Säteily kellosepänliikkeessä

Joskus 1900-luvulla kun käytettiin kellojen viisareissa ja tauluissa radioaktiivisia aineita, niin olisiko ollut mahdollista, että paikassa, missä kelloja oli runsaasti, kuten kellosepänliike, kellojen aiheuttama säteily olisi ollut terveydelle vaarallisella tasolla?

24

3039

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • se_säteilee

      Tiedä häntä, mutta vanha 60-lukulainen kiinalainen herätyskello saa geigermittarin rutisemaan jo ihan mukavasti.

    • Kai niissä on elektronikaappauksella säteileviä isotooppeja. Radiumia käytettiin ainakin ennen.

    • KaikkiOnSuhteellista

      Jos rannekellon ja ison herätyskellon käyttö on ollut turvallista, niin ei kelloliikkeessä todennäköisesti pääse syntymään isompaa annosmäärää. Rippuu etäisyyden neliöstä tai kuutiosta. En tiedä miten säteily läpäisee metallikuoren.

      Vaarallisinta lienee sen radioaktiivisen aineen levittäminen käsin eri paikkoihin.

      • kahtalajia

        Mikä lienee ero noissa itsevalaisevissa kellon osoittimissa, kun toiset vaativat valaisua ennakkoon että valaisevat sitten pimeässä jonkin aikaa. Jotkut taas hohtavat jatkuvasti pimeässä ilman valolatausta ennakkoon.


      • kahtalajia kirjoitti:

        Mikä lienee ero noissa itsevalaisevissa kellon osoittimissa, kun toiset vaativat valaisua ennakkoon että valaisevat sitten pimeässä jonkin aikaa. Jotkut taas hohtavat jatkuvasti pimeässä ilman valolatausta ennakkoon.

        Ero on juuri siinä, että jälkimmäisissä on jotain radioaktiivista ainetta. Ennen käytettiin radiumia, mutta sittemmin siirryttiin tritiumiin. Tritium on beta säteilijä, eli sen energia perustuu elektroneihin aivan kuin kuvaputki-TV:n kuva.

        Nuo, joita pitää ensin valaista on hyödyttömiä, kun sillä valolla voisi suoraan katsoa sitä kelloa.


      • kokemusta_on
        okaro kirjoitti:

        Ero on juuri siinä, että jälkimmäisissä on jotain radioaktiivista ainetta. Ennen käytettiin radiumia, mutta sittemmin siirryttiin tritiumiin. Tritium on beta säteilijä, eli sen energia perustuu elektroneihin aivan kuin kuvaputki-TV:n kuva.

        Nuo, joita pitää ensin valaista on hyödyttömiä, kun sillä valolla voisi suoraan katsoa sitä kelloa.

        Ei nekään hyödyttömiä ole, vaikkakin ne hohtaa heti valojen sammuttua hyvin voimakkaasti, riittää vähäisempää valoa vielä aamuyön tunneillekin.


      • kokemusta_on kirjoitti:

        Ei nekään hyödyttömiä ole, vaikkakin ne hohtaa heti valojen sammuttua hyvin voimakkaasti, riittää vähäisempää valoa vielä aamuyön tunneillekin.

        Minulla oli ennen Nokia 3100. Se hohti komeasti pimeässä. kun vähän antoi valoa.

        https://i.ytimg.com/vi/txelTfgu3Wk/maxresdefault.jpg


    • radioactive.boy.scout

      Aloittajan huolelle olisi aikoinaan ollut jossakin määrin perusteita. Yksi kello itsessään ei vielä ollut kovin vaarallinen mutta jos kelloja oli paljon tai radiummaalia oli erikseen pullossa niin...

      Vanhojen kellojen viisareissa käytetty radioaktiivinen aine oli tosiaan radiumia 226Ra. Kellojen kannalta radiumin hyödyllinen ominaisuus oli sen lähettämä voimakas alfasäteily, joka loisteaineeseen osuessaan sai sen tuottamaan valoa. Viisareiden maali oli siis radiumsuolan, loisteaineen ja sidosaineen muodostamaa maalia. Aikanaan kellotehtaiden työntekijät saivat todella runsaasti syöpää altistumisestaan aineelle. Googlaa hakusanalla radiumtytöt.

      Samaista radiumia on maailma pullollaan. Se on uraanin yleisimmän isotoopin U238 hajoamisketjussa esiintyvä hajoamistuote. Siksi Marie ja Pierre Curie onnistuivat sen kemiallisesti erottelemaan uraanimalmista. Valitettavasti radium hajoaa radoniksi 222Rn, joka siis on radioaktiivinen jalokaasu. Kyseinen radon on sama aine, joka kivimateriaalien sisältämästä radiumista vapautessaan aiheuttaa suurehkon osan suomalaisten saamasta vuotuisesta säteilyannoksesta. Radonin hajoamistuotteetkin ovat radioaktiivisia, joten jos radiumia säilytetään avoimessa tilassa niin kaikkialla sen ympärillä on radioaktiivista pölyä. Näin kävisi kellokaupassa.

      Radium ja sen hajoamistuotteet säteilevät ympäristöönsä alfa-, beeta- ja gammasäteilyä. Olen mitannut hyvinkin radioaktiivisen rannekellon, joka pelkän gammasäteilynsä puolesta oli pikemminkin suojakaappiin kuuluvaa radioaktiivista jätettä kuin ihmisen lähelle kuuluva kapistus.

      Kelloissa käytetystä radiummaalista on ainakin kerran valmistettu neutronilähde. Katso googlesta hakusanoilla David Hahn Radium. Kyseinen Hahn löysi radiummaalipullon kulkiessaan kadulla geigermittarin kanssa ja huomatessaan säteilytason hyppäävän rajusti erään antiikkiliikkeen kohdalla. Sieltä löytyi kymmenellä dollarilla vanha kello, jonka sisällä oli pieni pullo radiummaalia.

      • loistavaa

        Ennen puhuttiin myös fosforoiduista osoittimista, kaipa sitäkin on joskus käytetty itsevalaisevissa kelloissa. Lieneekö ollut sitten vähemmän vaarallista?


      • pientä.varovaisuutta
        loistavaa kirjoitti:

        Ennen puhuttiin myös fosforoiduista osoittimista, kaipa sitäkin on joskus käytetty itsevalaisevissa kelloissa. Lieneekö ollut sitten vähemmän vaarallista?

        Valon voimalla itsevalaiseva kello ei ole vaarallinen. Säteilyn voimalla itsevalaiseva kello voi olla haitallinen.

        Vanhojen sätevien itsevalaisevien osien tunnistaminen ei ikävä kyllä onnistu katselemalla niiden lähettämää valoa. Valoa lähettävä osa radiummaalista tuhoutuu säteilyn vaikutuksesta vuosien varrella. Vanha kello voi siis olla aivan pimeä mutta silti säteillä. Jos kellon tai instrumentin viisarissa näyttää olevan vaaleanruskea paksu maalikerros päällä niin se on todennäköisesti radiummaalia. Ruskea väri on alfasäteilyn ruskettamaa fosforimaalia.

        Jos kello tai lentokoneessa käytetty mittalaite on toisen maailmansodan ajalta tai vanhempi niin kannattaa olla hieman varovainen. Radiummaalien vaarallisuus tajuttiin vasta joskus 50 - luvun puolella. Varsinkin 20 - luvulta peräisin olevat kellot ovat tässä suhteessa arvaamattomia.

        Säteilyn mittaaminen on helpoin tapa selvittää asia. Gammasäteily tulee kellon kuoresta valitettavan hyvin lävitse.


      • Joakim1
        pientä.varovaisuutta kirjoitti:

        Valon voimalla itsevalaiseva kello ei ole vaarallinen. Säteilyn voimalla itsevalaiseva kello voi olla haitallinen.

        Vanhojen sätevien itsevalaisevien osien tunnistaminen ei ikävä kyllä onnistu katselemalla niiden lähettämää valoa. Valoa lähettävä osa radiummaalista tuhoutuu säteilyn vaikutuksesta vuosien varrella. Vanha kello voi siis olla aivan pimeä mutta silti säteillä. Jos kellon tai instrumentin viisarissa näyttää olevan vaaleanruskea paksu maalikerros päällä niin se on todennäköisesti radiummaalia. Ruskea väri on alfasäteilyn ruskettamaa fosforimaalia.

        Jos kello tai lentokoneessa käytetty mittalaite on toisen maailmansodan ajalta tai vanhempi niin kannattaa olla hieman varovainen. Radiummaalien vaarallisuus tajuttiin vasta joskus 50 - luvun puolella. Varsinkin 20 - luvulta peräisin olevat kellot ovat tässä suhteessa arvaamattomia.

        Säteilyn mittaaminen on helpoin tapa selvittää asia. Gammasäteily tulee kellon kuoresta valitettavan hyvin lävitse.

        Noita valon voimalla itsevalaisevia on tullut joihinkin vaatteisiin. Vaikkapa tämä on todella näkyvä koko yön: https://www.musto.com/en_GB/photoluminescent-technology.html Tuntuu jopa valaisevan ympäristöään.

        Ainakin minulla olleet viisarikellot (70- ja 80-luvulta) eivät ole olleet yhtä näkyviä, tietysti pinta-alaakin on eri tavalla.

        Onko noiden tekniikka muuttunut oleellisesti?


      • ilmeisesti_vaarattomia

        Ei yksin kelloissa, muinoin pimeässä hohtavaa materiaalia käytettiin myös valokytkimien painikkeissa. Vieläkin näkee vanhoissa taloissa valokytkimiä joiden vivut ovat vihertävän keltaista muovia. Nämä ovat sitä lajia, jotka hohtavat erityisen voimakkaasti heti valojen sammuttua.


      • loistavaa kirjoitti:

        Ennen puhuttiin myös fosforoiduista osoittimista, kaipa sitäkin on joskus käytetty itsevalaisevissa kelloissa. Lieneekö ollut sitten vähemmän vaarallista?

        On fosforilla, niinkuin kaikilla alkuaineilla , aktiivisia isotooppeja. Joku niistä säteilee valoa.


    • Kun atomiydin kaappaa elektronin, yksi sisäelektroni putoaa ytimeen. Ytimessä yhden protonin tilalle tulee neutroni. Atomin järjestysluku laskee yhdellä. Elektroniverholla kukin elektroni putoaa yhden kuoren alaspäin. Atomi säteilee valoa. Kvanttihyppy.

      • paljasydin

        Mikä siitä atomista lopulta tulee, vai voiko ydin syödä määrättömästi elektroneja?


    • Ydin on lopulta stabiili, eikä syö enää elektroneja. Kohti stabiilimpaa ydintä edetään.

      • tritiumin.syyt

        Elektronikaappaus (EC) ei liity tähän keskusteluun oikeastaan millään tavalla.

        Jotta valoa syntyisi tarvitaan hiukkassäteilyä, joka jättää energiansa mahdollisimman lyhyelle matkalle eli ohueeseen maalikerrokseen. Nuo hiukkaset törmäävät maalikerroksen loisteaineen molekyyleihin saaden niissä aikaan viritystiloja, jotka sitten purkautuvat valona.

        Itsevalaisevissa kelloissa käytetyt radioaktiiviset aineet lähettävät erittäin pienienergiaista ja siksi hyvin lyhen kantaman matkalle jäävää beetasäteilyä (tritium, luokkaa 6 keV) tai luonnostaan lyhytkantamaista suurienergistä alfasäteilyä (radium).

        Tritiumia käytetään siksi, että sen hajoamisessa syntyvä tytärydin 3He ei ole virittyneessä tilassa eli hajoamisen yhteydessä ei synny gammasäteilyä. Toisin kuin radiumin tapauksessa siitä ei myöskään vapaudu alfasäteilevää kaasua eli tritiumin hajoamistuotteet eivät ole radioaktiivisia.


      • loiste.aine
        tritiumin.syyt kirjoitti:

        Elektronikaappaus (EC) ei liity tähän keskusteluun oikeastaan millään tavalla.

        Jotta valoa syntyisi tarvitaan hiukkassäteilyä, joka jättää energiansa mahdollisimman lyhyelle matkalle eli ohueeseen maalikerrokseen. Nuo hiukkaset törmäävät maalikerroksen loisteaineen molekyyleihin saaden niissä aikaan viritystiloja, jotka sitten purkautuvat valona.

        Itsevalaisevissa kelloissa käytetyt radioaktiiviset aineet lähettävät erittäin pienienergiaista ja siksi hyvin lyhen kantaman matkalle jäävää beetasäteilyä (tritium, luokkaa 6 keV) tai luonnostaan lyhytkantamaista suurienergistä alfasäteilyä (radium).

        Tritiumia käytetään siksi, että sen hajoamisessa syntyvä tytärydin 3He ei ole virittyneessä tilassa eli hajoamisen yhteydessä ei synny gammasäteilyä. Toisin kuin radiumin tapauksessa siitä ei myöskään vapaudu alfasäteilevää kaasua eli tritiumin hajoamistuotteet eivät ole radioaktiivisia.

        Mikä on sitten toimintamekanismi näillä ulkoisella valolla "ladattavilla" loisteaineilla?
        Virittääkö valo jotenkin molekyylejä eri tasoille, ja pimeässä molekyylit palailevat pikkuhiljaa entisille sijoilleen tuottaen samalla valoa?


      • tritiumin.syyt kirjoitti:

        Elektronikaappaus (EC) ei liity tähän keskusteluun oikeastaan millään tavalla.

        Jotta valoa syntyisi tarvitaan hiukkassäteilyä, joka jättää energiansa mahdollisimman lyhyelle matkalle eli ohueeseen maalikerrokseen. Nuo hiukkaset törmäävät maalikerroksen loisteaineen molekyyleihin saaden niissä aikaan viritystiloja, jotka sitten purkautuvat valona.

        Itsevalaisevissa kelloissa käytetyt radioaktiiviset aineet lähettävät erittäin pienienergiaista ja siksi hyvin lyhen kantaman matkalle jäävää beetasäteilyä (tritium, luokkaa 6 keV) tai luonnostaan lyhytkantamaista suurienergistä alfasäteilyä (radium).

        Tritiumia käytetään siksi, että sen hajoamisessa syntyvä tytärydin 3He ei ole virittyneessä tilassa eli hajoamisen yhteydessä ei synny gammasäteilyä. Toisin kuin radiumin tapauksessa siitä ei myöskään vapaudu alfasäteilevää kaasua eli tritiumin hajoamistuotteet eivät ole radioaktiivisia.

        Alfa-säteileviä isotooppeja ei ole. Aktiivinen isotooppi säteilee aina myös gammaa.


      • Joakim1
        loiste.aine kirjoitti:

        Mikä on sitten toimintamekanismi näillä ulkoisella valolla "ladattavilla" loisteaineilla?
        Virittääkö valo jotenkin molekyylejä eri tasoille, ja pimeässä molekyylit palailevat pikkuhiljaa entisille sijoilleen tuottaen samalla valoa?

        Elektroni virittyy ylemmälle tasolle ja palaa takaisin hitaasti tai nopeasti. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Fotoluminesenssi


      • säteilynperusteita
        thoyssa kirjoitti:

        Alfa-säteileviä isotooppeja ei ole. Aktiivinen isotooppi säteilee aina myös gammaa.

        Alfasäteileviksi isotoopeiksi nimitetään niitä isotooppeja, jotka lähettävät alfasäteilyä samalla lailla kuin beetasäteileviksi nimitetään niitä, jotka hajoavat lähettämällä elektronin/positronin ja neutriinon. Hajoamisen seurauksena syntyvä tytärydin jää usein viritystilaan ja sen viritystilan laukeamisesta seuraa gammasäteilyä ytimestä riippuen joskus pitkälläkin viiveellä.

        Tytäratomin elektronikuoren uudelleenjärjestäytymisen yhteydessä tulee usein myös röntgensäteilyä. Alfasäteilijät ovat yleensä raskaita aineita, jolloin niillä on monimutkaiset elektronirakenteet ja suuriakin röntgen - energioita.


    • Ei ole isotooppeja, jotka säteilevät pelkkää alfaa.

      • isotoopeissa.eroa

        Isotooppi itse säteilee pelkkää alfaa. Kun se on säteillyt alfan niin se on jo muuttunut toisen alkuaineen isotoopiksi (tytärydin). Tuo toisen alkuaineen isotooppi sitten säteilee röntgeniä oman elektronirakenteensa mukaisilla energioilla ja jossakin vaiheessa ytimen viritystilan lauetessa myös gammaa.

        Esimerkki: Kun 137Cs säteilee niin itse 137Cs ydin lähettää vain elektronin ja neutriinon. Sen hajoamistuote 137Ba syntyy virittyneessä tilassa (137m-Ba) ja tuon virittyneen tilan puoliintumisaika on 153 sekuntia. Kun siis altistut 137Cs säteilylle niin beetasäteily tulee kesiumista mutta gammasäteily tuleekin myöhemmin laukeavasta tytärytimestä, joka ei ole kesiumia vaan bariumia.

        Sama tarina alfasäteilyllä. Kun 226Ra eli radium alfasäteilee niin gamma- ja röntgensätelyä tuottaa sen viritystilaan jäänyt tytärydin eli 222Rn, joka siis on aivan eri isotooppi. Alfasäteilevä radium on metalli, gammasäteilyn lähettävä radon on jalokaasu.


    • Selkäydinsäteilyä

      Kyllä kellojen säteilystä varoiteltiin joskus 50/60 luvulla. Silloin taisivat kaikki kellot näyttää jotain säteilyä pimeässä. Lisäksi muistan silloin olleen jotain leluja kuten esim. pääkallosormus, joka näytti hyvin voimakasta kellertävää hehkua.
      Useimmat vanhemmat kellosepät tuolta ajalta olivat vanhemmiten jotenkin höyrähtäneitä. Liekö säteilyllä vaikutusta? Onkohan mahdettu mitään laajempia tutkimuksia asiasta tehdä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      40
      2052
    2. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      46
      1591
    3. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      29
      1471
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      20
      1451
    5. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1431
    6. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1415
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      2
      1377
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1310
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1240
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      5
      1227
    Aihe