Tapasin netissä runoilevan miehen. Aikamme viestiteltyämme pyysin tapaamista. Monen houkuttelun jälkeen uskalsi tulla. Olimme kahville menossa. Kaikki etikettivirheet kävivät toteen. Halasi tavatessamme. Ei maksanut kahviani. Itse ei ottanut mitään. Ei istinut pöydässä vastapäät vaan tuli vierelle. Puhui päälle. Kimakka nauru. 10min. lopuksi antoi käärön lahjaksi kun läksimme. Inhotus. Toimimaton tekokukka eli Ledruusu joka sai kyydin roskiin. Tapailin myötätunnosta jonkin aikaa. Kipinää ei syttynyt säälin sijaan. Kävi ilmi asuu maalla 82v. äidin kanssa alkeellisessa talossa. Vsin kylmä vesi tulee sisään ja sauna lämpiää kerran viikossa. Likainen olemus. Huonot rikkinäiset ja likaiset vaatteet ja resuinen olemus.. varmaan kiltti mies mitta ei jaksa kun ei pysty.....
.
.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Älä sure, mutta et saa parempaakaan.
Mitä pahaa halaamisessa on? Muutenkin aloituskommentista käy hyvin selville, että aloittajalla on paljon omia ongelmia, joille runoilijamies ei mahtaisi mitään.
Nimenomaan, aloittajasta tulee mielikuva että on suvaitsematon, pinnallinen, muista aina vikoja etsivä ja itse itseään täydellisenä pitävä prinsessa. Ei jatkoon.
Vai muka toiselta aikakaudelta, kyllä on ahdasmielinen ja kapea muotti elämälle jos luulee että tänä päivänä kaikki asuu kaupungissa ja vanhukset ovat jossain vanhainkodissa. Mistähän johtuu sekin että maaseudulla vanhemmistaan kotona huolehtivat ihmiset ovat aina miehiä, naisia ei maalla näy ollenkaan, vierittävät vastuut ja velvollisuudet aina muiden niskoille ja itse vaan aina huvittelevat, sitten ihmettelevät jos miehistä ei löydy heidän pinnallisia vaatimuksiaan vastaavia henkilöitä.
Itse en asu maalla mutta en siltikään halua tapailla naisia, en jaksa kuunnella mitä vikoja itsestäni löytyy vaikka nainen itsekin olisi vaan tavallinen arkiharmaa pirkko.
Jos ei nyt ihan noinkaan, mutta toisten ihmisten ja heidän elämäntarinoidensa ymmärtämisessä ja käsittämisessä on suurimmalla osalla tyypeistä vielä paaaljon tekemistä, ajattelua ja opettelua.
Juu, itsekin sinkkuna pidin sellaista periaatetta, että jos nainen ei halua arvostaa hellää halaustani, niin sellainen tunnevammainen nainen kadotkoon omille teilleen, eli kiinnostus loppuu tuohon halihaluttomuuteen.
No, vaimo piti sitten etsiä ulkomailta, Suomesta kun on erittäin vaikeaa löytää sellaista sinkkunaista, jolla ei olisi jonkinlaista tunnevammaisuutta jo valmiiksi.
Minkäs sille voi jos on moniaita tuhansia vuosia vanha setä niin eihän sitä hetkeässä opi aina uuden vuosituhannen tavoille...
80-luvulla kaikki oli paremmin. Olen mieluummin yksin kuin taivun nykyajan ala-arvoisiin arvoihin.
Voisitko valaista noita "nykyajan ala-arvoisia arvoja". Mitähän ne lienevät? Etteivät vain itsenäisiä ja omilla aivoillaan ajattelevia naispuolisia henkilöitä.
Mm. kaikenlaiset some-ylilyönnit, miesten järjestelmällinen mustamaalaaminen, telkkariohjelmat ja -mainokset alatyylisiä, jne.
Naiset kyllä osasivat ajatella ja olla itsenäisiä ennenkin!