Manjaron suosio

Aloittaja varmaan tarkoittaa Distrowatchin suosiolistaa.
Manjaron asentaminen ei vaatinut juskaan enempää kuin muutkaan ihmisystävälliset harrastelijaversiot kun sen tänään pistin levylle. Muutama vastaus kysymyksiin ja sitten lähdin kahville. Kun tulin kahvilta homma oli hoitunut

Ubuntu ei varsinaisesti perustu Debianiin. Ubuntun kehitys on aloitettu Debianin pohjalta mutta sehän meni nopeasti siihen, että Ubuntua kehitetään ja tuetaan itsenäisesti. Siihen sitten lisätään joukko yhteisöpaketteja Debianista joita sitten testaillaan.

Mutta siis, se ei siis enää perustu Debianiin, perustuu Ubuntuun johon tuodaan lisuketta muualta.

Olen kanssasi eri mieltä. Ubuntu käyttää Debian-paketteja, jotka on sopivasti muokattu ja käännetty soveltuviksi Ubuntu-jakeluihin. Ehkäpä esimerkiksi Canonical:in oma viritys oli Unity, jonka joutsenlento päättyi, koska oman työpöytäympäristön kehittäminen vaatii melkoisesti - kun vaihtoehtona on hyödyntää Gnu-ohjelmien vuosikymmenien aikana tehtyä kehitystyötä.
Ehkä Ubuntu-jakelusta löytyy (kuten joistakin muistakin jakeluista) omia konfiguraatio-sovellutuksia, joita ei suoraa ole vastaavissa jakeluissa? (Esim. update-grub?)

Boomi kirjoitti:

Olen kanssasi eri mieltä. Ubuntu käyttää Debian-paketteja, jotka on sopivasti muokattu ja käännetty soveltuviksi Ubuntu-jakeluihin. Ehkäpä esimerkiksi Canonical:in oma viritys oli Unity, jonka joutsenlento päättyi, koska oman työpöytäympäristön kehittäminen vaatii melkoisesti - kun vaihtoehtona on hyödyntää Gnu-ohjelmien vuosikymmenien aikana tehtyä kehitystyötä.
Ehkä Ubuntu-jakelusta löytyy (kuten joistakin muistakin jakeluista) omia konfiguraatio-sovellutuksia, joita ei suoraa ole vastaavissa jakeluissa? (Esim. update-grub?)

Lue lisää

"Olen kanssasi eri mieltä. Ubuntu käyttää Debian-paketteja, jotka on sopivasti muokattu ja käännetty soveltuviksi Ubuntu-jakeluihin."

Keskeiset osat menivät Ubuntun omiksi yli 12v sitten. Siellä on se perusjärjestelmä Canonicalin tekemää. Siihen sitten lisätään päälle läjä paketteja Debianin paketeista joita sitten muokkaillaan jos ei toimi.

Olennaista on se, että kuka vastaa siitä ylläpidosta.

"Ehkäpä esimerkiksi Canonical:in oma viritys oli Unity, jonka joutsenlento päättyi, koska oman työpöytäympäristön kehittäminen vaatii melkoisesti - kun vaihtoehtona on hyödyntää Gnu-ohjelmien vuosikymmenien aikana tehtyä kehitystyötä."

Canonical meni vuosikausia omalla initillä mutta vaihtoivat systemd:n kun lähes koko muu maailma vaihtoi siihen.

Oman työpöydän kanssa taas se homma, että Androidin ja iOS:n sekaan ei sitten oikein päässyt tunkeutumaan niin resurssit kehittää omaa käyttöliittymää alkoivat mennä tarpeettomaksi.

Unity toki on edelleen ylläpidossa vuosikausia.

M-Kar kirjoitti:

"Olen kanssasi eri mieltä. Ubuntu käyttää Debian-paketteja, jotka on sopivasti muokattu ja käännetty soveltuviksi Ubuntu-jakeluihin."

Keskeiset osat menivät Ubuntun omiksi yli 12v sitten. Siellä on se perusjärjestelmä Canonicalin tekemää. Siihen sitten lisätään päälle läjä paketteja Debianin paketeista joita sitten muokkaillaan jos ei toimi.

Olennaista on se, että kuka vastaa siitä ylläpidosta.

"Ehkäpä esimerkiksi Canonical:in oma viritys oli Unity, jonka joutsenlento päättyi, koska oman työpöytäympäristön kehittäminen vaatii melkoisesti - kun vaihtoehtona on hyödyntää Gnu-ohjelmien vuosikymmenien aikana tehtyä kehitystyötä."

Canonical meni vuosikausia omalla initillä mutta vaihtoivat systemd:n kun lähes koko muu maailma vaihtoi siihen.

Oman työpöydän kanssa taas se homma, että Androidin ja iOS:n sekaan ei sitten oikein päässyt tunkeutumaan niin resurssit kehittää omaa käyttöliittymää alkoivat mennä tarpeettomaksi.

Unity toki on edelleen ylläpidossa vuosikausia.

Lue lisää

Mihin perustuu M-Karin pakko-oireinen vänkäys?

M-Kar kirjoitti:

Ubuntu ei varsinaisesti perustu Debianiin. Ubuntun kehitys on aloitettu Debianin pohjalta mutta sehän meni nopeasti siihen, että Ubuntua kehitetään ja tuetaan itsenäisesti. Siihen sitten lisätään joukko yhteisöpaketteja Debianista joita sitten testaillaan.

Mutta siis, se ei siis enää perustu Debianiin, perustuu Ubuntuun johon tuodaan lisuketta muualta.

Lue lisää

Mitä paketteja siihen lisäillään ja sitten testaillaan. Onko tuolle väittämällesi jotain näyttöä, vai luuletko vain sen olevan niin. Kannattaa muistaa että luulo ei ole tiedon väärti. Ihmiset kuvittelevat sitä enemän mitä vähemän on tietoa olemassa. Sinun kirjoituksia lukiessa, näyttää tieto puuttuvan kokonaan.

sorkkarauta kirjoitti:

Mihin perustuu M-Karin pakko-oireinen vänkäys?

M-Kar on sillä tavalla vinksahtanut ettei se mahda itselleen mitään, sen on väen väkeen kiusattava ja häiriköitävä viisaampiaan koko ajan.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Mitä paketteja siihen lisäillään ja sitten testaillaan. Onko tuolle väittämällesi jotain näyttöä, vai luuletko vain sen olevan niin. Kannattaa muistaa että luulo ei ole tiedon väärti. Ihmiset kuvittelevat sitä enemän mitä vähemän on tietoa olemassa. Sinun kirjoituksia lukiessa, näyttää tieto puuttuvan kokonaan.

Lue lisää

"Mitä paketteja siihen lisäillään ja sitten testaillaan."

universe ja multiverse kokonaisuudessaan esimerkiksi. Kymmeniä tuhansia paketteja.

Main repository on Canonicalin ylläpidossa ja kehityksessä. Vaikka Debian kuolisi, Canonical ylläpitää ja kehittää järjestelmän perusosia.

En kiellä etteikö myös perusosissa olisi yhteistyötä Debianin kehittäjien kanssa ja joissakin palikoissa voi olla niin, että ottavat Debianista ja että jää Canonicalin ylläpitoon mutta Canonical on resursoinnut sen että sillä on kyky vastata koko Main repositorystä ja tämä on se olennainen juttu.

On selvää, että eivät ole tehneet tuota iäisyyksiin Debianiin pohjalta kun keskeisillä osilla oli 12v sitten 5v tuki ja vaihdettu omiin palikoihin, että siitä nyt ei tulisi yhtään mitään, että ottaisivat Debianin pohjaksi ja sitten näkisivät joka releasessa vaivaa vaihdella omat jutut. Siellä kun on niinkin keskeisiä asioita kuin initti ollut omaa tekoa. työpöytäympäristä, Qt<->GTK yhtenäistykset ja jne.

Ja kyllä tuo kehitysprosessi on myös dokumentoitu, tässä lisää: https://wiki.ubuntu.com/DebianImportFreeze

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

M-Kar on sillä tavalla vinksahtanut ettei se mahda itselleen mitään, sen on väen väkeen kiusattava ja häiriköitävä viisaampiaan koko ajan.

Sitten kun vielä löytyisi viisaampi kun tähän mennessä olen ollut se joka oikaisee disinformaatiota.

M-Kar kirjoitti:

Sitten kun vielä löytyisi viisaampi kun tähän mennessä olen ollut se joka oikaisee disinformaatiota.

Jos et jakaisi sitä väärää informaatiota, ei kenenkään tarvitsisi sitten oikoakkaan sitä. Sinä et vain kykene ymmärtämään että ympärilläsi olevat ovat kaikki sinua viisaampia.

M-Kar kirjoitti:

"Mitä paketteja siihen lisäillään ja sitten testaillaan."

universe ja multiverse kokonaisuudessaan esimerkiksi. Kymmeniä tuhansia paketteja.

Main repository on Canonicalin ylläpidossa ja kehityksessä. Vaikka Debian kuolisi, Canonical ylläpitää ja kehittää järjestelmän perusosia.

En kiellä etteikö myös perusosissa olisi yhteistyötä Debianin kehittäjien kanssa ja joissakin palikoissa voi olla niin, että ottavat Debianista ja että jää Canonicalin ylläpitoon mutta Canonical on resursoinnut sen että sillä on kyky vastata koko Main repositorystä ja tämä on se olennainen juttu.

On selvää, että eivät ole tehneet tuota iäisyyksiin Debianiin pohjalta kun keskeisillä osilla oli 12v sitten 5v tuki ja vaihdettu omiin palikoihin, että siitä nyt ei tulisi yhtään mitään, että ottaisivat Debianin pohjaksi ja sitten näkisivät joka releasessa vaivaa vaihdella omat jutut. Siellä kun on niinkin keskeisiä asioita kuin initti ollut omaa tekoa. työpöytäympäristä, Qt<->GTK yhtenäistykset ja jne.

Ja kyllä tuo kehitysprosessi on myös dokumentoitu, tässä lisää: https://wiki.ubuntu.com/DebianImportFreeze

Lue lisää

Voi hyvä tavaton kuinka vähän ymmärrät pakettihallinastakin. Tuossa sen nyt itse näet että kun pakotat kaikki uskomaan sen mitä sinä luulet oikeaksi, totuus jää kokonaan esiin tulematta, ihmiset ei vain jaksa kiistellä itsestään selvyyksistä, joita ei joku jästipää kykene ymmärtämään.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Voi hyvä tavaton kuinka vähän ymmärrät pakettihallinastakin. Tuossa sen nyt itse näet että kun pakotat kaikki uskomaan sen mitä sinä luulet oikeaksi, totuus jää kokonaan esiin tulematta, ihmiset ei vain jaksa kiistellä itsestään selvyyksistä, joita ei joku jästipää kykene ymmärtämään.

Lue lisää

"Voi hyvä tavaton kuinka vähän ymmärrät pakettihallinastakin."

Todista.

Miksi Canonical tukisi paketteja eri tavoin kuin kertovat tukevansa?

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Jos et jakaisi sitä väärää informaatiota, ei kenenkään tarvitsisi sitten oikoakkaan sitä. Sinä et vain kykene ymmärtämään että ympärilläsi olevat ovat kaikki sinua viisaampia.

Lue lisää

"Jos et jakaisi sitä väärää informaatiota"

Todista.

Nytkö pitäs jästipäälle vielä todistella jotain, mitä sinä et nyt ymmärtänyt ?

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Nytkö pitäs jästipäälle vielä todistella jotain, mitä sinä et nyt ymmärtänyt ?

Todista väärän tiedon jakaminen.

Et ymmärrä suomen lisäksi ilmeisesti myöskään mitään paketinhallinnastakaan? Tee joskus .deb paketti niin ehkä sitten ymmärrät paremmin sitä prosessia.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Mitä paketteja siihen lisäillään ja sitten testaillaan. Onko tuolle väittämällesi jotain näyttöä, vai luuletko vain sen olevan niin. Kannattaa muistaa että luulo ei ole tiedon väärti. Ihmiset kuvittelevat sitä enemän mitä vähemän on tietoa olemassa. Sinun kirjoituksia lukiessa, näyttää tieto puuttuvan kokonaan.

Lue lisää

Tällekin sivustolle löytyy käyttöä...

https://distrowatch.com/table.php?distribution=debian
https://distrowatch.com/table.php?distribution=ubuntu

Sattuu olemaan main repositoryn keskeisiä komponentteja molemmissa listattuna noissa sivuilla.

Kuten huomaat niin Ubuntu ei perustu mihinkään Debianin julkaisuun, sillä pakettien versiot eivät täsmää, sen lisäksi että siellä on läjäpäin komponentteja joita tehneet ja ylläpitäneet itsenäisesti.

Sitähän en tietenkään kiellä, etteikö Ubuntun kehitys olisi aloitettu Debianista, mikä oli varmasti silloin 2004 oikea veto. Debian sisälsi silloin ensiluokkaiset perustukset mistä lähteä kehittämään.

Ja sisältää muuten edelleen.

M-Kar kirjoitti:

Ubuntu ei varsinaisesti perustu Debianiin. Ubuntun kehitys on aloitettu Debianin pohjalta mutta sehän meni nopeasti siihen, että Ubuntua kehitetään ja tuetaan itsenäisesti. Siihen sitten lisätään joukko yhteisöpaketteja Debianista joita sitten testaillaan.

Mutta siis, se ei siis enää perustu Debianiin, perustuu Ubuntuun johon tuodaan lisuketta muualta.

Lue lisää

Manjaro Deepin on ok.
Suosio usassa jonkinmoista, NSA:n harmiksi.
Hyvä jakelu

"Sijoitus suosiolistalla"
Saattaa perustua klikkauksiin ja latauksiin joko linkeistä tai Torrentcornerista.
Yleensäkin kaikki käyttäjämäärät taitavat perustua klikkauksiin erinäisillä sivustoilla joista joku niitä on keräilevinään.

Ei tuolta mitään voi ladata.

jhlhjkblhbhbhlhlhlh kirjoitti:

Ei tuolta mitään voi ladata.

Sinun mielestäsi mistään latauslinkistä ei voi mitään ladata.

saivartelija kirjoitti:

Sinun mielestäsi mistään latauslinkistä ei voi mitään ladata.

Ei tuolla ole latauslinkkejä.

lisätarkennus kirjoitti:

Ei tuolla ole latauslinkkejä.

Kummasti sitä kautta on linkkiä klikkaamatta saanut ladattua.
Sieltä löytyy myös Torrent corner jota kautta saa ladattua torrenttina.

Kaikenlaiset osaamattomat ( @jhlhjkblhbhbhlhlhlh ja @lisätarkennus ) vaan osoittavat osaamattomuuttaan.

Vähän offtopikkina tähän keskusteluun, en itse ymmärrä miksi loppukäyttäjän kannattaisi liikaa välittää siitä mikä versio ohjelmasta on käytössä. Pääasiahan on se, että toimii ja huolehtii itse omissa jutuissa teknisen velan hallinnasta. Toisin sanoen, tuen piirissä olevan Debian stablen tai Ubuntu LTS:n käytöllä pärjää hyvin eikä ole mitään kummallista häikkää toiminnassa.

Mutta toisaalta, mielestäni Debiania sekä Ubuntua riivaa vähän se, että vakaana pidettävä pakettikokoelma on oikeastaan liiankin laaja ja siihen kulutetaan tarpeettomasti resurssia.

Tässä on vähän semmoinen kulttuuriasia, että silloin joskus 70- 80- ja 90-luvullakin ohjelmia tehtiin paljon hölmösti ilman testauksen automaatiota. Se oli sitä, että kirjoitettiin koodia ja käsin testattiin toimiiko. Ja sitten kun saatiin toimimaan, eipäs kosketa että ei mene rikki.

Asia korostui vielä sillä, että natiiviksi käännetty koodi, erityisesti C , oli hyvin herkkä yhteensopivuuksien rikkoutumiselle kun oli bitistä kiinni ja näitähän silloin 90-luvulla paljon suosittiin.

Homma alkoi muuttua 90-luvun lopulla ja ohjelmiin alettiin kirjoittamaan enemmän koneellisesti ajettavia testejä ja ohjelmointikielissä suosiota kasvatti arkkitehtuurista riippumattomat tulkattavat kielet. Sen sijaan että olisi pysytty muuttumattomissa palikoissa, ohjelmistoja alettiin kirjoittamaan niin että ensiksi testit, ja sitten toteutettiin koodi ja ohjelmistot menivät kokoajan nopeammin muuttuviksi.

Tässä vähän semmoinen juttu, että ohjelmistovälineille alkoi tulla omia ekosysteemejään, omine pakettivarastoineen ja joku Ubuntua ja Debian ei aina oikein samassa linjassa näiden kanssa. Eri ohjelmointivälineiden ekosysteemeissä suositaan näiden omia paketointeja eikä niinkään sitä mitä käyttöjärjestelmä tarjoaa ja ja ovat jatkuvassa muutoksessa.

Sitä helposti mieltää käyttöjärjestelmän paketit olevan parhaimmillaan paketointina tekniikalle joilla ei ole omaa paketointiekosysteemiä ja perusjutuille joissa se vakaudesta saadaan eniten hyötyä. Hyvin siis pystyisi keventämään paketteja.

Nykypäivänä, Javascript, Typescript, Coffeescript, PHP, Python, Haskell, Ruby jne. koodi ei oikein käyttöjärjestelmän paketointeja kaipaa. Lähinnä jos kehittäjä haluaa itse vakauttaa jonkun vuosiksi niin mikäs siinä sitten. Debianissa ja Ubuntussa onnistuu mainiosti, kuin myös vaikka CentOS/Red Hatissa.

En pidä pakettivalikoimaa turhan laajana. Joskus piti kääntää itse lähdekoodista kun paketteja ei löytynyt. Turhauttavaa ja hankalaa paketin asentamisen helppouteen verrattuna.

Javascript, Typescript, Coffeescript, PHP, Python, Haskell, Ruby, gcc versioita on paljon käytössä. Työkseen ohjelmia kehittävä voi asennella noita paketinhallinnan ulkopuolelta, mutta satunnaiseen käännökseen kelpaa yleensä hyvin systeemin tarjoama valmis paketti. Esim nvidian ajuri on hyvä kääntää sillä kääntäjälle millä kernelikin on käännetty. Ei sillä uusimmalla gcc 8. Gcc:n asentamiseen (bootstrap) menee helposti tunti tai pari. Toki tehokoneella kymmenissä minuuteissa. Harva tuota tarvitsee. Mutta saapa optimaalisen kääntäjän. Levytilaakin menee yli 4G.

Mikko_Tku kirjoitti:

En pidä pakettivalikoimaa turhan laajana. Joskus piti kääntää itse lähdekoodista kun paketteja ei löytynyt. Turhauttavaa ja hankalaa paketin asentamisen helppouteen verrattuna.

Javascript, Typescript, Coffeescript, PHP, Python, Haskell, Ruby, gcc versioita on paljon käytössä. Työkseen ohjelmia kehittävä voi asennella noita paketinhallinnan ulkopuolelta, mutta satunnaiseen käännökseen kelpaa yleensä hyvin systeemin tarjoama valmis paketti. Esim nvidian ajuri on hyvä kääntää sillä kääntäjälle millä kernelikin on käännetty. Ei sillä uusimmalla gcc 8. Gcc:n asentamiseen (bootstrap) menee helposti tunti tai pari. Toki tehokoneella kymmenissä minuuteissa. Harva tuota tarvitsee. Mutta saapa optimaalisen kääntäjän. Levytilaakin menee yli 4G.

Lue lisää

"En pidä pakettivalikoimaa turhan laajana. Joskus piti kääntää itse lähdekoodista kun paketteja ei löytynyt. Turhauttavaa ja hankalaa paketin asentamisen helppouteen verrattuna."

Siis minun pointti on se, että eri ohjelmointivälineiden ekosysteemeillä on omat paketinhallinnat. Esimerkiksi Packagist PHP juttuihin, Ruby gems Rubylle ja jne.

Kaikki tavarat siis tulee näiden paketinhallinnasta kun on se pieni kikkare siihen paketinhallintaan paikallisesti.

Distrowachin suosiomittaukset ovat roskaa. Sen perusteella Manjaro olisi suositumpi kuin Android tai Windows.

No syyhän onkin selvä, suosiomittaus perusutuu sivuston kävijöihin jotka suosivat harrastajille ja kehittäjille suunnattuja juttuja mutta sehän ei kerro yhtään mitään siitä miten hyvin käyttöjärjestelmä sopii eri käyttötarkoituksiin.

Joillekin saattaa tulla hieman vääristynyt kuva tietotekniikasta jos tekee tuon sivuston pohjalta jotain päätelmiä.

M-Kar kirjoitti:

Distrowachin suosiomittaukset ovat roskaa. Sen perusteella Manjaro olisi suositumpi kuin Android tai Windows.

No syyhän onkin selvä, suosiomittaus perusutuu sivuston kävijöihin jotka suosivat harrastajille ja kehittäjille suunnattuja juttuja mutta sehän ei kerro yhtään mitään siitä miten hyvin käyttöjärjestelmä sopii eri käyttötarkoituksiin.

Joillekin saattaa tulla hieman vääristynyt kuva tietotekniikasta jos tekee tuon sivuston pohjalta jotain päätelmiä.

Lue lisää

Mitä hittoa sinä taas sössötät, missä siellä on Windows ja Android mukana. Eikö ole olemassa sellaista asiaa joka sinäkin voisit ymmärtää oikein.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Mitä hittoa sinä taas sössötät, missä siellä on Windows ja Android mukana. Eikö ole olemassa sellaista asiaa joka sinäkin voisit ymmärtää oikein.

Matti kulkee "Punainen Hattu " silmillä.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Mitä hittoa sinä taas sössötät, missä siellä on Windows ja Android mukana. Eikö ole olemassa sellaista asiaa joka sinäkin voisit ymmärtää oikein.

"Mitä hittoa sinä taas sössötät, missä siellä on Windows ja Android mukana."

Ei siellä ole niitä.

M-Kar kirjoitti:

"Mitä hittoa sinä taas sössötät, missä siellä on Windows ja Android mukana."

Ei siellä ole niitä.

Ei tietenkään ole, onko se nyt niin vaikea ymmärtää?

Mistä sellaisen sivuston voisi löytää "sehän ei kerro yhtään mitään siitä miten hyvin käyttöjärjestelmä sopii eri käyttötarkoituksiin." joka sen kertoo?
Jesse kuitenkin viikottain asentaa jonkun distron ja kertoo siitä .

Edelleen olen sitä mieltä että jotkut voisivat pitää pienempää meteliä asioista joihin eivät edes viitsi tutustua.

harrastelijaviritys kirjoitti:

Ei tietenkään ole, onko se nyt niin vaikea ymmärtää?

Mistä sellaisen sivuston voisi löytää "sehän ei kerro yhtään mitään siitä miten hyvin käyttöjärjestelmä sopii eri käyttötarkoituksiin." joka sen kertoo?
Jesse kuitenkin viikottain asentaa jonkun distron ja kertoo siitä .

Edelleen olen sitä mieltä että jotkut voisivat pitää pienempää meteliä asioista joihin eivät edes viitsi tutustua.

Lue lisää

"Ei tietenkään ole, onko se nyt niin vaikea ymmärtää?"

Kerro se Suomi24:n trolleille jotka tuossa yhdessä vaiheessa viittasivat Distrowatchin kertovan siitä, että Minttiä käytetään enemmän kuin vaikka Ubuntua, ja tuossa ei tietenkään ole mitään perää.

"Mistä sellaisen sivuston voisi löytää "sehän ei kerro yhtään mitään siitä miten hyvin käyttöjärjestelmä sopii eri käyttötarkoituksiin." joka sen kertoo?"

Sellaista ei välttämättä ole. En ole ikinä nähnyt sellaista mutta se nyt ei vielä todista mitään. Käytännössä joutuu käsin yhdistämään tietoa eri lähteistä johonkin taulukkoon jos tuollaista arviointia haluaisi tehdä.

M-Kar kirjoitti:

"Ei tietenkään ole, onko se nyt niin vaikea ymmärtää?"

Kerro se Suomi24:n trolleille jotka tuossa yhdessä vaiheessa viittasivat Distrowatchin kertovan siitä, että Minttiä käytetään enemmän kuin vaikka Ubuntua, ja tuossa ei tietenkään ole mitään perää.

"Mistä sellaisen sivuston voisi löytää "sehän ei kerro yhtään mitään siitä miten hyvin käyttöjärjestelmä sopii eri käyttötarkoituksiin." joka sen kertoo?"

Sellaista ei välttämättä ole. En ole ikinä nähnyt sellaista mutta se nyt ei vielä todista mitään. Käytännössä joutuu käsin yhdistämään tietoa eri lähteistä johonkin taulukkoon jos tuollaista arviointia haluaisi tehdä.

Lue lisää

Tietysti Minttiä käytetään enemän, koska siinä on kaikki Ubuntun virheet korjattu.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Tietysti Minttiä käytetään enemän, koska siinä on kaikki Ubuntun virheet korjattu.

Mintulla ei ole asiakaspalvelua. Ei tuollaisten varaan bisnestä tehdä.

M-Kar kirjoitti:

Mintulla ei ole asiakaspalvelua. Ei tuollaisten varaan bisnestä tehdä.

Eikä sinulla ole muutakaan, esimerkkinä — sinulla ei ole älyä pitää turpaasi kiinni kun kukaan ei sinun paskan jauhantaa kaipaa.

M-Kar kirjoitti:

Mintulla ei ole asiakaspalvelua. Ei tuollaisten varaan bisnestä tehdä.

Kannatta mennä tekemään sitä pisnistä johonkin muualle eikä pilata kaikkia keskusteluja jollain v.tun pisneksellä

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Tietysti Minttiä käytetään enemän, koska siinä on kaikki Ubuntun virheet korjattu.

Mitä virheitä siinä on korjattu? Jos siinä enemmän ei vapaata koodia niin se enempi lisenssikysymys.

Mikko_Tku kirjoitti:

Mitä virheitä siinä on korjattu? Jos siinä enemmän ei vapaata koodia niin se enempi lisenssikysymys.

Vaikkapa jätetty käyttämättä Ubuntun idioottimaisuuksia jotsn pitäköön lisenssinsä. :-)

Mikko_Tku kirjoitti:

Mitä virheitä siinä on korjattu? Jos siinä enemmän ei vapaata koodia niin se enempi lisenssikysymys.

Pitäisihän sinun tietää, koska kykenet väittämään Ubuntua paremmaksi kuin Minttiä. Ihanko sinä vain lonkalta mutuilet tyylillä että Ubuntu on paremoi, tuntematta Ubuntun ja Mintin eroja.

Sinä voi syödä ne lisensisi, siinä on tarpeeksi lisensiä sinulle jos niitä kaipaat.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Pitäisihän sinun tietää, koska kykenet väittämään Ubuntua paremmaksi kuin Minttiä. Ihanko sinä vain lonkalta mutuilet tyylillä että Ubuntu on paremoi, tuntematta Ubuntun ja Mintin eroja.

Sinä voi syödä ne lisensisi, siinä on tarpeeksi lisensiä sinulle jos niitä kaipaat.

Lue lisää

Ubuntusta vastaa joku, se on erittäin tärkeätä.

Mintissä taas se juttu että jos joku saa vaikka oikeita töitä tai loppuu kiinnostukset niin käyttäjät on vaikeuksissa. Sen lisäksi että niillä ei ole resursseja ylläpitää sitä itse vaan turvapäivitykset tulee muualta ja sitten jos on muokattu jotain pakettia niin siihen turvapäivityksen toimittaminen on resurssijuttu.

Tämä ero on olennaisesti se, että kenellä on vastuu siitä ylläpidosta, se on erittäin tärkeä ominaisuus.

Tietenkään ei ole mitään näyttöä, että Mint korjaisi jonkun vian Ubuntusta. Jakkaraongelmaisten höpellystä tuollaiset.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Pitäisihän sinun tietää, koska kykenet väittämään Ubuntua paremmaksi kuin Minttiä. Ihanko sinä vain lonkalta mutuilet tyylillä että Ubuntu on paremoi, tuntematta Ubuntun ja Mintin eroja.

Sinä voi syödä ne lisensisi, siinä on tarpeeksi lisensiä sinulle jos niitä kaipaat.

Lue lisää

Mintistä ei ole kokemusta. Ei ole järkeä kokeilla monia jakeluita. Itselle riittää yksi päivittäiseen käyttöön. Minttiä on myös monia versioita. Yksi joka perustuu Debianin paketteihin. Mint Debian Edition. Taisi olla joku rolling release versio myös. On taidettu lopettaa. Ubuntulla näen tulevaisuutta edessä. Mint varmaan hyvä työpöytäkäytössä, mutta paremmin löytyy tukea ja ohjeita Ubuntuun. Arch Linux wiki myös laaja ja sopinee hyvin myös Manjaron käyttäjille.

Kummasti vaan Debian tai vaikka Slackware vanhimpina jakeluina ovat vielä olemassa. Monia niiden variantteja on tullut ja mennyt. Enpä menisi systeemiä rakentamaan jakelun varaan joka saattaa kadota.

Mikko_Tku kirjoitti:

Mintistä ei ole kokemusta. Ei ole järkeä kokeilla monia jakeluita. Itselle riittää yksi päivittäiseen käyttöön. Minttiä on myös monia versioita. Yksi joka perustuu Debianin paketteihin. Mint Debian Edition. Taisi olla joku rolling release versio myös. On taidettu lopettaa. Ubuntulla näen tulevaisuutta edessä. Mint varmaan hyvä työpöytäkäytössä, mutta paremmin löytyy tukea ja ohjeita Ubuntuun. Arch Linux wiki myös laaja ja sopinee hyvin myös Manjaron käyttäjille.

Kummasti vaan Debian tai vaikka Slackware vanhimpina jakeluina ovat vielä olemassa. Monia niiden variantteja on tullut ja mennyt. Enpä menisi systeemiä rakentamaan jakelun varaan joka saattaa kadota.

Lue lisää

"Enpä menisi systeemiä rakentamaan jakelun varaan joka saattaa kadota."

Toinen mailmanlopun ennustaja. Kaikki voi kadota, se että jokin voi kadota ei ole minkään valinnan realistinen perusta. Silkkaa trollausta, mollata sillä perusteella yhtään mitään.

M-Kar kirjoitti:

Ubuntusta vastaa joku, se on erittäin tärkeätä.

Mintissä taas se juttu että jos joku saa vaikka oikeita töitä tai loppuu kiinnostukset niin käyttäjät on vaikeuksissa. Sen lisäksi että niillä ei ole resursseja ylläpitää sitä itse vaan turvapäivitykset tulee muualta ja sitten jos on muokattu jotain pakettia niin siihen turvapäivityksen toimittaminen on resurssijuttu.

Tämä ero on olennaisesti se, että kenellä on vastuu siitä ylläpidosta, se on erittäin tärkeä ominaisuus.

Tietenkään ei ole mitään näyttöä, että Mint korjaisi jonkun vian Ubuntusta. Jakkaraongelmaisten höpellystä tuollaiset.

Lue lisää

Ubuntu on vain aihio, Mintin ammattitaitoinen tiimi, poistaa siitä mainokset, vakoilua palvelevat osat, luo toimivan käyttöliittymän, ennen kaikkea — saavat järjestelmän toimimaan niin että se on käytettävyydeltään ja suorituskyvyltään Linux jakeluiden kiistaton ykkön.

Minä olen useaan otteeseen julkaissut asiani tueksi kuvakaappauksia Mintin kyvyistä, mutta kukaan muu ei ole muuta kuin hourinut puuta-heinää, osoittamatta mitään väittämiensä tueksi. Myös Mintin ulkonäköä on niin helppo muokata haluamakseen tavalla joka miellyttää varmasti jokaisen silmää. Lopettakaa se hörinä Ubuntun paremmuudesta, sille väittämälle ei ole olemassa todellista pohjaa.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

"Enpä menisi systeemiä rakentamaan jakelun varaan joka saattaa kadota."

Toinen mailmanlopun ennustaja. Kaikki voi kadota, se että jokin voi kadota ei ole minkään valinnan realistinen perusta. Silkkaa trollausta, mollata sillä perusteella yhtään mitään.

Lue lisää

Olen samaa mieltä, miksi ylipäätään käyttää tietokoneita jos alkaa pelkäämään jonkin katoamista?

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

"Enpä menisi systeemiä rakentamaan jakelun varaan joka saattaa kadota."

Toinen mailmanlopun ennustaja. Kaikki voi kadota, se että jokin voi kadota ei ole minkään valinnan realistinen perusta. Silkkaa trollausta, mollata sillä perusteella yhtään mitään.

Lue lisää

"Kaikki voi kadota, se että jokin voi kadota ei ole minkään valinnan realistinen perusta. S"

Realistinen perusta on valita käyttöjärjestelmä jolla on riittävä tukiorganisaatio huolehtimaan jatkuvuudesta.

Mintillä sitä ei ole. Sillä ei ole riittävästi resursseja huolehtia ylläpidosta ja kaikki varsinen työ tuleekin siksi muualta.

"Minä olen useaan otteeseen julkaissut asiani tueksi kuvakaappauksia Mintin kyvyistä, mutta kukaan muu ei ole muuta kuin hourinut puuta-heinää, osoittamatta mitään väittämiensä tueksi."

Jokainen voi itse avata Synapticin Mint 19 ja nähdä pakettien tulevan Ubuntu 18.04 LTS:stä. Siis se ylläpitotyö on Ubuntun varassa, ei Mintin.

M-Kar kirjoitti:

"Kaikki voi kadota, se että jokin voi kadota ei ole minkään valinnan realistinen perusta. S"

Realistinen perusta on valita käyttöjärjestelmä jolla on riittävä tukiorganisaatio huolehtimaan jatkuvuudesta.

Mintillä sitä ei ole. Sillä ei ole riittävästi resursseja huolehtia ylläpidosta ja kaikki varsinen työ tuleekin siksi muualta.

"Minä olen useaan otteeseen julkaissut asiani tueksi kuvakaappauksia Mintin kyvyistä, mutta kukaan muu ei ole muuta kuin hourinut puuta-heinää, osoittamatta mitään väittämiensä tueksi."

Jokainen voi itse avata Synapticin Mint 19 ja nähdä pakettien tulevan Ubuntu 18.04 LTS:stä. Siis se ylläpitotyö on Ubuntun varassa, ei Mintin.

Lue lisää

Ei sillä ole merkitystä ylläpidon suhteen mistä ohjelmasi asennat, etkö edes Linuxsin käytön perusteita hallitse.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Ei sillä ole merkitystä ylläpidon suhteen mistä ohjelmasi asennat, etkö edes Linuxsin käytön perusteita hallitse.

Ei mikään Linuxsi liity mitenkään tähän ja olet liian tyhmä ymmärtämään edes koko kysymystä.

Edelleenkin Mintin porukka EI YLLÄPIDÄ niitä paketteja, eli sillä ei ole tukiorganisatiota. Liian vähän henkilöstöä huolehtimaan ja sillä on merkitystä sellaisessa perusasiassa kuin jatkuvuuden varmistamisessa.

M-Kar kirjoitti:

Ei mikään Linuxsi liity mitenkään tähän ja olet liian tyhmä ymmärtämään edes koko kysymystä.

Edelleenkin Mintin porukka EI YLLÄPIDÄ niitä paketteja, eli sillä ei ole tukiorganisatiota. Liian vähän henkilöstöä huolehtimaan ja sillä on merkitystä sellaisessa perusasiassa kuin jatkuvuuden varmistamisessa.

Lue lisää

Kannattaa tutustua noihin ohjelmien asennukseen ennemin kuin johonkin jakelun tukiorganisatioihin, koska perusasiat tulisi sinunkin ymmärtää. Mitä paremin itse tunnet asiat, sitä vähemän sinulle tulee mieleen mistä tavoittaa jonkin tukihenkilön.

M-Kar kirjoitti:

Ei mikään Linuxsi liity mitenkään tähän ja olet liian tyhmä ymmärtämään edes koko kysymystä.

Edelleenkin Mintin porukka EI YLLÄPIDÄ niitä paketteja, eli sillä ei ole tukiorganisatiota. Liian vähän henkilöstöä huolehtimaan ja sillä on merkitystä sellaisessa perusasiassa kuin jatkuvuuden varmistamisessa.

Lue lisää

"ja sillä on merkitystä sellaisessa perusasiassa kuin jatkuvuuden varmistamisessa."

Eikö sinun kannattaisi lopettaa tuo mailmanlopun ennustaminen, siinä ei kertakaikkiaan ole mitään järkeä. Keskity siihen mitä sinulla nyt on, ja lopeta muille kuuluvien asioiden murehtiminen.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Kannattaa tutustua noihin ohjelmien asennukseen ennemin kuin johonkin jakelun tukiorganisatioihin, koska perusasiat tulisi sinunkin ymmärtää. Mitä paremin itse tunnet asiat, sitä vähemän sinulle tulee mieleen mistä tavoittaa jonkin tukihenkilön.

Lue lisää

"Kannattaa tutustua noihin ohjelmien asennukseen ennemin kuin johonkin jakelun tukiorganisatioihin, koska perusasiat tulisi sinunkin ymmärtää."

Siis ei jollain ohjelman asennuksella ole mitään merkitystä vaan sillä että ylläpidetäänkö sitä. Sehän sitä rersussia syö kun ohjelmat tarvitsee sitä paimentamista missä niitä siirretään nykyisille standardeille, pidetään yhteensopivina muiden kanssa, korjataan turvareikiä ja jne. Nimenomaan sillä valmiilla käyttöjärjestelmällä haetaan sitä, että perusasiat on hoidettuna nyt ja pitkään jatkossakin.

Hyvänä referenssinä mitä käyttöjärjestelmän ylläpito- ja kehitys vaatii, on vaikka OpenBSD. Tämä on erittäin minimalistinen käyttöjärjestelmä jonka kehitys toimii yhteisöllisesti. Rahoitusta tulee mistä sattuu ja on vapaaehtoisuutta ja yrityksiä joissa sitä hyödynnettään, on aktiivia.

Tällainen lauma ihmisiä tarvitaan huolehtimaan: https://rhaalovely.net/openbsd-developers.html

Tästä syystä Debianin laajuinen järjestelmä tarvitsee ainakin tuhatpäisen kehittäjälauman vastaavalla yhteisöllisellä mallilla.

Canonical sitten ratkoo tätä rahalla ja sillä on 566 työntekijää ja näilläkin resurssit rajuttavat siihen perusjärjestelmään ja omiin juttuihiin, ja "ulkoistavat" ison osan Ubuntua sille käyttäjäyhteisölle.

Ja tällä siis tarkoitetaan sitä, että jos joltain putoaa pää niin riittää resurssia huolehtia niistä turvapäivityksistä ja pitää tekniikkaa toimivana.

Mintillä tätä resurssia ei ole vaan muokkaavat Ubuntua, joten siinä nyt on se efekti kun muokkaavat omia juttujaan ja sitten Ubuntussa korjataan bugia niin mitenkäs saa sen korjauksen siihen muokattuun Minttiin? Se ei ihan itsestään selvästi mene jos ja kun koodia haaroitetaan niitä omia säätöjä varten ja tuo tarvitsee sitä resurssia.

"Mitä paremin itse tunnet asiat, sitä vähemän sinulle tulee mieleen mistä tavoittaa jonkin tukihenkilön."

Kriittisissä jutuissa kaivataan sitä, että on puhelinnumero josta joku vastaa 24/7, noin esimerkiksi.

Kuluttajilla taas sitä tarvetta, että kun investoi aikaa jonkun omaksumiseen ja maksaa vaikka asennustöistä että se sitten on kelvollinen vuosia eteenpäin. Eikä niin että otetaan riskiä että koko homma on kelvoton kun joku yksittäinen kehittäjä jää vaikka auton alle tai saa paremman työpaikan.

Käyttötuki on sitten oma juttunsa mutta siinäkin toki auttaa kun ihmiset käyttää sitä samaa tunnettua loppukäyttäjille suunnattua tuotetta kuten Androidia, Ubuntua, Windowsia tai Macia. Sitten jos on joku eksoottinen ropelihattuviritys niin ei välttämättä saa sitä käyttötukea niin helposti.

M-Kar kirjoitti:

"Kannattaa tutustua noihin ohjelmien asennukseen ennemin kuin johonkin jakelun tukiorganisatioihin, koska perusasiat tulisi sinunkin ymmärtää."

Siis ei jollain ohjelman asennuksella ole mitään merkitystä vaan sillä että ylläpidetäänkö sitä. Sehän sitä rersussia syö kun ohjelmat tarvitsee sitä paimentamista missä niitä siirretään nykyisille standardeille, pidetään yhteensopivina muiden kanssa, korjataan turvareikiä ja jne. Nimenomaan sillä valmiilla käyttöjärjestelmällä haetaan sitä, että perusasiat on hoidettuna nyt ja pitkään jatkossakin.

Hyvänä referenssinä mitä käyttöjärjestelmän ylläpito- ja kehitys vaatii, on vaikka OpenBSD. Tämä on erittäin minimalistinen käyttöjärjestelmä jonka kehitys toimii yhteisöllisesti. Rahoitusta tulee mistä sattuu ja on vapaaehtoisuutta ja yrityksiä joissa sitä hyödynnettään, on aktiivia.

Tällainen lauma ihmisiä tarvitaan huolehtimaan: https://rhaalovely.net/openbsd-developers.html

Tästä syystä Debianin laajuinen järjestelmä tarvitsee ainakin tuhatpäisen kehittäjälauman vastaavalla yhteisöllisellä mallilla.

Canonical sitten ratkoo tätä rahalla ja sillä on 566 työntekijää ja näilläkin resurssit rajuttavat siihen perusjärjestelmään ja omiin juttuihiin, ja "ulkoistavat" ison osan Ubuntua sille käyttäjäyhteisölle.

Ja tällä siis tarkoitetaan sitä, että jos joltain putoaa pää niin riittää resurssia huolehtia niistä turvapäivityksistä ja pitää tekniikkaa toimivana.

Mintillä tätä resurssia ei ole vaan muokkaavat Ubuntua, joten siinä nyt on se efekti kun muokkaavat omia juttujaan ja sitten Ubuntussa korjataan bugia niin mitenkäs saa sen korjauksen siihen muokattuun Minttiin? Se ei ihan itsestään selvästi mene jos ja kun koodia haaroitetaan niitä omia säätöjä varten ja tuo tarvitsee sitä resurssia.

"Mitä paremin itse tunnet asiat, sitä vähemän sinulle tulee mieleen mistä tavoittaa jonkin tukihenkilön."

Kriittisissä jutuissa kaivataan sitä, että on puhelinnumero josta joku vastaa 24/7, noin esimerkiksi.

Kuluttajilla taas sitä tarvetta, että kun investoi aikaa jonkun omaksumiseen ja maksaa vaikka asennustöistä että se sitten on kelvollinen vuosia eteenpäin. Eikä niin että otetaan riskiä että koko homma on kelvoton kun joku yksittäinen kehittäjä jää vaikka auton alle tai saa paremman työpaikan.

Käyttötuki on sitten oma juttunsa mutta siinäkin toki auttaa kun ihmiset käyttää sitä samaa tunnettua loppukäyttäjille suunnattua tuotetta kuten Androidia, Ubuntua, Windowsia tai Macia. Sitten jos on joku eksoottinen ropelihattuviritys niin ei välttämättä saa sitä käyttötukea niin helposti.

Lue lisää

No et saanut noin pitkään juttuun mukaan mitään uutta, joten pidättäydyn vanhassa vastauksessani.

Kyllä kuolinsyyntutkijat määrittelevät kuolinaikoja erinäisten pörriäisten toukkien avulla, ainakin joissain telkkarisarjoissa.
Mainitsemissasi kikkareissa elää taas joidenkin muiden toukkia.

Siksipä sinun kannattaakin käyttää Linhuxia.

Lakkaa valehtelemasta windows-trolli! Linux on tarkoitettu KAIKILLE, ei vain varattomille! Ja Linuxit ON oikeita käyttöjärjestelmiä eikä mitään harrastelijavirityksiä!!!
Niin ja Linuxeihin SAA oikeita ohjelmia, sitä käytetään myös ammattikäytössä.

Onko Google ja Dell VARATTOMIA!!!!

Ai että itsestäänkö sinne tietokoneisiin asennetaan uudet käyttöjärjestelmät, ihmiset opettelevat käyttämään niitä ja ohjelmat käännetään niille ja varmistetaan yhteensopiviksi?

M-Kar kirjoitti:

Ai että itsestäänkö sinne tietokoneisiin asennetaan uudet käyttöjärjestelmät, ihmiset opettelevat käyttämään niitä ja ohjelmat käännetään niille ja varmistetaan yhteensopiviksi?

Lue lisää

Sori tarkoitus ei ollut mollata eri (disrojen) tärkeyttä.
Ja loppukäyttäjien kannalta ne tietenkin ensiarvoisen tärkeitä.

Onhan noita ohjeita vaikken olekaan ikinä tuotakaan tarvinnut.
https://www.google.com/search?q=ssh asennus linux mint
Kaikille muksuille on opetettu englantia jo kymmeniä vuosia.

LMDE2 kirjoitti:

Onhan noita ohjeita vaikken olekaan ikinä tuotakaan tarvinnut.
https://www.google.com/search?q=ssh asennus linux mint
Kaikille muksuille on opetettu englantia jo kymmeniä vuosia.

Lue lisää

Toki löytyy. Kumpi parempi? Asentaa ssh jonkun muksun ohjeen mukaan tuubivideon mukaan vai järjestelmän virallisen ohjeen mukaan? ssh:n luulisi olen tuttu useimmille tietokonetta käyttäville. Tietoturva on tärkeä asia. Väärin asennettu palomuuri on huonompi kuin ei palomuuria ollenkaan. Sama pätee ssh ja moniin muihin palveluihin. Ei suosittele asentamaan tällä suomi24 sivustollakaan copypaste:lla käyttämään komentoja suoraan .

Mikko_Tku kirjoitti:

Toki löytyy. Kumpi parempi? Asentaa ssh jonkun muksun ohjeen mukaan tuubivideon mukaan vai järjestelmän virallisen ohjeen mukaan? ssh:n luulisi olen tuttu useimmille tietokonetta käyttäville. Tietoturva on tärkeä asia. Väärin asennettu palomuuri on huonompi kuin ei palomuuria ollenkaan. Sama pätee ssh ja moniin muihin palveluihin. Ei suosittele asentamaan tällä suomi24 sivustollakaan copypaste:lla käyttämään komentoja suoraan .

Lue lisää

Eipä kukaan ole minua kieltänyt katsomasta ohjeita Debianista, jos on ollut tarvis, kun näitä Debianiin perustuvia häkkyröitä olen käyttänyt.

Mutta aiheeseen
Manjaro taitaa parast'aikaa päivittää ( ytimestä alkaen ) itseään tuolla pönttökoneella.