Mites tää muilla menee, eli onko samoja kokemuksia? Itsellä on 12 vuoden suhde takana eikä kiinnosta yhtään olla kenenkään kanssa enää. Suhteen aikana välit kylmeni ja yhteistä säveltä ei löytynyt enää vuosiin vaikka kumpikin osaltaan yritti varmasti kaikin voimin. Jostain syystä tunnun kohdistavan tämän kokemuksen kaikkiin naisiin. Jos alan tutustumaan johonkin uuteen alkaa heti ahdistamaan kaikki hänessä. Näyttäisi että exällä ei vastaavaa ongelmaa ole. Onkohan enää toivoa löytää ketään kenestä innostuisin...
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itsellä oli sama tilanne muutama vuosi sitten. Kun toinen osapuoli oli kiinnostunut, minä ahdistuin. Olin kokenut raskaan parisuhteen, mutta luulin, että kyllä se siitä.
Rupesin kuitenkin seurustelemaan ja näin jälkikäteen kadun, sillä mies ei saanut minusta sitä mitä kuvitteli saavansa.
Nyt tilanteeni on se, että toivoisin löytäväni miehen, joka ei odota minulta mitään. Haluaisin ystävän, rakastajan, yhdessä harrastajan, matkakumppanin, kumppanin kaikkeen tekemiseen, mutta en ihmistä, joka odottaa, että hautapaikka on yhteinen.
Kauanko sulla on kestänyt tuota tilannetta? Mulla nyt on ollut aina vähän sellanen olo että en herkästi anna itsestäni, mutta viimeisimmän parisuhteen jäljiltä, joka kylläkin sopuisasti päättyi, on jäänyt sellanen että kellään ei ole oikein mitään annettavaa mulle. Varmaan johtuu siitä että edellisessä suhteessa kaikkensa yrittäneenä vastakaiku oli vuosia täysi nolla.
"Nyt tilanteeni on se, että toivoisin löytäväni miehen, joka ei odota minulta mitään. Haluaisin ystävän, rakastajan, yhdessä harrastajan, matkakumppanin, kumppanin kaikkeen tekemiseen, mutta en ihmistä, joka odottaa, että hautapaikka on yhteinen."
Tuossahan se sinun ongelma onkin. Sinulta ei saa odottaa mitään, mutta sinä odotat vaikka mitä toiselta. Luettelet toinen toistaan kovempia vaatimuksia mitkä pitäisi täyttää. Millainenhan parisuhde muodostuisi tästä, näyttäisi että haluat palvelijan.
Erosta on nyt 5 vuotta! En vieläkään halua, että minua "sidotaan". Haluan olla vapaa, mutta kuitenkin haluaisin ihmisen, jonka kanssa tekisin asioita ja voisin antaa ja saada hellyyttä. Jos rupeaa tuntumaan liian kodin leikkimiseltä, minä vedän käsijarrua. Näin olen nyt tehnyt jälleen kerran. En vain onnistu. Ehkä olisi parempi etsiä pelkkää seksiseuraa ja tehdä kaikki muu yksin. En tiedä.
Melkoinen dilemma sinulla. Haluat parisuhdetta mutta et kuitenkaan halua.
Sepä se
Minä olen ollut samassa parisuhteessa 17 vuotta. Pojat pelaa tällä hetkellä Nintendolla olkkarissa ja vaimo siivoaa kylppäriä. Mukavia asioita saa kun jaksaa sitoutua eikä kuvittele turhia.
Olisihan se järkytys olla tulla sinkuksi ja menettää nämä asiat, kun mihinkään kykenemättömiä onnenonkijoita on paljon liikkeellä.
Pidä huolta perheestäni ja itsestäsi, sillä et koskaan voi tietää, milloin sitä ei enää ole. Ehkä jo ensi viikolla saat kuulla ne kamalat sanat, tämä oli tässä...
Mistäpä sen tietää? Jos lähtee niin lähtee. Ei se maailmanloppu ole. Myisin kaikki ja muuttaisin varmaan ulkomaille tai Lappiin.
Ei ole maailmanloppu, mutta sisimpäsi korjaantumiseen voi mennä vuosi ja toinenkin.
Loppumisen murehtiminen ei ainakaan edistä parisuhdetta puhumattakaan toimivan parisuhteen saamista. Nimittäin parisuhde ei ole mikään vankila, päinvastoin.
Vankilassa pitää ovet pitää kiinni jotta vangit eivät lähde. Tosin kuin vankilassa, parisuhteessa kun ovet pidetään auki niin puoliso ei lähde. Näin siis meillä, en tiedä miten muilla.
Mies lähestyi mutta kerran vuosia sitten ja elämäntilanne oli silloin äärimmäisen huono. Olin juuri päässyt eroon huonosta suhteesta ja olin ihan rikki sen jälkeen. Mies oli ihan sekopää ja alisti minua henkisesti. Suhde oli lyhyt mutta sitäkin ahdistavampi. Pian sen jälkeen mukava oloinen mies lähestyi minua, mutta olin liian lukossa mihinkään. En osannut edes puhua hänelle.
Meni vuosia ennen kuin olin täysin toipunut tuosta tuhoisasta suhteesta ja uskalsin vihdoinkin edes puhua miehille. Harmittaa vaan se yksi tietty menetetty mahdollisuus.
Olen järkeillyt, että asioilla on merkitys, niin myös sillä inhottavalla miehellä, kuten myös sillä kiinnostavalla mysteerimiehellä. Kaikesta oppii jotain.
Anna itsellesi aikaa.