Hei vaan,
Olen tällä hetkellä ymmälläni,mitä tehdä avioliittoni kanssa.
Jo tovin aikaa olo on ollut tyhjä (olen nainen),mietin koko ajan tälläistäkö tämä nyt on.
Tilanne on, että olen ollut 4 vuotta naimisissa ja olen huomattavasti miestäni vanhempi,kerran jo aikaisemmin naimisissa ollut ja aikuisten lasten äiti. Alussa suhde oli intohimoinen ja kiihkeä...tässä ajassa kaikki on latistunut pelkäksi arjeksi: käyn töissä,mies on välillä ilman töitä ja hermot kiristyy tuolloin, mitään ei yhteisiä juttuja ei tehdä,viikonloput mies nukkuu iltapäiville,minä herään normaalisti päivään,mutta odottelen siinä ,että hän heräisi ja tehtäisiin yhdessä jotain. Lapsia ei ole eikä tule koska olen vanhempi. Yleensä iltapäivisin päivä on jo niin pitkällä,että ei voi oikein mennäkkään mihinkään. Seksi on latistunut melkein kokonaan, ja on aika iso ongelma...koska alussa kaikki pelasi todella hyvin ja oli tärkeää meille..Olen yrittänyt puhua,että kaikki ei ole ok mutta hän syyttää minua kaikesta,ei näe itsessään vikaa..Vielä sen verran,että aviomies ei ole suomalainen ja sekin tietysti tuo omat ongelmat suhteeseen (eri kulttuurista,ei ole uskonnollinen). Hieman on sellainen alistaja/alistettu fiilis tässä...mikä on tietty paha juttu. Sellainen yksinjäämisen pelko kai pitää minua tässä..ja kun alkuun kaikki oli tosi hyvin, nyt mieli on matalalla lähes joka päivä,ainakin minulla ja ei kai hänkään onnesta hypi : ( Pettämistä ei ole ollut puolin eikä toisin. Ei haluaisi luovuttaakaan helpolla, kun yks avioliitto jo takana.Hirveän ihmeissäni olen ja epävarma että mitä teen.
Olen tällä hetkellä ymmälläni,mitä tehdä avioliittoni kanssa.
Jo tovin aikaa olo on ollut tyhjä (olen nainen),mietin koko ajan tälläistäkö tämä nyt on.
Tilanne on, että olen ollut 4 vuotta naimisissa ja olen huomattavasti miestäni vanhempi,kerran jo aikaisemmin naimisissa ollut ja aikuisten lasten äiti. Alussa suhde oli intohimoinen ja kiihkeä...tässä ajassa kaikki on latistunut pelkäksi arjeksi: käyn töissä,mies on välillä ilman töitä ja hermot kiristyy tuolloin, mitään ei yhteisiä juttuja ei tehdä,viikonloput mies nukkuu iltapäiville,minä herään normaalisti päivään,mutta odottelen siinä ,että hän heräisi ja tehtäisiin yhdessä jotain. Lapsia ei ole eikä tule koska olen vanhempi. Yleensä iltapäivisin päivä on jo niin pitkällä,että ei voi oikein mennäkkään mihinkään. Seksi on latistunut melkein kokonaan, ja on aika iso ongelma...koska alussa kaikki pelasi todella hyvin ja oli tärkeää meille..Olen yrittänyt puhua,että kaikki ei ole ok mutta hän syyttää minua kaikesta,ei näe itsessään vikaa..Vielä sen verran,että aviomies ei ole suomalainen ja sekin tietysti tuo omat ongelmat suhteeseen (eri kulttuurista,ei ole uskonnollinen). Hieman on sellainen alistaja/alistettu fiilis tässä...mikä on tietty paha juttu. Sellainen yksinjäämisen pelko kai pitää minua tässä..ja kun alkuun kaikki oli tosi hyvin, nyt mieli on matalalla lähes joka päivä,ainakin minulla ja ei kai hänkään onnesta hypi : ( Pettämistä ei ole ollut puolin eikä toisin. Ei haluaisi luovuttaakaan helpolla, kun yks avioliitto jo takana.Hirveän ihmeissäni olen ja epävarma että mitä teen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos olette koko ajan vapaa-ajalla kaksin niin koittakaa keksiä jotain omia harrastuksia, vaikka lenkkeily jos ei muuta. Toisen kanssa jatkuvasti oleminen tukahduttaa ja kyllästyttää.
Onko miehellä omanmaalaistensa tukijärjestoä. Tunnetko ketään hänen ystävistään? Voisitteko heidän kanssaan kokoontua vaikka yhteisille aterioille ja tapahtumiin? Mies ehkä tuntee olevansa tarpeeton ilman työtä ja tuo jos mikään saa kenet tahaansa masentumaan. Voisitko viedä hänet joillekin työelämää edistäville tai vain harrastusmielessä kehittäville kursseille/ luennoille?
Entä jos itse alkaisit oppimaan hänen kieltään, hän voisi toimia loistavana opettajana!
Tai , vaikkei olisikaan välttämättä kovin uskonnollinen, ehkä hänen oma (tai sinun) seurakunta voisi tarjota jotain mitä häneltä puuttuu?
Tai onko hän kenties suunnittelemaas paluuta kotimaahansa?
Tai kenties mies hakikin vain taloudellisesti turvaavaa taustaa. No, nyt hän on sen saavuttanut sitoutuessaan laillisesti sinuun. Iällä tässä ei ole mitään tekemistä!
Pelkkä seksi ei välttämättä aina ole (vaikkakin sitä jokapuolella niin uskotellaan ja pusketaan) se kaiken onnelliseksi tekevä asia! ( Seksiä, hyvääkin sellaista , saa paljon helpommalla viereisestä kadunkulmasta maksua vastaan. Ilman henkisiä paineita!) Yhteiseen asumiseen ja talouteen liittyy niin kovin paljon muutakin!
Ehkä olet tullut huomaamaan sen jo .
Vanhempi nainen, nuorempi ulkomaalainen mies. Aluksi kiihkeää seksiä - kun naimisiin on päästy, tulos on nopeasti tuollainen. Oletko koskaan ajatellut miehen motiiveja avioliittoonne? Ettei vain olisi hakemassa Suomesta pysyvää oleskelulupaa? Kun se on saatu, ei tarvitse enää tsempata.
Mun siskolle kävi juuri noin!
Sillä oli elätti 3 vuotta. Hävisi varmaan 50-100.000 eur rahaa tuona aikana.
Ollaan siis oltu naimisissa 4 vuotta,pysyvää oleskelulupaa voi hakea v.2020. .. on maksanut aina puolet laskuista ym.että siinä mielessä ok..mutta kaikki tämä muu tökkii tällähetkellä aivan hirveästi.
Hmm, miksi vasta v. 2020 voi hakea pysyvää oleskelulupaa? Ettekö ole asuneet Suomessa neljää vuotta?
"Pysyvä oleskelulupa on voimassa toistaiseksi eli sen voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu. Voit saada pysyvän oleskeluluvan, kun
olet asunut Suomessa yhtäjaksoisesti neljä vuotta jatkuvalla oleskeluluvalla (A-lupa)
jatkuvan oleskeluluvan myöntämisen edellytykset ovat edelleen olemassa"
Jepjep. Se rakkaus...
Apinaa koijataan..