Kukin voi peitellä asioitaan kanssaihmisistään, mutta sukutausta on äyleinen tieto. Ei voi esimerkiksi selittää sukuaan ruotsalaiseksi tai edes ruotsinkieliseksi, koska ainakin maalaisoloissa tiedetään omat ja toisten talojen asukkaat tarkoin ja sukupolvien taakse.
Jotkut ovat tyytymättömiä omaan sukutaustaansa ja haluavat löytää suvustaan edes yhden saamelaisen esivanhemman. Voidaan mennä ihan 1700-luvulle asti. Koska etnisiä rekistereitä ei ole Suomessa pidetty, veroluettelon merkintä lapp eli lappalainen (metsäläiselinkeinon harjoittaja) on käännetty merkitsemään saamelaista.
Esimerkiksi Kyrön suku on tunnettu suomalainen suku Lapissa eikä sen piirissä mitään saamelaist ole. Kuitenkin KHO on hyväksynyt saamelaiskäräjien vaaliluetteloon Kyröjä, joiden sukuun naitu saamelainen on peräti 10 sukupolven takaa. Kaikki muut esivanhemmat (pian 300) ovat suomalaisia.
Näin on näiden metsä”saamelaisten” identiteetin laita vähän kaukaa haettu. Ja on paljon muitakin esimerkkejä.
Olisi paras jättää saamelaisten haltuun sanoa, kuka on saamelainen. Tiedän, että joku on saamelainen, jos hänet voidaan yhdistää saamelaiseen perinteiseen kieliyhteisöön sukutaustansa perusteella. Kieliyhteisö on vielä hyvässä tiedossa ja muistissa, dokumenttejakin on olemassa, vaikka kielen puhujien määrä olisikin jo heikko.
Ainakaan ,valtion ei tulisi pyrkiä oikeusteitse määrittämään keitä kansalliseen ryhmään kuuluu. Voiko se olla edes lain mukaista?
Jotkut ovat tyytymättömiä omaan sukutaustaansa ja haluavat löytää suvustaan edes yhden saamelaisen esivanhemman. Voidaan mennä ihan 1700-luvulle asti. Koska etnisiä rekistereitä ei ole Suomessa pidetty, veroluettelon merkintä lapp eli lappalainen (metsäläiselinkeinon harjoittaja) on käännetty merkitsemään saamelaista.
Esimerkiksi Kyrön suku on tunnettu suomalainen suku Lapissa eikä sen piirissä mitään saamelaist ole. Kuitenkin KHO on hyväksynyt saamelaiskäräjien vaaliluetteloon Kyröjä, joiden sukuun naitu saamelainen on peräti 10 sukupolven takaa. Kaikki muut esivanhemmat (pian 300) ovat suomalaisia.
Näin on näiden metsä”saamelaisten” identiteetin laita vähän kaukaa haettu. Ja on paljon muitakin esimerkkejä.
Olisi paras jättää saamelaisten haltuun sanoa, kuka on saamelainen. Tiedän, että joku on saamelainen, jos hänet voidaan yhdistää saamelaiseen perinteiseen kieliyhteisöön sukutaustansa perusteella. Kieliyhteisö on vielä hyvässä tiedossa ja muistissa, dokumenttejakin on olemassa, vaikka kielen puhujien määrä olisikin jo heikko.
Ainakaan ,valtion ei tulisi pyrkiä oikeusteitse määrittämään keitä kansalliseen ryhmään kuuluu. Voiko se olla edes lain mukaista?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kansainvälisen oikeuden mukaan valtion ei tule jaotella ihmisiä erilaisiin yhteisöihin,. Kansallisuusyhteisöt hyväksyvät yhteisönsä jäsenet verkostona itse ne, ketkä siihen kuuluvat.