Baltic 35 sailplanin mukaan isopurje p12,65 ja e 4,55 olisi jo sitä kokoluokkaa että kulkisi luovia fokalla tai g3 sella, aika mukavasti saaristossa. Olisiko palstalaisilla tietoa asiasta, ja muutenkin kokemusta kyseisestä veneestä?
Veneenvaihto siintää jo vakavasti mielessä ja vanhat laatuveneet kiinnostaa, toinen vaihtoehto voisi olla Nautorin 371.
Baltic 35 fokalla
vanhassa
22
1841
Vastaukset
- kk5
Laita puhelinnumerosi. Voin kertoa kokemuksia veneestä. Itsellä jo 11 vuotta ollut Baltic 35.
- Gasfa
Varmaan kannattaa laittaa tänne puhelinnumero ;)
- Jibijabi
Olisi kivä, jos voisitte jatkaa tästä täällä julkisella puolella, kiinnostaisi varmaan muitakin, onko realistista ajatella näiden toppareiden kulkevan ilman isoa keularättiä.
- takapulpetti
Baltic 35:ssa on osatakila. Ikinä en ole purjehtinut moisella, mutta ei näytä ainakaan ylirikatulta. fokkaveneenä mene ja tiedä
- Jibijabi
Sori, olikin osatakila. Speksien mukaan 4.5 tonnia painoa. Mittojensa mukaan Antilla 36 kanssa samassa haarukassa. Antillassa P vajaan metrin pidempi, E 10 cm lyhyempi. Antilla ei kulje 110 % jennillä kovin kovaa alle 7 m/s kryssillä, muista suunnista nyt puhumattakaan. Kovemmassa kelissä pelaa tietenkin.
- Misse__
Jibijabi kirjoitti:
Sori, olikin osatakila. Speksien mukaan 4.5 tonnia painoa. Mittojensa mukaan Antilla 36 kanssa samassa haarukassa. Antillassa P vajaan metrin pidempi, E 10 cm lyhyempi. Antilla ei kulje 110 % jennillä kovin kovaa alle 7 m/s kryssillä, muista suunnista nyt puhumattakaan. Kovemmassa kelissä pelaa tietenkin.
ORC:n arkistosta löytyy yksi ja se on ainakin ~5.5tonnia painava. Joko toi on erityisen painava yksilö tai sitten speksisivulla on väärä tieto asiasta.
http://data.orc.org/public/WPub.dll/CC/97020.pdf - Joakim1
Misse__ kirjoitti:
ORC:n arkistosta löytyy yksi ja se on ainakin ~5.5tonnia painava. Joko toi on erityisen painava yksilö tai sitten speksisivulla on väärä tieto asiasta.
http://data.orc.org/public/WPub.dll/CC/97020.pdfOnhan noita useampia, tosin ORC Clubia tai IMSiä tätä yhtä ORCi:tä lukuunottamatta. Kaikki painavat reilusti yli 5 tonnia, useat reilusti yli 5,5 tonnia.
http://data.orc.org/public/WPub.dll/CC/15683.pdf
4,5 tonnia on joko ylioptimistinen suunnittelupaino tai sitten jonkun kisaversion paino. - Misse__
Joakim1 kirjoitti:
Onhan noita useampia, tosin ORC Clubia tai IMSiä tätä yhtä ORCi:tä lukuunottamatta. Kaikki painavat reilusti yli 5 tonnia, useat reilusti yli 5,5 tonnia.
http://data.orc.org/public/WPub.dll/CC/15683.pdf
4,5 tonnia on joko ylioptimistinen suunnittelupaino tai sitten jonkun kisaversion paino.Jeps, juurikin näin. Ilmeisesti tuo 4,5tonnia napattu sailboatDatasta, tuosta väärien speksien aarreaitasta. https://sailboatdata.com/sailboat/baltic-35
- Joakim1
Misse__ kirjoitti:
Jeps, juurikin näin. Ilmeisesti tuo 4,5tonnia napattu sailboatDatasta, tuosta väärien speksien aarreaitasta. https://sailboatdata.com/sailboat/baltic-35
Balticin omilla sivuilla on 4480 kg: https://www.balticyachts.fi/yachts/baltic-35/
Mutta ei ole suinkaan ainoa 80-luvun vene, joka painaa 20-30% enemmän kuin spekseissä. - Misse__
Joakim1 kirjoitti:
Balticin omilla sivuilla on 4480 kg: https://www.balticyachts.fi/yachts/baltic-35/
Mutta ei ole suinkaan ainoa 80-luvun vene, joka painaa 20-30% enemmän kuin spekseissä.Osaatko arvioida mistä noinkin isot erot suunnittelu- ja toteutuneen painon välillä johtuvat?
Painavammasta sisustuksesta? vai suunniteltua halvemmasta hartsista/lujitteesta jota kompensoitu paksummalla rakenteella? Vai noiden yhdistelmästä? Vai onkohan kyseessä ainoastaan suunnittelutyökalujen kehittymättömyys jolloin suunnittelupaino ollut enemmän tai vähemmän valistunut arvaus. - Joakim1
Misse__ kirjoitti:
Osaatko arvioida mistä noinkin isot erot suunnittelu- ja toteutuneen painon välillä johtuvat?
Painavammasta sisustuksesta? vai suunniteltua halvemmasta hartsista/lujitteesta jota kompensoitu paksummalla rakenteella? Vai noiden yhdistelmästä? Vai onkohan kyseessä ainoastaan suunnittelutyökalujen kehittymättömyys jolloin suunnittelupaino ollut enemmän tai vähemmän valistunut arvaus.Tässä on varmasti monta syytä. Ehkä kyse on myös markkinoinnista? Baltichan pyrki tuolloin selvästi Nauturia kevyempiin rakenteisiin. Varmasti kokeneet suunnittelijat ovat osanneet laskea painon, jos heiltä sitä pyydetään ja annetaan heidän tehdä kaikki painonhallintaan liittyvä suunnittelu.
Suunnittelua on kovin eri tasoista. Södergren tietääkseeni piirsi usein vain päälinjat ja jätti yksityiskohdat veistämölle. Moni hänen piirtämä vene on paljon painavampi kuin esitteessä. S&S taas piirsi yleensä joka nippelin ja painotkin taitaa olla aika tarkkoja. En tiedä miten J&V on tehnyt ja varmasti se riippuu myös veistämöstä mitä he tilaavat. Baltic 35 taisi olla kutakuinkin ensimmäinen J&V:n tuotantovene. Ehkä he laskivat painon kuten IOR-kisaveneelle?
- vanhassa
Ketjun aloittajana kuvittelisin Baltic 35 poikkeavan esim swan 371:een juuri tuon isopurjeen ja keulapurjeen suhteesta. Olettaisin että oleellisesti suurempi isopurje ja pienempi paino mahdollistaisi kohtuullisen vauhdin ja nousukulman myös esim 110% fokalla tai genoa 3:sella, ja tähän asiaan haluaisin kokemuksia. Kyseinen Baltic on mielestäni sisä-ja ulkotilojen tilojen layoutilta hieno ja toimivan oloinen niin yksin kuin 3-4hlön miehistöllä, ja olettaisin sen laadultaankin vastaavan odotuksiani.
- Joakim1
Kaikilla veneillä tietysti voi luovia fokalla, mutta toisilla vauhti pysyy hyvänä keveyssäkin kelissä ja toisilla ei edes keskituulessa. Balticin isopurje ei ole kovinkaan suuri 35-jalkaiseen 6 tonnin C/R-veneeseen. Sehän on 33 m2 ja masto on vain n. 15,5 m vedenpinnasta. Samanlainen iso on mm. Kamun FG33:ssa, mutta siinä on toista metriä korkeampi keulakolmio ja painoa tonni vähemmän. Silti tuo FG33 vaatii aika paljon, jotta kulkisi hyvin 3-4 m/s tuulessa fokalla (maksikokoisen ja tehokkaan fokan, tarkkaa ajamista jne).
Monessa muussa tuon kokoisessa C/R-veneessä on selkeästi isompi isopurje, korkeampi masto ja huomattavasti korkeampi keulakolmio. Silti kaikki niistäkään ei kulje hyvin fokalla.
En ole Balticilla purjehtinut, mutta en usko, että se on toimii kovinkaan hyvin fokalla kevyessä ja keskituulessa. Swan 371:n osalta tilanne on vielä pahempi. - sghgds
Kryssillä ei isosta LP-mitasta saa niin paljon etua kuin isommilla tuulikulmilla. Oma toppirikinen veneeni kryssii ihan hyvin 100 %:lla. Sivutuulessa G1 on kuitenkin paljon nopeampi. Jos veneen mukana tulee G3, se on todennäköisesti leikattu aika litteäksi. Se hidastaa varsinkin kun lasketaan myötäisemmälle. Saaristokryssiä ajatellen katsoisin myös rustien leveyden ja skuuttikiskojen sijainnin. 100 %:nen olisi saatava skuutattua rustien sisäpuolelle, jotta skuuttikulmasta tulisi järkevä. 110 %:nen ei yleensä toimi kryssillä, koska skuuttikulma jää leveiden rustien vuoksi aika isoksi. Pienin järkevä LP-mitta taitaa olla n. 130 %, jos skuutataan rustien ulkopuolelta. Varsinkin Swan on puhtaasti suunniteltu G1:lle. Swania en ainakaan ottaisi saaristokryssille, koska purjehdin yleensä yksin.
- oikaisu
Ei litteäksi leikattu purje hidasta enää kun käännetään myötäisemmälle kurssille, sillä silloin alaliikin löystyessä purje ei enää ole litteä!
Luovilla taas litteä leikkaus vaikuttaa huomattavasti purjeesta saatavaan kokonaisvoimaan, mikä voi kevyellä tuulella tästä johtuen jäädä liian pieneksi. Asiaa kuitenkin auttaa se, ettei eteenpäin vetävä voimakomponentti alene läheskään yhtä paljon kuin kokonaisvoima. Silti litteä fokka vie tehoa kevyessä tuulessa nimenomaan luovilla sen minkä se nyt ylipäätään vie.
Myötäisemmillä kursseilla hidastaa eniten pinta-alan puute!
Mikään ei estä skuuttaamasta 110% fokkaa rustien sisäpuolelta, ja niin on aika monessa veneessä tehtykin. Takaliikin kovera leikkaus auttaa asiassa, sillä purje voi tulla alimpien saalinkien alta taaksepäin kuinka paljon vaan, mutta saalinkien korkeudella vain niihin asti.
Ei LP:n prosenttiluku kerro myöskään suoraan sitä kuinka paljon maston taakse jaluskulma tulee, vaan asia riippuu huomattavasti siitä kuinka paljon maston etureunan takana rustit ovat.
Ja jonkun verran myös keulaharuksen kaltevuudesta pystysuoraan verrattuna. Maston etureunaan ulottuva fokka on sitä pienemmällä prosenttiluvulla mitä enemmän keulaharus on kallellaan, aina kuitenkin alle 100% koska keulaharus ei koskaan ole täysin pystysuora. - Joakim1
oikaisu kirjoitti:
Ei litteäksi leikattu purje hidasta enää kun käännetään myötäisemmälle kurssille, sillä silloin alaliikin löystyessä purje ei enää ole litteä!
Luovilla taas litteä leikkaus vaikuttaa huomattavasti purjeesta saatavaan kokonaisvoimaan, mikä voi kevyellä tuulella tästä johtuen jäädä liian pieneksi. Asiaa kuitenkin auttaa se, ettei eteenpäin vetävä voimakomponentti alene läheskään yhtä paljon kuin kokonaisvoima. Silti litteä fokka vie tehoa kevyessä tuulessa nimenomaan luovilla sen minkä se nyt ylipäätään vie.
Myötäisemmillä kursseilla hidastaa eniten pinta-alan puute!
Mikään ei estä skuuttaamasta 110% fokkaa rustien sisäpuolelta, ja niin on aika monessa veneessä tehtykin. Takaliikin kovera leikkaus auttaa asiassa, sillä purje voi tulla alimpien saalinkien alta taaksepäin kuinka paljon vaan, mutta saalinkien korkeudella vain niihin asti.
Ei LP:n prosenttiluku kerro myöskään suoraan sitä kuinka paljon maston taakse jaluskulma tulee, vaan asia riippuu huomattavasti siitä kuinka paljon maston etureunan takana rustit ovat.
Ja jonkun verran myös keulaharuksen kaltevuudesta pystysuoraan verrattuna. Maston etureunaan ulottuva fokka on sitä pienemmällä prosenttiluvulla mitä enemmän keulaharus on kallellaan, aina kuitenkin alle 100% koska keulaharus ei koskaan ole täysin pystysuora.Tehokas fokka pitää ehdottomasti olla latoilla ja ahvenselällä. Ongelma on fokan mahtuminen saalinkien ja vanttien sisäpuolelle. Yleensä tuo onnistuu vain enintään 105% fokalta.
Rustit ja saalingit kiertävällä purjeella pitää olla reilusti enemmän kokoa, jotta skuuttikulma saadaan alkuunkaan järkeväksi kryssille. 125% nyt aivan vähintään ellei rustit ole poikkeuksellisen kapealla. Balticissa ei ole vaan rustit ovat 2 m etäisyydellä toisistaan, jolloin kulma keulaharukselta rusteille on 15 astetta eli kohtuuttoman paljon kryssille.
Omassa veneessäni ko. kulma on 14 astetta. Fokan takaliikki tulee 20-30 cm yläsaalingin sisäpuolella ja hiukan vähemmän alasaalingin kohdalla. Molemmissa takaliikki tulee aivan kiinni saalinkiin. Skuuttikisko tulee rustien sisäpuolelta ja 104% fokan takaliikki osuu alavanttiin. Lisäksi olisi hyvä vetää inhaulerilla vielä reilusti skuuttikulmaa sisään.
Tuossa rustit 19 astetta takaviistossa. Balticissa on barduunat ja rustit taitavat olla paljon vähemmän takaviistossa, mikä tekee fokasta pienemmän. - Jibijabi
Kuinka yhdistetään tehokas fokka ja rulla? Kastroin omasta 110% ahvenselän pois kun halusin sen rullalle. Toimiiko pystylatat tai taipuisat rullautuvat latat oikeasti?
Tuon ylläolevan 4.5 tonnia tempaisin tosiaan Balticin sivuilta, vanhoista spekseistä. - Misse__
Jibijabi kirjoitti:
Kuinka yhdistetään tehokas fokka ja rulla? Kastroin omasta 110% ahvenselän pois kun halusin sen rullalle. Toimiiko pystylatat tai taipuisat rullautuvat latat oikeasti?
Tuon ylläolevan 4.5 tonnia tempaisin tosiaan Balticin sivuilta, vanhoista spekseistä.Frendillä veneessä rullautuvat vaakalatat fokassa ja kehunut vuolaasti. Itselläni oli aikaisemmin rulla pystylatat eikä niissäkään valittamista ollut. Eli toimivat, vaakalatat ehkä aavistuksen tehokkaammin mutta vastapainoksi rullautuvat latat eivät välttämättä kestä ikuisesti.
- Joakim1
Jibijabi kirjoitti:
Kuinka yhdistetään tehokas fokka ja rulla? Kastroin omasta 110% ahvenselän pois kun halusin sen rullalle. Toimiiko pystylatat tai taipuisat rullautuvat latat oikeasti?
Tuon ylläolevan 4.5 tonnia tempaisin tosiaan Balticin sivuilta, vanhoista spekseistä.Minulla on kaksi rullafokkaa, toinen pystylatoilla ja toinen rullattavilla vaakalatoilla. Molemmat toimivat, mutta molemmissa on myös ongelmansa. Kummatkaan latat eivät ole yhtä tehokkaita kuin kisafokkien tavalliset latat. Molempien latat ovat myös vaatineet huolenpitoa, toisin kuin tavalliset vaakalatat. Pystylatat kolisevat mastoon ja niitä on sekä hajonnut että lentänyt mereen useita. Ehkä hajoaminen on johtunut lattamateriaalista, ensi kaudelle tulee vahvemmat.
Rullattavat vaakalatat taas kuoleentuvat muutamassa kaudessa niin, että ne eivät enää pidä purjetta suorana. Yleensä ne ovat myös selväsi lyhyempiä kuin tavalliset latat. Useita satoja euroja kappaleelta maksamalla ilmeisesti saisi paremmin kestäviä lattoja.
Mutta kyllä rullafokassa ehdottomasti latat pitää olla ellei kyse ole kovantuulenfokasta ja keskituulessa on käytössä joku muu purje. - seppomartti
Joakim1 kirjoitti:
Minulla on kaksi rullafokkaa, toinen pystylatoilla ja toinen rullattavilla vaakalatoilla. Molemmat toimivat, mutta molemmissa on myös ongelmansa. Kummatkaan latat eivät ole yhtä tehokkaita kuin kisafokkien tavalliset latat. Molempien latat ovat myös vaatineet huolenpitoa, toisin kuin tavalliset vaakalatat. Pystylatat kolisevat mastoon ja niitä on sekä hajonnut että lentänyt mereen useita. Ehkä hajoaminen on johtunut lattamateriaalista, ensi kaudelle tulee vahvemmat.
Rullattavat vaakalatat taas kuoleentuvat muutamassa kaudessa niin, että ne eivät enää pidä purjetta suorana. Yleensä ne ovat myös selväsi lyhyempiä kuin tavalliset latat. Useita satoja euroja kappaleelta maksamalla ilmeisesti saisi paremmin kestäviä lattoja.
Mutta kyllä rullafokassa ehdottomasti latat pitää olla ellei kyse ole kovantuulenfokasta ja keskituulessa on käytössä joku muu purje.Arvostamani suomalainen purjeentekijä ei suositellut lattoja furleriin. Kun kysyin syytä hän sanoi, ettei lattataskun taka- tai pystylatassa alaosa tulisi kestämään. Oletteko huomanneet, että rullapurje tästä kohdasta venyisi pilalle?
- Misse__
seppomartti kirjoitti:
Arvostamani suomalainen purjeentekijä ei suositellut lattoja furleriin. Kun kysyin syytä hän sanoi, ettei lattataskun taka- tai pystylatassa alaosa tulisi kestämään. Oletteko huomanneet, että rullapurje tästä kohdasta venyisi pilalle?
mulla on weban reilu kymmenen vuotta vanha rolleri pystylatoilla. Purje on edelleen suht hyvin muodossaan vaikka purjeella ilmeisen paljon maileja takana edellisten omistajien toimesta.
- yksplusyksonkaks
Miksiköhän juuri noita veneitä vertailet, erot ovat mainitsemassasi asiassa veneiden välillä valtavaa suuruusluokkaa, koska runkomuodot ovat tyystin toisistaan poikkeavat.
Lisäksi Swan 371 isopurjeen osuus purjepinnasta on olennaisesti pienempi kuin Baltic 35:n, joten edellisessä G1 vaihto G3 tai fokkaan pudottaa purje-alaa selvästi enemmän.
Miten aloittaja määrittelee ilmaisun kulkea mukavasti?
Se on niin subjektiivinen ilmaisu että kukin tulkitsee sen aivan omalla tavallaan.
Kaikki veneet tietysti hidastuvat, jos kevyessä tuulessa vähennetään purjealaa. Mainituista veneistä Baltic vain selvästi vähemmän.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta
Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä522904Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!
1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille5402761- 321897
- 481895
Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?
Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.1191768SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat
SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka3041707Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap91382Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari
Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,631168Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu
Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.911168Ketä ammuttu ?
Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?221122