Ode puhuu asiaa

Rupeapa sinä lämmittämään sillä 15 -asteisena ydinvoimalasta poistuvalla jäähdytysvedellä kämppääsi, kun niin hyvin tunnut osaavan ja viisaammaksi itsesi tunnet. Tammi-helmikuussa se vesi on jo 12 -asteista.
Toki sillä jotakin voitaisi vähän lämmittää vielä kylmmmästä, mutta apuun tarvitaan muutakin energiaa. Kaksinkertaiset järjestelmät ja kaksinkertaiset lämmöneristeet vain vievät koko ideasi niin pahasti pakkasen puolelle, ettet usko itsekään. Jos et usko, niin opettele laskemaan ja laske sitten itse!

Matematiikka.hallussa kirjoitti:

Rupeapa sinä lämmittämään sillä 15 -asteisena ydinvoimalasta poistuvalla jäähdytysvedellä kämppääsi, kun niin hyvin tunnut osaavan ja viisaammaksi itsesi tunnet. Tammi-helmikuussa se vesi on jo 12 -asteista.
Toki sillä jotakin voitaisi vähän lämmittää vielä kylmmmästä, mutta apuun tarvitaan muutakin energiaa. Kaksinkertaiset järjestelmät ja kaksinkertaiset lämmöneristeet vain vievät koko ideasi niin pahasti pakkasen puolelle, ettet usko itsekään. Jos et usko, niin opettele laskemaan ja laske sitten itse!

Lue lisää

Anteeksi kovasti, mutta kerrotko sitten selkeästi suurella voimala- alan tietämykselläsi, miten ylipäätään yhteistuotantovoimaloiden toiminta on mahdollista ja miten ne mielestäsi poikkeavat ydinvoimaloista vesi- höyry- prosessiensa suhteen? Miten on mahdollista saada sähköä tuottavasta voimalasta lämpöä vaikka ns. kaukolämmöksi kutsutussa muodossa yhtä paljon kuin sitä sähköä, miten se on mahdollista kun se sinusta on mahdotonta?
Et sitten ymmärrä, että ihan samoin kuin muillakin voimaloilla, myös ydinvoimaloilla on sähköä tuottavan generaattorin varsinaisena voimakoneena höyryturbiini? Mikä ihme se sitten on, miten se ihme toimii jne., toimiinko se ydinvoimaloissa jotenkin eri tavalla kuin muissa voimaloissa jne., ei suinkaan, vaan se toimii ihan samoilla vesi- höyrykierron periaatteilla. Katsos muitakaan periaatteita ei toistaiseksi ole kukaan edes vakavissaan ehdotellut, jostain kumman syystä!
Myös ydinvoimalan höyryturbiinista höyry poistuu hyvin kuumana, käytännössä se poistuu höyryn muodossa. Vesi- höyrykierto on suljettu kierto, ja jota höyryä/vettä on mahdollista pitää keskeytymättömässä kierrossa ja pumpata eteenpäin, höyry on höyryturbiinin jälkeen jäähdytettävä niin että se muuttuu taas vedeksi! Yhteistuotannossa ko. jäähdyttäminen tehdään kaukolämpövedellä, lauhdevoimaloissa jollaisia valitettavasti kaikki suomen toistaiseksi rakennetut ydinvoimalat ovat, se tehdään merivedellä. Poistuvan höyryn jäähdytykseen käytettävän meriveden lämpötilan taas määrää jäähdytettävä kokonaislämpösisältö ja jäähdytysveden määrä: Jos halutaan rajoittaa jäähdytysveden lämpötilan nousevan vaikka plus 15 asteeseen, pumpataan sitten vettä niin paljon että se ei lämpiä enempää, aika yksinkertaista vai mitä voimala- asiantuntija?

Periaatteessa noin, mutta kaukolämpöön tarvitaan kuumempaa höyryä, ja se otettaisiin turpiinin ns. välotosta, eli ennen lauhdutinta. Tämä vähentää tietysti sähköteho, mutta on silti kannattavaa.

Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:

Periaatteessa noin, mutta kaukolämpöön tarvitaan kuumempaa höyryä, ja se otettaisiin turpiinin ns. välotosta, eli ennen lauhdutinta. Tämä vähentää tietysti sähköteho, mutta on silti kannattavaa.

Lue lisää

Jos ihan tarkkoja ollaan, väitteessäsi on rahtunen tottakin, mutta et huomaa millä tavalla? Jos menet katsomaan nykyisin toiminnassa olevia yhteistuotantovoimaloita, huomaat että niissä otetaan joissakin tapauksissa lämpöä kaukolämpöveteen mainitsemallasi tavalla ns. välioton kautta, mutta useimmiten kuitenkin lämpö otetaan talteen vasta höyryturbiinin jälkeen, kun höyry on jo turbiinissa täyden työnsä tehnyt.
Useimmissa nykyisissä kl/sähkövoimaloissa yleinen ja useimmiten käytetty tapa on kertomani jälkimmäinen tapa, mutta aivan poikkeuksellisesti, kun tarvitaan paikallisesti suhteellisesti enemmän kaukolämpöä kuin sähköä, voidaan mainitsemaasi tapaa tilapäisesti myös käyttää kaukolämmön tuotannon maksimointiin. Mutta silloin pitää tietää jo jotain myös hinnoitteluasioista yms., eli saatetan silloin tällöin mennä ko. väliottotuotantoon muutamiksi tunneiksi kun sähköstä ei oikein saada hyvää hintaa mutta tarvitaan paljon kaukolämpötehoa...
Ensisijaisesti kaukolämpö tehdään energialla, joka on jo höyrytubiinissa työnsä tehnyt, eli väliottomenetelmä on käytössä harvoin, se ei siis todellakaan ole kaukolämmöntuotannossa mikään erityinen vaatimus eikä edellytys!
Kun alkuun kirjoitin kysymysmuodossa "millä tavalla", sisältyy siihen se juttu, että jos voimalaitoksen lämmöntuotanto suhteessa sähköntuotantoon halutaan tietylla tavalla ja ennen kaikkea laitoksen hyötysuhteen kannalta optimoida ja maksimoida , on silloin syytä jo suunnitteluvaiheessa tietää miten voimalaa tulevaisuudessa tullaan käyttämään, mikä siis halutaan kaukolämmön ja sähköntuotannon keskinäisen suhteen olevan. Lähtisimmekö pohtimaan niitä asioita näillä sivuilla?
Tietyt tekniset ratkaisut ja niihin painottaminen suunnitellaan hieman eri tavoin tapauksesta riippuen. Kuitenkin päädytään aina siihen peruslähtökohtaan, että lievän karkeasti tulkiten voimalaitosprosessi toimii parhaalla hyötysuhteella silloin, kun se tuottaa suunnilleen saman verran sähköä ja kaukolämpöä. Ja juuri sitä parasta hyötysuhdetta asiassa kuin asiassa omistaja yleensä tavoittelee sillä pitkässä juoksussa paras tehtaan hyötysuhde myös omistajalleen on tuottoisin.
Meillä nyt käytössä ja rakenteilla olevienkaan ydinvoimaloiden suunnittelussa ei kaukolämmön tuotantoa ole huomioitu ensinkään, eli erityisesti on maksimoitu ja panostettu sähköntuotantoon.
Tästä huolimatta jopa nykyisistä ja varsinkin rakenteilla olevista ydinvoimaloista olisi teknisesti täysin mahdollista ottaa talteen ja muualle lämmitykseen johdettavaksi melko valtaisa lämpöteho, ilman mitään erityisiä väliottovirityksiä, kyse onkin vain ydinvoimaloidn sijoittelun älyttömyydestä, poliittisten päätösten älyttömyydestä tietenkin siinä ohessa...

2025 kirjoitti:

Jos ihan tarkkoja ollaan, väitteessäsi on rahtunen tottakin, mutta et huomaa millä tavalla? Jos menet katsomaan nykyisin toiminnassa olevia yhteistuotantovoimaloita, huomaat että niissä otetaan joissakin tapauksissa lämpöä kaukolämpöveteen mainitsemallasi tavalla ns. välioton kautta, mutta useimmiten kuitenkin lämpö otetaan talteen vasta höyryturbiinin jälkeen, kun höyry on jo turbiinissa täyden työnsä tehnyt.
Useimmissa nykyisissä kl/sähkövoimaloissa yleinen ja useimmiten käytetty tapa on kertomani jälkimmäinen tapa, mutta aivan poikkeuksellisesti, kun tarvitaan paikallisesti suhteellisesti enemmän kaukolämpöä kuin sähköä, voidaan mainitsemaasi tapaa tilapäisesti myös käyttää kaukolämmön tuotannon maksimointiin. Mutta silloin pitää tietää jo jotain myös hinnoitteluasioista yms., eli saatetan silloin tällöin mennä ko. väliottotuotantoon muutamiksi tunneiksi kun sähköstä ei oikein saada hyvää hintaa mutta tarvitaan paljon kaukolämpötehoa...
Ensisijaisesti kaukolämpö tehdään energialla, joka on jo höyrytubiinissa työnsä tehnyt, eli väliottomenetelmä on käytössä harvoin, se ei siis todellakaan ole kaukolämmöntuotannossa mikään erityinen vaatimus eikä edellytys!
Kun alkuun kirjoitin kysymysmuodossa "millä tavalla", sisältyy siihen se juttu, että jos voimalaitoksen lämmöntuotanto suhteessa sähköntuotantoon halutaan tietylla tavalla ja ennen kaikkea laitoksen hyötysuhteen kannalta optimoida ja maksimoida , on silloin syytä jo suunnitteluvaiheessa tietää miten voimalaa tulevaisuudessa tullaan käyttämään, mikä siis halutaan kaukolämmön ja sähköntuotannon keskinäisen suhteen olevan. Lähtisimmekö pohtimaan niitä asioita näillä sivuilla?
Tietyt tekniset ratkaisut ja niihin painottaminen suunnitellaan hieman eri tavoin tapauksesta riippuen. Kuitenkin päädytään aina siihen peruslähtökohtaan, että lievän karkeasti tulkiten voimalaitosprosessi toimii parhaalla hyötysuhteella silloin, kun se tuottaa suunnilleen saman verran sähköä ja kaukolämpöä. Ja juuri sitä parasta hyötysuhdetta asiassa kuin asiassa omistaja yleensä tavoittelee sillä pitkässä juoksussa paras tehtaan hyötysuhde myös omistajalleen on tuottoisin.
Meillä nyt käytössä ja rakenteilla olevienkaan ydinvoimaloiden suunnittelussa ei kaukolämmön tuotantoa ole huomioitu ensinkään, eli erityisesti on maksimoitu ja panostettu sähköntuotantoon.
Tästä huolimatta jopa nykyisistä ja varsinkin rakenteilla olevista ydinvoimaloista olisi teknisesti täysin mahdollista ottaa talteen ja muualle lämmitykseen johdettavaksi melko valtaisa lämpöteho, ilman mitään erityisiä väliottovirityksiä, kyse onkin vain ydinvoimaloidn sijoittelun älyttömyydestä, poliittisten päätösten älyttömyydestä tietenkin siinä ohessa...

Lue lisää

Nykyiset Loviisan voimalat toimivat lauhdutusperiaatteella. Ei niistä kaukolämpöä saa.

Kyllä niistä kaukolämpöä saisi, mutta sitä ei kannata tuottaa kuin pk-seudulle. Siksi lähtevän veden pitää olla mahdollisimman kuumaa, ja muistelen että vettä pitäisi matkan varrella lämmittää lisää.
Hesan päässä ei ajatukselle lämmittäisi.
Kaukolämpö on sikäli parempi tuote kuin sähkö, että sen hinta on vakaa.

Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:

Kyllä niistä kaukolämpöä saisi, mutta sitä ei kannata tuottaa kuin pk-seudulle. Siksi lähtevän veden pitää olla mahdollisimman kuumaa, ja muistelen että vettä pitäisi matkan varrella lämmittää lisää.
Hesan päässä ei ajatukselle lämmittäisi.
Kaukolämpö on sikäli parempi tuote kuin sähkö, että sen hinta on vakaa.

Lue lisää

Väliottokoneena kp-mp turbiinin välistä saa noin 130 c asteisen höyryn . Mp=matalapaineturbiinille on mentävä minimimäärä höyryä jotta kone ei ylikuumene eikä viimeinen vyöhyke ala värähtelemään. Kaukolämpötehoa yhdeltä akselilta saanee luokkaa 400-450 mw, riippuen mikä on tarvittava minimivirtaus mp-turbiiniin.

Toinen vaihtoehto olisi muokata mp-turbiinista ja lauhduttimesta vastapaine mp-turbiini ja lisätä lauhduttimiin kaukolämpölämmönvaihdin. Työnä huomattavasti vaikeampi ja kalliimpi kuin väliotto kaukolömpökone. Kaukolämmön tuotantoon soveltunee paremmin, mutta ei niin joustava kuormien ja yhdistetyn sähkön ja kaukolämmön tuotantoon kuin väliottokaukolämpökone.

Toisaalta jos putkilinja maksaa 1-2 miljardia ja turbiinimuutokset max 100-miljoonaa niin eipä ole paljoa väliä tehdäänkö isompi mp turbiinimuutos. Tärkeintä on maksimoida investoinnin tuotto yli laitoksen elinkaaren.

Ydinvoimailija kirjoitti:

Väliottokoneena kp-mp turbiinin välistä saa noin 130 c asteisen höyryn . Mp=matalapaineturbiinille on mentävä minimimäärä höyryä jotta kone ei ylikuumene eikä viimeinen vyöhyke ala värähtelemään. Kaukolämpötehoa yhdeltä akselilta saanee luokkaa 400-450 mw, riippuen mikä on tarvittava minimivirtaus mp-turbiiniin.

Toinen vaihtoehto olisi muokata mp-turbiinista ja lauhduttimesta vastapaine mp-turbiini ja lisätä lauhduttimiin kaukolämpölämmönvaihdin. Työnä huomattavasti vaikeampi ja kalliimpi kuin väliotto kaukolömpökone. Kaukolämmön tuotantoon soveltunee paremmin, mutta ei niin joustava kuormien ja yhdistetyn sähkön ja kaukolämmön tuotantoon kuin väliottokaukolämpökone.

Toisaalta jos putkilinja maksaa 1-2 miljardia ja turbiinimuutokset max 100-miljoonaa niin eipä ole paljoa väliä tehdäänkö isompi mp turbiinimuutos. Tärkeintä on maksimoida investoinnin tuotto yli laitoksen elinkaaren.

Lue lisää

> Kaukolämpötehoa yhdeltä akselilta saanee luokkaa 400-450 mw,
> riippuen mikä on tarvittava minimivirtaus mp-turbiiniin.

Menikö yksikkö pieleen, vai ymmärränkö jotenkin täysin väärin tämän?

Loviisasta kaukolämpöputket stadiin kannattaisi vetää moottoritien alle. Jos tulee hukkalämpöä, se kuluu tien sulanapitoon (joo, ei riitä alkuunkaan)... :)

Kyllä yksiköt ja luvut on ihan oikein.

Nyt mereen menee n 1000 mw/laitosyksikkö. Laitosyksiköllä on 2 turbiiniakselia. Joten kaukolämpötehoksi saataneen muutettua 750 mw-sähköteho(kp mp)-lauhdeteho-häviöt joka on maksimissaan luokkaa 500 mw, käytännössä liene vähän alle (yli 400 MW kuitenkin).

Ylläoleva arvaus/päättely perustuu lo3 laitoksen lukuihin (väliotto chp-laitos).

Hukkalämpöä tulee mutta se on kuitenkin pienehkö määrä tuotettuun lämpömäärään. Lisäksi kiertätuspumpputehosta osa menee veden lämmittämiseen.

lo3 tapauksessa putki oli suunniteltu vedettäväksi syvälle peruskallioon.

Mitä kokemusta niistä pienistä hajasijoitetuista (haja sijoitetut) sitten toistaiseksi on? Siis mihin verrataan mitä? Jos jossain on ollut puhetta jostain, on muistettava että lähes kaikesta varmaan on pubikeskusteluissa ollut puhetta...

Suuressa on aina puolensa, järkikin sen sanoo

puhettapuhetta kirjoitti:

Mitä kokemusta niistä pienistä hajasijoitetuista (haja sijoitetut) sitten toistaiseksi on? Siis mihin verrataan mitä? Jos jossain on ollut puhetta jostain, on muistettava että lähes kaikesta varmaan on pubikeskusteluissa ollut puhetta...

Lue lisää

Jos vaatimukset ovat samat pienillä ja suurilla laitoksilla, käyttökustannukset ovat pienillä korkeammat.kuin suurilla.

Voimalaitos tarvitsee n saman määrän henkilökuntaa riippumatta sen koosta. Investointikustannukset on toki pienemmät mutta on halvempi tehdä 1 x 1000 mw kuin hajasijoitettu 2 x 500 mw, saati hajasijoitettu 10 x 100 mw. Jo laitokselle varattava maa-alue turva-alueineen on samaa suuruusluokkaa vaikka laitosteho muuttuisi.

Tämä on ongelma monessa poliittisessa kysymyksessä, uskonnossa tai ismissä.

Ismistä ei voi antaa irti, ismit ajaa tiedon , faktan ja tieteen yli.

Nyt ydinvoiman suhteen vihreillä on iso ongelma.

Ydinvoimailija kirjoitti:

Tämä on ongelma monessa poliittisessa kysymyksessä, uskonnossa tai ismissä.

Ismistä ei voi antaa irti, ismit ajaa tiedon , faktan ja tieteen yli.

Nyt ydinvoiman suhteen vihreillä on iso ongelma.

Lue lisää

"Raamattu on pyhä kirja ja kirjaimellinen totuus".

Fundamentalistien ongelma on aina ollut tämä. Missään asiassa ei voi tunnustaa olleensa väärässä, sillä silloin omat kannattajat voivat epäillä muidenkin väitteiden paikkansapitävyyttä. Ei pidä antaa väärää signaalia!

Ettekö osaa itse keskustella? Mitä hemmetin keskustelua sellainen on, että laitetaan linkkejä sinne ja tänne ja odotetaan muiden kommentoivan niitä ja siitä edelleen syntyvää keskustelua? Nämä sivuthan olisi mahdollista täyttää tuhansilla linkeillä...

Kannatan 16 turkulaisen valtuutetun aloitetta pienreaktoriselvityksen tekemisestä . Pienet ydinrektorit ovat tulevaisuudessa tärkeitä hiilivapaita energialähteitä sekä lämmön että sähkön tuotannossa.



"Esityksiä kunnallisista pienydinvoimaloista tulee kiihtyvään tahtiin. Tällä kertaa aloitteen Turun kaupunginvaltuustolle teki Vihreiden valtuutettu Matti Vähä-Heikkilä. Aloitteen pienreaktoriselvityksen tekemisestä allekirjoitti 16 valtuutettua Vihreiden, Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan ryhmistä.

https://www.turkulainen.fi/artikkeli/603991-vihrealta-valtuutetulta-ylla...

Käytännössä lämmöntuotanto on merkittävin syy kivihiilen polttoon ja sen ratkaisemiseksi SMR-ydinvoimalat ovat erittäin käyttökelpoinen ratkaisu suurissa kaupungeissa. Helpointa olisi korvata nykyisten voimaloiden hiilen poltto pienreaktorilla ja käyttää edelleen jo olemassa olevaa kaukolämmön jakelun infrastruktuuria.

Onnea ja menestystä tälle vihreälle aloitteelle. Kai te muuten olette jo huomanneet, että Vihreätkin voivat suhtautua positiivisesti järkeviin ydinvoimahankkeisiin. Olisiko viimein niiden aika taistelussa ilmastonmuutosta vastaan."

http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250115-vihrea-esitys-pienydinvoimalasta-turun-lammontuotantoon

> Sähköverkko ei ole niin yksinkertainen asia, että nyt voitaisiin
> laskea tulevaa sähkön tarvetta liikenteen ollessa kokonaan sähköinen.

Ei tietenkäään. Mutta minimilisäystarve voidaan kyllä laskea aika helposti. Jos tiedetään paljonko polttoainetta vuodessa myydään, paljonko sen energiasisältö on ja minkälainen on keskimääräisen polttomoottorin hyötysuhde, saadaan tieto siitä kuinka paljon sähkö minimissään tarvitaan.

Juu, tuo on vain arvio, eikä huomioi uudempien autojen parempia ilmanvastuskertoimia, yms. Mutta toisaalta, eipä tuo huomioi häviöitä sähkönsiirrosta ja säilyttämisestäkään.

Ei tuollaisen laskelman tarvitse olla oikein wattituntisaolla, eikä edes megawattituntitasolla.

Julkisuudessa oli tuohon aikaan todella kova huuto: EI VIIDETTÄ YDINVOIMALAA! Se oli iskulauseena Suomen ydinvoimaa vastustavalla joukolla vuosien ajan ja jo ennen Tshernobylin onnettomuutta.

Vihreät laskivat reaktoreiden lukumäärää ja sen mukaan sitten elettiin. Tshernobylin jälkimainingeissa oli helppo lietsoa paniikkia, jonka paniikin hintaa maksetaan edelleen.

Heidi Hautala tästä aiheesta vuonna 2006:

www.heidihautala.fi/puhe-vihrean-liiton-valtuuskunnan-kokouksessa-20-vuotta-tsernobylin-jalkeen-onko-mitaan-opittu/

KLate taas alkaa puhumaan levottomia korruptiosta kun argumentit loppuu.

Huvittavaa tuo kulissipeliväite. Kovin montaa TVOlaista ei ole mennyt ol3 kaupan jälkeen eun virkoihin. Muutaman tiedän siirtyneen IAEAn...tämäkö oli sitä kulissipeliäsi...

Ja kyllä...arvaan ettet suinkaan tarkoita tvon henkilökuntaa kulissiviroissa.

Koita nyt edes antaa joku todiste väitteillesi että supmalaiset poliitikot olisi hyötyneet OL3 kaupoissa.

Veikkaan ettet kovinkaan pitävää todistetta löydä... ja jos sellainen ihme tapahtuisi, ota toki välittömästi yhteys valtakunnansyyttäjään.

Jos näin on, niin laitoksen kylkeen voitaisiin rakentaa vedyntuotantolaitos. Sähköä voitaisiin muuntaa sähköautojen vetypolttoaineeksi silloin, kun verkossa ei ole kysyntää. Elektrolyysin hyötysuhde lienee 80 % tietämissä.

päästötöntä_autoilua kirjoitti:

Jos näin on, niin laitoksen kylkeen voitaisiin rakentaa vedyntuotantolaitos. Sähköä voitaisiin muuntaa sähköautojen vetypolttoaineeksi silloin, kun verkossa ei ole kysyntää. Elektrolyysin hyötysuhde lienee 80 % tietämissä.

Lue lisää

Pahus, lause jäi pois alusta: Usein kuulee sanottavan, että ydinvoimaa ei voida säätää.

päästötöntä_autoilua kirjoitti:

Jos näin on, niin laitoksen kylkeen voitaisiin rakentaa vedyntuotantolaitos. Sähköä voitaisiin muuntaa sähköautojen vetypolttoaineeksi silloin, kun verkossa ei ole kysyntää. Elektrolyysin hyötysuhde lienee 80 % tietämissä.

Lue lisää

Miksi laitoksen kylkeen? Eikös se nyt ole aika sama, minne sen rakentaa... Ja noin turvallisuutta ajatellen, kyllä tuollaisen erittäin räjähdysherkkää ainetta tuottavan laitoksen pitäisi olla ainakin parin kilsan päässä ydinvoimalasta... Toki ydinvoimaloiden lähellä on paljon tyhjää tilaa, eli siinä mielessä toki.

Vetytalouden ongelmat vasta alkavat tuosta elektrolyysin hyötysuhteesta. Seuraavaksi tulee kuljetus ja varastointi (turvallisesti) ja tietysti käyttö (edelleen turvallisesti). Vedyn polton hyötysuhde lienee jossain 60% paikkeilla. Kokonaishyötysuhde sähköstä liikkumiseksi pyörinee siis jossain 45-50 prossan välillä. Miinus kuljetus ja varastointi. Ei huono, muttei hirveän hyväkään.

Ydinvoiman idea on, että sillä tuotetaan se perustarve ja siitä sitten tuulella, auringolla, vedellä ja kaasulla/hiilellä tuotetaan loput. Tarvittaessa ostaen lisää. Ydinvoimaa ei tarvitse tässä mallissa säätää. Ja kyllä se säätökin on mahdollista, se vain ei ole ihan yhtä nopeaa kuin joillain muilla menetelmillä...

TheRat kirjoitti:

Miksi laitoksen kylkeen? Eikös se nyt ole aika sama, minne sen rakentaa... Ja noin turvallisuutta ajatellen, kyllä tuollaisen erittäin räjähdysherkkää ainetta tuottavan laitoksen pitäisi olla ainakin parin kilsan päässä ydinvoimalasta... Toki ydinvoimaloiden lähellä on paljon tyhjää tilaa, eli siinä mielessä toki.

Vetytalouden ongelmat vasta alkavat tuosta elektrolyysin hyötysuhteesta. Seuraavaksi tulee kuljetus ja varastointi (turvallisesti) ja tietysti käyttö (edelleen turvallisesti). Vedyn polton hyötysuhde lienee jossain 60% paikkeilla. Kokonaishyötysuhde sähköstä liikkumiseksi pyörinee siis jossain 45-50 prossan välillä. Miinus kuljetus ja varastointi. Ei huono, muttei hirveän hyväkään.

Ydinvoiman idea on, että sillä tuotetaan se perustarve ja siitä sitten tuulella, auringolla, vedellä ja kaasulla/hiilellä tuotetaan loput. Tarvittaessa ostaen lisää. Ydinvoimaa ei tarvitse tässä mallissa säätää. Ja kyllä se säätökin on mahdollista, se vain ei ole ihan yhtä nopeaa kuin joillain muilla menetelmillä...

Lue lisää

Lähinnä vain siirtohäviöiden minimoimiseksi, ajattelin.

Bensalitrassa on noin 10 kWh lämpöenergiaa. Taajama-ajossa auton hyötysuhde on vain 10 % luokkaa. Litrasta saadaan siis noin 1 kWh hyötyenergiaa. Bensa maksaa ilman veroja noin 0.60 e/litra. Näin ollen hyötyenergian hinnaksi tulee 0.60 e/kWh.

Fennovoiman osakkaille on luvattu sähköä hintaan 50 e/MWh eli 0.05 e/kWh. Jos vetyprosessin kokonaishyötysuhde olisi 50 %, niin vetysähköautoilussa hyötyenergian hinnaksi tulisi 0.10 e/kWh.

Verotus on sitten oma lukunsa.

päästötöntä_autoilua kirjoitti:

Lähinnä vain siirtohäviöiden minimoimiseksi, ajattelin.

Bensalitrassa on noin 10 kWh lämpöenergiaa. Taajama-ajossa auton hyötysuhde on vain 10 % luokkaa. Litrasta saadaan siis noin 1 kWh hyötyenergiaa. Bensa maksaa ilman veroja noin 0.60 e/litra. Näin ollen hyötyenergian hinnaksi tulee 0.60 e/kWh.

Fennovoiman osakkaille on luvattu sähköä hintaan 50 e/MWh eli 0.05 e/kWh. Jos vetyprosessin kokonaishyötysuhde olisi 50 %, niin vetysähköautoilussa hyötyenergian hinnaksi tulisi 0.10 e/kWh.

Verotus on sitten oma lukunsa.

Lue lisää

10% on yksi luku, joka ei kylläkään pidä oikein mitenkään paikkaansa... Ehkä jollain ikivanhalla kaasaribensalla ruuhkassa, mutta muuten... Vetyauton hyötysuhde sinänsä on verrannollinen bensan hyötysuhteeseen, eli samalla tavalla kärsii ruuhkista.

Näkemyksesi siitä, että vetyä myytäisiin vailla katetta (ja veroja) on mielenkiintoinen. Joko lasket samat verot kuin bensalle tai et veroja kummallekaan, ja mieluusti käytät sitten laskennassa seinästä tulevan sähkön hintaa, koska siihen se suurin piirtein menisi.

Kyllä, mutta se mikä meiltä puuttuu on raha. Tuulivoimaa meille tuli yllinkyllin, kun raha otettiin veronmaksajilta, ja osa rahasta ohjautui suoraan veroparatiiseihin. En ole kuullut, että Suomeen olisi tulossa ydinvoimatukia. Ehkä pitäisi.