Miten toipua erosta

Parisuhteet ei ole ihmistä varten, aniharvalla se toimii joten kuten, kai sen noista ero tilastoistakin näkee. Itsekin uskoin aikoinaan et hyvinhän se menee, pikku hiljaa rakkaus ja yteenkuluvuuden tunne häippää kun takaovi olis auki. Sit ollaan kärhämässä tai ihan hiljaa suurimman osan aikaa. Me nyt vaan jatketaan kumppanin kanssa koska kumpikin hyötyy osaltaan suhteesta, erotessa se hyöty lakkaisi olemasta ja toisi kummalekin omat haittansa ja ongelmansa joten yhdessä pysyminen on pienempi haitta kun eroaminen kumppanista.

Noh. Sinun täytyy muuttaa ajattelutapaasi ja rakastaa itseäsi. Jos todella rakastat miestä, annat hänen mennä. Näin on parempi sekä miehelle että itsellesi. Rakkaus ja parisuhde on kaksi toistaan erillistä asiaa. Voi rakastaa, vaikka eroaa. Voi olla parisuhteessa, vaikkei rakasta.

"Tuntuu että ei voi keskittyä mihinkään töissä eikä opinnoissa. Ruoka ei maistu eikä uni tule."

Hakeudu lääkäriin, selvitä tilanne. Juuri tuollaisessa kriisissä on ehdottoman tärkeää saada nukutuksi ja syödä säännöllisesti. Lääkärin kautta sinut myös ohjataan esim. psykiatriselle sairaanhoitajalle, jossa voit selvitellä tuntojasi tarkemmin. Liike on lääke. Kävely tai hidas voimistelu kuten jooga, pilates yms. todella hyviä muotoja (ainakin itselleni kriisissä).

Jollekin luotettavalle läheiselle myös kannattaisi puhua asiasta. Vaikkei hän tekisi muuta kuin kuuntelisi, niin pelkästään se helpottaa.

viina auttaa.

Ryyppää joka päivä.

Suruvaihe on normaalia. Kunhan ei anna sen kestää ikuisesti. On tärkeää että alat jossain kohtaa pohtimaan:
-Miten sinä tykkäät viettää aikaa?
-Mitä haluat elämältä?
-Millainen parisuhde olisi sinun mieleen?
-Mitä annettaavaa sinulla olisi parisuhteeseen?
jne.

Eli, keskityt rakentamaan omasta elämästäsi hyvän, ja luonnostaan ajan kanssa kohtaat uuden ihmisen, jonka kanssa lähdet rakentamaan jotain aivan uutta. Muista käsitellä vanhan suhteen arvet nyt, koska et saa ottaa niitä seuraavan suhteen taakaksi. Vaikka tämä mies olikin luovuttaja, niin seuraava voi olla hyvässä ja pahassa aivan toinen persoona. Eli kohtaa jokainen ihminen sellaisena kuin on. :)

Maailma on pullollaan ihmisiä, jotka ovat joskus särkeneet sydämensä, ja sitten tulevaisuudessa löytäneet jotain paljon parempaa. Eihän siihen siis olekaan niin vaikea uskoa, vai mitä? ;)

Harvemmin uusi suhde parempi on kuin se ensimmäinen vakava suhde. Täyttä paskapuhetta että parempi odottaa. Kärsimystä, piinaa ja pahaa oloa tulee olemaan niin kauan ku tiedät että toinen on olemassa.

itse olin hyvin samanlaisessa tilanteessa muutama vuosi sitten, se oli pisin suhteeni enkä ollut ikinä rakastanut ketään niin paljon kuin tätä miestä. mies oli juuri sellainen kumppani, jonka olin toivonut löytäväni, minua huomattavasti sosiaalisempi ja itsevarmempi ja hyvin erilainen luonteeltaan kuin minä. piirteet joihin ihastuimme toisissamme lopulta erottivat meidät. olin täysin murheen murtama, minua helpotti hirveästi matkustaminen. olin jo ennen eroa lähdössä ystävieni kanssa reissuun ja matkan odottaminen oli pieni valopilkku elämässäni.

itkin käytännössä koko kesän, jos matkaa ei oteta huomioon. toivuin erosta nopeammin kuin exäni, joka ei ehkä antanut itsensä surra.
en syönyt eroon lääkettä, mielestäni on parempi antaa kehoni toipua luonnolliseen tahtiin, jossakin vaiheessa ne vaikeat tunteet joutuu kuitenkin käsitellä, vaikka miten yrittäisi itseä turruttaa.
pyrin tekemään joka päivä edes jonkun pienen asian, joka tuotti minulle iloa, oli se sitten jätskin syönti, leffojen katselu, ystävien tapaaminen tai mikä vaan.
aloin harrastaa huomattavasti säännöllisemmin urheilua
poistin exäni sosiaalisesta mediasta. ei todellakaan tehnyt hyvää stalkata hänen jokaista liikettä tai milloin hän on aktiivinen somessa.
kun erosta oli kulunut muutama kuukausi liityin ystävieni pakottamana Tinderiin. Vaikka koen sovelluksen turhauttavaksi enkä nykyisin sitä käytä se kieltämättä piristi saada matchejä ja keskusteluja käyntiin muiden miesten kanssa.

aluksi varmasti tuntuu, että on kauhea tyhjä aukko ilman sitä kumppania, mutta se aukko tulee täyttymään muilla asioilla elämässä. minusta tuli huomattavasti vahvempi ja itsenäisempi ihminen kuin mitä olisin ikinä ollut, jos olisin jatkanut tuossa suhteessa. myös mies-makuni on jossakin määrin muuttunut ja nykyisin arvostan eri asioita ideaali-kumppanissa kuin aiemmin.
exäni kahden vuoden päästä halusi palata yhteen kanssani, mutta tässä kohtaa tunteeni häntä kohtaan olivat jo kuolleet. rakastan häntä vieläkin kyllä, mutta eri tavoin kuin ennen enkä näe, että olisimme sopivia toisillemme. En olisi koskaan uskonut, että tämä olisi mahdollista, mutta aika on todellakin paras lääke erossa.

On erittäin mahdollista että on parempia miehiä sinulle, vaikka kuinka eka suhteesi nosti tunteet pintaan. Ei hän välttämättä niin erityinen ollut,.... vain sillä hetkellä kun päätit tehdä kaikkesi teidän eteenne ja pitää häntä niin huippuna. Joku toinen ansaitsee sen enemmän ja osaa kiittää sinua heittäytymisestäsi ja aidosta rakkaudestasi. Vain todellinen rakastaminen parisuhteessa on sitä että saa takaisin sen mitä itse antaa.

Itse olin täysin rikki. En enää.

Heps, minulla sama meneillään, eli toipumassa erosta. Vajaan vuoden kestäneestä suhteesta miehellä tuntui tunteet loppuneen kuin seinään. Olo on ihan kamala , herään joka aamu ihan kamalaan ahdistukseen, joka onneksi hälvenee iltaan mennessä. Olen laittanut kalenterin täyteen mukavia asioita ja nään kavereitan, kuuntelen musiikkia ja teen mieluisia juttuja, jotka jääneet vähän retuperälle kun energiat olleet tässä suhteessa. Mikä sulla on tällä hetkellä tilanne?

Olen kolme kertaa kokenut saman. Uuden suhteen aloittaminen on aina vain vaikeampaa, kun olin aina tosissani yrittänyt. Nykyään se vaikuttaa jo lähes mahdottomalta, enpä edes yritä. Kaikki ihmiset eivät koe suhteita niin vakavasti, mutta en kaivannut ´uutta matoa koukkuun´ , kommentteja, tai seksiehdotuksia kun sydän on särkynyt. Ei. En.

Hienoa että joillakin on ystäviä, keinoja ja neuvoja. Aika ehkä auttaa.