31.7 (1,19) ja Elan 31 (1,17) kulkevat selvästi yli 5 solmua 3 m/s tuulessa tosituulikulmat 60-100 astetta. Ei vaadi poikkeuksellista olosuhdetta, mutta tietysti oikeat trimmit jne. Toki 60-100 astetta on vain n. 1/4 mahdollisista tuulikulmista.
Ihmettelen kyllä että F31.7:n lys on Elania korkeampi. Ihan käytännön havaintojen perusteella. Tosin vain yhden Elanin.
- m-veneilijäkö
10-14 kirjoitti:
30 mpk vie 4,5 solmun nopeudella lähes 7 tuntia, tai tarkkaan ottaen n. 6h 40 min. Eli jos klo 15.00 on sillä nopeudella 30 mpk jäljellä, niin ison osan kesää perillepääsy olisi vasta iltahämärässä tai peräti pimeässä. Saunaan ei ainakaan enää ennättäisi.
Vastaavasti sillä koneajon optimikierrosten 6-6,5 solmulla sama matka taittuu alle viidessä tunnissa.
Perilletulo pimeässä on osoitus huonosta reittisuunnittelusta.
LYS-ero Joakimin veneen ja omani välillä selittää nopeuseron melko tarkkaan, viimeiset pari kymmenystä menee sitten epäilemättä sen piikkiin, että Joakim varmaan trimmailee ihan eri tahtiin kuin minä viitsin. Sitä en kyllä usko, että 1,18 LYS-vene kulkisi ilman spinnua tai genaakkeria viittä solmua 3 m/s tuulessa ainakaan normisuorituksena, ehkä jossain erityisen optimaalisissa tuulioloissa se on mahdollista.Mikä vika on pimeässä perilletulossa? Pimeä sitäpaitsi tulee vasta klo 22 vasta myöhemmin elokuussa, kesällä vasta hiukan hämärtää. Viisi tuntia koneajoa sen välttämiseksi on järkyttävän tylsä ja suorastaan epämiellyttävä toimitus. Vain paatunut moottoriveneilijä sellaiseen kykenee, jos vaihtoehtona on 7 h purjehdus.
Onko määräpäänkään oltava joku kiveen hakattu päätös. Miksei voi lyhentää 10 mpk matkaa, jos on pakko olla johonkin kellonaikaan perillä. Saunaan pääsy ei sekään ole mikään peruste, saunaan voi mennä yhtä hyvin seuraavana päivänä. - Jurristikko
10-14 kirjoitti:
30 mpk vie 4,5 solmun nopeudella lähes 7 tuntia, tai tarkkaan ottaen n. 6h 40 min. Eli jos klo 15.00 on sillä nopeudella 30 mpk jäljellä, niin ison osan kesää perillepääsy olisi vasta iltahämärässä tai peräti pimeässä. Saunaan ei ainakaan enää ennättäisi.
Vastaavasti sillä koneajon optimikierrosten 6-6,5 solmulla sama matka taittuu alle viidessä tunnissa.
Perilletulo pimeässä on osoitus huonosta reittisuunnittelusta.
LYS-ero Joakimin veneen ja omani välillä selittää nopeuseron melko tarkkaan, viimeiset pari kymmenystä menee sitten epäilemättä sen piikkiin, että Joakim varmaan trimmailee ihan eri tahtiin kuin minä viitsin. Sitä en kyllä usko, että 1,18 LYS-vene kulkisi ilman spinnua tai genaakkeria viittä solmua 3 m/s tuulessa ainakaan normisuorituksena, ehkä jossain erityisen optimaalisissa tuulioloissa se on mahdollista."jos klo 15.00 on sillä nopeudella 30 mpk jäljellä, niin ison osan kesää perillepääsy olisi vasta iltahämärässä tai peräti pimeässä."
Haastelet kuin armas vaimoni :-/ Jurristikko kirjoitti:
"jos klo 15.00 on sillä nopeudella 30 mpk jäljellä, niin ison osan kesää perillepääsy olisi vasta iltahämärässä tai peräti pimeässä."
Haastelet kuin armas vaimoni :-/Vaimosi on ilmeisen viisas ihminen, kuten useimmat naiset :)
Tuolle toiselle kirjoittajalle totean vain, että jos ei henkilökohtainen hygienia kiinnosta niin ei kai siten sinne saunaan ehtimisellä ole mitään väliä.- m-veneilijäkö
10-14 kirjoitti:
Vaimosi on ilmeisen viisas ihminen, kuten useimmat naiset :)
Tuolle toiselle kirjoittajalle totean vain, että jos ei henkilökohtainen hygienia kiinnosta niin ei kai siten sinne saunaan ehtimisellä ole mitään väliä.Joka päiväkö on välttämättä päästävä saunaan, eikä henkilökohtaisen hygienian hoitoon ole muuta vaihtoehtoa? Itse kävin kesällä joka toinen päivä saunassa ja usein tulin valoisankin aikaan satamaan niin, ettei saunavuoroja sille päivälle riittänyt. Ei jäänyt hygienia koskaan deodorantin peittävän vaikutuksen varaan. Toisinaan meni aika pitkään illan puolellekin saapuminen. Vasta nyt syyskussa myöhään saapuminen tarkoittaa pimeässä saapumista.
m-veneilijäkö kirjoitti:
Joka päiväkö on välttämättä päästävä saunaan, eikä henkilökohtaisen hygienian hoitoon ole muuta vaihtoehtoa? Itse kävin kesällä joka toinen päivä saunassa ja usein tulin valoisankin aikaan satamaan niin, ettei saunavuoroja sille päivälle riittänyt. Ei jäänyt hygienia koskaan deodorantin peittävän vaikutuksen varaan. Toisinaan meni aika pitkään illan puolellekin saapuminen. Vasta nyt syyskussa myöhään saapuminen tarkoittaa pimeässä saapumista.
Ei kesällä saunaa jätetä väliin, jos se vain on saatavilla. Ja aurinko laskee jo elokuun puolella ennen iltayhdeksää.
10-14 kirjoitti:
30 mpk vie 4,5 solmun nopeudella lähes 7 tuntia, tai tarkkaan ottaen n. 6h 40 min. Eli jos klo 15.00 on sillä nopeudella 30 mpk jäljellä, niin ison osan kesää perillepääsy olisi vasta iltahämärässä tai peräti pimeässä. Saunaan ei ainakaan enää ennättäisi.
Vastaavasti sillä koneajon optimikierrosten 6-6,5 solmulla sama matka taittuu alle viidessä tunnissa.
Perilletulo pimeässä on osoitus huonosta reittisuunnittelusta.
LYS-ero Joakimin veneen ja omani välillä selittää nopeuseron melko tarkkaan, viimeiset pari kymmenystä menee sitten epäilemättä sen piikkiin, että Joakim varmaan trimmailee ihan eri tahtiin kuin minä viitsin. Sitä en kyllä usko, että 1,18 LYS-vene kulkisi ilman spinnua tai genaakkeria viittä solmua 3 m/s tuulessa ainakaan normisuorituksena, ehkä jossain erityisen optimaalisissa tuulioloissa se on mahdollista.4,5 solmua on tämän kesän heikoissa tuulissa hyvä keskinopeus. Kukin tietysti purjehtii tai moottoroi, kuten haluaa, mutta tuolla tavalla purjehdustunnit jää melko vähiin. Itse pyrin maksimoimaan purjehdusajan, ja jos lasten kanssa haluaa olla perillä 7-8 aikaan, niin päätös yöpaikasta tehdään usein pari tuntia ennen tuota. Moottori käynnistyy, jos vauhtia on suunnilleen alle 2 solmua tai jos muuten perillepääsy menee yli kahdeksaan.
- Jurristikko
10-14 kirjoitti:
Vaimosi on ilmeisen viisas ihminen, kuten useimmat naiset :)
Tuolle toiselle kirjoittajalle totean vain, että jos ei henkilökohtainen hygienia kiinnosta niin ei kai siten sinne saunaan ehtimisellä ole mitään väliä.Viisas tieteskin, tyhmät ei mulle kelpaa.
Tosin purjeveneen hetkellisen nopeuden perustella ei voi tehdä täsmällistä laskelmaa loppumatkan kestosta, eli odotettavissa olevasta keskinopeudesta.
Voihan tässä olla myös arvostuksissa eroa, tykkään purjehtimisesta ja vaimokulta enemmän satamassa olosta. Näin hän ainakin käyttäytyy (EI jäädä tähän lillumaan...!!!) ja loukkaantuu verisesti jos arvelen hänellä olevan moottoriveneilijän sielu.
Sauna on nautinto, mutta ei voi olla hygienian perusta pitkillä purjehduksilla! On syitä ja tekosyitä joiden vuoksi halutaan pois mereltä nopeasti :) - applix
Joakim1 kirjoitti:
Vaikkapa Maestro 35 (1,16), Inferno 31 (1,16), First 31.7 (1,19) ja Elan 31 (1,17) kulkevat selvästi yli 5 solmua 3 m/s tuulessa tosituulikulmat 60-100 astetta. Ei vaadi poikkeuksellista olosuhdetta, mutta tietysti oikeat trimmit jne. Toki 60-100 astetta on vain n. 1/4 mahdollisista tuulikulmista.
Nuohan ovat spinnulla ajettavia tuulikulmia, siis 60-100 astetta tosituuleen 3 m/s tuulessa. No ainakin 70 astetta on jo .
- Joakim1
applix kirjoitti:
Nuohan ovat spinnulla ajettavia tuulikulmia, siis 60-100 astetta tosituuleen 3 m/s tuulessa. No ainakin 70 astetta on jo .
Kertomani nopeudet oli veneestä riippuen genualla tai fokalla, kun siitä alunperin puhuttiin. 70 asteen tosituuleen ei kyllä ole järkeä spinnulla ajaa. Ehkä Code 0:lla onnistuu. Mun veneellä 70 asteen tosituuli on 36-38 asteen apparentti 3-4 m/s tuulessa ja VPP:n mukaan assykin kannattaa nostaa vasta 90 asteessa.
Hitaammissa veneissä, kuten Maestro 35:ssa, apparenttikulma on hieman suurempi, mutta siinäkin alle 40 astetta 70 asteen tosituulessa 3-4 m/s. Siinä on iso genua, jolloin spinnua ei varmasti kannata nostaa ennen 90 asteen tosituulta noin kevyessä tuulessa.
Kovemmassa tuulessa apparentti on sivummalla ja kannattaa jo ajaa alle 90 asteen tosituuleen, mutta monet veneet eivät sitten enää kanna spinnua. 5 m/s 90 asteen tosituuleen on spinnulla jo todella sporttista menoa. - m-veneilijäkö
10-14 kirjoitti:
Ei kesällä saunaa jätetä väliin, jos se vain on saatavilla. Ja aurinko laskee jo elokuun puolella ennen iltayhdeksää.
Miksi saunan väliin jättäisi, jos se on saatavilla. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä auringonlaskun kanssa. Viikko sitten tulin illalla yhdeksän jälkeen, mutta apuavaloa tarvitsi vain aivan rantautumiseen. Tällä hetkellä päivä lyhenee nopeimpaan tahtiinsa, elokuun puolella samaan aikaan on tuskin edes hämärää. Saunaan pääsi oikein nautinnollisesti seuraavana päivänä, saapumisillan vuorot oli jo varattu.
- Itseskuuttaaja
Pinta-alan lisäksi merkittävä kriteeri on tuulen suunta. Itseskuuttaava fokka, ainakin minun veneessäni, toimii hyvin ainoastaan kryssissä. Jos apparentti tuulikulma menee yli 60 asteen, purjeen muoto ei pysy hyvänä. Skuuttipistettä pitäisi saada ulommas.
- R33BlueEyes
Edellisessä veneessäni oli st-fokka. Laitoin usein tuplaskuutit. Ts. st-kiskoa käytin vain kryssillä, jolloin se oli parhaimmillaan. Sivutuulella taas normifokan jaluskiskoa.
- STST
Kiinnostava ratkaisu. Tarkennatko vielä käytännön toteutusta? Montako skuuttiköyttä purjeen jaluskulmasta lähti ja mitä teit kun vaihdoit skuuttausjärjestelyä?
Tulee mieleen ainakin seuraavat vaihtoehdot:
- Kaksi skuuttiköyttä, ST-kiskoa käytettäessä toinen jätetään jomman kumman puolen normaalille jaluskiskolle löysäksi ja toinen kulkee ST-vaunun kautta. Järjestelyä vaihdettaessa siirretään yhden skuutin reittiä.
- Kolme skuuttiköyttä, joista yksi kulkee ST-vaunun kautta ja kaksi normaalien skuuttikiskojen. Järjestelyä vaihdettaessa ei tarvitse siirrellä köysiä minnekään.
Lähinnä mietityttää että kun ylimääräisiä skuutteja joutuu pitämään löysinä keulakannen yli kulkevina, niin mahtavatko ne usein tarttua jonnekin käännöksissä. - R33BlueEyes
STST kirjoitti:
Kiinnostava ratkaisu. Tarkennatko vielä käytännön toteutusta? Montako skuuttiköyttä purjeen jaluskulmasta lähti ja mitä teit kun vaihdoit skuuttausjärjestelyä?
Tulee mieleen ainakin seuraavat vaihtoehdot:
- Kaksi skuuttiköyttä, ST-kiskoa käytettäessä toinen jätetään jomman kumman puolen normaalille jaluskiskolle löysäksi ja toinen kulkee ST-vaunun kautta. Järjestelyä vaihdettaessa siirretään yhden skuutin reittiä.
- Kolme skuuttiköyttä, joista yksi kulkee ST-vaunun kautta ja kaksi normaalien skuuttikiskojen. Järjestelyä vaihdettaessa ei tarvitse siirrellä köysiä minnekään.
Lähinnä mietityttää että kun ylimääräisiä skuutteja joutuu pitämään löysinä keulakannen yli kulkevina, niin mahtavatko ne usein tarttua jonnekin käännöksissä.Kolme skuuttiköyttä. St-versiossa vain jätetään normiskuutit löysälle ja normiskuuteilla st-kiskon kautta kiertävä skuutti. Tuossa videolla näkyy toteutus:
https://youtu.be/wnM8OHqSgB0?t=1m56s
Tarttumisriski mielestäni ihan samanlainen kuin muutoinkin skuuttauksessa. Fokalla varsin vähäinen. Mulla oli sama järjestely ST -fokan kanssa. Kolme skuuttia purjeessa kiinni. Sen koommin olen hylännyt ST fokan ja uutta ei tule.
- seppomartti
spkoo kirjoitti:
Mulla oli sama järjestely ST -fokan kanssa. Kolme skuuttia purjeessa kiinni. Sen koommin olen hylännyt ST fokan ja uutta ei tule.
Kolmen skuutin sijaan voisi käyttää myös apuskuuttia ja skuutata alumiiniseen varvaslistaan. Kiskohan on aivan liian keskiveneessä paitsi kryssissä. St-skuutti voisi olla myös irroitettava jos ylimääräiset köydet häiritsee.
- FeFe741
Eikö jälkikäteen voi asentaa pidempää kiskoa sitten?
- SlööriST
FeFe741 kirjoitti:
Eikö jälkikäteen voi asentaa pidempää kiskoa sitten?
Miksei, mutta sitten tarvitaan skuuttipisteen säätö kiskolle. Voisi olla ihan toimiva järjestely.
- seppomartti
FeFe741 kirjoitti:
Eikö jälkikäteen voi asentaa pidempää kiskoa sitten?
Jälkikäteen asennettu kisko st-fokalle tietenkin on mahdollinen mutta vaatisi töitä kannen kerrosrakenteen poistamiseksi. Alumiiniseen varvaslistaan tarvitaan vain reikä tai Wichardin hela esim. heittoplokia varten. Minulla on liki kaikissa veneissä ollut rei'itetty profiili eli rajaton määrä skuuttipisteitä avotuulia varten.
- hyvin.hankala
FeFe741 kirjoitti:
Eikö jälkikäteen voi asentaa pidempää kiskoa sitten?
Sitten joutuu loikkimaan aina kiskon yli laiturille mennessä. Kiskon päidenhän pitää nousta laidoille päin, muuten ei kisko toimi, joten tulee korkea este.
- Kryssimiseen
hyvin.hankala kirjoitti:
Sitten joutuu loikkimaan aina kiskon yli laiturille mennessä. Kiskon päidenhän pitää nousta laidoille päin, muuten ei kisko toimi, joten tulee korkea este.
Eihän sen laidoille asti tarvitse ylettyä.
- tarttee
Kryssimiseen kirjoitti:
Eihän sen laidoille asti tarvitse ylettyä.
Jos sen hyödyn haluaa, pitää kiskon yltää laitaan saakka. Optimi on seppomartin kuvailema skuutaus varvaslistaan. Genuallakin laitaskuutaus tekee ihmeitä sivutuulessa ja sitä alemmilla kursseilla, jos ei spinnua ole tai tuulta tuntuu olevan sille liikaa.
- Kryssimiseen
Tuossa on linkissä st-kiskoja, eivät ne ylety laitaan:
https://www.google.com/search?q=st-fokka&client=ubuntu&hs=Rgu&channel=fs&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwi1qJPPgLvdAhVR-yoKHa0hCl4Q_AUICigB&biw=1152&bih=689#imgrc=uux2Ox4sByLU2M:
Avotuulissa kun ei kryssitä, skuutataan sitten purje laidan skuuttikiskoon.
- puompoikka
Mulla ST-fokka on purjepussissa kotona säilytyksessä. Samoin kuin 2. ja 3. genuat.
Varsinkin vanhemmassa toppirikisessä on ST-fokka tarpeeton tehottomuutensa johdosta, ottamatta kantaa skuuttijärjestelyihin.
44 m2 rullagenuaa viskotaan gorillamaisin ottein. Saas sitten nähdä kun ikää tulee ja lihasmassa muuttuu horinaksi mariksen saunassa.- Omega36
Minulla on 1 genua kotona säilytyksessä. Sen saman 44 neliötä, vaikka osatakila.
St-fokka on 26 ja iso 39, joten reilun viiden tonnin vene kulkee kyllä hyvin kevyelläkin kelillä.
Avotuuliongelmaakaan ei ole, st-levanki on pitkä, olen nähnyt paljon kapeampia vastaavan kokoisissa veneissä. Ehkä tämä vaikuttaa? Avotuulilla rajoittimet levangin päihin, kryssissä kapeammalle, olisko 30 cm päästä. Onkos muuten tuon kiskon oikea nimitys levanki vai joku xxkisko?
Lenssillä tietysti ilman spiirausta st-fokkaa ei voi käyttää, kuten nyt ei muutakaan keulapurjetta. Tulee pikemmin vedettyä purje rullalle, kun vaunu paukkaa laidasta laitaan. Silti pelkällä isollapurjeella täysmyötäiseen vene kulkee paremmin kuin moni muu, onhan siinä pinta-alaa.
Saaristossa matkapurjehtivan ihannepurje on st-fokka. Ainakin jos haluaa tai tykkää kryssiä. Mutta ei varmaankaan ole hyvä veneessä, jossa se ei ole hyvä eli jos on maltillisesti rikattu toppirikinen, niin kannattaa kiskoa isoa genuaa vendoissa.
- PieterBoomerang
Onko Peter-puomi paljon huonompi kuin kisko, vai onko setäysin menneisyyttä? Minun kannelleni sellainen voisi sopia paremmin. Onko jossain niille valmiita ratkaisuja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .563081Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen472881Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631242679Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3511759- 711094
Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito101071Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.193951- 44809
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että101802Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde26800