Van Den Heeden nopeuden salaisuus GGR:ssä?

Ehkä hän on aktiivisesti konettanut jos vähänkin plägää? Koneen käyttöhän on kisassa sallittua, varsinkin alkuvaiheessa kun vene on raskaimmillaan siitä on suurin hyötykin.

Misse__ kirjoitti:

Ehkä hän on aktiivisesti konettanut jos vähänkin plägää? Koneen käyttöhän on kisassa sallittua, varsinkin alkuvaiheessa kun vene on raskaimmillaan siitä on suurin hyötykin.

Lue lisää

VDH on reilut 1200 mpk seuraavaa edellä. Jos hän ajaisi koneella 5 kn kovempaa kuin muut, pitäisi ajaa 240 tuntia. Siihen tuskin diesel riittää. Jo 5 kn vauhdissa kulutus lienee vähintään 1 l/h. 6 kn vienee jo yli 2 l/h tuollaisella veneellä. Polttoainetta tarvitaan lämmitykseen ja hölmöähän olisi tuhlata koneelle varattukin polttoainen ensimmäisen kolmanneksen aikana. Tietysti oikein ajoitetulla lyhyemmällä ajolla voi päästä muita parempiin tuuliin.

Juu, en tarkoittanut että olisi konettanut 240tuntia. Tarkoitin että ajanut suoraviivaisemmin ja plägien kohdalla konettanut tarpeellisen määrän. Mitä katsellut sateliittikuvia, niin monasti plägä-alueet suhteellisen pieniä, joten turha niihin on jäädä seisomaan.

Misse__ kirjoitti:

Juu, en tarkoittanut että olisi konettanut 240tuntia. Tarkoitin että ajanut suoraviivaisemmin ja plägien kohdalla konettanut tarpeellisen määrän. Mitä katsellut sateliittikuvia, niin monasti plägä-alueet suhteellisen pieniä, joten turha niihin on jäädä seisomaan.

Lue lisää

Säännöt ovat sanat jokaiselle. Koneen käyttöä ei ole säännöissä kielletty, mutta polttoaineen määrän minimi on 80 litraa, maksimi on 160 litraa (tai pienempi, jos veneen alkuperäinen tankkikoko on pienempi). Konetta ei saanut käyttää startissa eikä 30 mpk startista eikä sitä saa käyttää 250 mk ennen maalia. Muuta rajoitusta ei ole. (Tapio Lehtisen veneessä on nestekaasulla toimiva kamiina, enemmistöllä ilmeisesti dieselöljyllä toimiva kamiina). Kukin tietysti harkitsee mihin ja milloin dieselölöjynsä käyttää. Matka ei ole edes puolivälissä.
Ratkaisevin menestyksen kannalta ei ole vene, vaan kipparin osaaminen ja jaksaminen. Näin pohtivat Don McIntyre ja Robin Davie GGR:n youtube-keskustelussaan. Kilpailua johtaa henkilö, jonka meriittilistalla on enemmän yksinpurjehduskisoja maapallon ympäri kuin kellään muulla kilpakumppanillaan.. Kipparin kokemuksella on merkitystä myös veneen varustelussa kisaan ja reissun aikana sattuvien vaurioiden korjaamisessa.

Kyllä kokenein johtaa ja ero niin murskaava, että osaamisesta ei ole epäilystäkään. VDH ja Peche vetivät eroa muuhun porukkaan jo reilusti ennen Afrikan eteläkärkeä. Esimerkiksi alueilla joissa Lehtinen raportoi seisovansa plägässä kun ei muutakaan voinut kun kone hajalla. Näissä kohdin konettamalla voi saada pari päivää etua kun pääsee nopeasti takaisin hyvätuuliselle alueelle.

Toki polttoaineen määrä on rajallinen eikä pelkästään sen avulla tehdä melkein kuukauden kaulaa joka VDH:lla on vaikkapa Lehtiseen nähden.

Myös taktiikka jossa ajettu suoraviivaisesti on toiminut erinomaisesti, ainakin tähän asti.

Tuntuu kovin oudolta, että joukon kokeneimman purjehtijan suorituksessa ruvetaan epäilemään vilppiä. Jatkuva koneajo ja tuhat litraa katsastuksessa piilotettua dieseliä?? Motorointi Etelämeren 10-12 m korkeassa aallokossa ei olisi samaa kuin kotisaariston pläkässä, johon epäilivät varmaankin motoroinnin rinnastavat kuvitelmissa. GGR:n säännöt eivät myöskään kiellä koneajoa. Se on sallittu jokaiselle ja jokaisessa veneessä on suunnilleen sama määrä polttoainetta, kaikilla vähintäin tuo pakollinen 80 litraa. Kaikki kilpailijat saavat käyttää HF-radiotaan säätietojen ja ennusteiden selvittämiseen, mutta sääkarttojen lataamiseen ei ole mahdollisuutta elektroniikkarajoitusten takia. HF-radio on pakollinen varuste. Tapio Lehtinen on päivittäin saanut monenlaista apua ja toimintaohjeita kotimaisilta radioamatööreiltä - sekään ei ole sääntöjen vastaista.
Onko Van Den Heeden yli tuhannen mpk:n etumatka niin harmittava asia, että pitää epäillä vilppiä. Entä, jos Lehtinen olisikin yhtä ylivoimaisessa johdossa, epäiltäisiinkö hänen ajavan koneella tai saavan liian hyviä säätietoja tms??

kokeinen.johtaa kirjoitti:

Tuntuu kovin oudolta, että joukon kokeneimman purjehtijan suorituksessa ruvetaan epäilemään vilppiä. Jatkuva koneajo ja tuhat litraa katsastuksessa piilotettua dieseliä?? Motorointi Etelämeren 10-12 m korkeassa aallokossa ei olisi samaa kuin kotisaariston pläkässä, johon epäilivät varmaankin motoroinnin rinnastavat kuvitelmissa. GGR:n säännöt eivät myöskään kiellä koneajoa. Se on sallittu jokaiselle ja jokaisessa veneessä on suunnilleen sama määrä polttoainetta, kaikilla vähintäin tuo pakollinen 80 litraa. Kaikki kilpailijat saavat käyttää HF-radiotaan säätietojen ja ennusteiden selvittämiseen, mutta sääkarttojen lataamiseen ei ole mahdollisuutta elektroniikkarajoitusten takia. HF-radio on pakollinen varuste. Tapio Lehtinen on päivittäin saanut monenlaista apua ja toimintaohjeita kotimaisilta radioamatööreiltä - sekään ei ole sääntöjen vastaista.
Onko Van Den Heeden yli tuhannen mpk:n etumatka niin harmittava asia, että pitää epäillä vilppiä. Entä, jos Lehtinen olisikin yhtä ylivoimaisessa johdossa, epäiltäisiinkö hänen ajavan koneella tai saavan liian hyviä säätietoja tms??

Lue lisää

Laitan tähän luettelon Van Den Heeden aikaisemmista valtamerikilpailujen tuloksista. (Moni ehkä muistaa Hjalliksen hienon sijoituksen vuoden 1986 BOC-kisassa. Hän oli kolmas, VDH oli toinen.).

1977 : 2nd of the Mini Transat
1979 : 2nd of the Mini Transat
1986 : 2nd of the BOC Challenge on Let's Go
1990 : 3rd of the Vendée Globe on 3615 MET
1993 : 2nd of the Vendée Globe on Sofap Helvim
1993 : 4th of the Transat Jacques Vabre
1995 : 3rd of the BOC Challenge on Vendée Entreprises
1998 : 2nd of the Route du Rhum on Algimouss
2002 : Record crossing of the Channel aboard Adrien with Karen Leibovici
2004 : Record westabout circumnavigation in 122d 14h 3min 49s.

kokeinen.johtaa kirjoitti:

Tuntuu kovin oudolta, että joukon kokeneimman purjehtijan suorituksessa ruvetaan epäilemään vilppiä. Jatkuva koneajo ja tuhat litraa katsastuksessa piilotettua dieseliä?? Motorointi Etelämeren 10-12 m korkeassa aallokossa ei olisi samaa kuin kotisaariston pläkässä, johon epäilivät varmaankin motoroinnin rinnastavat kuvitelmissa. GGR:n säännöt eivät myöskään kiellä koneajoa. Se on sallittu jokaiselle ja jokaisessa veneessä on suunnilleen sama määrä polttoainetta, kaikilla vähintäin tuo pakollinen 80 litraa. Kaikki kilpailijat saavat käyttää HF-radiotaan säätietojen ja ennusteiden selvittämiseen, mutta sääkarttojen lataamiseen ei ole mahdollisuutta elektroniikkarajoitusten takia. HF-radio on pakollinen varuste. Tapio Lehtinen on päivittäin saanut monenlaista apua ja toimintaohjeita kotimaisilta radioamatööreiltä - sekään ei ole sääntöjen vastaista.
Onko Van Den Heeden yli tuhannen mpk:n etumatka niin harmittava asia, että pitää epäillä vilppiä. Entä, jos Lehtinen olisikin yhtä ylivoimaisessa johdossa, epäiltäisiinkö hänen ajavan koneella tai saavan liian hyviä säätietoja tms??

Lue lisää

No kyllä tuo minun teksti oli ihan kieliposkella kirjoitettu. Ei kai kukaan edes kuvittele, että joku vakavissaan ajattelisi, että ko. herran 1 sija johtuu sitä, että hän ajaa moottorilla.

Hyvää keskustelua! Ihmettelen osaltani vain sitä, miten kökkö on tuo Live Tracker. Onko mun PC rikki, vai miksei tuo parempi tuuliennustekaan lataudu ollenkaan? TietystiTapio Lehtiselle toivon menestystä, but...

NotbeenThere kirjoitti:

Hyvää keskustelua! Ihmettelen osaltani vain sitä, miten kökkö on tuo Live Tracker. Onko mun PC rikki, vai miksei tuo parempi tuuliennustekaan lataudu ollenkaan? TietystiTapio Lehtiselle toivon menestystä, but...

Lue lisää

Kumma juttu, ettei GGR:n Live Tracker toimi pc:ssäsi. Omassa macissä se on pelannut oikein hyvin lukuunottamata ohimennyttä katkoa joskus n. viikko sitten. Don McIntyre selosti Live Trackerin käyttöä eräässä viikkokatsauksessaan youtubessa. Siinä annettiin vinkkejä livetrackerin käyttämiseen. Myös Donin ja Robin Davien viikottainen "palaveri" on mielestäni erinomainen. Kumpikin on kokenut Etelämeren myrskyt yksinpurjehtijoina. Keskusteltu on niin kippareista, myrskytaktiikoista, veneistä kuin myös veneeseen ja varustukseen liittyvistä kustannuksista jne.

Nimenomaan rungon ja rikin pomminkestävyyteen on kannattanut panostaa. Pitkien kilpailujen suurin viisaus on aina ollut: "To finish first, you have to finish first". Ehjällä veneellä pääsee perille ilman sähköjohdon pätkää. Apulaitteista tuuliperäsin on ainoa välttämätön. Kilpailun voitto on tietenkin tavoilteva asia, mutta silti vain sivutuote jollekin osallistujalle.

Tapiota ei välttämättä edes kiinnosta koko maaliviiva vaan hän jatkaa toiselle kierrokselle yhtä kyytiä

asian_ytimessä kirjoitti:

Tapiota ei välttämättä edes kiinnosta koko maaliviiva vaan hän jatkaa toiselle kierrokselle yhtä kyytiä

Mistä tiedät? Radioamatöörit kannustivat ja auttoivat siinä vaiheessa, jossa Tapiolla oli murheita ja ilmeisesti keskeyttämisajatuksia. Todennäköisempää on, että se joka pääsee maaliin asti, on tyytyväinen selviytymisestään. Joku ehkä lähtee seuraavaan GGR kisaan, jos oli joutunut keskeyttämään?? Kokenut yksinpurjehtija Robin Davies oli ilmoittautunut tähän kisaan, mutta ei ehtinyt saada venettään täysin valmiiksi ja aikoo osallistua vasta seuraavaan eli vuoden 2022 GGR-kisaan. Hän on parhaillaan modifioimassa Pechen vanhaa mastoa omaan Rustler 36:eensa.
Jännä seurata miten kisan ainoa nainen, Susie, pärjää. Tässä vaiheessa hän on pari sataa mailia Tapion edellä.

kovaaleikkiä kirjoitti:

Mistä tiedät? Radioamatöörit kannustivat ja auttoivat siinä vaiheessa, jossa Tapiolla oli murheita ja ilmeisesti keskeyttämisajatuksia. Todennäköisempää on, että se joka pääsee maaliin asti, on tyytyväinen selviytymisestään. Joku ehkä lähtee seuraavaan GGR kisaan, jos oli joutunut keskeyttämään?? Kokenut yksinpurjehtija Robin Davies oli ilmoittautunut tähän kisaan, mutta ei ehtinyt saada venettään täysin valmiiksi ja aikoo osallistua vasta seuraavaan eli vuoden 2022 GGR-kisaan. Hän on parhaillaan modifioimassa Pechen vanhaa mastoa omaan Rustler 36:eensa.
Jännä seurata miten kisan ainoa nainen, Susie, pärjää. Tässä vaiheessa hän on pari sataa mailia Tapion edellä.

Lue lisää

Hän voi huomata että kaikki paitsi purjehdus on turhaa ja olevansa jo perillä

Netti näyttää toimivan Kaunissaaressa.

kivenkiertäjä kirjoitti:

Netti näyttää toimivan Kaunissaaressa.

Jeeeaaaahhh!!! Saaaatanaaaaaaah!!!

Ne GGR:llä jutskas meitsille ettei Ohlsonilla pääse megeen skabaan vaikka duunattu neveksiin joka mesta botskissa Kokkolassa.
Meitsille tuli uusi sauma hommaa semineves skababotski kun jonkun dumarin S&S Swan oli pystyyn jääneiden laskujen tankia kanissa ja voudin vasaran alle tulossa. Oli skeidispoolikin restattu nevekseen kondikseen ja duunailtu muutakin siinä samalla tikkiin. Aivan bueno siis mutta donna GGR:n offiisissä bamlas ettei se voi ottaa messiin skabaan kun kööli ois liian snadi.
Palattuani St. Malosta sain kuitenkin stikata taas uuden herneen flindaan autotallissani Granissa.

Nämä veneet ei ole huipputeknisiä ja osat on vakio-osia. Lehtisen vene maksoi remontin kanssa varmaan luokkaa sata tonnia, kun taas Vendee globen veneet maksaa miljoonia. Tässä näyttäisi olevan ennen kaikkea kyse osaamisesta ja kokemuksesta.

Bossu kirjoitti:

Nämä veneet ei ole huipputeknisiä ja osat on vakio-osia. Lehtisen vene maksoi remontin kanssa varmaan luokkaa sata tonnia, kun taas Vendee globen veneet maksaa miljoonia. Tässä näyttäisi olevan ennen kaikkea kyse osaamisesta ja kokemuksesta.

Lue lisää

Tapio todellakin kustansi aika pitkälle projektia omistaan, eikä hän ole mikään pankkiiri tai omaisuuksia perinyt henkilö. Rahan puolesta afds4523 voisi itsekin osallistua 2022, jos vain munaa riittäisi. GGR on toden totta juuri se kisa, jossa raha ei ratkaise.

Bossu kirjoitti:

Nämä veneet ei ole huipputeknisiä ja osat on vakio-osia. Lehtisen vene maksoi remontin kanssa varmaan luokkaa sata tonnia, kun taas Vendee globen veneet maksaa miljoonia. Tässä näyttäisi olevan ennen kaikkea kyse osaamisesta ja kokemuksesta.

Lue lisää

Sata tonnia??? Vaikka vanhan raaskun saisi ilmaiseksi, niin sen uudelleen rakennus näyttäisi olevan suurempi työ kuin vastaavan kokoisen uuden rakennus. Alkuperäistä on runko, joka tosin monelta osin laminoitiin uusiksi eli vahvistettiin. Uusi kansi, uusi takila, uusi varustus.

Jos tuon paketin saa sadalla tonnilla, niin voisin teettää itelle kans. Jos tätä vertaa vaikka vastaavan Swan 36:n kosmeettisiin korjauksiin Yxpilassa, niin samalla rahalla Tapio on saanut aika paljon enemmän?

Kait tuohon kokonaisuutena on mennyt vähintään kolmesataa, ja proviantit päälle.

Bossu kirjoitti:

Nämä veneet ei ole huipputeknisiä ja osat on vakio-osia. Lehtisen vene maksoi remontin kanssa varmaan luokkaa sata tonnia, kun taas Vendee globen veneet maksaa miljoonia. Tässä näyttäisi olevan ennen kaikkea kyse osaamisesta ja kokemuksesta.

Lue lisää

Tiedätkö vai luuletko?. Sadalla tonnilla ei paljoa venettä rakennella. Vaikka olisi askeettinen ja varustelu minimaalista.

seppomartti kirjoitti:

Tiedätkö vai luuletko?. Sadalla tonnilla ei paljoa venettä rakennella. Vaikka olisi askeettinen ja varustelu minimaalista.

En tiedä, mutta vaikka se olisi 300 000, niin se olisi silti varmasti paljon vähemmän kuin yhden Vendeen veneen foilin suunnitteluun käytetty raha. Yksi Gaia 36 on näköjään myynnissä, hintapyyntö 29900 euroa.

Munaariittää kirjoitti:

Sata tonnia??? Vaikka vanhan raaskun saisi ilmaiseksi, niin sen uudelleen rakennus näyttäisi olevan suurempi työ kuin vastaavan kokoisen uuden rakennus. Alkuperäistä on runko, joka tosin monelta osin laminoitiin uusiksi eli vahvistettiin. Uusi kansi, uusi takila, uusi varustus.

Jos tuon paketin saa sadalla tonnilla, niin voisin teettää itelle kans. Jos tätä vertaa vaikka vastaavan Swan 36:n kosmeettisiin korjauksiin Yxpilassa, niin samalla rahalla Tapio on saanut aika paljon enemmän?

Kait tuohon kokonaisuutena on mennyt vähintään kolmesataa, ja proviantit päälle.

Lue lisää

Joo... eipä taida se kolmesataakaan riittää edes veneremontin kuluihin, kuten museoviraston suojelemissa rakennuksissakin, niin tässäkin varmaan vanhan remontointi on kalliimpaa kuin uuden rakentaminen.
Katsokaa vaikka näistä kuvista, ja arvioikaa työmäärää:
http://www.nordicrefitcenter.fi/Benello-Gaia---S&S-36/
Eikä ne aurinkosähköjärjestelmät ja hydrogeneraattoritkaan ihan ilmaisia ole, saati sitten uusi kone - vaikka eivät toimisi.

Munaariittää kirjoitti:

Joo... eipä taida se kolmesataakaan riittää edes veneremontin kuluihin, kuten museoviraston suojelemissa rakennuksissakin, niin tässäkin varmaan vanhan remontointi on kalliimpaa kuin uuden rakentaminen.
Katsokaa vaikka näistä kuvista, ja arvioikaa työmäärää:
http://www.nordicrefitcenter.fi/Benello-Gaia---S&S-36/
Eikä ne aurinkosähköjärjestelmät ja hydrogeneraattoritkaan ihan ilmaisia ole, saati sitten uusi kone - vaikka eivät toimisi.

Lue lisää

Käytetyn veneen ostossa pitäisi löytää yksilö, jota edellinen omistaja on varustanut ja pitänyt kunnossa. Säästyy rahanmenolta ja yllätyksiltä.
Uku Randmaa on mielestäni aika hyvin oivaltanut tämän: "December 2017, he made the decision to buy Lionel Regnier’s Rustler 36 One and All, which the Frenchman had already refitted for the GGR prior to his retirement." (kopsattu GGR sivuilta)
Tapio Lehtinen puolestaan: "Asteria was for sale in Italy where it had been used as a fishing boat in the river Tiber for the last 15 years. Built in 1965, Lehtinen's boat would be the oldest boat to enter the race" (Wärtsilän sivuilta)

Ehkä jonkunlaista s&s ja Swan päähänpinttymää tuo veneen valintaprosessi, tunne ennen järkeä?

Bossu kirjoitti:

En tiedä, mutta vaikka se olisi 300 000, niin se olisi silti varmasti paljon vähemmän kuin yhden Vendeen veneen foilin suunnitteluun käytetty raha. Yksi Gaia 36 on näköjään myynnissä, hintapyyntö 29900 euroa.

Lue lisää

300 voi olla parempi suuruusluokka mutta se onkin aika iso raha omasta pussista sijoitettavaksi vanhaan runkoon, millä ei juurikaan ole jälleenmyyntiarvoa.
Mutta itse otsakkeen asiaan: Tapion 25nm/24h on valitettavan vähän verrattuna kärjen 100-150nm etenemiseen. Jotain muutakin ongelmaa on kuin uht- maitopäivämäärien umpeutuminen, joiden kestoaika olisi pitänyt olla normaalisti 6-9kk.

seppomartti kirjoitti:

300 voi olla parempi suuruusluokka mutta se onkin aika iso raha omasta pussista sijoitettavaksi vanhaan runkoon, millä ei juurikaan ole jälleenmyyntiarvoa.
Mutta itse otsakkeen asiaan: Tapion 25nm/24h on valitettavan vähän verrattuna kärjen 100-150nm etenemiseen. Jotain muutakin ongelmaa on kuin uht- maitopäivämäärien umpeutuminen, joiden kestoaika olisi pitänyt olla normaalisti 6-9kk.

Lue lisää

Vauhdit kyllä ihmetyttää kun on seurannut Afrikan kärjen kiertoa. Tyypillisesti 3-5 kn, viimeisin 1,9. Yli 6 kn vauhteja ei ole sattunut juurikaan silmiin. Istvan tosin etenee yhtä rauhallisesti, vaikka jostain syystä on viime vuorokaudessa vetänyt yli 50 mailia nopeammin.

Pitäisi olla "roaring forties" mutta vene kulkee kuin korkeapaineen alla Suomenlahdella. Olisiko antifouling unohtunut vetää pohjaan? Vai mikä jarruttaa?

Pavariantti kirjoitti:

Käytetyn veneen ostossa pitäisi löytää yksilö, jota edellinen omistaja on varustanut ja pitänyt kunnossa. Säästyy rahanmenolta ja yllätyksiltä.
Uku Randmaa on mielestäni aika hyvin oivaltanut tämän: "December 2017, he made the decision to buy Lionel Regnier’s Rustler 36 One and All, which the Frenchman had already refitted for the GGR prior to his retirement." (kopsattu GGR sivuilta)
Tapio Lehtinen puolestaan: "Asteria was for sale in Italy where it had been used as a fishing boat in the river Tiber for the last 15 years. Built in 1965, Lehtinen's boat would be the oldest boat to enter the race" (Wärtsilän sivuilta)

Ehkä jonkunlaista s&s ja Swan päähänpinttymää tuo veneen valintaprosessi, tunne ennen järkeä?

Lue lisää

Taas väärin. Venetyyppi oli valittu nimenomaan sen perusteella, että sillä näytti olevan paras nopeuspotentiaali siitä suppeasta kilpailuun hyväksytystä tyyppivalikoimasta. Siirtopurjehduksella Asteria natisi pahasti liitoksissaan, eikä sen suhteen kunnostustyö yllätyksenä tullut. Kunnostuksen jälkeen ei rakenteisiin arvoituksia jäänyt.

100 000 ei varmaan riitä, mutta silti on kyse tavallisen ihmisen mahdollisuuksien rajoissa olevasta kustannuksesta. Kyse on vain motivaation tasosta. Eläkesäästöt siinä menee, jos ei sponsoria saa kattamaan osaa menoista, mutta Bossun vertaus VG-veneen foilin suunnittelukustannuksiin valaisee hyvin kertaluokan.

seppomartti kirjoitti:

300 voi olla parempi suuruusluokka mutta se onkin aika iso raha omasta pussista sijoitettavaksi vanhaan runkoon, millä ei juurikaan ole jälleenmyyntiarvoa.
Mutta itse otsakkeen asiaan: Tapion 25nm/24h on valitettavan vähän verrattuna kärjen 100-150nm etenemiseen. Jotain muutakin ongelmaa on kuin uht- maitopäivämäärien umpeutuminen, joiden kestoaika olisi pitänyt olla normaalisti 6-9kk.

Lue lisää

Tässä on laskeskeltu kustannuksia. 100 000 dollaria vene ja 200 000 remontti. Seuraavaan kisaan tulee yksityyppiluokkana Joshua-veneet, joiden hinta on luokkaa 300 000 euroa. Ja ne voi kisan jälkeen myydä.

https://www.morganscloud.com/2017/10/14/the-golden-globe-race-the-boats-and-the-refits/

mikä.mättää kirjoitti:

Taas väärin. Venetyyppi oli valittu nimenomaan sen perusteella, että sillä näytti olevan paras nopeuspotentiaali siitä suppeasta kilpailuun hyväksytystä tyyppivalikoimasta. Siirtopurjehduksella Asteria natisi pahasti liitoksissaan, eikä sen suhteen kunnostustyö yllätyksenä tullut. Kunnostuksen jälkeen ei rakenteisiin arvoituksia jäänyt.

100 000 ei varmaan riitä, mutta silti on kyse tavallisen ihmisen mahdollisuuksien rajoissa olevasta kustannuksesta. Kyse on vain motivaation tasosta. Eläkesäästöt siinä menee, jos ei sponsoria saa kattamaan osaa menoista, mutta Bossun vertaus VG-veneen foilin suunnittelukustannuksiin valaisee hyvin kertaluokan.

Lue lisää

Jostain muistan lukeneeni, että Lehtisen budjetti olisi puolen miljoonan luokkaa.

Misse__ kirjoitti:

Jostain muistan lukeneeni, että Lehtisen budjetti olisi puolen miljoonan luokkaa.

Tuntuu aika paljolta, kun Vendee globe-porukan budjetti on monta miljoonaa. Vendee-veneen hinta on luokkaa 3 miljoonaa.

https://www.vendeeglobe.org/en/news/1535/how-much-is-a-vendee-globe-budget

Bossu kirjoitti:

Tässä on laskeskeltu kustannuksia. 100 000 dollaria vene ja 200 000 remontti. Seuraavaan kisaan tulee yksityyppiluokkana Joshua-veneet, joiden hinta on luokkaa 300 000 euroa. Ja ne voi kisan jälkeen myydä.

https://www.morganscloud.com/2017/10/14/the-golden-globe-race-the-boats-and-the-refits/

Lue lisää

1- tyyppinen sarja Joshuan kopioita teräksestä voi olla hyvä idea. Ja niillä on jälleenmyyntiarvoa.
200k USD kunnostusbudjetti?:Jos purjeisiin ja varusteisiin varaa 50 niin 150 USD jäisi rakentamiseen. Työ Suomessa on sikäli kallista, että kaksi miestä rakentaisi puoli vuotta. Materiaalikustannukset huomioiden luultavasti n. 5 kk voisi olla realistinen arvaus. Ei riitä tuokaan summa. 100 hankintahintana luultavasti Asterian tapauksessa on liikaa ja 50 varusteisiin liian vähän?.
Mutta asiaan eli vauhteihin: Tähän mennessä Tapio on jäänyt kärjestä keskimäärin 30mpk/ vrk 2,5 kk ajan eli keskimäärin runsaan solmun koko ajan. Jos hän voisi nostaa hydron, joka hiljaisessa vauhdissa on epäedullinen, puolet nopeuserosta tulisi kuitatuksi. Aurinkopaneelissa on kaksi nastaa, jotka yhdistämällä akkuun voisi kaiken toimimattoman elektrniikan sivuuttaa. Jos siis mukana on kolvi, johtoa ja itsevulkanoivaa teippiä. Yksinkertaista?

Bossu kirjoitti:

Tuntuu aika paljolta, kun Vendee globe-porukan budjetti on monta miljoonaa. Vendee-veneen hinta on luokkaa 3 miljoonaa.

https://www.vendeeglobe.org/en/news/1535/how-much-is-a-vendee-globe-budget

Lue lisää

Eihän itse reissukaan ilmainen ole, vajaan vuoden sapuskat säilykkeinä ja runsaan vuoden poissaolo töistä. Koti Suomessakin on kustannus poissaollessa. Ja veneen kunnostuksen lisäksi radiot, tuuliperäsimet, toistakymmentä erikoisvahvaa purjetta, ja lukematon määrä varaosia, köyttä ja paljon muuta. Silti puoli miljoonaa on monen ihmisen tavoitettavissa oleva raha, jos tahtoa on tarpeeksi. Ja sitten tulevat sponsorit kuvaan. Ei varmasti palkkaa reissusta saa, mutta omia kustannuksia kevittävät. Vertailuna Alex Thomsonin kertoma sponsorien laskelma, jonka mukaan sponsoreille jää VG:sta kymmenien miljoonien nettotulos. Miten he sitten sitä laskevatkaan.

seppomartti kirjoitti:

1- tyyppinen sarja Joshuan kopioita teräksestä voi olla hyvä idea. Ja niillä on jälleenmyyntiarvoa.
200k USD kunnostusbudjetti?:Jos purjeisiin ja varusteisiin varaa 50 niin 150 USD jäisi rakentamiseen. Työ Suomessa on sikäli kallista, että kaksi miestä rakentaisi puoli vuotta. Materiaalikustannukset huomioiden luultavasti n. 5 kk voisi olla realistinen arvaus. Ei riitä tuokaan summa. 100 hankintahintana luultavasti Asterian tapauksessa on liikaa ja 50 varusteisiin liian vähän?.
Mutta asiaan eli vauhteihin: Tähän mennessä Tapio on jäänyt kärjestä keskimäärin 30mpk/ vrk 2,5 kk ajan eli keskimäärin runsaan solmun koko ajan. Jos hän voisi nostaa hydron, joka hiljaisessa vauhdissa on epäedullinen, puolet nopeuserosta tulisi kuitatuksi. Aurinkopaneelissa on kaksi nastaa, jotka yhdistämällä akkuun voisi kaiken toimimattoman elektrniikan sivuuttaa. Jos siis mukana on kolvi, johtoa ja itsevulkanoivaa teippiä. Yksinkertaista?

Lue lisää

Venehän oli välimerellä. Jos olisi enemmän aikaa, olisi veneen voinut kunnostaa Turkissa. Säästyneet 50Ke olisi voinut käyttää testailuun ja treenaukseen välimerellä ja Atlantilla.

Moitessier kirjoitti:

Venehän oli välimerellä. Jos olisi enemmän aikaa, olisi veneen voinut kunnostaa Turkissa. Säästyneet 50Ke olisi voinut käyttää testailuun ja treenaukseen välimerellä ja Atlantilla.

Lue lisää

Ei niin, etteikö Turkista osaavia tekijöitä löytyisi, mutta olisi projektin siellä teettäminen vaikeaa olisi ollut. Kamu oli kiinteästi mukana suunnitelmissa ja käyntejä korjaustelakalla varsin monta. Siihen nähden Kokkola on paljon lähempänä. Lisäksi matkalla Italiasta Suomeen tuli tehtyä vaadittu yksinpurjehdusosuus. Euroilla ei edes paljoa testata, siihen tarvitaan päiviä. Euroja taas olisi tarvittu viime vuonna, jolloin varmuutta lähdön mahdollisuudesta ei vielä ollut, eikä säästetyillä euroilla makseta yhtään laskua.

Ei kovinkaan yllättävää, mutta nyt kun ollaan yli kaksi kuukautta oltu matkalla, alkaa suuri tietämys täällä pursuta siitä, miten olisi pitänyt tehdä. Miksei kukaan näistä tietäjistä tehnyt?

Bossu kirjoitti:

Tuntuu aika paljolta, kun Vendee globe-porukan budjetti on monta miljoonaa. Vendee-veneen hinta on luokkaa 3 miljoonaa.

https://www.vendeeglobe.org/en/news/1535/how-much-is-a-vendee-globe-budget

Lue lisää

Boss ja mersu sijoittivat Thomsonin edelliseen VG:een kymmenen miljoonaa. Ja reilusti voitolle kertoivat jääneensä. Oliko 10 Meur/yritys vai yhteensä, sitä en varmuudella muista, mutta sinällään samantekevää, kertoo kuitenkin kustannuksien mittasuhteista.

maissa.tiedetään kirjoitti:

Ei niin, etteikö Turkista osaavia tekijöitä löytyisi, mutta olisi projektin siellä teettäminen vaikeaa olisi ollut. Kamu oli kiinteästi mukana suunnitelmissa ja käyntejä korjaustelakalla varsin monta. Siihen nähden Kokkola on paljon lähempänä. Lisäksi matkalla Italiasta Suomeen tuli tehtyä vaadittu yksinpurjehdusosuus. Euroilla ei edes paljoa testata, siihen tarvitaan päiviä. Euroja taas olisi tarvittu viime vuonna, jolloin varmuutta lähdön mahdollisuudesta ei vielä ollut, eikä säästetyillä euroilla makseta yhtään laskua.

Ei kovinkaan yllättävää, mutta nyt kun ollaan yli kaksi kuukautta oltu matkalla, alkaa suuri tietämys täällä pursuta siitä, miten olisi pitänyt tehdä. Miksei kukaan näistä tietäjistä tehnyt?

Lue lisää

Ei nyt tarvitse hermostua. Lehtisen suurin ongelma tuntuu olevan mailien vähäisyys veneellä rempan jälkeen eikä ennen remppaa. Ilmeisesti vene oli niin huonossa kunnossa, että veneen tuonti Suomeen purjehtimalla oli riski.

seppomartti kirjoitti:

1- tyyppinen sarja Joshuan kopioita teräksestä voi olla hyvä idea. Ja niillä on jälleenmyyntiarvoa.
200k USD kunnostusbudjetti?:Jos purjeisiin ja varusteisiin varaa 50 niin 150 USD jäisi rakentamiseen. Työ Suomessa on sikäli kallista, että kaksi miestä rakentaisi puoli vuotta. Materiaalikustannukset huomioiden luultavasti n. 5 kk voisi olla realistinen arvaus. Ei riitä tuokaan summa. 100 hankintahintana luultavasti Asterian tapauksessa on liikaa ja 50 varusteisiin liian vähän?.
Mutta asiaan eli vauhteihin: Tähän mennessä Tapio on jäänyt kärjestä keskimäärin 30mpk/ vrk 2,5 kk ajan eli keskimäärin runsaan solmun koko ajan. Jos hän voisi nostaa hydron, joka hiljaisessa vauhdissa on epäedullinen, puolet nopeuserosta tulisi kuitatuksi. Aurinkopaneelissa on kaksi nastaa, jotka yhdistämällä akkuun voisi kaiken toimimattoman elektrniikan sivuuttaa. Jos siis mukana on kolvi, johtoa ja itsevulkanoivaa teippiä. Yksinkertaista?

Lue lisää

seppomartti kommentoi:
"Aurinkopaneelissa on kaksi nastaa, jotka yhdistämällä akkuun voisi kaiken toimimattoman elektrniikan sivuuttaa. Jos siis mukana on kolvi, johtoa ja itsevulkanoivaa teippiä. Yksinkertaista?"

Kun näköjään tiedät Tapion aurinkopaneeleista enemmän kuin kukaan muu, niin kerrotko täällä, oi besserwisser, miten se tehdään. Kerro myös mikä elektronikka ei toimi. Välitän ohjeesi radioamatööreille ja lupaan että saat kaiken kunnian asiasta aina Helsingin Sanomia myöten. Ari Pusa on sukulainen.

maissa.tiedetään kirjoitti:

Ei niin, etteikö Turkista osaavia tekijöitä löytyisi, mutta olisi projektin siellä teettäminen vaikeaa olisi ollut. Kamu oli kiinteästi mukana suunnitelmissa ja käyntejä korjaustelakalla varsin monta. Siihen nähden Kokkola on paljon lähempänä. Lisäksi matkalla Italiasta Suomeen tuli tehtyä vaadittu yksinpurjehdusosuus. Euroilla ei edes paljoa testata, siihen tarvitaan päiviä. Euroja taas olisi tarvittu viime vuonna, jolloin varmuutta lähdön mahdollisuudesta ei vielä ollut, eikä säästetyillä euroilla makseta yhtään laskua.

Ei kovinkaan yllättävää, mutta nyt kun ollaan yli kaksi kuukautta oltu matkalla, alkaa suuri tietämys täällä pursuta siitä, miten olisi pitänyt tehdä. Miksei kukaan näistä tietäjistä tehnyt?

Lue lisää

Tietysti se on helppo täällä "tietää" jälkikäteen verrattuna itse tekemiseen. Tarkoitatko itse kisaan osallistumista? Siihen minulla ei ainakaan minulla ole pienintäkään mielenkiintoa, vaikka jostain tulisi rahaa ja aikaa. Sen sijaan valmistelussa olisi varmasti moni täällä voinut auttaa, jos joku olisi kysynyt.

300 tonnia kuulostaa kyllä todella suurelta rahalta veneeseen laitettuna. Tuon kokoluokan veneitä on tehty Suomessa n. 200 tonnilla lähes one off tyyliin. Tuolloin vene on perhekäyttöön sisustettu, mikä on hyvin merkittävä kuluerä. Ja runko on kerrosrakennetta alipaineella jne. Tapion vene on melkein tyhjä sisältä, joten paljon halvempi pitäisi olla. Purku "runkovalmiiksi" ei kai montaa päivää kestä. Tuliko yllätyksenä, että kansi pitää uusia vai oliko tarkoitus tehdä veneestä nopeampi tms?

Onhan tuossa rahalla sinänsä hyvin suuri merkitys, että VDH on ollut 30 vuotta päätoiminen purjehtija ja purjehtinut yksin jo ennenkin maailman ympäri. Ei sellainen onnistu ilman merkittävää rahaa jotain kautta. Ja onhan tuo veneeseen laitettu 100-300 tonniakin hurja määrä, kun veneen jälleenmyyntiarvo lienee kutakuinkin nolla kisan jälkeen, jos se edes on purjehduskuntoinen. Ranskassa yksinpurjehdus on iso juttu ja siellä voi elää sponsorituella purjehdusammattilaisena. Suomessa se ei onnistu, vaan rahoista suurin osa on revittävä omasta taskusta. Ko. kisan media-arvo ei liene kovinkaan kummoinen?

joijs kirjoitti:

seppomartti kommentoi:
"Aurinkopaneelissa on kaksi nastaa, jotka yhdistämällä akkuun voisi kaiken toimimattoman elektrniikan sivuuttaa. Jos siis mukana on kolvi, johtoa ja itsevulkanoivaa teippiä. Yksinkertaista?"

Kun näköjään tiedät Tapion aurinkopaneeleista enemmän kuin kukaan muu, niin kerrotko täällä, oi besserwisser, miten se tehdään. Kerro myös mikä elektronikka ei toimi. Välitän ohjeesi radioamatööreille ja lupaan että saat kaiken kunnian asiasta aina Helsingin Sanomia myöten. Ari Pusa on sukulainen.

Lue lisää

Kerroin juuri yllä, miten aurinkopaneelista saa virtaa akkuun. Olen jopa reissussa johdot juottanut suoraan aurinkopaneeliin. Oliko siinä jokin asiavirhe kun noin kiihdytti mieltä?

seppomartti kirjoitti:

Kerroin juuri yllä, miten aurinkopaneelista saa virtaa akkuun. Olen jopa reissussa johdot juottanut suoraan aurinkopaneeliin. Oliko siinä jokin asiavirhe kun noin kiihdytti mieltä?

Lue lisää

Minä en edes juottanut, vaan liitin johdon ns. tavallisella sokeripalalla paneelin johtoon ja johdon toisen pään kuorin ja kiristin akkuliittimien väliin.

seppomartti kirjoitti:

Kerroin juuri yllä, miten aurinkopaneelista saa virtaa akkuun. Olen jopa reissussa johdot juottanut suoraan aurinkopaneeliin. Oliko siinä jokin asiavirhe kun noin kiihdytti mieltä?

Lue lisää

Juttu tuntuisi aivan itsestäänselvyydeltä. Myös Don McIntyre hämmästeli samaa ja kertoi tuon ratkaisun todeten aurinkopanelien olevan hyvin yksinkertaisia laitteita, joista tulee vain ne kaksi johdinta ulos. Mutta kuitenkin kaikki asiantuntemus, myös järjestelmän rakentaneiden tietämys on ollut käytössä. Jokin minulle tuiki tuntematon asia on esteenä noin yksinkertaiselle ratkaisulle.

seppomartti kirjoitti:

Kerroin juuri yllä, miten aurinkopaneelista saa virtaa akkuun. Olen jopa reissussa johdot juottanut suoraan aurinkopaneeliin. Oliko siinä jokin asiavirhe kun noin kiihdytti mieltä?

Lue lisää

Asterian aurinkopaneelit on sijoitettu kuvista päätellen pitkin venettä Olisiko sarjaan kytketty ja paneelien johdot ilman plus ja miinus merkintöjä,
. Ehkäpä paneelit vielä eri volttisia koosta riippuen? Se voi olla vaikeaa, jos ei osaa käyttää yleismittaria tai jos sen on sössinyt rikki, kuten minulle tapahtui kerran.

Joakim1 kirjoitti:

Tietysti se on helppo täällä "tietää" jälkikäteen verrattuna itse tekemiseen. Tarkoitatko itse kisaan osallistumista? Siihen minulla ei ainakaan minulla ole pienintäkään mielenkiintoa, vaikka jostain tulisi rahaa ja aikaa. Sen sijaan valmistelussa olisi varmasti moni täällä voinut auttaa, jos joku olisi kysynyt.

300 tonnia kuulostaa kyllä todella suurelta rahalta veneeseen laitettuna. Tuon kokoluokan veneitä on tehty Suomessa n. 200 tonnilla lähes one off tyyliin. Tuolloin vene on perhekäyttöön sisustettu, mikä on hyvin merkittävä kuluerä. Ja runko on kerrosrakennetta alipaineella jne. Tapion vene on melkein tyhjä sisältä, joten paljon halvempi pitäisi olla. Purku "runkovalmiiksi" ei kai montaa päivää kestä. Tuliko yllätyksenä, että kansi pitää uusia vai oliko tarkoitus tehdä veneestä nopeampi tms?

Onhan tuossa rahalla sinänsä hyvin suuri merkitys, että VDH on ollut 30 vuotta päätoiminen purjehtija ja purjehtinut yksin jo ennenkin maailman ympäri. Ei sellainen onnistu ilman merkittävää rahaa jotain kautta. Ja onhan tuo veneeseen laitettu 100-300 tonniakin hurja määrä, kun veneen jälleenmyyntiarvo lienee kutakuinkin nolla kisan jälkeen, jos se edes on purjehduskuntoinen. Ranskassa yksinpurjehdus on iso juttu ja siellä voi elää sponsorituella purjehdusammattilaisena. Suomessa se ei onnistu, vaan rahoista suurin osa on revittävä omasta taskusta. Ko. kisan media-arvo ei liene kovinkaan kummoinen?

Lue lisää

Onko menneet jotenkin kommentit ja vastaukset epäjärjestykseen? Ei olisi minustakaan lähtijäksi tuolle kierrokselle, ehkä sen vuoksi ei niin suurta haluakaan moiseen.

Tuntui siltä, että Tapiolla oli niin kiire, ettei ehtinyt hyppäämään pyörän selkään juostessaan. Juuri siinä kohtaa raha oli ratkaiseva tekijä, kun sponsorin hakuun paloi aikaa. Yhdessä kohtaa olin minäkin hieman apuna Tapiolle ja enempäänkin olisin ollut vapaaehtoinen, kuten varmasti hyvin moni muukin Tapion tunteva.

Onhan kilpailu jonkinlainen mediatapahtuma täälläkin, siitä on ollut useampi kokosivun artikkeli lehdissä ja telkkarissakin siitä on kerrottu. Kaikki se on tietenkin hyttysen hyrinää verrattuna ranskalaisyleisöön, jolle yksinpurjehduksia voisi verrata lätkän MM-kisoihin. Vertaus on ehkä hyvinkin osuva, jos katsoo, miten Ranskan oman joukkueen edesottamuksia lätkässä siellä seurattiin.

Muutama satatonnia omaa rahaa on todella paljon, mutta sen käyttäminen todelliseen intohimoon ei varsinaisesti hämmästytä. Ja siellä hän nyt joka tapauksessa on matkalla. Ei tämän hetkisen näkymän mukaan tule voittajana maaliin, mutta tuskin siitä kovin turhautuneenakaan.

Myyt talon, niin pääset mukaan, niin yksinkertaista se on, kyse on vain tahtotasosta. En tiedä kaikkien taustoja, mutta suurin osa osallistujista on liikkeellä suunnilleen tuolla tavalla. Tiettävästi kenelläkään ei mitään miljoonabudjetteja ole. Rahalla tuota kilpailua ei voiteta, pikemminkin ajalla.

Niin, kaikki muut paitsi lyhyen matkan kävelykilpailut on rahalajeja, jos näin haluaa ajatella. Aina sillä on enemmän mahdollisuuksia, joka pistää enemmän peliin. Mutta jos kokonaisbudjetti on kuitenkin vain puoli miljoonaa maailmanympäripurjehduksessa, niin tämä taitaa ainakin aikayksikköä kohti olla hyvin halpa kilpailu sarjassa pitkän matkan purjehduskilpailut.