2018 GGR 44

Muutama vuosi sitten katsoin dokumenttiohjelman, joka oli tehty Winnebagon tehtailta (asuntoauto ikoni).
Kun auto oli saatu valmiiksi, niin se vietiin sadehalliin, jossa voitiin simuloida sateen vaikutuksia rakenteisiin.
En nyt muista kuinka kauan sitä autoa siellä hallissa uitettiin, mutta sen tarkoitus oli selvittää auton tiiviys.
Luulisi että veneiden valmistajillakin olisi vastaavat tarkastusmenetelmät.

Kilpailuun lähtiessä kylläkin pyyhitään ennestään tyhjästä keulasta pölyt. Mutta voihan se olla, etteivät kilpapurjehtijat sitten tiedäkään, että juuri toisin pitäisi tehdä. Ovat vain tehneet niinkuin ennenkin on tehty. Vanhan liiton miehenä aion kyllä ensivuonnakin keulan keventää, ja erityisen hyvin, jos on odotettavissa ajoa aallokossa.

Loistavaa, vene kuin vene muuttuu nopeammaksi kun keulapiikin alusen täyttää betonilla. Vielä lyijyharkkoja punkka täyteen jos nopeus ei riitä. Näillä neuvoilla 2019 HTR:n voittoon.

Eihän se että vene vielä lopuksi koekastellaan tarkoita sitä etteikö venettä ole "rakennettu prosessiin" ja "proaktiivisesti tunnistettu kriittiset kohdat", ja etteikö "prosessin säätö olisi onnistunut" :-D

Tuohan rakennettiin uusiksi yksittäiskappaleena kovassa kiireessä veistämöllä. Ei ihme, että jäi vuotoja. Yleensä nuo koepurjehduksella huomattaisiin ja korjattaisiin takuuna puolessa päivässä. Nyt jäi koepurjehdus tekemättä. Millään prosesseille ei tuollaisessa käsityöhommassa jää tilaa.

jargoninsäätöä kirjoitti:

Eihän se että vene vielä lopuksi koekastellaan tarkoita sitä etteikö venettä ole "rakennettu prosessiin" ja "proaktiivisesti tunnistettu kriittiset kohdat", ja etteikö "prosessin säätö olisi onnistunut" :-D

Lue lisää

Onhan se hyvä, että jokainen uusi autokin koeajetaan, että tiedetään, ettei katto vuoda, maalipinta ei ruostu ja että turvatyyny toimii kolarissa :DD
(tiedän, että auto on huono esimerkki purjehduspalstalle, menkööt nyt rautalangan väännöstä)

siitävain kirjoitti:

Onhan se hyvä, että jokainen uusi autokin koeajetaan, että tiedetään, ettei katto vuoda, maalipinta ei ruostu ja että turvatyyny toimii kolarissa :DD
(tiedän, että auto on huono esimerkki purjehduspalstalle, menkööt nyt rautalangan väännöstä)

Lue lisää

Autoja tuotetaan liukuhihnalta ihan eri määriä kuin mitään purjeveneitä. Hyvä jos vene koekastellaankin. En oikein usko että "prosessissa säädettyjä" Ferrareita tai Aston Martineita ja vastaavia kalliita autoja ei ajettaisi metriäkään tehtaalla sen jälkeen kun ne ovat siellä valmistuneet, koska prosessin laatutoleranssi on riittävän riittävän kaukana vikatilasta.

säätötoleranssis kirjoitti:

Autoja tuotetaan liukuhihnalta ihan eri määriä kuin mitään purjeveneitä. Hyvä jos vene koekastellaankin. En oikein usko että "prosessissa säädettyjä" Ferrareita tai Aston Martineita ja vastaavia kalliita autoja ei ajettaisi metriäkään tehtaalla sen jälkeen kun ne ovat siellä valmistuneet, koska prosessin laatutoleranssi on riittävän riittävän kaukana vikatilasta.

Lue lisää

" Ferrareita tai Aston Martineita"
Megatehtaat (Meag factory) dokumentin mukaan Ferrarit koeajetaan (sadetestin jälkeen) yhtiön omalla koeajoradalla. Auton pitää läpäistä koeajajan testi ennen asiakkaalle toimitusta. Sadetesti on ihan yleinen autotehtailla, samoin koeajo dynamometritestin jälkeen. https://www.youtube.com/watch?v=pBHVpKOw5hk

Megamega kirjoitti:

" Ferrareita tai Aston Martineita"
Megatehtaat (Meag factory) dokumentin mukaan Ferrarit koeajetaan (sadetestin jälkeen) yhtiön omalla koeajoradalla. Auton pitää läpäistä koeajajan testi ennen asiakkaalle toimitusta. Sadetesti on ihan yleinen autotehtailla, samoin koeajo dynamometritestin jälkeen. https://www.youtube.com/watch?v=pBHVpKOw5hk

Lue lisää

No ainakaan Skodassa ei tehdä tiiveystestejä kun vedet valuu jalkatilaan ja ovien sisään...

Megamega kirjoitti:

" Ferrareita tai Aston Martineita"
Megatehtaat (Meag factory) dokumentin mukaan Ferrarit koeajetaan (sadetestin jälkeen) yhtiön omalla koeajoradalla. Auton pitää läpäistä koeajajan testi ennen asiakkaalle toimitusta. Sadetesti on ihan yleinen autotehtailla, samoin koeajo dynamometritestin jälkeen. https://www.youtube.com/watch?v=pBHVpKOw5hk

Lue lisää

Tuon rautalangasta vääntävän prosessorin mielestä Ferrarit ja sensellaiset ovat prosessinsäädössään proaktiivisesti pahasti jälkeenjääneitä.

Mukava lukea asiakommenttejakin tässä säikeessä....

Voi se tulla muualtakin, jos ajaa usein näin. Vesigeneraattorikin toimii, vaikka osoittaa yläviistoon.

https://classicsailor.com/2018/07/golden-globe-the-36ft-rustlers-are-ahead/2018-golden-globe-race-tapio-lehtinen-fin-gaia-36-asteria-passing-through-the-marina-rubicon-gate-off-lanzarote-in-the-canaries/

Keulasta ei ole mitään poistoaukkoja, se on tehty vesitiiviiksi osastoksi. Ensimmäinen laipio on jäykiste, toisessa on luukku, josta Tapio on ilmeisesti nyt käynyt kurkistamassa. Mahdollisia vuotopaikkoja on yhtä monta kuin siihen tilaan meneviä pultinreikiä tai muita vastaavia. Staagin läpivienti on tietysti hyvä epäilyksen kohde.

Bossu kirjoitti:

Voi se tulla muualtakin, jos ajaa usein näin. Vesigeneraattorikin toimii, vaikka osoittaa yläviistoon.

https://classicsailor.com/2018/07/golden-globe-the-36ft-rustlers-are-ahead/2018-golden-globe-race-tapio-lehtinen-fin-gaia-36-asteria-passing-through-the-marina-rubicon-gate-off-lanzarote-in-the-canaries/

Lue lisää

Linkki oli rikki, tässä uusi:

https://i2.wp.com/classicsailor.com/wp-content/uploads/2018/07/3713701061749.jpg?ssl=1

Hyvä kun rikiä pienentämällä vauhti paranee.
Löytyykö vielä Igorin hitauden salaisuus?. Noin vuorokauden ajan vauhti 1s tai allekin. Sama kuin hylättyjen mastottomien veneiden ajelehtimisnopeus.

Luulisin kuitenkin, että VDH on maston lyhentämisellä 7jalkaa tavoitellut riskin pienentämistä rikivaurioiden suhteen, kun merkittävällä osalla matkasta maston lyhentämisestä ei ole haittaa nopeuden suhteen.

VDH tietää, että näytösluontoinen purjehdus ylisuurella purjepinta-alalla median ollessa paikalla ei ratkaise lopputulosta. Lopputuloksen ratkaisee purjehdustaito, veneen ratkaisut, kyky huolehtia itsestä sekä kyky huolehtia veneestä ja sen tekniikasta.

seppomartti kirjoitti:

Hyvä kun rikiä pienentämällä vauhti paranee.
Löytyykö vielä Igorin hitauden salaisuus?. Noin vuorokauden ajan vauhti 1s tai allekin. Sama kuin hylättyjen mastottomien veneiden ajelehtimisnopeus.

Lue lisää

Windy tuulikarttoja seuraamalla voisi huomata Igorin epäonnen tuulien suhteen. Nytkinon heikko tuuli joka vielä näyttää kääntyvän kaakkoon. Toinen syy, sekään ei ole salaisuus, on Igorin rikiongelmat. Ensin hajosi etustaagin furling-mekanismi. Igor poisti rullan ja foilin. Hän asensi keulapurjesiinsa hanksit, joita oli ottanut mukaan. Kävi kuitenkin niin kuin Igor oli pelännyt furlingin pettäessä tapahtuvan eli etustaagi katkesi ylhäältä vaijeripäätteen vierestä. Igor laittoi uuden etustaagin eikä menettänyt mastoaan niinkuin Loicille kävi. (Loicin etustaagin katkettua masto kaatui taaksepäin ja katkennut masto teki reiän vesilinjan alapuolelle. Vene upposi muutama tunti sen jälkeen kun kun Loic oli evakuoitu rahtialukseen). Igorin raportit ovat useimmiten olleet lakonisia: "ESMERALDA OK", mutta hänen venejänkieliset puhelinrapottinsa on käännetty englanniksi ja julkaistu GGR:n day-by-day-sivuilla. Myös Don McIntyre on kertoillut Igorin edesottamuksista viikottaisissa tilanneraporteissaan.

kotivesien.seilori kirjoitti:

Luulisin kuitenkin, että VDH on maston lyhentämisellä 7jalkaa tavoitellut riskin pienentämistä rikivaurioiden suhteen, kun merkittävällä osalla matkasta maston lyhentämisestä ei ole haittaa nopeuden suhteen.

VDH tietää, että näytösluontoinen purjehdus ylisuurella purjepinta-alalla median ollessa paikalla ei ratkaise lopputulosta. Lopputuloksen ratkaisee purjehdustaito, veneen ratkaisut, kyky huolehtia itsestä sekä kyky huolehtia veneestä ja sen tekniikasta.

Lue lisää

Hiukan etua voi saada siitä, kun itse vetää koko ajan aukinaisilla purjeilla ja muilla on reivatut. Aika vähän taitaa kuitenkin olla luoviosuuksia, joista tuolla olisi eniten hyötyä. Vendee-veneet ajoivat samaa reittiä, ja niillä oli matkasta 7% luovimista.

kotivesien.seilori kirjoitti:

Luulisin kuitenkin, että VDH on maston lyhentämisellä 7jalkaa tavoitellut riskin pienentämistä rikivaurioiden suhteen, kun merkittävällä osalla matkasta maston lyhentämisestä ei ole haittaa nopeuden suhteen.

VDH tietää, että näytösluontoinen purjehdus ylisuurella purjepinta-alalla median ollessa paikalla ei ratkaise lopputulosta. Lopputuloksen ratkaisee purjehdustaito, veneen ratkaisut, kyky huolehtia itsestä sekä kyky huolehtia veneestä ja sen tekniikasta.

Lue lisää

VDH taisi jossain GGR:n Don McIntyren haastattelussa kertoa syitä maston vaihtamiseen. Hän oli kisaa varten teettänyt uuden maston, jossa oli mm. lisävahvikkeet saalinkien kohdilla. Sitten hän oli miettinyt ikäänsä ja halunnutkin matalamman rikin ja mahdollisimman vähän purjeita. Mm. trysail jätettiin pois ja korvattiin isopurjeen nelosreivillä. Sekä keula- että kutteristaagissa on rullapurje. VDH ennakoi myös veneen pohjan eliöstöongelmat: pohjaan oli vedetty 4 uutta kerrosta antifoulingmaalia. Päälimmäiseen oli sekoitettu kuparijauhetta. Näyttää toimineen ainakin Hobartiin asti, koska pohja oli puhdas!
Robin Davie oli aikonut osallistua GGR 2018 kisaan, mutta vene ei ehtinyt riittävän valmiiksi. Hän osti VDH:n entisen (alkuperäisen korkuisen maston) ja laittaa sen GGR 2022 kisaan. Robinin vene esittely on tässä youtube-videossa: https://www.youtube.com/watch?v=vcMjFggv70k

Tänään 0500 utc Igor on jälleen tyynessä vyöhykkeessä ja yrittää nyt purjehtia koilliseen, vauhti heikossa tuulessa on 1.3 kn.
Susie saapui eilen iltapimeässä Hobartiin. Varmaankin siitä syystä tuli pitkä pysähdys, 11 tuntia. Valoisan aikana hän harjasi pohjan puhtaaksi ja korjasi tuuliperäsimensä ennenkuin jatkoi matkaansa. Reipas ja iloinen nuori nainen!

"Igorin rikikorjaus on mennyttä aikaa" kirjoitti seppomartti eilen, mutta on vasta tänään oikeassa. Igorin viesti on päivätty 24 min sitten: "I have completed the repair of the stay.
I took four days of contemplating and waiting for the weather. I spliced the eye on the forestay and secured it in the eyelet on the top of the mast..."
Igor kertoi olevansa mustelmilla ja voimat niin vähissä, että tupakan suuhun vientikin vaati molempien käsien käyttöä.
Vaijerin pleissikään ei ole ihan helppo. Vähemmällä pääsisi, jos mukana olisi ruuvattavia vaijeripäätteitä: Norseman, Stalock tms.

Pikkupojan päiväretken muistilista on tietysti aika lyhyt verrattuna vajaan vuoden kestoiseen valtamerireissuun. Ehkä muistilistoja on ollut montakin, mutta aina jotain voi unohtua kuten Mark Slatsilta käsineet. Ne hän neuvokkaana valmisti sukistaan. Mitään korvaamatonta ei liene niiltä unohtunut, jotka ovat jo puolet maapallosta kiertäneet! Neuvokkutta ja osaamista ei voi korvata edes liiallisella välineistöllä. Kisan kokeinen ja vanhin seilaa ylivoimaisessa johdossa, mutta nuorin ja kisan ainoa nainen, Susie 29, saapui reippaana ja iloisena Hobartiin neljäntenä!

Ei tuosta selity hyvin paljon tuurilla ja taustajoukoilla?

neuvokkuus.osaaminen kirjoitti:

Pikkupojan päiväretken muistilista on tietysti aika lyhyt verrattuna vajaan vuoden kestoiseen valtamerireissuun. Ehkä muistilistoja on ollut montakin, mutta aina jotain voi unohtua kuten Mark Slatsilta käsineet. Ne hän neuvokkaana valmisti sukistaan. Mitään korvaamatonta ei liene niiltä unohtunut, jotka ovat jo puolet maapallosta kiertäneet! Neuvokkutta ja osaamista ei voi korvata edes liiallisella välineistöllä. Kisan kokeinen ja vanhin seilaa ylivoimaisessa johdossa, mutta nuorin ja kisan ainoa nainen, Susie 29, saapui reippaana ja iloisena Hobartiin neljäntenä!

Lue lisää

Pikkupojan päiväretken muistilista ja pallonkiertäjän muistilista noudattavat täsmälleen samaa periaatetta, toisessa on vain ruksattavia asioita enemmän. Kumpikin on helppo tehdä niin että mitään tärkeää ei unohdu. Tärkeimmät asiat kirjataan erikseen esim. punaisille korteille, matkaan ei lähdetä ennen kuin jokaisessa on check-rasti. Helppoa kuin heinänteko. Makkaranpaistoretkeltä ei unohdu sinappi eikä pallonkiertäjältä välineet pohjan puhdistamiseen tai varaosat aurinkopaneelin. Joo, puoli palloa on kierretty, (puolet tosin keskeyttänyt) mutta ne jotka ovat olleet huolellisia menevät viikkoja toisten edellä ja matka ei ole jatkuvaa tappelua rikkinäisten välineiden ja puutteellisten varusteiden kanssa. En lähtisi tällaisten tyyppien kanssa esim. jollekin vaativalle vaellukselle. ”Oho, tulentekovälineet unohtu”.

Leväperäistä kirjoitti:

Pikkupojan päiväretken muistilista ja pallonkiertäjän muistilista noudattavat täsmälleen samaa periaatetta, toisessa on vain ruksattavia asioita enemmän. Kumpikin on helppo tehdä niin että mitään tärkeää ei unohdu. Tärkeimmät asiat kirjataan erikseen esim. punaisille korteille, matkaan ei lähdetä ennen kuin jokaisessa on check-rasti. Helppoa kuin heinänteko. Makkaranpaistoretkeltä ei unohdu sinappi eikä pallonkiertäjältä välineet pohjan puhdistamiseen tai varaosat aurinkopaneelin. Joo, puoli palloa on kierretty, (puolet tosin keskeyttänyt) mutta ne jotka ovat olleet huolellisia menevät viikkoja toisten edellä ja matka ei ole jatkuvaa tappelua rikkinäisten välineiden ja puutteellisten varusteiden kanssa. En lähtisi tällaisten tyyppien kanssa esim. jollekin vaativalle vaellukselle. ”Oho, tulentekovälineet unohtu”.

Lue lisää

On sekin ero, että päiväretkelle lähtevä pikkupoika voi kysyä äidiltään, mitä siihen muistilistaan kuuluu. Pitkälle purjehdukselle lähtevän on arvattava se sisältö, eivätkä arvaukset koskaan osu täysin todellisiin tarpeisiin. Vaikka aloitteleva purjehtijakin arveli skrapan pohjan puhdistukseen olevan päivänselvä kohta, sanoisi moni pitkää matka tehnyt, ettei ole sellaista tarvinnut, eikä sellaista veneestä löydy. Eikä olisi tarvinnut Tapiokaan, jos telakka olisi tehnyt niinkuin pyydettiin. Oleellista ei ole arvata oikein, mitä tarvitaan, vaan kyetä improvisoimaan mukana olevista tarpeista.

Maapallon toisella puolella on nyt varmistettu se mikä suomi24:llä on tiedetty jo pitkään.

salatjulki kirjoitti:

Maapallon toisella puolella on nyt varmistettu se mikä suomi24:llä on tiedetty jo pitkään.

Radioamatööri sanoi että veneasennukset on ok.

Asennukset on varmaan tehty proaktiivisesti standardin prosessisäädön mukaisesti.

Eihän tuon nauhoituksen mukaan myrkkymaalia ole vaihdettu, vaan Tapio ei ole erikseen pyytänyt (laittomasti) maalaamaan Suomessa kielletyllä myrkkymaalilla ja veistämö on laittanut laillisen maalin. Tietysti olisi pitänyt Tapiolle asiasta kertoa ja suositella maalausta Ranskassa.

Tapio vertaa laivaan, mutta laivoja koskevat eri lait ja ne saavat Suomessakin käyttää veneitä voimakkaampia myrkkymaaleja.

Parempi vertailukohta olisi Swanit ja Balticit. Millähän ne maalataan Suomessa ja miten lainsäädäntö niihin suhtautuu?

Vesitiivis keulaosasto on selvästikin tiivis, kun vettä ei tullut muihin sisätiloihin. Toimii siis melkein suunnitellusti.

Joakim1 kirjoitti:

Eihän tuon nauhoituksen mukaan myrkkymaalia ole vaihdettu, vaan Tapio ei ole erikseen pyytänyt (laittomasti) maalaamaan Suomessa kielletyllä myrkkymaalilla ja veistämö on laittanut laillisen maalin. Tietysti olisi pitänyt Tapiolle asiasta kertoa ja suositella maalausta Ranskassa.

Tapio vertaa laivaan, mutta laivoja koskevat eri lait ja ne saavat Suomessakin käyttää veneitä voimakkaampia myrkkymaaleja.

Parempi vertailukohta olisi Swanit ja Balticit. Millähän ne maalataan Suomessa ja miten lainsäädäntö niihin suhtautuu?

Vesitiivis keulaosasto on selvästikin tiivis, kun vettä ei tullut muihin sisätiloihin. Toimii siis melkein suunnitellusti.

Lue lisää

Tapio sanoi nauhoituksessa, että vene ei mennyt veteen Suomessa, joten pohjan olisi saanut maalata Suomessa ihan millä tahansa.

Voi.surkeutta kirjoitti:

Tapio sanoi nauhoituksessa, että vene ei mennyt veteen Suomessa, joten pohjan olisi saanut maalata Suomessa ihan millä tahansa.

Olisiko? Mitä laki sanoo tuosta? Suomessahan ei saa edes myydä maaleja, joita ei saa käyttää huviveneissä. Tietysti laivojenkin maalit pitää jostain ostaa, mutta saako huviveneitä rakentava ja korjaava telakka edes ostaa sellaisia maaleja.

Joakim1 kirjoitti:

Olisiko? Mitä laki sanoo tuosta? Suomessahan ei saa edes myydä maaleja, joita ei saa käyttää huviveneissä. Tietysti laivojenkin maalit pitää jostain ostaa, mutta saako huviveneitä rakentava ja korjaava telakka edes ostaa sellaisia maaleja.

Lue lisää

Laudankin saa maalata millä haluaa, tai tiiliskiven. Pitäisikö Suomessa pohja paloitella ja vain palasina saa maalata kunnon maalilla. Tapion tapauksessa telakka ei ole käyttänyt yhtään järkeä kun on maalannut pohjan turhalla maalilla.

Maissa kirjoitti:

Laudankin saa maalata millä haluaa, tai tiiliskiven. Pitäisikö Suomessa pohja paloitella ja vain palasina saa maalata kunnon maalilla. Tapion tapauksessa telakka ei ole käyttänyt yhtään järkeä kun on maalannut pohjan turhalla maalilla.

Lue lisää

Siis ongelma ei ole siinä, ettei pohjaa saisi maalata, vaan siinä, että Suomessa ei saa kertakaikkiaan päästää markkinoille muita kuin hyväksyttyjä myrkkymaaleja. Lista hyväksytyistä on tässä: https://tukes.fi/documents/5470659/8647605/AF_luettelo_030118.pdf/3f381809-f6ca-4ef5-b559-cd0505fd06f3

Tuossa on kaksi listaa. Toinen koskee kuluttajamarkkinoita ja toinen ammattilaisia. Ammattilainen (siis vaikkapa veistämö) olisi saanut käyttää ammattilaislistan maaleja myös veneeseen. Sillä ei ole mitään merkitystä missä venettä käytetään.

Onko sitten edes tuolla ammattilaislistalla sopivaa maalia? Siellä näyttää olevan esim Hard Racing, kun kuluttajille myydään vain Hard Racing Extraa. Kuluttaja versioissa on joko dikuparioksidia 10,5% tai kuparitiosyonaattia 22-24%. Ammattiversiossa on kuparitiosyonaatin lisäksi sinkkipyritionia tai sitten siinä on dikuparioksidia peräti 32%.

Tätähän täällä on sanottu, kaikki on asennettu ihan päin honkia. Vastauksena on sitten tullut kuittailua ilmeisesti ainakin jonkun radioamatöörin suunnalta että ”emme voi tietää”, ”besserwisser”, ”kyllä kaikki on mietitty” yms. ylimielistä skeidaa. Tapiohan tästä on eniten kärsinyt. Väitän että ihan oikeasti tämä Suomi24-palsta olisi osannut välttää lähes kaikki virheet jos olisi etukäteen kysytty: moottorin, paneelien, genun, myrkkymaalin yms. osalta. Ja kaikki ohjeet vielä ilmaiseksi. Olen tosissani, tämä palsta yhteisönä olisi ollut loistava konsultti ja lopputulos olisi ollut paljon parempi.

Joakim1 kirjoitti:

Siis ongelma ei ole siinä, ettei pohjaa saisi maalata, vaan siinä, että Suomessa ei saa kertakaikkiaan päästää markkinoille muita kuin hyväksyttyjä myrkkymaaleja. Lista hyväksytyistä on tässä: https://tukes.fi/documents/5470659/8647605/AF_luettelo_030118.pdf/3f381809-f6ca-4ef5-b559-cd0505fd06f3

Tuossa on kaksi listaa. Toinen koskee kuluttajamarkkinoita ja toinen ammattilaisia. Ammattilainen (siis vaikkapa veistämö) olisi saanut käyttää ammattilaislistan maaleja myös veneeseen. Sillä ei ole mitään merkitystä missä venettä käytetään.

Onko sitten edes tuolla ammattilaislistalla sopivaa maalia? Siellä näyttää olevan esim Hard Racing, kun kuluttajille myydään vain Hard Racing Extraa. Kuluttaja versioissa on joko dikuparioksidia 10,5% tai kuparitiosyonaattia 22-24%. Ammattiversiossa on kuparitiosyonaatin lisäksi sinkkipyritionia tai sitten siinä on dikuparioksidia peräti 32%.

Lue lisää

Onhan tuolla listalla vaikkapa Jotunin maaleja joissa dikuparioksidia 49painoprosenttia.
esim tämä:
Sea Force 60 (Spl)
(Jotun A/S)
- TUKES-2014-AF-002
Kuparipyritioni (1,4-1,5) Dikuparioksidi (31-49)

Ingenjör kirjoitti:

Tätähän täällä on sanottu, kaikki on asennettu ihan päin honkia. Vastauksena on sitten tullut kuittailua ilmeisesti ainakin jonkun radioamatöörin suunnalta että ”emme voi tietää”, ”besserwisser”, ”kyllä kaikki on mietitty” yms. ylimielistä skeidaa. Tapiohan tästä on eniten kärsinyt. Väitän että ihan oikeasti tämä Suomi24-palsta olisi osannut välttää lähes kaikki virheet jos olisi etukäteen kysytty: moottorin, paneelien, genun, myrkkymaalin yms. osalta. Ja kaikki ohjeet vielä ilmaiseksi. Olen tosissani, tämä palsta yhteisönä olisi ollut loistava konsultti ja lopputulos olisi ollut paljon parempi.

Lue lisää

Polkaistaan seuraavaan kisaan oma , Suomi24 -purjehdus -tiimi. Seppomartti ajamaan sitä venettä, Joakim laskemaan optimit joka hommaan ja niitä sit myös noudatetaan. Tyrnävän mies hoitaa mekaniikan, minä voin duunata sähköt ja koneen niin että varmasti ne skulaa (puimurista Perkins ja pirusti Start Pilotia mukaan) ja kiertoteitä löytyy jos alkaa olla vaikeuksia. Nahkahousuinen Juha Föhr -meteorologi tsiigaa matalapaineet. Pohjan maalaus duunataan Marokossa vaikka elohopealla. Radioamatööri hoitaa yhteydet ja jokaisen osa-alueen vastaavan on oltava siellä Kirkkonummen(?) radioasemalla läsnä jos vene joutuu vaikeuksiin ja vastuujamppa hoitaa ratkaisut on-spot.
Me voitetaan se skaba.

Ariel371 kirjoitti:

Polkaistaan seuraavaan kisaan oma , Suomi24 -purjehdus -tiimi. Seppomartti ajamaan sitä venettä, Joakim laskemaan optimit joka hommaan ja niitä sit myös noudatetaan. Tyrnävän mies hoitaa mekaniikan, minä voin duunata sähköt ja koneen niin että varmasti ne skulaa (puimurista Perkins ja pirusti Start Pilotia mukaan) ja kiertoteitä löytyy jos alkaa olla vaikeuksia. Nahkahousuinen Juha Föhr -meteorologi tsiigaa matalapaineet. Pohjan maalaus duunataan Marokossa vaikka elohopealla. Radioamatööri hoitaa yhteydet ja jokaisen osa-alueen vastaavan on oltava siellä Kirkkonummen(?) radioasemalla läsnä jos vene joutuu vaikeuksiin ja vastuujamppa hoitaa ratkaisut on-spot.
Me voitetaan se skaba.

Lue lisää

Paras yhteenveto, jonka olen koskaan lukenut. Kiitos!

Voimia Tapiolle, ymmärrän että vatuttaa.

Ingenjör kirjoitti:

Tätähän täällä on sanottu, kaikki on asennettu ihan päin honkia. Vastauksena on sitten tullut kuittailua ilmeisesti ainakin jonkun radioamatöörin suunnalta että ”emme voi tietää”, ”besserwisser”, ”kyllä kaikki on mietitty” yms. ylimielistä skeidaa. Tapiohan tästä on eniten kärsinyt. Väitän että ihan oikeasti tämä Suomi24-palsta olisi osannut välttää lähes kaikki virheet jos olisi etukäteen kysytty: moottorin, paneelien, genun, myrkkymaalin yms. osalta. Ja kaikki ohjeet vielä ilmaiseksi. Olen tosissani, tämä palsta yhteisönä olisi ollut loistava konsultti ja lopputulos olisi ollut paljon parempi.

Lue lisää

Voit olla tosissasi, mutta olet silti väärässä ja pelkkä bessewisser. Täällä on esitetty pelkkiä arvailuja, jotka tietenkin riittävän monta kertaa yrittämällä osuvat oikeaankin. Silti emme vieläkään tiedä, mikä on ongelma aurinkopaneleiden tai moottoriasennuksen kanssa. Ei ongelmien ratkaisuun todellakaan mitään Suomi24:ää olisi tarvittu, Tapio olisi itse osannut ongelmat ratkaista vallan mainiosti, jos ei olisi ollut niin tolkuton kiire. Täältä neuvoa kysymällä saisi yhden oikean vastauksen lisäksi kymmenen väärää. Vaikka vahingot ovat tässä tapauksessa sattuneet jo maissa, on sanonta maissa viisaana olemisesta silti paljon enemmän kuin paikallaan.

yksi.oikein kirjoitti:

Voit olla tosissasi, mutta olet silti väärässä ja pelkkä bessewisser. Täällä on esitetty pelkkiä arvailuja, jotka tietenkin riittävän monta kertaa yrittämällä osuvat oikeaankin. Silti emme vieläkään tiedä, mikä on ongelma aurinkopaneleiden tai moottoriasennuksen kanssa. Ei ongelmien ratkaisuun todellakaan mitään Suomi24:ää olisi tarvittu, Tapio olisi itse osannut ongelmat ratkaista vallan mainiosti, jos ei olisi ollut niin tolkuton kiire. Täältä neuvoa kysymällä saisi yhden oikean vastauksen lisäksi kymmenen väärää. Vaikka vahingot ovat tässä tapauksessa sattuneet jo maissa, on sanonta maissa viisaana olemisesta silti paljon enemmän kuin paikallaan.

Lue lisää

Kyllä täällä palstalla on paljon tietoa ja varmasti olisi saanut hyviä vinkkejä ja selkeät virheet olisi havaittu, jos täältä oltaisiin kysytty. Ingenjörhän kirjoitti juuri niiden asennusvirheiden välttämisestä jo ennen Suomesta lähtöä, ei niiden ratkaisemisesta merellä, johon tietysti siihenkin olisi voinut saada apuja, jos oltaisiin kysytty eikä lähinnä pimitetty tietoa ja haukuttu besserwissereiksi.

Aurinkopaneelit ovat hyvä esimerkki. On kerrottu, että keksiveneen kolme paneelia ovat sarjassa ja kuvista näkee, että sivulle osoittavat paneelit ovat jännitteeltään selvästi alle 12 V. Tämä on aivan päätön asennustapa paneelien ollessa täysin eri suuntiin, jonka moni olisi täällä osannut heti kertoa, jos olisi kysytty.

Vieläkään ei toki tiedetä, miten systeemi on alunperin ollut. Onhan mahdollista, että ne eivät olleet alunperin sarjassa, vaan kytketty jännitettä nostavaan säätimeen. Sekin on monella tapaa huono ratkaisu. Pienellä jännitteellä kaapelihäviöt ovat suuret ja paneelit ovat käyttökelvottomia ilman säädintä. Tietysti säätimiä voisi olla muutama varalla.

Samoin tuosta vesigenusta olisi heti voinut sanoa älä osta. No onneksi se sentään vielä toimii, toisin kuin Istvanilla. Pakko onkin toimia loput 15 000 mpk, muuten Tapion kisa jää kesken akkujen taas tyhjentyessä.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä täällä palstalla on paljon tietoa ja varmasti olisi saanut hyviä vinkkejä ja selkeät virheet olisi havaittu, jos täältä oltaisiin kysytty. Ingenjörhän kirjoitti juuri niiden asennusvirheiden välttämisestä jo ennen Suomesta lähtöä, ei niiden ratkaisemisesta merellä, johon tietysti siihenkin olisi voinut saada apuja, jos oltaisiin kysytty eikä lähinnä pimitetty tietoa ja haukuttu besserwissereiksi.

Aurinkopaneelit ovat hyvä esimerkki. On kerrottu, että keksiveneen kolme paneelia ovat sarjassa ja kuvista näkee, että sivulle osoittavat paneelit ovat jännitteeltään selvästi alle 12 V. Tämä on aivan päätön asennustapa paneelien ollessa täysin eri suuntiin, jonka moni olisi täällä osannut heti kertoa, jos olisi kysytty.

Vieläkään ei toki tiedetä, miten systeemi on alunperin ollut. Onhan mahdollista, että ne eivät olleet alunperin sarjassa, vaan kytketty jännitettä nostavaan säätimeen. Sekin on monella tapaa huono ratkaisu. Pienellä jännitteellä kaapelihäviöt ovat suuret ja paneelit ovat käyttökelvottomia ilman säädintä. Tietysti säätimiä voisi olla muutama varalla.

Samoin tuosta vesigenusta olisi heti voinut sanoa älä osta. No onneksi se sentään vielä toimii, toisin kuin Istvanilla. Pakko onkin toimia loput 15 000 mpk, muuten Tapion kisa jää kesken akkujen taas tyhjentyessä.

Lue lisää

Kaikki tieto oli saatavilla ilman tätä palstaakin. Ei Tapio ollenkaan yksin ollut, oli monta valtamerikokenutta ystävää käytettävissä. Kaikkea tietoa vain ei ehtinyt hyödyntämään. Myrkkyvärin valinta siitä hyvä esimerkki, tiedettiin kyllä, mitä sen olisi pitänyt olla, mutta se ei toteutunut. Selitystä aurinkopaneleiden valinnasta en ole vielä kuullut, mutta odotellaanpas kevääseen, kyllä nämä kaikki kysymykset sitten aukeavat.

Kiire on voinut hyvinkin vaikuttaa esim. toimitusaikojen muodossa, ehkä hyvinkin on jouduttu laittaamaan ne aurinkopanelit, joita sattui saamaan. Hydrogeneraattorin valintaan taas on voinut vaikuttaa vaikkapa jo aikaisemmin valittu tuuliperäsimen malli. Siis todella paljon niitä asioita, joiden taustoja täällä ei tiedä kukaan, mutta ollaan tietävinään.

Kisa ei muuten jää kesken, vaikka sähkö loppuisi. Trackerin saa selleiselle säästöliekille, että se tulee toimeen omalla aurinkopanelillaan ja akullaan maaliin saakka. Luultavasti jopa sen verran jää muista aurinkopaneleista latausta, että pystyy vastaanottamaan kronometrin tarkistuksen aika ajoin, vaikka ilman sitäkin Euroopan löytää.

lesserwisser kirjoitti:

Kaikki tieto oli saatavilla ilman tätä palstaakin. Ei Tapio ollenkaan yksin ollut, oli monta valtamerikokenutta ystävää käytettävissä. Kaikkea tietoa vain ei ehtinyt hyödyntämään. Myrkkyvärin valinta siitä hyvä esimerkki, tiedettiin kyllä, mitä sen olisi pitänyt olla, mutta se ei toteutunut. Selitystä aurinkopaneleiden valinnasta en ole vielä kuullut, mutta odotellaanpas kevääseen, kyllä nämä kaikki kysymykset sitten aukeavat.

Kiire on voinut hyvinkin vaikuttaa esim. toimitusaikojen muodossa, ehkä hyvinkin on jouduttu laittaamaan ne aurinkopanelit, joita sattui saamaan. Hydrogeneraattorin valintaan taas on voinut vaikuttaa vaikkapa jo aikaisemmin valittu tuuliperäsimen malli. Siis todella paljon niitä asioita, joiden taustoja täällä ei tiedä kukaan, mutta ollaan tietävinään.

Kisa ei muuten jää kesken, vaikka sähkö loppuisi. Trackerin saa selleiselle säästöliekille, että se tulee toimeen omalla aurinkopanelillaan ja akullaan maaliin saakka. Luultavasti jopa sen verran jää muista aurinkopaneleista latausta, että pystyy vastaanottamaan kronometrin tarkistuksen aika ajoin, vaikka ilman sitäkin Euroopan löytää.

Lue lisää

Kerrotko mitä tiedettiin myrkkymaalista? Siis tiedettiinkö mikä valmistaja ja mikä tuotenimi halutaan? Vai ainoastaan se "mahdollisimman myrkyllinen valtamerelle"?

Aurinkopaneleita on valtavat valikoimat jo Suomessa ja Keski-Euroopasta saa parissa päivässä paljon lisävalikoimaa. Ei voi olla niiden saatavuus ongelmana! Muutamassa viikossa saa jopa omien mittojen mukaaan tehtyjä paneeleita. Uku on käyttänyt myös pehmeitä irtopaneleita ja ei ole tarvinnut muuta kuin paneeleita sähköntuottoon.

Miten hydrogeneraattorin ja tuuliperäsimen valinta liittyvät toisiinsa? Samalla tavalla vedessä kaikki genut ovat eli vievät sivusuunnassa tietyn tilan. Jotenkin mystisesti suurin osa muista on saanut Watt&Sean sopimaan. Jos ei jostain ihmeen syystä onnistu ko. tuuligenun kanssa, miksi piti valita se eikä samaa kuin ne Watt&Sea käyttäjät.

Joakim1 kirjoitti:

Kerrotko mitä tiedettiin myrkkymaalista? Siis tiedettiinkö mikä valmistaja ja mikä tuotenimi halutaan? Vai ainoastaan se "mahdollisimman myrkyllinen valtamerelle"?

Aurinkopaneleita on valtavat valikoimat jo Suomessa ja Keski-Euroopasta saa parissa päivässä paljon lisävalikoimaa. Ei voi olla niiden saatavuus ongelmana! Muutamassa viikossa saa jopa omien mittojen mukaaan tehtyjä paneeleita. Uku on käyttänyt myös pehmeitä irtopaneleita ja ei ole tarvinnut muuta kuin paneeleita sähköntuottoon.

Miten hydrogeneraattorin ja tuuliperäsimen valinta liittyvät toisiinsa? Samalla tavalla vedessä kaikki genut ovat eli vievät sivusuunnassa tietyn tilan. Jotenkin mystisesti suurin osa muista on saanut Watt&Sean sopimaan. Jos ei jostain ihmeen syystä onnistu ko. tuuligenun kanssa, miksi piti valita se eikä samaa kuin ne Watt&Sea käyttäjät.

Lue lisää

Annoinpa nyt aivan esimerkiksi mahdollisia skenaarioita, miksi mitäkin valittiin. Asterian perä on kapeampi kuin esim. Rustlerin ja siinä keikkuu Windpilotin servoperäsin tilaa viemässä, joten genun kiinnitys menee sivuun korkealle ja vaati kallistetun asennuksen. Oliko valittu genu ehkä ainoa, johon sai riittävän pitkän varren? Useimmilla muilla on Hydrovanet, joka vaatii hyvin vähän tilaa sivuilleen. Ei minulla ole tietoa, kuten ei muillakaan täällä, mutta sen verran mielikuvitusta, että mieleen tulee useampia vaihtoehtoja.

Kun kyse on nykyisestä Nautorin merkkihuollosta, olisi oletettavaa, että heillä on omat hankintakanavat EU:n ulkopuolelle meneville maaleille. Siksi olisi aika luontevaa käyttää niitä ja telakan kokemusta sopivan tyypin valintaan.

Sopii täällä niitä valintoja ja tekemisiä ihmetellä jatkossakin, mutta itse silti tekisin vähemmän oletuksia ja odottelisin Tapion maaliintuloa.

Aikaisemmissa keskusteluissa mainittiin että Tapiolla oli ollut valmiit maalit kuparijauheineen maalausta varten?

Ongelma taitaa olla telakan lisäksi myös budjetissa ja aikataulussa, kun Tapio ei ole pystynyt vapauttamaan itseään seuraamaan remonttia. Olisi voinut joko seurata töitä telakalla tai vaatia nähdä tyhjät purkit maalauksen jälkeen. Mutta kyllähän pitäisi pystyä kalliisiin ammattimiehiin luottamaan, että asennukset ei heti petä.

Nyt mahtaa kuitenkin olla vitutuskäyrä laittoman korkealla. Menestymismahdollisuudet on menneet, mutta eihän se esti nauttimasta matkanteosta.

Tiedä näistä. Tunnen noista seikkailupiireistä porukkaa, jotka tekevät oikeasti kovia reissuja, kovempia kuin tuo Tapion reissu. Ihan en ole vakuuttunut, että niiden reissujen ainoa motiivi olisi hienot elämykset. Aika usein tuntuu, että kysymys on kuitenkin oman egon korostamisesta. Mitä enemmän näiden ihmisten kanssa on tekemisissä, sitä selvemmäksi tulee, että edes johonkin väliin reissujen kovuus on saatava ujutettua.

Minusta Itämerellä Atlantin yli on jotenkin hienompi projekti.

fdas41 kirjoitti:

Tiedä näistä. Tunnen noista seikkailupiireistä porukkaa, jotka tekevät oikeasti kovia reissuja, kovempia kuin tuo Tapion reissu. Ihan en ole vakuuttunut, että niiden reissujen ainoa motiivi olisi hienot elämykset. Aika usein tuntuu, että kysymys on kuitenkin oman egon korostamisesta. Mitä enemmän näiden ihmisten kanssa on tekemisissä, sitä selvemmäksi tulee, että edes johonkin väliin reissujen kovuus on saatava ujutettua.

Minusta Itämerellä Atlantin yli on jotenkin hienompi projekti.

Lue lisää

Nyt kyllä kuulisin mielelläni, mikä on ns. kovempi reissu.

fdas41, et ole vieläkään kertonut tuntemiesi seikkailupiirien kovemmista reissuista. Mä veikkaan että seikkailuporukalla olis hätäkakka housussa ekan myrskyn jälkeen. Puhumattakaan taidoista, joita tarvitaan vaikka tähtimerenkulkuun ja merkintälaskuun.
Väitän, että nämä seikkailuporukat ovat monelle niitä egon kohottamishetkiä. Mennään Porneon viitakkoon reppu seljässä ihtiään ehtimmään.

Suurinpiirtein jokainen amatööri Suomessakin tietää että valtamerillä tarvitaan selvästi tehokkaampi myrkkymaali kuin mitä meillä käytetään, ja tässä tapauksessa oltiin vieläpä maalaamassa pohjaa pallonkiertokilpailuun jossa ei ole matkalla mahdollisuutta veneen telakalla käyttämiseen.

Taidat olla uusi täällä?

Vene sai maston vasta matkalla lähtöviivoille, joten koeajoon ei ollut aikaa. Vene oli ollut vuosikymmenet jonkun roomalaisporhon laituripurjehdusvälineenä eli vanha kunto ei olis läpäissyt edes meidän kerhokatsastajien kontrollia.

Siksi piti luottaa ammattilaisia puun, jotka harjoittelivat osaamistaan tällä veneellä. Seuraava menee kuulemma jo paremmin.

MutuaIlmassa kirjoitti:

Taidat olla uusi täällä?

Vene sai maston vasta matkalla lähtöviivoille, joten koeajoon ei ollut aikaa. Vene oli ollut vuosikymmenet jonkun roomalaisporhon laituripurjehdusvälineenä eli vanha kunto ei olis läpäissyt edes meidän kerhokatsastajien kontrollia.

Siksi piti luottaa ammattilaisia puun, jotka harjoittelivat osaamistaan tällä veneellä. Seuraava menee kuulemma jo paremmin.

Lue lisää

"piti luottaa ammattilaisia puun, iotka harjoittelivat" Ammattilaisten luuliisi tekevän ammattilaismaisesti.

Olihan sitä testausta. Ensimmäisen kerran vesille Hernesaaressa autosta ja siitä NJK:lle, josta siirto Vuosaareen laivausta varten. Taisi sentään hätärikitesti mahtua siihen väliin. Kun puoli vuotta ennen lähtöä veneessä ei vielä ollut kantta, oli täysin selvää, että kiire tulee olemaan kohtuuton. Ja paljon aikaa meni varsinaisen tekemisen sijaan edelleen rahoituksen järjestämiseen.

Olisihan toki ollut mahdollista vain todeta, ettei voi lähteä, kun ei ole testattu. Olisi se vain ollut aikalailla luuserin toimintaa. Edelleen perillepääsy on vain hidastumassa, ei estymässä.

Tapio kuljettaa veneenpohjassaan ulkopuolella tällaisia lihakasoja:

https://youtu.be/CL4xX2xGSNg

Olisi parempi jos lihakset olisivat tuolla tavalla veneen päällä ja sisäpuolella ja syötävissä.

En jaksa uskoa, että suomalaiset työsuojelumääräykset olisivat olleet esteenä samojen antifouling-maalien käyttämiselle, joita Euroopan Atlantin puoleisilla rannikoilla yleisesti käytetään. Tapio oli tilannut pohjan maalauksen valtameripurjehdusta varten eikä Itämerelle, mutta vene olikin maalattu Itämerelle tarkoitetuilla - eikä tästä kerrrottu Tapiolle. Murtoveteen tarkoitetut pohjamalit eivät toimi edes Ruotsin länsirannikolla, valtamerestä nyt puhumattakaan.
Kaikkien töppäysten takana oli liian kiireinen aikataulu ja ilmeisesti kokemuksen puute valtameriveneen varustelusta. Tapion mielipaha on helppo ymmärtää. Nyt hän kaiken lisäksi on joutumassa reissunsa ensimmäiseen myrskyyn. Tsemppiä Tapiolle!
Susie sai kehotuksen ja luvan hakeutua hätäsatamaan Tasmaniaan. Ukua neuvottiin suuntaamaan kaakkoon, jotta ei joutuisi pahimman myrskyn kohdalle.
Hienoa, että GGR-organisaatio informoi purjehtijoita! Jännää on seurata "livenä", kuinka sää kehittyy ja miten kukin pärjäilee.

kovat.paikat kirjoitti:

En jaksa uskoa, että suomalaiset työsuojelumääräykset olisivat olleet esteenä samojen antifouling-maalien käyttämiselle, joita Euroopan Atlantin puoleisilla rannikoilla yleisesti käytetään. Tapio oli tilannut pohjan maalauksen valtameripurjehdusta varten eikä Itämerelle, mutta vene olikin maalattu Itämerelle tarkoitetuilla - eikä tästä kerrrottu Tapiolle. Murtoveteen tarkoitetut pohjamalit eivät toimi edes Ruotsin länsirannikolla, valtamerestä nyt puhumattakaan.
Kaikkien töppäysten takana oli liian kiireinen aikataulu ja ilmeisesti kokemuksen puute valtameriveneen varustelusta. Tapion mielipaha on helppo ymmärtää. Nyt hän kaiken lisäksi on joutumassa reissunsa ensimmäiseen myrskyyn. Tsemppiä Tapiolle!
Susie sai kehotuksen ja luvan hakeutua hätäsatamaan Tasmaniaan. Ukua neuvottiin suuntaamaan kaakkoon, jotta ei joutuisi pahimman myrskyn kohdalle.
Hienoa, että GGR-organisaatio informoi purjehtijoita! Jännää on seurata "livenä", kuinka sää kehittyy ja miten kukin pärjäilee.

Lue lisää

Suomessa on kielletty saattaa markkinoille suurta osaa Keski-Euroopassa käytetyille myrkkymaaleille. Siis on laitonta maahantuoda noita maaleja. Kyse ei siis suoranaisesti ole työsuojelumääräyksistä, vaikka ilmeisesti se on kieltojen osasyy.

Toinen merkittävä syy on siinä, että hyväksyntä maksaa. Kysyin muutama vuosi sitten METSin International-maalin osastolla, miksi heidän hyvin laajasta myrkkymaalivalikoimasta vain murto-osa on Suomessa sallittuja. Osalle ei saisi hyväksyntää ja osalla saisi, mutta se ei ole taloudellisesti järkevää suurten kustannusten ja pienen menekin johdosta.

Tapio olisi varmaankin voinut itse viedä maalit veistämölle ja pyytää käyttämään niitä. Keski-Euroopan nettikaupoistahan pystyy tilaamaan Suomeen Suomessa kiellettyjä maaleja. Hän olisi tietysti silloin rikkonut lakia, mutta nyt hän oletti, että veistämö rikkoo lakia erikseen sopimatta tai on edes kykynevä valitsemaan maalin vuoden yhtämittaiseen valtamerikisaan, jossa maalinvalinta on yksi tärkeimmistä valinnoista menestyksen kannalta. Tai paremminkin ilmeisesti hän ei tuntenut Suomen lainsäädäntöä myrkkymaaleista.

Joakim1 kirjoitti:

Suomessa on kielletty saattaa markkinoille suurta osaa Keski-Euroopassa käytetyille myrkkymaaleille. Siis on laitonta maahantuoda noita maaleja. Kyse ei siis suoranaisesti ole työsuojelumääräyksistä, vaikka ilmeisesti se on kieltojen osasyy.

Toinen merkittävä syy on siinä, että hyväksyntä maksaa. Kysyin muutama vuosi sitten METSin International-maalin osastolla, miksi heidän hyvin laajasta myrkkymaalivalikoimasta vain murto-osa on Suomessa sallittuja. Osalle ei saisi hyväksyntää ja osalla saisi, mutta se ei ole taloudellisesti järkevää suurten kustannusten ja pienen menekin johdosta.

Tapio olisi varmaankin voinut itse viedä maalit veistämölle ja pyytää käyttämään niitä. Keski-Euroopan nettikaupoistahan pystyy tilaamaan Suomeen Suomessa kiellettyjä maaleja. Hän olisi tietysti silloin rikkonut lakia, mutta nyt hän oletti, että veistämö rikkoo lakia erikseen sopimatta tai on edes kykynevä valitsemaan maalin vuoden yhtämittaiseen valtamerikisaan, jossa maalinvalinta on yksi tärkeimmistä valinnoista menestyksen kannalta. Tai paremminkin ilmeisesti hän ei tuntenut Suomen lainsäädäntöä myrkkymaaleista.

Lue lisää

Olisiko oikeasti ollut rikollista maalata Asterian pohja myrkkymaalilla, jonka käyttö Suomessa on kiellettyä? Nythän venettä ei vieläkään ole käytetty (laskettu veteen) Suomessa. Sekin tuntuu oudolta, että esim. useissa SVB:n maaleissa on käyttörajoitukset Suomeen, Hollantiin, Belgiaan (tarkoitetaanko tässä makean veden alueita?), mutta samat rajoitukset eivät koske esim. Ruotsia, Tanskaa tai Viroa:
"You are not allowed to use these antifoulings in the Netherlands, in Belgium and Finland."

not.allowed kirjoitti:

Olisiko oikeasti ollut rikollista maalata Asterian pohja myrkkymaalilla, jonka käyttö Suomessa on kiellettyä? Nythän venettä ei vieläkään ole käytetty (laskettu veteen) Suomessa. Sekin tuntuu oudolta, että esim. useissa SVB:n maaleissa on käyttörajoitukset Suomeen, Hollantiin, Belgiaan (tarkoitetaanko tässä makean veden alueita?), mutta samat rajoitukset eivät koske esim. Ruotsia, Tanskaa tai Viroa:
"You are not allowed to use these antifoulings in the Netherlands, in Belgium and Finland."

Lue lisää

Alkuvuodesta puhuin Lontoon venenäyttelyssä Coppercoatin valmistajan kanssa. Tuotehan on epoksilakkaa, johon ennen käyttöä sekoitetaan kuparijauhetta. Kestoa lupasivat vähintäin 10 vuotta kertakäsittelyllä. Valmistaja kertoi tuotteen olevan erityisen suosittu RTW veneissä, suolaisilla merillä kun kasvusto on voimakkaampaa, kuin kotoisilla murtovesillä. Kysymykseeni, onko tuote hyväksytty käyttöön vastaus oli, että EU hyväksyntä on, mutta kysyessäni suomalaista hyväksyntää vastaus meni selittelyksi. Ja oikeasti ei tuollainen tuote, jossa kuparipitoisuus on 80% luokkaa, voi saada hyväksyntää Suomessa. Ilmeisesti hyväksyntä heilläkin perustui siihen, että epoksi ja kuparijauhe myydään erikseen, eikä he voi estää jos asiakas ne sekoittaa ja maalaa veneen pohjansa sillä.
Itämeren puhtaus on jokaiselle purjehtijalle toki tärkeä asia ja hyvä että päästöjä valvotaan. Ihan varma en kuitenkaan ole, onko nykyinenkään menetelmä, jossa antifoulingit ainakin osittain uusitaan vuosittain, ympäristöystävällisin tapa hoitaa veneen pohjan suojaus. Telakointialueille kohdistuu melkoinen pistekuormitus, joka ei ole hyvä sekään. Coppercoatin tapainen pitkäaikainen suoja, ja mieluummin myrkytön vaihtoehto voisi tuosta näkökulmasta olla parempi.
Tapiota ei nämä spekuloinnit auta. Ymmärrettävää on, että lähtövalmisteluissa on kiire, eikä jokaista yksityiskohtaa ehdi itse selvittämään ja valvomaan. Pakko on pystyä luottamaan valittuihin yhteistyökumppaneihin ja heidän asiantuntemukseensa.
Pienet vastoinkäymiset ovat niitä, jotka tuollaisista matkoista tekevät ikimuistoisia, toivottavasti Tapiolla kärsivällisyys ja huumori riittää ja matka jatkuu loppuun saakka.

not.allowed kirjoitti:

Olisiko oikeasti ollut rikollista maalata Asterian pohja myrkkymaalilla, jonka käyttö Suomessa on kiellettyä? Nythän venettä ei vieläkään ole käytetty (laskettu veteen) Suomessa. Sekin tuntuu oudolta, että esim. useissa SVB:n maaleissa on käyttörajoitukset Suomeen, Hollantiin, Belgiaan (tarkoitetaanko tässä makean veden alueita?), mutta samat rajoitukset eivät koske esim. Ruotsia, Tanskaa tai Viroa:
"You are not allowed to use these antifoulings in the Netherlands, in Belgium and Finland."

Lue lisää

Jos biosidivalmistetta ei ole hyväksytty ko. maahan, sitä ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää.

"Biosidivalmisteita ei saa asettaa saataville markkinoilla tai
käyttää, ellei niille ole annettu tämän asetuksen mukaista lupaa."
https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:167:0001:0123:FI:PDF

Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Aivan yksiselitteistä on, ettei siis hyväksymätöntä maalia saa laittaa Suomessa veneen pohjaan täysin riippumatta siitä käytetäänkö venettä Suomessa.

Suomesta ei siis lähtökohtaisesti saa hyväksymättömiä maaleja sen enempää kuluttajat kuin ammattilaiset. Ulkomaiset nettikaupat eivät aina ole niin tarkkoja, vaan myyvät mitä tilataan. SVB:llä lukee punaisella usean maalin kohdalla, ettei niitä voi lähettää Suomeen, mutta kyllä tuolta moni kuitenkin niitä tilaa ja saa Suomeen. Tiedä sitten onko tilaaja vai SVB se suurempi rikollinen.

Joakim1 kirjoitti:

Jos biosidivalmistetta ei ole hyväksytty ko. maahan, sitä ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää.

"Biosidivalmisteita ei saa asettaa saataville markkinoilla tai
käyttää, ellei niille ole annettu tämän asetuksen mukaista lupaa."
https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:167:0001:0123:FI:PDF

Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Aivan yksiselitteistä on, ettei siis hyväksymätöntä maalia saa laittaa Suomessa veneen pohjaan täysin riippumatta siitä käytetäänkö venettä Suomessa.

Suomesta ei siis lähtökohtaisesti saa hyväksymättömiä maaleja sen enempää kuluttajat kuin ammattilaiset. Ulkomaiset nettikaupat eivät aina ole niin tarkkoja, vaan myyvät mitä tilataan. SVB:llä lukee punaisella usean maalin kohdalla, ettei niitä voi lähettää Suomeen, mutta kyllä tuolta moni kuitenkin niitä tilaa ja saa Suomeen. Tiedä sitten onko tilaaja vai SVB se suurempi rikollinen.

Lue lisää

No vaikea on ymmärtää, ettei ulkomaille rahdattavan veneen pohjaan saisikaan laittaa kohdemaassa sallittua maalia. Maaleja koskevat määräykset on kai tehty Itämeren suojelemiseksi eikä työturvallisuuden takia? Toisekseen on vaikea ymmärtää, miksi veneveistämö ei ilmoittanut asiakkaalleen (Tapiolle), ettei se toiminutkaan asiakkaan tilauksen mukaisesti. Jos oli tilattu esim. runsaasti kuparia sisältävä maali valtamerikilpailuun ja sen sijaan asiakasta kuulematta käyttiinkin jotain sisä- tai murtovesille tarkoitettua maalia, onko se enää pelkkää byrokratiaa?

not.allowed kirjoitti:

No vaikea on ymmärtää, ettei ulkomaille rahdattavan veneen pohjaan saisikaan laittaa kohdemaassa sallittua maalia. Maaleja koskevat määräykset on kai tehty Itämeren suojelemiseksi eikä työturvallisuuden takia? Toisekseen on vaikea ymmärtää, miksi veneveistämö ei ilmoittanut asiakkaalleen (Tapiolle), ettei se toiminutkaan asiakkaan tilauksen mukaisesti. Jos oli tilattu esim. runsaasti kuparia sisältävä maali valtamerikilpailuun ja sen sijaan asiakasta kuulematta käyttiinkin jotain sisä- tai murtovesille tarkoitettua maalia, onko se enää pelkkää byrokratiaa?

Lue lisää

Sisävesillä ei saa käyttää Suomessa mitään myrkkymaalia.

Miten Suomessa voi laillisesti maalata maalilla, jota ei saa tuoda edes maahan? Venehän lienee rekisteröity Suomeen, ainakin siinä on Suomen lippu ja suomalaisten seurojen tarroja, joten kyllä se on Suomeen toimitettukin, vaikka käyttö olisi, ainakin alussa, valtamerellä.

Tapion selonteosta ymmärsin, ettei Tapio ollut mitenkään tarkemmin määritellyt millaisen maalin haluaa. Tietysti oli selvää, että vene lähtee GGR-kisaan. En minä ainakaan jättäisi telakalle vastuuta maalinvalinnasta ellen tietäisi juuri tuolta tulleen hyvin pärjääviä veneitä vastaaviin kisoihin. VDH on kotoisin valtamerikilpailun mekasta, joten siellä varmasti olisi osaavia telakoita, mutta miten niitä Suomessa olisi?

Veneenpohja ei mennyt Suomessa veteen, se olisi voinut olla vain restauroitava kulttuurihistoriallinen entisöitävä rakennuskohde joita saa maalata ainakin lyijymaalilla.
Tai sitten maali ja sen kuparijauhe olisi pitänyt tuoda maahan eri purkeissa, ja maalin sekoittamisen jälkeen veneen pohjan olis voinut maalata Ranskan Helsingin suurlähetystön pihalla koska se on Ranskan alue, tai sitten pohja olisi pitänyt jättää maalaamatta ja maalata se vasta Ranskassa.

Kulttuurihistoriallisen rakennuskohteen restauroinnissa saa käyttää lyijyvalkoista.
Veneessä lyijyköli mutta ei lyijymaali. Pronssisia ja kuparisia osia muttei kuparimaalia. Kupari melko jalona metallina voisi syövyttää muita metalleja

Joakim1 kirjoitti:

Sisävesillä ei saa käyttää Suomessa mitään myrkkymaalia.

Miten Suomessa voi laillisesti maalata maalilla, jota ei saa tuoda edes maahan? Venehän lienee rekisteröity Suomeen, ainakin siinä on Suomen lippu ja suomalaisten seurojen tarroja, joten kyllä se on Suomeen toimitettukin, vaikka käyttö olisi, ainakin alussa, valtamerellä.

Tapion selonteosta ymmärsin, ettei Tapio ollut mitenkään tarkemmin määritellyt millaisen maalin haluaa. Tietysti oli selvää, että vene lähtee GGR-kisaan. En minä ainakaan jättäisi telakalle vastuuta maalinvalinnasta ellen tietäisi juuri tuolta tulleen hyvin pärjääviä veneitä vastaaviin kisoihin. VDH on kotoisin valtamerikilpailun mekasta, joten siellä varmasti olisi osaavia telakoita, mutta miten niitä Suomessa olisi?

Lue lisää

Et sitten ymmärtänyt kovin hyvin Tapion selontekoa. En tiedä, oliko maalin tarkka tyyppi annettu, mutta nimenomaan oli speksattu valtamerillä käytettävä maaliversio. Ja sellaistahan ei pohjaan laitettu, eikä muutoksesta Tapiolta kysytty.

niinsemeni kirjoitti:

Et sitten ymmärtänyt kovin hyvin Tapion selontekoa. En tiedä, oliko maalin tarkka tyyppi annettu, mutta nimenomaan oli speksattu valtamerillä käytettävä maaliversio. Ja sellaistahan ei pohjaan laitettu, eikä muutoksesta Tapiolta kysytty.

Lue lisää

Tapio sanoo, että oli pyytänyt "mahdollisimman myrkyllisen maalin kilpailu- ja valtameriolosuhteisiin". Siis ei sano, että käyttäkää tietyn maalimerkin tiettyä tuotetta, vaan jättänyt valinnan telakalle. Telakka "yllättäin" on noudattanut lakia ja laittanut pohjaan maalin, joka on laillinen Suomessa. Ei ole kerrottu mikä se maali oli ja oliko se Suomessa sallittu myös kuluttajille ja oliko se edes niistä myrkyllisimmistä päästä.

Olisi ehdottomasti pitänyt valita maali itse. Myrkyllisyyden lisäksi tietysti oleellista on myös pohjan sileys. Lienee melko triviaalia selvittää mitä maaleja menestyneet pitkien kisojen purjehtijat ovat käyttäneet. Tietysti olisi pitänyt myös kysyä mitä maalia on laitettu.

Joakim1 kirjoitti:

Tapio sanoo, että oli pyytänyt "mahdollisimman myrkyllisen maalin kilpailu- ja valtameriolosuhteisiin". Siis ei sano, että käyttäkää tietyn maalimerkin tiettyä tuotetta, vaan jättänyt valinnan telakalle. Telakka "yllättäin" on noudattanut lakia ja laittanut pohjaan maalin, joka on laillinen Suomessa. Ei ole kerrottu mikä se maali oli ja oliko se Suomessa sallittu myös kuluttajille ja oliko se edes niistä myrkyllisimmistä päästä.

Olisi ehdottomasti pitänyt valita maali itse. Myrkyllisyyden lisäksi tietysti oleellista on myös pohjan sileys. Lienee melko triviaalia selvittää mitä maaleja menestyneet pitkien kisojen purjehtijat ovat käyttäneet. Tietysti olisi pitänyt myös kysyä mitä maalia on laitettu.

Lue lisää

"Mahdollisimman myrkyllinen valtameriolosuhteisiin" on kyllä melko selkeä spesifikaatio. Missään tapauksessa se ei tarkoita mitään Suomessa sallittua. Maaliahan ei olisi täällä käytetty, eikä sen enempää tuotu markkinoille, missä siis laittomuus? Taisi vain jäädä muiden kiireiden alle se hankinta. Mitä muuten olisivat sellaiset pitkät kisat, joita olisi referenssinä voinut käyttää. Pitkiähän kyllä on, muttei pitkäkestoisuudeltaan mitään GGR:n kertaluokkaa olevia. Iso ero on jo veneiden nopeudessa, kovaan virtaukseen kun ei läheskään yhtä hyvin eliöt tartu. Rupuisinkin maalipinta olisi sentään sata kertaa parempi kuin hanhenkaulojen peittämä pohja.

Olisi pitänyt tietenkin kysyä, mitä on laitettu, mutta vielä enemmän telakan olisi pitänyt oma-alotteisesti kertoa, että pohjassa on sitä mitä lähikaupasta sai. Olisihan pohjan voinut maalata sitten sillä, mitä ranskalaisesta lähikaupasta saa.

Eihän tuollainen telakka ole mistään kotoisin joka ei ole kiinnostunut niistä maaleista pätkän vertaa vaikka tietävät maalaavansa venettä maailmanympärikilpailuun valtamerille DD

niinsemeni kirjoitti:

"Mahdollisimman myrkyllinen valtameriolosuhteisiin" on kyllä melko selkeä spesifikaatio. Missään tapauksessa se ei tarkoita mitään Suomessa sallittua. Maaliahan ei olisi täällä käytetty, eikä sen enempää tuotu markkinoille, missä siis laittomuus? Taisi vain jäädä muiden kiireiden alle se hankinta. Mitä muuten olisivat sellaiset pitkät kisat, joita olisi referenssinä voinut käyttää. Pitkiähän kyllä on, muttei pitkäkestoisuudeltaan mitään GGR:n kertaluokkaa olevia. Iso ero on jo veneiden nopeudessa, kovaan virtaukseen kun ei läheskään yhtä hyvin eliöt tartu. Rupuisinkin maalipinta olisi sentään sata kertaa parempi kuin hanhenkaulojen peittämä pohja.

Olisi pitänyt tietenkin kysyä, mitä on laitettu, mutta vielä enemmän telakan olisi pitänyt oma-alotteisesti kertoa, että pohjassa on sitä mitä lähikaupasta sai. Olisihan pohjan voinut maalata sitten sillä, mitä ranskalaisesta lähikaupasta saa.

Lue lisää

Yhtä hyvin olisi pelin menetyksen havaitessaan voinut muistella spesifioineensa "tehkää minulle vene joka voittaa". Näin vastuu kaikesta muustakin olisi kätevästi ulkoistettu.

niinsemeni kirjoitti:

"Mahdollisimman myrkyllinen valtameriolosuhteisiin" on kyllä melko selkeä spesifikaatio. Missään tapauksessa se ei tarkoita mitään Suomessa sallittua. Maaliahan ei olisi täällä käytetty, eikä sen enempää tuotu markkinoille, missä siis laittomuus? Taisi vain jäädä muiden kiireiden alle se hankinta. Mitä muuten olisivat sellaiset pitkät kisat, joita olisi referenssinä voinut käyttää. Pitkiähän kyllä on, muttei pitkäkestoisuudeltaan mitään GGR:n kertaluokkaa olevia. Iso ero on jo veneiden nopeudessa, kovaan virtaukseen kun ei läheskään yhtä hyvin eliöt tartu. Rupuisinkin maalipinta olisi sentään sata kertaa parempi kuin hanhenkaulojen peittämä pohja.

Olisi pitänyt tietenkin kysyä, mitä on laitettu, mutta vielä enemmän telakan olisi pitänyt oma-alotteisesti kertoa, että pohjassa on sitä mitä lähikaupasta sai. Olisihan pohjan voinut maalata sitten sillä, mitä ranskalaisesta lähikaupasta saa.

Lue lisää

Maaliahan käytettiin Suomessa eli pohja maalattiin Suomessa. Kyse ei ole veneen käytöstä, vaan maalin käytöstä. Kyllä Suomessa saa purjehtia veneellä, jossa on muualla maalattu Suomessa kielletyllä maalilla.

Jos maalia ei saa Suomessa saattaa markkinoille, sitä ei Suomesta laillisesti saa. Eli sitä ei ole maalikaupoissa eikä maahantuoja sitä suostu tilaamaan pyydettäessä. Telakka ei siis voi maalata muuta kuin Suomessa sallituilla maaleilla ellei sitten käytä hyväkseen ulkomaisten nettikauppojen lepsua asennetta sääntöihin ja samalla varmasti itsekin riko lakia.

Edelleenkään ei ole kerrottu mitä maalia pohjassa on. Suomessa on sallittuna, tosin vain ammattilaisille eli ko. telakallekin, myös valtamerelle tarkoitettuja maaleja. Niillä maalataan varmasti Suomessa tehdyt risteilijät ja muut valtamerelle tarkoitetut alukset. Sen sijaan listalta puuttuu moni kilpapurjehdukseen suunnattu valtamerelle tarkoitettu maali. Vaikkapa VC17m, VC Offshore ja coppercoat.

Ammattilaislistalta löytyy esimerkiksi muutama tässä testissä hyvin pärjännyt maali:
http://www.pacificpaintandfibreglass.com.au/wp-content/uploads/2015/09/Cruising-Helmsman-Article-November-2014.pdf

niinsemeni kirjoitti:

"Mahdollisimman myrkyllinen valtameriolosuhteisiin" on kyllä melko selkeä spesifikaatio. Missään tapauksessa se ei tarkoita mitään Suomessa sallittua. Maaliahan ei olisi täällä käytetty, eikä sen enempää tuotu markkinoille, missä siis laittomuus? Taisi vain jäädä muiden kiireiden alle se hankinta. Mitä muuten olisivat sellaiset pitkät kisat, joita olisi referenssinä voinut käyttää. Pitkiähän kyllä on, muttei pitkäkestoisuudeltaan mitään GGR:n kertaluokkaa olevia. Iso ero on jo veneiden nopeudessa, kovaan virtaukseen kun ei läheskään yhtä hyvin eliöt tartu. Rupuisinkin maalipinta olisi sentään sata kertaa parempi kuin hanhenkaulojen peittämä pohja.

Olisi pitänyt tietenkin kysyä, mitä on laitettu, mutta vielä enemmän telakan olisi pitänyt oma-alotteisesti kertoa, että pohjassa on sitä mitä lähikaupasta sai. Olisihan pohjan voinut maalata sitten sillä, mitä ranskalaisesta lähikaupasta saa.

Lue lisää

Kiire oli mutta silloinhan pitää nimenomaan ottaa asioista selvää etukäteen! Vaikka vene saatiin varusteltua viime tipassa, Tapio ja hänen tukiryhmänsä tiesivät varmaan tiesivät lähdöstään ainakin yli vuoden etukäteen. Siinä ajassa varmaan ehtii selvittää mikä maali on paras pohjaan. Merkin pystyy selvittämään yhdessä tunnissa muutamalla nettihaulla tai puhelinsoitolla oikeille ihmiselle. Ja tilata/tilauttaa se jo valmiiksi telakalle. Miksi jättää noin tärkeä asia ulkopuolisen hoitoon? Sama kaikessa muussakin, voihan parhaat paneeliasennukset, genusysteemit yms. selvittää etukäteen. Ei kai niitä sitten kannata vasta ruveta miettimään kun vene on valmistumassa ja lähtö edessä?

Joakim1 kirjoitti:

Maaliahan käytettiin Suomessa eli pohja maalattiin Suomessa. Kyse ei ole veneen käytöstä, vaan maalin käytöstä. Kyllä Suomessa saa purjehtia veneellä, jossa on muualla maalattu Suomessa kielletyllä maalilla.

Jos maalia ei saa Suomessa saattaa markkinoille, sitä ei Suomesta laillisesti saa. Eli sitä ei ole maalikaupoissa eikä maahantuoja sitä suostu tilaamaan pyydettäessä. Telakka ei siis voi maalata muuta kuin Suomessa sallituilla maaleilla ellei sitten käytä hyväkseen ulkomaisten nettikauppojen lepsua asennetta sääntöihin ja samalla varmasti itsekin riko lakia.

Edelleenkään ei ole kerrottu mitä maalia pohjassa on. Suomessa on sallittuna, tosin vain ammattilaisille eli ko. telakallekin, myös valtamerelle tarkoitettuja maaleja. Niillä maalataan varmasti Suomessa tehdyt risteilijät ja muut valtamerelle tarkoitetut alukset. Sen sijaan listalta puuttuu moni kilpapurjehdukseen suunnattu valtamerelle tarkoitettu maali. Vaikkapa VC17m, VC Offshore ja coppercoat.

Ammattilaislistalta löytyy esimerkiksi muutama tässä testissä hyvin pärjännyt maali:
http://www.pacificpaintandfibreglass.com.au/wp-content/uploads/2015/09/Cruising-Helmsman-Article-November-2014.pdf

Lue lisää

Nyt menee jo ihme juridiikan tulkinnan puolelle. Markkinoille tuominen tarkoittaa kyllä sitä, ettei maahntuojaksi voi ruveta. Maalien hallussapito ei missään tapauksessa ole kriminalisoitua. Kuluttajille ja "ammattimaiseen käyttöön" olevilla maaleilla on se ero, että toisia saa maalata vain ammattilainen, kohteena voi olla se sama vene täysin laillisesti. Nettikauppa voi lepsuilla siis siltä osin, että myy yksityishenkilölle maalia, jota saisi myydä vain yritykselle.

se.ero.on.siinä kirjoitti:

Nyt menee jo ihme juridiikan tulkinnan puolelle. Markkinoille tuominen tarkoittaa kyllä sitä, ettei maahntuojaksi voi ruveta. Maalien hallussapito ei missään tapauksessa ole kriminalisoitua. Kuluttajille ja "ammattimaiseen käyttöön" olevilla maaleilla on se ero, että toisia saa maalata vain ammattilainen, kohteena voi olla se sama vene täysin laillisesti. Nettikauppa voi lepsuilla siis siltä osin, että myy yksityishenkilölle maalia, jota saisi myydä vain yritykselle.

Lue lisää

Lainasin aiemmin suoraan lakitekstistä kohda, jossa selkeästi kiellettiin myös käyttö, siis ko. tapauksessa maalaaminen. Vaikea ymmärtää miten hallussapitokaan onnistuisi lakia rikkomatta, mutta ei sillä ole väliä, kun maalaaminen on kuitenkin kiellettyä.

Se pohjan maalannuthan oli ammattilainen ja saa tietysti hankkia ammattilaisille tarkoitettuja maaleja. En usko, että VDH ja samaa maalia käyttänyt Uku käyttivät mitään maalia tuolta ammattilaislistaltakaan.

Tosin myös Ukulla oli pahasti likainen pohja. Ehkä maalia tärkeämpi juttu onkin pohjan säännöllinen puhdistus? Tapiohan kertoi, ettei ole tehnyt mitään pohjalla sitten päiväntasaajan. Tuosta taitaa olla reilut 2 kk. Tuskin VDH on jättänyt pohjaa täysin huomiotta noin pitkäksi ajaksi. Ei Suomessakaan pohja ole kisakunnossa 2 kk jälkeen, jos sille ei mitään tee, vaikka käyttäisi "valtamerimyrkkyjä". Vähintäänkiin limaa on kertynyt pohjaan.

Joakim1 kirjoitti:

Lainasin aiemmin suoraan lakitekstistä kohda, jossa selkeästi kiellettiin myös käyttö, siis ko. tapauksessa maalaaminen. Vaikea ymmärtää miten hallussapitokaan onnistuisi lakia rikkomatta, mutta ei sillä ole väliä, kun maalaaminen on kuitenkin kiellettyä.

Se pohjan maalannuthan oli ammattilainen ja saa tietysti hankkia ammattilaisille tarkoitettuja maaleja. En usko, että VDH ja samaa maalia käyttänyt Uku käyttivät mitään maalia tuolta ammattilaislistaltakaan.

Tosin myös Ukulla oli pahasti likainen pohja. Ehkä maalia tärkeämpi juttu onkin pohjan säännöllinen puhdistus? Tapiohan kertoi, ettei ole tehnyt mitään pohjalla sitten päiväntasaajan. Tuosta taitaa olla reilut 2 kk. Tuskin VDH on jättänyt pohjaa täysin huomiotta noin pitkäksi ajaksi. Ei Suomessakaan pohja ole kisakunnossa 2 kk jälkeen, jos sille ei mitään tee, vaikka käyttäisi "valtamerimyrkkyjä". Vähintäänkiin limaa on kertynyt pohjaan.

Lue lisää

Onko veneen pohjamaalin käyttöä käyttä sitä venettä, jossa maalia on, vai sillä maalaaminen. Koska perusteluna on maalin haitta vesieliöstölle, uskoisin oikeuden tulkitsevan käytöksi vasta veneen vedessä pitämisen. Markkinoille saattaminen taas tarkoittaisi selkeästi maalin maahnatuontia myyntitarkoituksessa, mikä taas ei tässä tapauksessa mitenkään päin tulkittuna olisi kyseessä. Hallussapidon mainitseminenkin on jo täyttä hölynpölyä.

Ukun ja VDH:n pohjat maalattiin molemmat LSO:ssa ja samalla sieltä ostetulla maalilla. Erona oli se, että Ukun pohjaan tuli kaksi kerrosta, VDH:n pohjaan kolme. Ja kolmanteen kerrokseen lisättiin kuparijauhetta, joka siis teki sen eron. VDH on välillä katsonut laidan yli ja todennut muutamia hanhenkauloja vesirajan tienoilla. Muutamalle muulle, joilla eliöstöä on, pohjan kunto oli täysi yllätys. Eihän kaikilla ole edes maskia ja räpylöitä, joita ilman pohjatyöt vedessä ovat aika mahdottomia.

Kaikki tämä tieto olisi luettavissa GGR-sivuilta, ettei tarvitsisi besserwisseröidä oletuksilla.

lesserwisser kirjoitti:

Onko veneen pohjamaalin käyttöä käyttä sitä venettä, jossa maalia on, vai sillä maalaaminen. Koska perusteluna on maalin haitta vesieliöstölle, uskoisin oikeuden tulkitsevan käytöksi vasta veneen vedessä pitämisen. Markkinoille saattaminen taas tarkoittaisi selkeästi maalin maahnatuontia myyntitarkoituksessa, mikä taas ei tässä tapauksessa mitenkään päin tulkittuna olisi kyseessä. Hallussapidon mainitseminenkin on jo täyttä hölynpölyä.

Ukun ja VDH:n pohjat maalattiin molemmat LSO:ssa ja samalla sieltä ostetulla maalilla. Erona oli se, että Ukun pohjaan tuli kaksi kerrosta, VDH:n pohjaan kolme. Ja kolmanteen kerrokseen lisättiin kuparijauhetta, joka siis teki sen eron. VDH on välillä katsonut laidan yli ja todennut muutamia hanhenkauloja vesirajan tienoilla. Muutamalle muulle, joilla eliöstöä on, pohjan kunto oli täysi yllätys. Eihän kaikilla ole edes maskia ja räpylöitä, joita ilman pohjatyöt vedessä ovat aika mahdottomia.

Kaikki tämä tieto olisi luettavissa GGR-sivuilta, ettei tarvitsisi besserwisseröidä oletuksilla.

Lue lisää

Linkkaamani lain määritelmistä:
" ’käytöllä’ kaikkia biosidivalmisteen kanssa suoritettuja toimintoja, kuten varastointia, käsittelyä, sekoittamista ja käyttöä, lukuun ottamatta toimintoja, joiden tarkoituksena on
viedä biosidivalmiste tai käsitelty esine unionin ulkopuolelle;"

Siis ei saa varatoida, sekoittaa eikä käsitellä. Varastointi lienee sama kuin hallussapito. Käsittely taas sama kuin maalaus. Huomaa, että ko. laki ei koske vain maaleja vaan myös monia muita biosidivalmisteita.

Minä olen oman veneeni pohjan pessyt monta kertaa uiden, yleensä 2-5 kertaa kesässä. En ole koskaan käyttänyt siinä räpylöitä tai märkäpukua. Maskia joskus, joskus uimalaseja ja joskus en mitään noista, vaikka maski yleensä aina on veneessä ja räpylätkin omistan. En siis koe maskia kovinkaan hyödylliseksi ja varsinkaan räpylöitä en kaipaa. Snorklaussydyydellä ei yletä oleellisti pidemmälle kuin pää vedenpinnalla. Sukeltaessa taas ongelma on lyhyt työskentelyaika ja levontarve hengitystauoilla. Veden lämpötila on alimmillaan ollut 13 astetta. Vuosi sitten pesin pohjaa toista tuntia 29.9. Tuossa on mukana myös kölin pohjan pesu, syväys 2,0 m. Tuo 13 astetta ei tunnu edes pahalta, kun tekee ahkerasti töitä. Pois vedestä tultaessa sitten tulee horkka, joka kestää pari tuntia.

Vaikeaa siis hahmottaa miten pohjan pesu olisi mahdotonta tai edes kovin vaikeaa ilman räpylöitä ja maskia. Ja vielä vaikeampaa hahmottaa miksi noita ei olisi mukana, jos pohjatyöt jotenkin tuntuvat vaikeilta ilman noita.

Kisaan ei tulisi mieleenikään lähteä veneellä, jonka pohjaa ei ole pesty kuukauteen (no ehkä vielä kesäkuussa, jos vedet ovat olleet kylmiä). En siin ymmärrä miksi kisassa olevat eivät olisi pohjaasan pesseet tai ainakin tarkistaneet vähintään kuukauden välein. Pohjaa voi pestä myös uimatta auttavasti. Esimerkiksi hihnaa tai harjaa pohjan ali puolelta toiselle vetämällä.

Tai sitten tuolla subscrubberilla, joka tosin ei pese köliä ja peräsintä, mutta saattaisi pestä varsin suuren osan pitkäkölisen märkäpinta-alasta. Testeissä on todettu poistavan tehokkaasti liman ja muun kevyemmän, mutta ei näkinkenkiä jne. Tuota olisi siis pitänyt käyttää usein, jotta tiukempi kasvusto ei pääse kunnolla kiinni.

Joakim1 kirjoitti:

Linkkaamani lain määritelmistä:
" ’käytöllä’ kaikkia biosidivalmisteen kanssa suoritettuja toimintoja, kuten varastointia, käsittelyä, sekoittamista ja käyttöä, lukuun ottamatta toimintoja, joiden tarkoituksena on
viedä biosidivalmiste tai käsitelty esine unionin ulkopuolelle;"

Siis ei saa varatoida, sekoittaa eikä käsitellä. Varastointi lienee sama kuin hallussapito. Käsittely taas sama kuin maalaus. Huomaa, että ko. laki ei koske vain maaleja vaan myös monia muita biosidivalmisteita.

Minä olen oman veneeni pohjan pessyt monta kertaa uiden, yleensä 2-5 kertaa kesässä. En ole koskaan käyttänyt siinä räpylöitä tai märkäpukua. Maskia joskus, joskus uimalaseja ja joskus en mitään noista, vaikka maski yleensä aina on veneessä ja räpylätkin omistan. En siis koe maskia kovinkaan hyödylliseksi ja varsinkaan räpylöitä en kaipaa. Snorklaussydyydellä ei yletä oleellisti pidemmälle kuin pää vedenpinnalla. Sukeltaessa taas ongelma on lyhyt työskentelyaika ja levontarve hengitystauoilla. Veden lämpötila on alimmillaan ollut 13 astetta. Vuosi sitten pesin pohjaa toista tuntia 29.9. Tuossa on mukana myös kölin pohjan pesu, syväys 2,0 m. Tuo 13 astetta ei tunnu edes pahalta, kun tekee ahkerasti töitä. Pois vedestä tultaessa sitten tulee horkka, joka kestää pari tuntia.

Vaikeaa siis hahmottaa miten pohjan pesu olisi mahdotonta tai edes kovin vaikeaa ilman räpylöitä ja maskia. Ja vielä vaikeampaa hahmottaa miksi noita ei olisi mukana, jos pohjatyöt jotenkin tuntuvat vaikeilta ilman noita.

Kisaan ei tulisi mieleenikään lähteä veneellä, jonka pohjaa ei ole pesty kuukauteen (no ehkä vielä kesäkuussa, jos vedet ovat olleet kylmiä). En siin ymmärrä miksi kisassa olevat eivät olisi pohjaasan pesseet tai ainakin tarkistaneet vähintään kuukauden välein. Pohjaa voi pestä myös uimatta auttavasti. Esimerkiksi hihnaa tai harjaa pohjan ali puolelta toiselle vetämällä.

Tai sitten tuolla subscrubberilla, joka tosin ei pese köliä ja peräsintä, mutta saattaisi pestä varsin suuren osan pitkäkölisen märkäpinta-alasta. Testeissä on todettu poistavan tehokkaasti liman ja muun kevyemmän, mutta ei näkinkenkiä jne. Tuota olisi siis pitänyt käyttää usein, jotta tiukempi kasvusto ei pääse kunnolla kiinni.

Lue lisää

"joiden tarkoituksena on viedä biosidivalmiste tai käsitelty esine unionin ulkopuolelle;" Voiko tuota tuon selvemmin ilmaista. Ymmärtääkseni eteläinen pallonpuolisko on unionin ulkopuolella.

Liman pesu pohjasta harjalla pyyhkäisemällä on aivan toinen operaatio kuin tukasti kiinni olevien hanhenkaulojen poisto. Tapion ja omankin arvioni mukaan siihen menee pari päivää, ei pari tuntia. Olen minäkin usein pessyt pohjan uidessa, siinä ei ole mitään erikoista. Paljon tehokkaammin se vain sujuu räpylöiden ja maskin kanssa, kun näkee, mitä tekee ja liikkuminen nopeampaa samalla kun voimaa on enemmän käytettävissä.

lesserwisser kirjoitti:

"joiden tarkoituksena on viedä biosidivalmiste tai käsitelty esine unionin ulkopuolelle;" Voiko tuota tuon selvemmin ilmaista. Ymmärtääkseni eteläinen pallonpuolisko on unionin ulkopuolella.

Liman pesu pohjasta harjalla pyyhkäisemällä on aivan toinen operaatio kuin tukasti kiinni olevien hanhenkaulojen poisto. Tapion ja omankin arvioni mukaan siihen menee pari päivää, ei pari tuntia. Olen minäkin usein pessyt pohjan uidessa, siinä ei ole mitään erikoista. Paljon tehokkaammin se vain sujuu räpylöiden ja maskin kanssa, kun näkee, mitä tekee ja liikkuminen nopeampaa samalla kun voimaa on enemmän käytettävissä.

Lue lisää

Ranska ei ole EU:n olkopuolella ja vene lienee EU:hun rekisteröity. Kyse ei ollut valmisteen tai käsitellyn esineen viennistä muutenkaan, vaan siitä maalipurkin varastoinnista, sekoittamisesta ja maalaamisesta. Suomessa ei saa noita toimenpiteitä tehdä hyväksymättömillä myrkkymaaleilla.

Siis Suomessa ei voi myöskään valmistaa hyväksymättömällä myrkkymaalilla käsiteltyjä tuotteita eikä hyväksymättömiä myrkkymaaleja, vaikka ne olisikin tarkoitus myydä EU:n ulkopuolelle. Sen sijaan varmaankin Suomen kautta voi kuljettaa tai myydä EU:n ulkopuolelle muualla valmistettuja Suomessa hyväksymättömillä maaleilla käsiteltyjä tuotteita tai itse maalia.
Ei voi olla noin vaikeaa ymmärtää!

Ei ole omaa kokemusta hanhenkaulojen poistosta, mutta eiköhän niihinkin päde sama kuin kaikkeen muuhun kasvustoon. Poisto on helppoa, kun sen tekee ajoissa eikä vasta sitten kun pohja on umpeen kasvanut ja kaikki tiukasti kiinni.

Uiden olen poistanut myös näkinkenkiä puupalalla tai harjan muoviosalla hangaten. Olisihan se kova homma, jos koko pohjan on antanut niillä täyttyä ja vielä kiinnittyä tiukasti. Paljon helpompi ne on poistaa tiheästi silloin kun niitä tulee, yleensä elokuussa Suomessa.

Kyllä vedessä näkee ilman maskia, jos avaa silmät. Paremmin toki näkee maskin kanssa, mutta ei tuossa ko. hommassa oleellista eroa ole.

lesserwisser kirjoitti:

"joiden tarkoituksena on viedä biosidivalmiste tai käsitelty esine unionin ulkopuolelle;" Voiko tuota tuon selvemmin ilmaista. Ymmärtääkseni eteläinen pallonpuolisko on unionin ulkopuolella.

Liman pesu pohjasta harjalla pyyhkäisemällä on aivan toinen operaatio kuin tukasti kiinni olevien hanhenkaulojen poisto. Tapion ja omankin arvioni mukaan siihen menee pari päivää, ei pari tuntia. Olen minäkin usein pessyt pohjan uidessa, siinä ei ole mitään erikoista. Paljon tehokkaammin se vain sujuu räpylöiden ja maskin kanssa, kun näkee, mitä tekee ja liikkuminen nopeampaa samalla kun voimaa on enemmän käytettävissä.

Lue lisää

Pohjan pesu harjalla maissa(kin) on iso ja paskamainen homma. Vedessä uimalla kaikki vaikeusasteet lisääntyy.

Joakim1 kirjoitti:

Linkkaamani lain määritelmistä:
" ’käytöllä’ kaikkia biosidivalmisteen kanssa suoritettuja toimintoja, kuten varastointia, käsittelyä, sekoittamista ja käyttöä, lukuun ottamatta toimintoja, joiden tarkoituksena on
viedä biosidivalmiste tai käsitelty esine unionin ulkopuolelle;"

Siis ei saa varatoida, sekoittaa eikä käsitellä. Varastointi lienee sama kuin hallussapito. Käsittely taas sama kuin maalaus. Huomaa, että ko. laki ei koske vain maaleja vaan myös monia muita biosidivalmisteita.

Minä olen oman veneeni pohjan pessyt monta kertaa uiden, yleensä 2-5 kertaa kesässä. En ole koskaan käyttänyt siinä räpylöitä tai märkäpukua. Maskia joskus, joskus uimalaseja ja joskus en mitään noista, vaikka maski yleensä aina on veneessä ja räpylätkin omistan. En siis koe maskia kovinkaan hyödylliseksi ja varsinkaan räpylöitä en kaipaa. Snorklaussydyydellä ei yletä oleellisti pidemmälle kuin pää vedenpinnalla. Sukeltaessa taas ongelma on lyhyt työskentelyaika ja levontarve hengitystauoilla. Veden lämpötila on alimmillaan ollut 13 astetta. Vuosi sitten pesin pohjaa toista tuntia 29.9. Tuossa on mukana myös kölin pohjan pesu, syväys 2,0 m. Tuo 13 astetta ei tunnu edes pahalta, kun tekee ahkerasti töitä. Pois vedestä tultaessa sitten tulee horkka, joka kestää pari tuntia.

Vaikeaa siis hahmottaa miten pohjan pesu olisi mahdotonta tai edes kovin vaikeaa ilman räpylöitä ja maskia. Ja vielä vaikeampaa hahmottaa miksi noita ei olisi mukana, jos pohjatyöt jotenkin tuntuvat vaikeilta ilman noita.

Kisaan ei tulisi mieleenikään lähteä veneellä, jonka pohjaa ei ole pesty kuukauteen (no ehkä vielä kesäkuussa, jos vedet ovat olleet kylmiä). En siin ymmärrä miksi kisassa olevat eivät olisi pohjaasan pesseet tai ainakin tarkistaneet vähintään kuukauden välein. Pohjaa voi pestä myös uimatta auttavasti. Esimerkiksi hihnaa tai harjaa pohjan ali puolelta toiselle vetämällä.

Tai sitten tuolla subscrubberilla, joka tosin ei pese köliä ja peräsintä, mutta saattaisi pestä varsin suuren osan pitkäkölisen märkäpinta-alasta. Testeissä on todettu poistavan tehokkaasti liman ja muun kevyemmän, mutta ei näkinkenkiä jne. Tuota olisi siis pitänyt käyttää usein, jotta tiukempi kasvusto ei pääse kunnolla kiinni.

Lue lisää

"Minä olen oman veneeni pohjan pessyt monta kertaa uiden, yleensä 2-5 kertaa kesässä. En ole koskaan käyttänyt siinä räpylöitä tai märkäpukua. Maskia joskus, joskus uimalaseja ja joskus en mitään noista, vaikka maski yleensä aina on veneessä ja räpylätkin omistan. En siis koe maskia kovinkaan hyödylliseksi ja varsinkaan räpylöitä en kaipaa. "


Nyt tulee taas sellaista tekstiä että! Tällä menetelmällä ei pohjaa saa hinkattua puhtaaksi! Vertaa miten puhdistaisit avaruusaluksen ulkopintaa painottomassa tilassa.

Itse pesen pohjan sukeltaen. Vene on paikassa (laiturissa) jossa jalat yltää pohjaan kun pesen pohjaa. Varustus: pullopaketti veneen kannella, Interspiron (AGA) kokokasvo-osa päähän, pitkä letku pullopaketista kokokasvo-osaan. Märkäpuku, painovyö reilulla ylimääräisellä lyijymäärällä attä pysyy pohjassa. Räpylät jalassa, joskin niistä nyt ei ole niin paljon hyötyä kun jalat on pohjassa estämässä että harjaus työntää minut pois veneeltä. Olen kokeillut joskus pestä pohjan lilluen vain "väli)vedessä ja todennut sen mahdottomaksi, koska meillä on fysiikan lait (voima ja vastavoima).

Ilman maskia / uimalaseja et edes näe mitä olet pesemässä. Jos muuta väität olet katsellut liikaa televisiosta fiktiivisiä agenttielokuvia. Kokeilisit joskus edes uima-altaassa.

Scubari kirjoitti:

"Minä olen oman veneeni pohjan pessyt monta kertaa uiden, yleensä 2-5 kertaa kesässä. En ole koskaan käyttänyt siinä räpylöitä tai märkäpukua. Maskia joskus, joskus uimalaseja ja joskus en mitään noista, vaikka maski yleensä aina on veneessä ja räpylätkin omistan. En siis koe maskia kovinkaan hyödylliseksi ja varsinkaan räpylöitä en kaipaa. "


Nyt tulee taas sellaista tekstiä että! Tällä menetelmällä ei pohjaa saa hinkattua puhtaaksi! Vertaa miten puhdistaisit avaruusaluksen ulkopintaa painottomassa tilassa.

Itse pesen pohjan sukeltaen. Vene on paikassa (laiturissa) jossa jalat yltää pohjaan kun pesen pohjaa. Varustus: pullopaketti veneen kannella, Interspiron (AGA) kokokasvo-osa päähän, pitkä letku pullopaketista kokokasvo-osaan. Märkäpuku, painovyö reilulla ylimääräisellä lyijymäärällä attä pysyy pohjassa. Räpylät jalassa, joskin niistä nyt ei ole niin paljon hyötyä kun jalat on pohjassa estämässä että harjaus työntää minut pois veneeltä. Olen kokeillut joskus pestä pohjan lilluen vain "väli)vedessä ja todennut sen mahdottomaksi, koska meillä on fysiikan lait (voima ja vastavoima).

Ilman maskia / uimalaseja et edes näe mitä olet pesemässä. Jos muuta väität olet katsellut liikaa televisiosta fiktiivisiä agenttielokuvia. Kokeilisit joskus edes uima-altaassa.

Lue lisää

Kyllä ilman maskia näkee aivan tarpeeksi. Erottaa pestyn ja pesemättömän alueen jne. Ei näe terävästi mutta näkee. Uimahallissa uidessakin näkee aivan tarpeeksi. Pystyy seuraamaan pohjassa olevaa rataviivaa ja näkee päädyn tulosta varoittavan viivan.

Näköä tärkempää on tuntoaisti. Kädellä huomaa hyvin onko pohja puhdas vai ei. Rätin tai kädessä olevan harjankin kautta tuntee kohtuullisesti tuon. Limaa ei edes näe maskin kanssa tai ylösnostetusta veneestä (riippuu pohjan väristä), mutta sen tuntee.

Voimaa ei tarvitse kovin paljoa ja sitä saa tarvittaessa lisää pitämällä toisella kädellä kiinni kölistä tai peräsimestä. Vesirajan ja vajaan metrin siitä voi pestä fendarista tms. roikkuen, jolloin voimaa saa niin paljon kuin kädessä riittää puhtia. Harjalla pääsee pidemmällekin ja voimaa saa sen minkä harjanvarsi kestää vääntöä. Harjaan voi laittaa myös kellukkeen, joka tuottaa riittävän voiman. Viimeksi käytin tikasfendaria.

Pohjan keskiosaan saa painetta sillä, että ui kiinni pohjaan ja harjatessa työntää itseään pois. Kyllä siitä 80 kg kiihdyttämisestä voimaa tulee. Tosin ei pitkäksi aikaa, mutta ei tuolla pitkää aikaa voi työskennellä muutenkaan ilman happea. Tosin sinullahan oli välineet hapen saantiin, mikä tietysti vähintäänkin puolittaa tarvittavan työmäärän.

Kyllä noilla pohja on tullut puhtaaksi, mutta meneehän tuossa tosiaan tunnin verran ja raskasta liikuntaa se on.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä ilman maskia näkee aivan tarpeeksi. Erottaa pestyn ja pesemättömän alueen jne. Ei näe terävästi mutta näkee. Uimahallissa uidessakin näkee aivan tarpeeksi. Pystyy seuraamaan pohjassa olevaa rataviivaa ja näkee päädyn tulosta varoittavan viivan.

Näköä tärkempää on tuntoaisti. Kädellä huomaa hyvin onko pohja puhdas vai ei. Rätin tai kädessä olevan harjankin kautta tuntee kohtuullisesti tuon. Limaa ei edes näe maskin kanssa tai ylösnostetusta veneestä (riippuu pohjan väristä), mutta sen tuntee.

Voimaa ei tarvitse kovin paljoa ja sitä saa tarvittaessa lisää pitämällä toisella kädellä kiinni kölistä tai peräsimestä. Vesirajan ja vajaan metrin siitä voi pestä fendarista tms. roikkuen, jolloin voimaa saa niin paljon kuin kädessä riittää puhtia. Harjalla pääsee pidemmällekin ja voimaa saa sen minkä harjanvarsi kestää vääntöä. Harjaan voi laittaa myös kellukkeen, joka tuottaa riittävän voiman. Viimeksi käytin tikasfendaria.

Pohjan keskiosaan saa painetta sillä, että ui kiinni pohjaan ja harjatessa työntää itseään pois. Kyllä siitä 80 kg kiihdyttämisestä voimaa tulee. Tosin ei pitkäksi aikaa, mutta ei tuolla pitkää aikaa voi työskennellä muutenkaan ilman happea. Tosin sinullahan oli välineet hapen saantiin, mikä tietysti vähintäänkin puolittaa tarvittavan työmäärän.

Kyllä noilla pohja on tullut puhtaaksi, mutta meneehän tuossa tosiaan tunnin verran ja raskasta liikuntaa se on.

Lue lisää

"Vesirajan ja vajaan metrin siitä voi pestä fendarista tms. roikkuen, jolloin voimaa saa niin paljon kuin kädessä riittää puhtia. "

Joakim1 on näin todennut Newtonin olleen väärässä. ELi olet sitä mieltä, että StarWarsin "olkoon voima kanssasi" pätee paremmin kuin Newtonin lauseet.

Jos painat harjaa 20 N voimalla, mikäsinua vastustaa vapaassa vedessä vastaavalla voimalla vastasuuntaan, jotta pysyt paikallasi? Veneesi leveys taitaa olla noin 3,7 metriä ja pituus 10-11 metriä ja kölin syvyys 1,8 metriä. Et sitä alaa pysty pesemään fendarista roikkuen.

Oeltko koskaan sukeltanut silmät auki etelän suolaisissa merissä?

Scubari kirjoitti:

"Vesirajan ja vajaan metrin siitä voi pestä fendarista tms. roikkuen, jolloin voimaa saa niin paljon kuin kädessä riittää puhtia. "

Joakim1 on näin todennut Newtonin olleen väärässä. ELi olet sitä mieltä, että StarWarsin "olkoon voima kanssasi" pätee paremmin kuin Newtonin lauseet.

Jos painat harjaa 20 N voimalla, mikäsinua vastustaa vapaassa vedessä vastaavalla voimalla vastasuuntaan, jotta pysyt paikallasi? Veneesi leveys taitaa olla noin 3,7 metriä ja pituus 10-11 metriä ja kölin syvyys 1,8 metriä. Et sitä alaa pysty pesemään fendarista roikkuen.

Oeltko koskaan sukeltanut silmät auki etelän suolaisissa merissä?

Lue lisää

Veneeni leveys on 3,28 suurimmilaan, syväys 2,0 m.

Jos roikun fendarissa, tietysi se fendari estää minua uppoamasta. Fendari taas ei kosketa edes veteen, kun se on kiinni kaidetolpassa.

Vesirajan ja käden ulottovuuden verran fendarista roikkuen saa pestyä vähintään 80 cm saakka vesirajasta. Keskelle pohjaa jää siis pahimmillaan 1,6 m leveä kaistale, joka pitää hoitaa sukeltamalla tai 1,5 m pitkällä harjan varrella veneen vieressä uiden.

Jos en roiku missään voima tulee omasta kelluvuudesta ja jalkatyöstä tai itsensä työntämisestä pois pohjan läheltä. Keuhkot täynnä kelluvuus lienee 20 N luokkaa. Tuohan tulee 2 litran ilmamäärästä. Jaloilla polkemalla saa reilusti lisää. Saahan vesipalloilijakin rintakehän ja kädet pysymään veden päällä polkemalla.

Olen sukeltanut myös valtameressä silmät auki, mutta en kyllä ole siellä pohjaa pessyt.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä ilman maskia näkee aivan tarpeeksi. Erottaa pestyn ja pesemättömän alueen jne. Ei näe terävästi mutta näkee. Uimahallissa uidessakin näkee aivan tarpeeksi. Pystyy seuraamaan pohjassa olevaa rataviivaa ja näkee päädyn tulosta varoittavan viivan.

Näköä tärkempää on tuntoaisti. Kädellä huomaa hyvin onko pohja puhdas vai ei. Rätin tai kädessä olevan harjankin kautta tuntee kohtuullisesti tuon. Limaa ei edes näe maskin kanssa tai ylösnostetusta veneestä (riippuu pohjan väristä), mutta sen tuntee.

Voimaa ei tarvitse kovin paljoa ja sitä saa tarvittaessa lisää pitämällä toisella kädellä kiinni kölistä tai peräsimestä. Vesirajan ja vajaan metrin siitä voi pestä fendarista tms. roikkuen, jolloin voimaa saa niin paljon kuin kädessä riittää puhtia. Harjalla pääsee pidemmällekin ja voimaa saa sen minkä harjanvarsi kestää vääntöä. Harjaan voi laittaa myös kellukkeen, joka tuottaa riittävän voiman. Viimeksi käytin tikasfendaria.

Pohjan keskiosaan saa painetta sillä, että ui kiinni pohjaan ja harjatessa työntää itseään pois. Kyllä siitä 80 kg kiihdyttämisestä voimaa tulee. Tosin ei pitkäksi aikaa, mutta ei tuolla pitkää aikaa voi työskennellä muutenkaan ilman happea. Tosin sinullahan oli välineet hapen saantiin, mikä tietysti vähintäänkin puolittaa tarvittavan työmäärän.

Kyllä noilla pohja on tullut puhtaaksi, mutta meneehän tuossa tosiaan tunnin verran ja raskasta liikuntaa se on.

Lue lisää

Etelässä ei pohjaa voi tunnustella, pitää olla haskat, paita ja mieluummin housutkin. Joku perkele tekee pieniä haavoja. Helpoin on harjan sijan siikli.
Pesu on raskas homma eikä onnistu, jos vene pyöriiesim ankkurissa tuulessa.
Minulla pesussa siikli irrottaa Mille Solosta pienen kerroksenja sen myötä kasvuston.
Maski on välttämätön. Tai ei sittenkään, voihan koko homman tehdä vaikka hammasharjalla, mutta se on vaan niin hiton paljon helpompaa maskilla.

Joakim1 kirjoitti:

Ranska ei ole EU:n olkopuolella ja vene lienee EU:hun rekisteröity. Kyse ei ollut valmisteen tai käsitellyn esineen viennistä muutenkaan, vaan siitä maalipurkin varastoinnista, sekoittamisesta ja maalaamisesta. Suomessa ei saa noita toimenpiteitä tehdä hyväksymättömillä myrkkymaaleilla.

Siis Suomessa ei voi myöskään valmistaa hyväksymättömällä myrkkymaalilla käsiteltyjä tuotteita eikä hyväksymättömiä myrkkymaaleja, vaikka ne olisikin tarkoitus myydä EU:n ulkopuolelle. Sen sijaan varmaankin Suomen kautta voi kuljettaa tai myydä EU:n ulkopuolelle muualla valmistettuja Suomessa hyväksymättömillä maaleilla käsiteltyjä tuotteita tai itse maalia.
Ei voi olla noin vaikeaa ymmärtää!

Ei ole omaa kokemusta hanhenkaulojen poistosta, mutta eiköhän niihinkin päde sama kuin kaikkeen muuhun kasvustoon. Poisto on helppoa, kun sen tekee ajoissa eikä vasta sitten kun pohja on umpeen kasvanut ja kaikki tiukasti kiinni.

Uiden olen poistanut myös näkinkenkiä puupalalla tai harjan muoviosalla hangaten. Olisihan se kova homma, jos koko pohjan on antanut niillä täyttyä ja vielä kiinnittyä tiukasti. Paljon helpompi ne on poistaa tiheästi silloin kun niitä tulee, yleensä elokuussa Suomessa.

Kyllä vedessä näkee ilman maskia, jos avaa silmät. Paremmin toki näkee maskin kanssa, mutta ei tuossa ko. hommassa oleellista eroa ole.

Lue lisää

Yrität nyt olla paavillisempi kuin paavi itse noiden määräystesi kanssa. Edes suomalainen virkamies ei moiseen pysty. Tulkintasi ja lakipykälien mukaan unionin ulkopuolelle menevän veneen saa maalata, mutta sitä maalipurkkia ei saa maan rajojen sisäpuolella olla. Jokin mättää, ja pahasti. Kun on kyse vaikkapa niistä vastuslaskelmista, on auktoriteettisi varsin ehdoton. Mutta nyt on kyse jostain aivan muusta, etkä millään pysty tunnustamaan olleesi joskus väärässä.

tunnustajo kirjoitti:

Yrität nyt olla paavillisempi kuin paavi itse noiden määräystesi kanssa. Edes suomalainen virkamies ei moiseen pysty. Tulkintasi ja lakipykälien mukaan unionin ulkopuolelle menevän veneen saa maalata, mutta sitä maalipurkkia ei saa maan rajojen sisäpuolella olla. Jokin mättää, ja pahasti. Kun on kyse vaikkapa niistä vastuslaskelmista, on auktoriteettisi varsin ehdoton. Mutta nyt on kyse jostain aivan muusta, etkä millään pysty tunnustamaan olleesi joskus väärässä.

Lue lisää

Ei sitä EU:n ulkopuolellekaan menevää venettä saa Suomessa maalata Suomessa kielletyllä maalilla. Jos maali ei ole hyväksytty, sitä ei saa käyttää ja käyttö sisältää varastoinnin, sekoittamisen ja käsittelyn, joita kaikkia vaaditaan maalauksessa.

Tässä vielä tarkemmin esimerkiksi ammattilaisille vs. kuluttajille tarkoitettun tulkinnasta:
https://tukes.fi/kemikaalit/biosidit/biosidien-turvallinen-ja-kestava-kaytto/veneenpohjamaalien-kayton-rajoitukset

Tuon mukaan on myös varsin selvää, että ammattilaistuotteilla edes ammattilaiset eivät saa maalata veneitä. Tuossa myös sanotaan "Valmisteiden käyttö, esimerkiksi maalaus, maalin poisto, verkkojen pesu, ei saa aiheuttaa päästöjä ympäristöön." Siis selkeästikin "käyttö" sisältää maalauksen eikä rajoitu maalatun veneen käyttöön.

Ammattilaismaaleja saa myydä vain yli 20 l astioissa ja niillä saa maalata vain "suuria aluksia", jollainen 36-jalkainen purjevene ei taatusti ole. Yli 24 m Swan tai Baltic voisi jo kelvata.

Siis aiemmista kirjoituksistani poiketen ko. telakka ei olisi saanut käyttää edes Suomessa hyväksyttyjä ammattikäytön maaleja, vaan ainoastaan kuluttajalle hyväksyttyjä eli niitä samoja, joita saa ostaa venetarvikeliikkeistä.

Joakim1 kirjoitti:

Ei sitä EU:n ulkopuolellekaan menevää venettä saa Suomessa maalata Suomessa kielletyllä maalilla. Jos maali ei ole hyväksytty, sitä ei saa käyttää ja käyttö sisältää varastoinnin, sekoittamisen ja käsittelyn, joita kaikkia vaaditaan maalauksessa.

Tässä vielä tarkemmin esimerkiksi ammattilaisille vs. kuluttajille tarkoitettun tulkinnasta:
https://tukes.fi/kemikaalit/biosidit/biosidien-turvallinen-ja-kestava-kaytto/veneenpohjamaalien-kayton-rajoitukset

Tuon mukaan on myös varsin selvää, että ammattilaistuotteilla edes ammattilaiset eivät saa maalata veneitä. Tuossa myös sanotaan "Valmisteiden käyttö, esimerkiksi maalaus, maalin poisto, verkkojen pesu, ei saa aiheuttaa päästöjä ympäristöön." Siis selkeästikin "käyttö" sisältää maalauksen eikä rajoitu maalatun veneen käyttöön.

Ammattilaismaaleja saa myydä vain yli 20 l astioissa ja niillä saa maalata vain "suuria aluksia", jollainen 36-jalkainen purjevene ei taatusti ole. Yli 24 m Swan tai Baltic voisi jo kelvata.

Siis aiemmista kirjoituksistani poiketen ko. telakka ei olisi saanut käyttää edes Suomessa hyväksyttyjä ammattikäytön maaleja, vaan ainoastaan kuluttajalle hyväksyttyjä eli niitä samoja, joita saa ostaa venetarvikeliikkeistä.

Lue lisää

Huomasit kai, että huviveneisiin sallittiin myös ammattikäytön valmisteet. Erikseen sitten "vain ammattikäyttöön" olevat laivamaalit, joissa on se 20 l pakkauksen vähimmäiskokokin. Niitä huviveneisiin sallittuja ammattikäytön maaleja ei kuluttajalle kaupassa saa myydä.

En oikein ymmärrä resonointia, että Suomessa ei olisi voitu heti alusta laittaa kunnon pohjamaaleja päälle työsuojelu-, tuonti- tms määräysten takia. Toimittaessaan veneitä Baltic , Nautor ym. kaiketi heti pistävät kohdealueen myrkyt pohjaan, eikä väliaikaisesti mitään Itämeren litkuja ? Miksei tämä onnistunut Tapion kohdalla ?

Juuri näin. Tässä maalikeskustelussa tulee taas se vanha kunnon suomalainen sääntörakkaus ja niiden kaipuu esille. Jos on joku sääntö tai vain kuvitellaan sellaista niin sitten paasataan yli kaiken kuinka sitä on PAKKO noudattaa ja samalla heitetään omat aivot ja järkevä ajattelu narikkaan.

Ei nykyisissäkään Itämeren myrkkymaaleissa ole enää myrkkyjä. mutta Itämerellä kulkevissa isoissa laivoissa sitä on, ja laivat saastuttavat päästöillään ilmaa raskaasti.
Helsingin liikennesuunnittelun tuhonneiden Vihreiden tulevan lauantain ainoa puheenjohtajaehdokas tavoitettiin juuri lomailemassa Japanissa, hän lensi sinne suihkukoneella huvikseen.

Mä veikkaan, että keksitään robottiskrapaaja, joka etenee imukuppien varassa veneen pohjassa ja harjaa eliöt pois pohjasta.

Bossu kirjoitti:

Mä veikkaan, että keksitään robottiskrapaaja, joka etenee imukuppien varassa veneen pohjassa ja harjaa eliöt pois pohjasta.

Pohjasta saatava sato Hanhenkauloja ja muuta terveellistä ja hyvää ruokkisi miehistöä pitkän ajan.

Bossu kirjoitti:

Mä veikkaan, että keksitään robottiskrapaaja, joka etenee imukuppien varassa veneen pohjassa ja harjaa eliöt pois pohjasta.

Useita sellaisia on jo olemassa, tosin ei imukuppeja käyttäviä, vaan pyörillä liikkuvia. Hinta vaan on useita tuhansia euroja, mutta onhan tuollakin hinnalla hankinta veneseuroille mahdollinen, jos kestää sitä käyttöä useita vuosia. Tässä yksi esimerkki, joka maksaa Ruosissa 50 000 SEK: https://www.pbo.co.uk/news/first-underwater-drone-care-hull-44703

Tämä vaikuttaa mielenkiintoiselta, erityisesti GGR-purjehtijoille: https://www.youtube.com/watch?v=RJO6arSwzHs

Tuo ei ole kovin kallis ja puhdistus onnistuu purjehtiessa. Tosin kestää kauan, mutta eihän se ainkaan GGR:ssä haittaa. Kotisivu toimii heikosti, onkohan tuo vielä ostettavissa? Hinta näyttää olevan 80 USD. Mahtaakohan toimia eväkölin ja varsinkaan bulbin kanssa vai putsaako vain pohjan moderneista veneistä?

Olen ajatellut sellaista siilipukua ja sukellella siihen pukeutuneena veneen alla vasten veneen pohjaa ja köliä puhdistaen pohjan siten helpommalla.

Itämeten.ulkopuolelle tarkoitettujen myrkkymaalien pohdiskelijoille tiedoksi. Niitä ei saa Suomessa lailllsesti myydä, ehkä ei möskään maahan tuda, eikä netin kautta rsim .svb.de toimita.

Miten siis Nautor ja Baltic toimivat, kun toimittavat pursejaan ? Eivät ne kaiketi Itämeren antifoulingilla lähde täältä maailman merille ? Ja miksei Tapion telakka toiminut täysjärkisellä tavalla, ammattilaisia hekin ovat.

Eli siis siirtyisi stopin johdosta Chichester-luokkaan. Riittävätkö henk. voimat sen jälkeen homman loppuun saattamiseksi ?

GGR oli ottanut satelliittipuh.yhteyden Susieen ja kehottanut hakeutumaan suojasatamaan lähestyvän myrskyn takia. Susie noudatti ohjeita, joten hän on yhä kisassa mukana.
Tapio ei ehdi suojaan ja on varautunut myrskyyn. Istvan ilmeisesti aikoo suojasatamaan ennenkuin jatkaa Hobartiin.
Susie oli saanut tuuliperäsimensä kuntoon jo Hobartissa. Korjaus oli kestänyt 20 min. Ajankohtaiset tiedot kyllä löytyisivät GGR:n uutissivuilta.

yli60kn kirjoitti:

GGR oli ottanut satelliittipuh.yhteyden Susieen ja kehottanut hakeutumaan suojasatamaan lähestyvän myrskyn takia. Susie noudatti ohjeita, joten hän on yhä kisassa mukana.
Tapio ei ehdi suojaan ja on varautunut myrskyyn. Istvan ilmeisesti aikoo suojasatamaan ennenkuin jatkaa Hobartiin.
Susie oli saanut tuuliperäsimensä kuntoon jo Hobartissa. Korjaus oli kestänyt 20 min. Ajankohtaiset tiedot kyllä löytyisivät GGR:n uutissivuilta.

Lue lisää

Tuo GGR:n day by day sivu on kyllä niin sekava, ettei sieltä mitään löydä. Yritin katsoa ennen kuin kirjoitin tuon 20:41 viestin. Nyt uudelleen katsomalla sitten löysin kun tiesin paremmin mitä etsiä.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo GGR:n day by day sivu on kyllä niin sekava, ettei sieltä mitään löydä. Yritin katsoa ennen kuin kirjoitin tuon 20:41 viestin. Nyt uudelleen katsomalla sitten löysin kun tiesin paremmin mitä etsiä.

Lue lisää

Erikoista, että Istvan meni suojaan poukamaan, vaikka yhtä nopeasti olisi päässyt pysähdyspaikalle johtavan reitin alkuun saaren taakse suojaan aalloilta ja varmaan osin tuuliltakin. Ennusteen mukaan olisi ehtinyt poijulle ennen pahimpia tuulia.

Puoleltaöin (UTC) oli 20 mpk saaren kärkeen ja siitä 30 mpk poijulle. Siis 10 tunnin reissu ensin slööriä sitten sivutuulta.

Tuliko tästäkin "käsky" vai oliko oma valinta?

Joakim1 kirjoitti:

Tuo GGR:n day by day sivu on kyllä niin sekava, ettei sieltä mitään löydä. Yritin katsoa ennen kuin kirjoitin tuon 20:41 viestin. Nyt uudelleen katsomalla sitten löysin kun tiesin paremmin mitä etsiä.

Lue lisää

GGR:n facebook-sivusta kun tykkää, niin facebook-virtaan tulee uutisia sitä mukaa, kun niitä ilmestyy.

Joakim1 kirjoitti:

Erikoista, että Istvan meni suojaan poukamaan, vaikka yhtä nopeasti olisi päässyt pysähdyspaikalle johtavan reitin alkuun saaren taakse suojaan aalloilta ja varmaan osin tuuliltakin. Ennusteen mukaan olisi ehtinyt poijulle ennen pahimpia tuulia.

Puoleltaöin (UTC) oli 20 mpk saaren kärkeen ja siitä 30 mpk poijulle. Siis 10 tunnin reissu ensin slööriä sitten sivutuulta.

Tuliko tästäkin "käsky" vai oliko oma valinta?

Lue lisää

Olisi ollut Susielle väärin päästää Istvan vapaasti etenemään?

Joakim1 kirjoitti:

Erikoista, että Istvan meni suojaan poukamaan, vaikka yhtä nopeasti olisi päässyt pysähdyspaikalle johtavan reitin alkuun saaren taakse suojaan aalloilta ja varmaan osin tuuliltakin. Ennusteen mukaan olisi ehtinyt poijulle ennen pahimpia tuulia.

Puoleltaöin (UTC) oli 20 mpk saaren kärkeen ja siitä 30 mpk poijulle. Siis 10 tunnin reissu ensin slööriä sitten sivutuulta.

Tuliko tästäkin "käsky" vai oliko oma valinta?

Lue lisää

Ehkäpä Istvan tiesi yölliset olosuhteet paremmin kuin me täällä päivänvalossa ja sisällä. "Istvan Kopar Solo Circumnavigator just called to advise he is sailing in 45kts now and has seen Matsyker island light. He is considering to make for RECHERCHE BAY just behind SOUTH EAST CAPE of Tasmania to seek PORT OF REFUGE then anchor and sit out the storm. He could be there in the next 8-10 hours or around midday local time. He has good anchoring gear onboard."
Tulee mieleen vanha purjehtijoiden motto: Risk taking is lack of competence! Yltyvässä myrskyssä ja pimeässä ei olisi ollut helppoa ja riskitöntä navigoida kymmentä lisätuntia rantojen lähellä (ilman gepsiä).

yli60kn kirjoitti:

Ehkäpä Istvan tiesi yölliset olosuhteet paremmin kuin me täällä päivänvalossa ja sisällä. "Istvan Kopar Solo Circumnavigator just called to advise he is sailing in 45kts now and has seen Matsyker island light. He is considering to make for RECHERCHE BAY just behind SOUTH EAST CAPE of Tasmania to seek PORT OF REFUGE then anchor and sit out the storm. He could be there in the next 8-10 hours or around midday local time. He has good anchoring gear onboard."
Tulee mieleen vanha purjehtijoiden motto: Risk taking is lack of competence! Yltyvässä myrskyssä ja pimeässä ei olisi ollut helppoa ja riskitöntä navigoida kymmentä lisätuntia rantojen lähellä (ilman gepsiä).

Lue lisää

Tuossa 20 mpk ennen saarta kello oli 00 UTC eli 11:00 paikallista aikaa. Auriko laskee tuolla 20, joten 9-10 tuntia olisi ollut vielä valoisaa eli pimeä olisi tullut vasta juuri ennen poijua. Koko loppumatka poijulle näyttää aika suojaiselta tuolla tuulensuunnalla, tosin Uku sanoi navigoinnin olleen piemeässä vaikeaa.

Tarkemmin katsottuna 22:56 UTC hänellä oli 19 mpk Tasmanian Headin kohdalle ja siitä poijulle 33 mpk. Siis 52 mpk, joka olisi hyvin voinut mennä 10 tunnissa eli olisi ollut perillä juuri auringon laskiessa. Susielta näytti menneen hieman alle 10 tuntia ko. matkassa.

Istvanin matka puokamaan kesti aika kauan. 03 UTC oli vasta suuaukon kohdalla eli ei tuosta kovin montaa tuntia lisämatkaa olisi tullut.

Ehkä tuo oli paras päätös, mutta ei vaikuta vakavasti Susieta kiinniyrittävän päätökseltä.

varmaepäilys kirjoitti:

Olisi ollut Susielle väärin päästää Istvan vapaasti etenemään?

Kukaan ei määräile kilpailijoita tekemään mitään. Kilpailunjohto kyllä voi antaa suosituksia ja varoitella tulevista myrskyistä, mutta päätökset ovat vain ja ainoastaan kilpailijoiden omia. Pakollista tuolla kohdalla on laskea purjeet ja joko kiinnittyä poijuun tai ajelehtia 90 min ajan määritellyn portin pohjoispuolella. Se on kilpailun ratamäärittelyssä.

Joakim1 kirjoitti:

Tuossa 20 mpk ennen saarta kello oli 00 UTC eli 11:00 paikallista aikaa. Auriko laskee tuolla 20, joten 9-10 tuntia olisi ollut vielä valoisaa eli pimeä olisi tullut vasta juuri ennen poijua. Koko loppumatka poijulle näyttää aika suojaiselta tuolla tuulensuunnalla, tosin Uku sanoi navigoinnin olleen piemeässä vaikeaa.

Tarkemmin katsottuna 22:56 UTC hänellä oli 19 mpk Tasmanian Headin kohdalle ja siitä poijulle 33 mpk. Siis 52 mpk, joka olisi hyvin voinut mennä 10 tunnissa eli olisi ollut perillä juuri auringon laskiessa. Susielta näytti menneen hieman alle 10 tuntia ko. matkassa.

Istvanin matka puokamaan kesti aika kauan. 03 UTC oli vasta suuaukon kohdalla eli ei tuosta kovin montaa tuntia lisämatkaa olisi tullut.

Ehkä tuo oli paras päätös, mutta ei vaikuta vakavasti Susieta kiinniyrittävän päätökseltä.

Lue lisää

Nyt olisi viisastelun lomassa hyvä kuunnella Istvanin oma selostus (Don McIntyren haastattelu GGR-sivuilla)! Tuskin pimeänavigointi kallioiden lähellä oli kovin helppoa myrskytuulessa. Sekstanttinavigoinnin haittana Istvanilla on ollut aikamerkkien puute. Hän ei myöskään ole saanut ajankohtaisia säätietoja HF-radion kastumisen seurauksena.

Istvan.kovakundi kirjoitti:

Nyt olisi viisastelun lomassa hyvä kuunnella Istvanin oma selostus (Don McIntyren haastattelu GGR-sivuilla)! Tuskin pimeänavigointi kallioiden lähellä oli kovin helppoa myrskytuulessa. Sekstanttinavigoinnin haittana Istvanilla on ollut aikamerkkien puute. Hän ei myöskään ole saanut ajankohtaisia säätietoja HF-radion kastumisen seurauksena.

Lue lisää

Mahdollisesti hän ei ollut kovassa tuulessa myöskään nukkunut. Vaatii teräksisiä hermoja nukkua myrskytuulessa rannan lähellä, kun vene etenee tuuliperäsimen varassa.

"50 knots minimum" ja pimeää sanoi Istvan haastattelussa. Laahuslokinkin oli kala vienyt. Lokiin pitäisi tietenkin olla useampi varapotkuri, koska hait niitä popsivat, mutta siitä riippumatta olisi täällä kirjoittelevilta jäänyt samassa tilanteessa sisään.

en.menis kirjoitti:

"50 knots minimum" ja pimeää sanoi Istvan haastattelussa. Laahuslokinkin oli kala vienyt. Lokiin pitäisi tietenkin olla useampi varapotkuri, koska hait niitä popsivat, mutta siitä riippumatta olisi täällä kirjoittelevilta jäänyt samassa tilanteessa sisään.

Lue lisää

Laahuslokin potkurit syödään jo Pohjanmerellä, missä hai on harvinaisuus. Erokoisuus on jäähai "Holkeri".
Tasmaniassa 50 tuulessa ankkurointi on kyllä horroria. Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmim luinka se tehdään. Ja osuuko aaallot ja maininki.

Istvan.kovakundi kirjoitti:

Nyt olisi viisastelun lomassa hyvä kuunnella Istvanin oma selostus (Don McIntyren haastattelu GGR-sivuilla)! Tuskin pimeänavigointi kallioiden lähellä oli kovin helppoa myrskytuulessa. Sekstanttinavigoinnin haittana Istvanilla on ollut aikamerkkien puute. Hän ei myöskään ole saanut ajankohtaisia säätietoja HF-radion kastumisen seurauksena.

Lue lisää

Kyllähän tuosta haastattelusta selvästi paistoi läpi, että ei pidä hommasta eikä kisaa tosissaan, vaan on kiinnostunut vain pääsemään kotiin. Tuskin kovin pimeää on ennen auringonlaskua. Vaikea kuvitella, että VDH olisi jäänyt poukamaan, kun ennen auringonlaskua pääsisi sinne poijulle ja pian taas jatkamaan. Susiekin lähti avomerelle paljon ennen kuin Istvan lähti suojaisaa reittiä kohti poijua.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllähän tuosta haastattelusta selvästi paistoi läpi, että ei pidä hommasta eikä kisaa tosissaan, vaan on kiinnostunut vain pääsemään kotiin. Tuskin kovin pimeää on ennen auringonlaskua. Vaikea kuvitella, että VDH olisi jäänyt poukamaan, kun ennen auringonlaskua pääsisi sinne poijulle ja pian taas jatkamaan. Susiekin lähti avomerelle paljon ennen kuin Istvan lähti suojaisaa reittiä kohti poijua.

Lue lisää

Tottahan Joakim täällä tietää Istvania paremmin, mitkä olosuhteet Tasmaniassa olivat hänen tehdessä päätöksensä. Susie taas lähti yötä vasten, klo 19 paikallista aikaa avomerelle, Istvan kapeanpuoleiselle saaristoväylälle, koska se oli oikoreitti.

Tuossa linkkaamassani laissa "biosidivalmiste" määritellään seuraavasti:

" käyttäjälle toimitettavassa muodossa olevaa ainetta tai seosta, joka koostuu yhdestä tai useammasta tehoaineesta tai sisältää tai tuottaa yhtä tai useampaa tehoainetta ja jonka tarkoituksena on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa muulla tavoin niiden esiintymistä millä tahansa muulla tavalla kuin ainoastaan fysikaalisesti tai mekaanisesti,"

" ainetta tai seosta, joka on tuotettu aineista tai seoksista, jotka eivät itse kuulu ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuihin biosidivalmisteisiin, ja jonka tarkoituksena on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa muulla tavoin niiden esiintymistä millä tahansa muulla tavalla kuin
ainoastaan fysikaalisesti tai mekaanisesti."

Vaikka kuparijauhetta voi varmasti käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen tulee tuosta biosidivalmiste viimeistään silloin kun sitä sekoitetaan maaliin, jota on tarkoitus käyttää myrkkymaalina.

Kupari ei taida sinänsä tuossa toimia. Myrkkymaaleissa käytetään kuparioksidia (Cu2O) tehoaineena. Myös muita kupariyhdisteitä on käytössä.

Eikös linkkaamasi lainaus ole EU komission asetuksesta joka siis koskee koko ETA aluetta ja samoin kaikkia osallistujia, lähtöhän oli Ranskasta.

Käyttörajoitukset itämerellä taitanee olla taas kansallinen määräyksemme, joka ei koske muille purjehdusalueille rahdattavia veneitä?

Eli jos esim. ranskalaisen VDH pohjamaali on laillinen, niin Tapiolle olisi voinut käyttää samaa.

Vai onko nyt niin, että Tapion kanssakilpailijat käyttää laittomia merta kuormittavia myrkkyjä, joka on kyllä GGR hengen vastaista?

Toxi kirjoitti:

Eikös linkkaamasi lainaus ole EU komission asetuksesta joka siis koskee koko ETA aluetta ja samoin kaikkia osallistujia, lähtöhän oli Ranskasta.

Käyttörajoitukset itämerellä taitanee olla taas kansallinen määräyksemme, joka ei koske muille purjehdusalueille rahdattavia veneitä?

Eli jos esim. ranskalaisen VDH pohjamaali on laillinen, niin Tapiolle olisi voinut käyttää samaa.

Vai onko nyt niin, että Tapion kanssakilpailijat käyttää laittomia merta kuormittavia myrkkyjä, joka on kyllä GGR hengen vastaista?

Lue lisää

On ja siinä mainitaan myös kansalliset luvat. Olen myös linkannut Suomessa hyväksyttyjen myrkkymaalien listan, jota Tukes ylläpitää. Ranskassa lienee oma listansa. VDH:n myrkkymaali saattaa hyvinkin olla laillinen Ranskassa, mutta tuskin oli laillista lisätä tehoainetta viimeiseen kerrokseen.

EU:n ulkopuolisten osallistujia koskevat sitten omat paikalliset lakinsa ja käsittääkseeni EU ei aseta rajoituksia EU:ssa vierailevan EU:n ulkopuolisen valtion rekisterissä olevan aluksen pohjamaaleille (maalaamiselle EU:ssa kylläkin).

Nopeasti katsomalla en löytänyt mitään asiasta GGR:n sivuilta. Sen enempää NoR, FAQ kuin Rules sivulta ei löytynyt mitään hakusanoilla fouling tai paint.

Hmmm. Eikös tukesin lista ole nimenomaan vain kansallisesti omille aluevesillemme hyväksytyistä eliönestomaaleista?

Komission asetuksella määritetään eta alueella sallitut tuotteet ja niitä saanee maalata myös Suomessa, mutta veneen käyttö aluevesillämme on silloin kielletty.

Ihan sama juttu esim. Tukesin hyväksymien sähkötarvikkeiden kanssa. Esim. Britti stanun pistorasiat on komission hyväksymiä, mutta täällä laittomia. Silti brittistanut täyttävän laitteen saa täälläkin valmistaa ja lähettää Englantiin käytettäväksi.

Eli ranskis ja suomalainen saa kyllä maalata pohjaansa samat komission hyväksymät mömmöt?

Suko kirjoitti:

Hmmm. Eikös tukesin lista ole nimenomaan vain kansallisesti omille aluevesillemme hyväksytyistä eliönestomaaleista?

Komission asetuksella määritetään eta alueella sallitut tuotteet ja niitä saanee maalata myös Suomessa, mutta veneen käyttö aluevesillämme on silloin kielletty.

Ihan sama juttu esim. Tukesin hyväksymien sähkötarvikkeiden kanssa. Esim. Britti stanun pistorasiat on komission hyväksymiä, mutta täällä laittomia. Silti brittistanut täyttävän laitteen saa täälläkin valmistaa ja lähettää Englantiin käytettäväksi.

Eli ranskis ja suomalainen saa kyllä maalata pohjaansa samat komission hyväksymät mömmöt?

Lue lisää

No miten maalaat niillä Suomessa kun niiden maahantuonti on kielletty? Niitähän saa varmaan valmistaa Suomessa ja viedä esim. Ranskaan, mutta niitä ei saa tuoda Suomeen.

Mitentuot kirjoitti:

No miten maalaat niillä Suomessa kun niiden maahantuonti on kielletty? Niitähän saa varmaan valmistaa Suomessa ja viedä esim. Ranskaan, mutta niitä ei saa tuoda Suomeen.

Jos niitä saa valmistaa Suomessa niin sitten sitä ei tarvitsisi tuoda, siis jos valmistus on Suomessa.
Alkoholiahan sitävastoin valmistetaan Suomessa ja viedään ulkomaille tuotavaksi takaisin Suomeen.

logistiikka kirjoitti:

Jos niitä saa valmistaa Suomessa niin sitten sitä ei tarvitsisi tuoda, siis jos valmistus on Suomessa.
Alkoholiahan sitävastoin valmistetaan Suomessa ja viedään ulkomaille tuotavaksi takaisin Suomeen.

Lue lisää

Nyt et ymmärrä. Suomessa saa valmistaa monia tuotteita vientiin joita ei kuitenkaan saa myydä kotimaassa. Vaikkapa veneitä USA:n markkinoille sikäläisten pykälien mukaan ilman EU-hyväksyntää joten Suomeen sitä ei voi myydä vaikka olisit tehtaan omistaja.

Millaisia sitten ovat venäläisten myrkkymaalit?
Aikaisemmin jo mainittiin Tapiolla olleen valmiina maalipurkit kuparijauheineen, mihinköhän ne jäivät.

Suko kirjoitti:

Hmmm. Eikös tukesin lista ole nimenomaan vain kansallisesti omille aluevesillemme hyväksytyistä eliönestomaaleista?

Komission asetuksella määritetään eta alueella sallitut tuotteet ja niitä saanee maalata myös Suomessa, mutta veneen käyttö aluevesillämme on silloin kielletty.

Ihan sama juttu esim. Tukesin hyväksymien sähkötarvikkeiden kanssa. Esim. Britti stanun pistorasiat on komission hyväksymiä, mutta täällä laittomia. Silti brittistanut täyttävän laitteen saa täälläkin valmistaa ja lähettää Englantiin käytettäväksi.

Eli ranskis ja suomalainen saa kyllä maalata pohjaansa samat komission hyväksymät mömmöt?

Lue lisää

Ei. Kyse ei ole ko. tuotteilla maalatun veneen käytöstä, vaan tuotteen käytöstä. Tässä sanotaan erittäin selvästi, että Suomessa saa maalata vain Tukesin listalla olevilla maaleilla: https://tukes.fi/kemikaalit/biosidit/biosidien-turvallinen-ja-kestava-kaytto/veneenpohjamaalien-kayton-rajoitukset

Siis ei ole olemassa koko EU-alueen kattavia tuon listan ulkopuolisia hyväksyntöjä.

Joakim1 kirjoitti:

Ei. Kyse ei ole ko. tuotteilla maalatun veneen käytöstä, vaan tuotteen käytöstä. Tässä sanotaan erittäin selvästi, että Suomessa saa maalata vain Tukesin listalla olevilla maaleilla: https://tukes.fi/kemikaalit/biosidit/biosidien-turvallinen-ja-kestava-kaytto/veneenpohjamaalien-kayton-rajoitukset

Siis ei ole olemassa koko EU-alueen kattavia tuon listan ulkopuolisia hyväksyntöjä.

Lue lisää

Tukesin listalla näkyy olevan myös enemmän kupari- ja sinkkiyhdisteitä sisältäviä antifoulingmaaleja, jotka on tarkoitettu "ammattikäyttöön". Ehkä esim. valmistenimike "Atlantic" tarkoittaa, että tuote soveltuisi myös purjehduksille Itämerta kauemmaksi? Tarkoittaako "ammattikäyttö" sitä, että maalauksen saa tehdä ainoastaan ammattimaalari ? Myös verkkokauppa svb:n luettelossa on erikseen ammattilaisten maalit.

Kylläpä on kaistanleveyttä tuhlattu uskomaton määrä merkityksettömään jupinaan siistä, mikä on laillista ja mikä ei. Voisikohan keskustelua käydä missään muualla kuin Suomessa? Lait ja määräykset ovat mitä ovat, mutta kirjoitettu täysin paikallisiin tarpeisiin ja siihen käyttöön, mitä satojen tuhansien veneiden käyttö on. Normaali käytäntö olisi välittää viis määräyksistä ja tehdä niin kuin luonnollista olisi, maalata valtamerille menevä vene valtamerille tarkoitetulla maalilla. Ei olisi koirat perään haukkuneet.

sääntösuomi kirjoitti:

Kylläpä on kaistanleveyttä tuhlattu uskomaton määrä merkityksettömään jupinaan siistä, mikä on laillista ja mikä ei. Voisikohan keskustelua käydä missään muualla kuin Suomessa? Lait ja määräykset ovat mitä ovat, mutta kirjoitettu täysin paikallisiin tarpeisiin ja siihen käyttöön, mitä satojen tuhansien veneiden käyttö on. Normaali käytäntö olisi välittää viis määräyksistä ja tehdä niin kuin luonnollista olisi, maalata valtamerille menevä vene valtamerille tarkoitetulla maalilla. Ei olisi koirat perään haukkuneet.

Lue lisää

Tietysti olisi pitänyt maalata tarkasti juuri ko. kisaan valitulla maalila, mutta se olisi edellyttänyt maalin valintaa ja hankkimista itse sekä tietysti kysymistä suostuuko telakka sillä maalaamaan tai sitten hoitaa maalaus Ranskassa. Ei telakka ala käyttämään aikaa valintaan ja hankkimaan laittomasti maalia. Ranskassa varmaan jo olisikin telakoita, joissa tuollainen valmius olisi maan valtamerikisaamisinnostuksen vuoksi. Suomesta lähtee tuollaisiin kisoihin vene suunnilleen ehkä joka viides vuosi ja kaikki käyttävät eri telakoita, joten osaamista ei ole ja maalaaminen sopivilla maaleilla on laitonta täällä.

Joakim1 kirjoitti:

Tietysti olisi pitänyt maalata tarkasti juuri ko. kisaan valitulla maalila, mutta se olisi edellyttänyt maalin valintaa ja hankkimista itse sekä tietysti kysymistä suostuuko telakka sillä maalaamaan tai sitten hoitaa maalaus Ranskassa. Ei telakka ala käyttämään aikaa valintaan ja hankkimaan laittomasti maalia. Ranskassa varmaan jo olisikin telakoita, joissa tuollainen valmius olisi maan valtamerikisaamisinnostuksen vuoksi. Suomesta lähtee tuollaisiin kisoihin vene suunnilleen ehkä joka viides vuosi ja kaikki käyttävät eri telakoita, joten osaamista ei ole ja maalaaminen sopivilla maaleilla on laitonta täällä.

Lue lisää

En ymmärrä selitystäsi, koska Tukesin listalla on ammattikäyttöön luvallisia maaleja ja ne ilmeisesti toimisivat eliöstön estoon suolaisilla vesillä. Eikä Tapion veneen valmistelusta huolehtineella telakalla ollut halua/tarvetta/osaamista/vastuuta toteuttaa näin harvinaista ja kallista projektia ammattitaitoisesti? Piti siis valita Itämerikäyttöön tarkoitettu ecomaali, koska ei ollut aikaa valintaan eikä aikaa tilaajan informointiin?

liian.vaikeaa kirjoitti:

En ymmärrä selitystäsi, koska Tukesin listalla on ammattikäyttöön luvallisia maaleja ja ne ilmeisesti toimisivat eliöstön estoon suolaisilla vesillä. Eikä Tapion veneen valmistelusta huolehtineella telakalla ollut halua/tarvetta/osaamista/vastuuta toteuttaa näin harvinaista ja kallista projektia ammattitaitoisesti? Piti siis valita Itämerikäyttöön tarkoitettu ecomaali, koska ei ollut aikaa valintaan eikä aikaa tilaajan informointiin?

Lue lisää

Jos työn tehneen telakan kanssa saa selvitetyksi 15000M purjehduksen jälkeen pohjaan maalatun antifoulingin, ei voi puhua kovin hyvästä kommunikoinnista telakan kanssa. Ei myöskään voi sanoa, että näin olisi alkuunkaan kykeneväinen huolehtimaan veneen ratkaisuista maapallon ympäripurjehduksessa kärkisijoille pääsemiseen. On turha selittää, että telakan olisi pitänyt kyetä lukemaan asiakkaan ajatuksia.

kotivesien.seilori kirjoitti:

Jos työn tehneen telakan kanssa saa selvitetyksi 15000M purjehduksen jälkeen pohjaan maalatun antifoulingin, ei voi puhua kovin hyvästä kommunikoinnista telakan kanssa. Ei myöskään voi sanoa, että näin olisi alkuunkaan kykeneväinen huolehtimaan veneen ratkaisuista maapallon ympäripurjehduksessa kärkisijoille pääsemiseen. On turha selittää, että telakan olisi pitänyt kyetä lukemaan asiakkaan ajatuksia.

Lue lisää

Minäpä taas en ymmärrä ollenkaan ajatuksiasi. Minä nimittäin satun tietämään ainakin jotain siitä kommunikoinnista ja vielä enemmän siitä kykeneväisyydestä. Ei olisi tarvinnut lukea ajatuksia, ainoastaan annettuja kirjallisia ohjeita.

avovesien.seilori kirjoitti:

Minäpä taas en ymmärrä ollenkaan ajatuksiasi. Minä nimittäin satun tietämään ainakin jotain siitä kommunikoinnista ja vielä enemmän siitä kykeneväisyydestä. Ei olisi tarvinnut lukea ajatuksia, ainoastaan annettuja kirjallisia ohjeita.

Lue lisää

Niin että joku ei lukenut selviä ohjeita? Miksi lähtee sitten soitellen sotaan!

Joakim1 kirjoitti:

Tietysti olisi pitänyt maalata tarkasti juuri ko. kisaan valitulla maalila, mutta se olisi edellyttänyt maalin valintaa ja hankkimista itse sekä tietysti kysymistä suostuuko telakka sillä maalaamaan tai sitten hoitaa maalaus Ranskassa. Ei telakka ala käyttämään aikaa valintaan ja hankkimaan laittomasti maalia. Ranskassa varmaan jo olisikin telakoita, joissa tuollainen valmius olisi maan valtamerikisaamisinnostuksen vuoksi. Suomesta lähtee tuollaisiin kisoihin vene suunnilleen ehkä joka viides vuosi ja kaikki käyttävät eri telakoita, joten osaamista ei ole ja maalaaminen sopivilla maaleilla on laitonta täällä.

Lue lisää

Telakka, joka toimii Nautorin korjaustelakkana, on takuulla tehnyt remontteja myös muihin maanosiin meneviin veneisiin, vaikka onkin telakkana aika uusi tulokas. Yhtä varmasti niiden pohjia ei ole maalattu pohjoismaisten normien mukaisilla maaleilla. Pohjoismaiset normit kun ovat huomattavasti tiukemmat kuin Välimerellä, Atlannin rannoilla tai Englannissa. Kauempana ei taida normeja juuri ollakaan. Perin mahdollisesti työlistalla on ollut myös yli 24 m aluksia ja niitä yli 20 l maalipyttyjäkin hankittu. Minäkin joskus kävelen päin punaisia ja ylitän kadun suojatien vierestä, saman mittaluokan laittomuus se sopivan maalin käyttö koko prosessin osalta telakalle olisi ollut. Maalivalinta on aivan varmasti tullut jollain muulla perusteella. Olen muuten ostanut niitä ammattikäyttöön -nimikkeellä olevia maalejakin firman kautta ostanut tuntematta huonoa omaatuntoa.

avovesien.seilori kirjoitti:

Minäpä taas en ymmärrä ollenkaan ajatuksiasi. Minä nimittäin satun tietämään ainakin jotain siitä kommunikoinnista ja vielä enemmän siitä kykeneväisyydestä. Ei olisi tarvinnut lukea ajatuksia, ainoastaan annettuja kirjallisia ohjeita.

Lue lisää

"On turha selittää, että telakan olisi pitänyt kyetä lukemaan asiakkaan ajatuksia. " Tämä oli tarkoitettu näille palstan selittäjille, kuten sinulle.

Vaikka tiedätkin enemmän siitä kykeneväisyydestä, minä tiedän, että ei kyennyt saamaan oikeaa antifoulingia veneen pohjaan.

Niitä tukevia epäonnistumisia tiettävästi on ollut monta muutakin. Kenen piikkiin sitten menevätkin..

kotivesien.seilori kirjoitti:

"On turha selittää, että telakan olisi pitänyt kyetä lukemaan asiakkaan ajatuksia. " Tämä oli tarkoitettu näille palstan selittäjille, kuten sinulle.

Vaikka tiedätkin enemmän siitä kykeneväisyydestä, minä tiedän, että ei kyennyt saamaan oikeaa antifoulingia veneen pohjaan.

Lue lisää

Miksi olisi pitänyt lukea ajatuksia, kun selvä ohje oli annettu täysin selkokielisessä muodossa? Sen telakka sössi siitä kertomatta. Tuskin runkoonkaan tarkastusreikiä porattiin, jotta näkisi, onko sinne laitettu speksien mukaiset kerrokset. Mielestäsi ilmeisesti sekin olisi pitänyt tehdä.

Vesi on suurinpiirtein tarkalleen 14C.

no siinähän aikaa sit raapia vaikka pohjaa.

"Kenellekään ei tullut mieleen" että veneen olisi voinut viedä primeroituna Ranskaan ja maalata myrkyt siellä? Olisi sen voinut maalata tehokkaamalla maalilla Suomessakin. Venäläiset varsinkin myrkytyksien asiantuntijoina saavat ihan kohtuuttomasti etua maaleissa. Tapio hinaa pohjassaan valtavaa lihamassaa.

Vieläkö täällä uskotaan, että Nordic Refit Center käyttää myrkyllisempiä maaleja kunnostamissaan ulkomaisissa Swaneissa? Eihän tuo maali mikään ekomaali ollut, vaan myrkillisin Suomessa sallittu. Näyttää tosin olevan Tukesin listalla "Kuluttaja- ja ammattikäyttöön" listalta. Siis ei "Vain ammattikäyttöön".

Tukes listalla tuolle sanotaan vain kuparitiosyonaattia 12,3-13,1% eli vähemmän kuin Hard Racing Extrassa (22-24%). Mutta turvallisuustiedotteessa sanotaan myös Vene-lehdessä mainittua sinkkioksidia 25-50%: http://www.yachtpaint.com/fin/diy/tuotteet/antifoulingmaalit/trilux-hard-af.aspx

Tuolla mainitaan myös "Sopii runsaasti kasvillisuutta sisältäville alueille". Valmistajan UK-sivustolla tuota suositellaan valtamerille, tosin nimi on siellä Trilux 33 ja tuotekoodi eri. Kuitenkin siinä on turvallisuustiedotteen mukaan suunnilleen samat pitoisuudet, mutta se taitaa olla itsekiillottuva, toisin kuin Suomessa myytävä.

Joakim1 kirjoitti:

Vieläkö täällä uskotaan, että Nordic Refit Center käyttää myrkyllisempiä maaleja kunnostamissaan ulkomaisissa Swaneissa? Eihän tuo maali mikään ekomaali ollut, vaan myrkillisin Suomessa sallittu. Näyttää tosin olevan Tukesin listalla "Kuluttaja- ja ammattikäyttöön" listalta. Siis ei "Vain ammattikäyttöön".

Tukes listalla tuolle sanotaan vain kuparitiosyonaattia 12,3-13,1% eli vähemmän kuin Hard Racing Extrassa (22-24%). Mutta turvallisuustiedotteessa sanotaan myös Vene-lehdessä mainittua sinkkioksidia 25-50%: http://www.yachtpaint.com/fin/diy/tuotteet/antifoulingmaalit/trilux-hard-af.aspx

Tuolla mainitaan myös "Sopii runsaasti kasvillisuutta sisältäville alueille". Valmistajan UK-sivustolla tuota suositellaan valtamerille, tosin nimi on siellä Trilux 33 ja tuotekoodi eri. Kuitenkin siinä on turvallisuustiedotteen mukaan suunnilleen samat pitoisuudet, mutta se taitaa olla itsekiillottuva, toisin kuin Suomessa myytävä.

Lue lisää

Mitenkäs itse telakan edustajana asian ilmaisisit?

Kun luki toisen kerran Tukesin tekstiä, siinä mainitaan laivamaaleina ne vain ammattikäyttöön -merkityt maalit, joissa oli tiukempia rajoituksia hankintaan.

Joakim1 kirjoitti:

Vieläkö täällä uskotaan, että Nordic Refit Center käyttää myrkyllisempiä maaleja kunnostamissaan ulkomaisissa Swaneissa? Eihän tuo maali mikään ekomaali ollut, vaan myrkillisin Suomessa sallittu. Näyttää tosin olevan Tukesin listalla "Kuluttaja- ja ammattikäyttöön" listalta. Siis ei "Vain ammattikäyttöön".

Tukes listalla tuolle sanotaan vain kuparitiosyonaattia 12,3-13,1% eli vähemmän kuin Hard Racing Extrassa (22-24%). Mutta turvallisuustiedotteessa sanotaan myös Vene-lehdessä mainittua sinkkioksidia 25-50%: http://www.yachtpaint.com/fin/diy/tuotteet/antifoulingmaalit/trilux-hard-af.aspx

Tuolla mainitaan myös "Sopii runsaasti kasvillisuutta sisältäville alueille". Valmistajan UK-sivustolla tuota suositellaan valtamerille, tosin nimi on siellä Trilux 33 ja tuotekoodi eri. Kuitenkin siinä on turvallisuustiedotteen mukaan suunnilleen samat pitoisuudet, mutta se taitaa olla itsekiillottuva, toisin kuin Suomessa myytävä.

Lue lisää

Niinhän se on että Tapio valmistautui purjehduskisaan eikä purjehdukseen maapallon ympäri.
- "Olen lähtenyt purjehtimaan enkä kalastamaan"
- "Isällä ei ole sähkömiehen vikaa", kommentoi poika
- "Kova ja kiiltävä maali - mahdollisimman liukas pohja"
- S&S konstruktio piti saada "Parhaat vauhtipotentiaalit" ja saattaisi olla paras kryssipaatti, mutta tiukka kryssi ei ole tuon kisan ratkaisu
- vene rakennettu uusiksi => aika loppui kesken ja rahat loppui kesken => ei koepurjehduksia ennen kisaa - tämä vielä ok, mutta uusiksi rakennetulla veneellä ei koepurjehduksia ennen non-stop maailmanympäripurjehdusta - tämä ei ok, ei ensinkään. Kilpailun sääntöjen olisi pitänyt kieltää osallistuminen.
- eli kilpapurjehtija ja romantikko lähti vaan kisaamaan
Saa nähdä mikä on mieli Hobartissa, jatkaako sitkeästi ja hitaasti kilpaluokassa vai ottaako luskan kätöseen ja pistäytyy putsaamassa pohjan ja korjaamassa tekniset viat ja jatkaa hyvällä vauhdilla Cicesterinä?

edelleen kirjoitti:

Mitenkäs itse telakan edustajana asian ilmaisisit?

Kun luki toisen kerran Tukesin tekstiä, siinä mainitaan laivamaaleina ne vain ammattikäyttöön -merkityt maalit, joissa oli tiukempia rajoituksia hankintaan.

Lue lisää

Selvä ristiriita tuntuu olevan siinä, että Tapion mukaan telakka laittoi väärät maalit pohjaan ja telakan mukaan Trilux oli Tapion valinta ja asiantuntijoiden suosittelema. Olisipa sitten hauska kuulla, keitä nämä asiantuntijat ovat ja miksi he suosittelivat itämeren maaleja valtamerille? Vai onko heillä kolmas versio tapahtumien kulusta?

Bossu kirjoitti:

Selvä ristiriita tuntuu olevan siinä, että Tapion mukaan telakka laittoi väärät maalit pohjaan ja telakan mukaan Trilux oli Tapion valinta ja asiantuntijoiden suosittelema. Olisipa sitten hauska kuulla, keitä nämä asiantuntijat ovat ja miksi he suosittelivat itämeren maaleja valtamerille? Vai onko heillä kolmas versio tapahtumien kulusta?

Lue lisää

Trilux on Tukesin hyväksymä myrkkymaali, mutta svb:n verkkokauopassa Trilux 33:ssa on huomautus ettei toimiteta Suomeen. Onko Internationalin Trilux 33 sittenkin eri tuote kuin Trilux ilman 33:a ?? Olin itsekin ajatellut maalata pohjan Triluxilla ja siksi asia alkaa olla ajankohtainen.

Tässä testissä Trilux ei ainakaan kovin hyvää arvosanaa saanut: https://www.mby.com/maintenance/tried-tested-antifoul-81351/4 Värinsä kyllä pitää, mutta ei paras mahdollinen kasvuston poissa pitämisessä ja suorastaan huono puhdistettavuudeltaan.

Jurristikko kirjoitti:

Niinhän se on että Tapio valmistautui purjehduskisaan eikä purjehdukseen maapallon ympäri.
- "Olen lähtenyt purjehtimaan enkä kalastamaan"
- "Isällä ei ole sähkömiehen vikaa", kommentoi poika
- "Kova ja kiiltävä maali - mahdollisimman liukas pohja"
- S&S konstruktio piti saada "Parhaat vauhtipotentiaalit" ja saattaisi olla paras kryssipaatti, mutta tiukka kryssi ei ole tuon kisan ratkaisu
- vene rakennettu uusiksi => aika loppui kesken ja rahat loppui kesken => ei koepurjehduksia ennen kisaa - tämä vielä ok, mutta uusiksi rakennetulla veneellä ei koepurjehduksia ennen non-stop maailmanympäripurjehdusta - tämä ei ok, ei ensinkään. Kilpailun sääntöjen olisi pitänyt kieltää osallistuminen.
- eli kilpapurjehtija ja romantikko lähti vaan kisaamaan
Saa nähdä mikä on mieli Hobartissa, jatkaako sitkeästi ja hitaasti kilpaluokassa vai ottaako luskan kätöseen ja pistäytyy putsaamassa pohjan ja korjaamassa tekniset viat ja jatkaa hyvällä vauhdilla Cicesterinä?

Lue lisää

Miksi sääntöjen olisi pitänyt kieltää lähtö? Tähän mennessä ei mitään turvallisuusriskejä ole ilmaantunut, ainoastaan hidastavia tekijöitä. Ennen lähtöä oli joka tapauksessa tiukka seula "green cardin" saamiseen turvallisuustarkistuksista. Projekti lähti käyntiin pari vuotta ennen starttia ja muu, paitsi sponsorihankinta eteni pitkään suunnitellussa aikataulussa. Rahoituskysymykset eivät edes oleellisesti vaikuttaneet veneen kunnostuksen tai varustuksen tasoon, aikatauluun varmasti kylläkin ja siihen, paljonko omasta omaisuudesta jää jäljelle. Vene todellakin valittiin parhaan nopeuspotentiaalinsa perusteella ja realistisin perustein kyseiselle reitille.

Tietenkin on Tapion kannalta hyvin arveluttavaa, mitä tapahtuu tulevan 13000 mailin aikana, jos nyt käy vuolemassa hanhenkaulat pois. Olisinpa silti kovin yllättynyt, jos hän nyt heittäisi pyyhkeen kehään ja siirtyisi Chichester-luokkaan. Eipä Tapio ole ennenkään kilpailuista DNF-tuloksia ottanut. Ehkä siinä oli ripaus romantiikkaakin lähdössä mukana, mutta paljon enemmän periksiantamattomuutta. Moni muu oliskin luovuttanut ja jättänyt lähtemättä.

taustaa.tunteva kirjoitti:

Miksi sääntöjen olisi pitänyt kieltää lähtö? Tähän mennessä ei mitään turvallisuusriskejä ole ilmaantunut, ainoastaan hidastavia tekijöitä. Ennen lähtöä oli joka tapauksessa tiukka seula "green cardin" saamiseen turvallisuustarkistuksista. Projekti lähti käyntiin pari vuotta ennen starttia ja muu, paitsi sponsorihankinta eteni pitkään suunnitellussa aikataulussa. Rahoituskysymykset eivät edes oleellisesti vaikuttaneet veneen kunnostuksen tai varustuksen tasoon, aikatauluun varmasti kylläkin ja siihen, paljonko omasta omaisuudesta jää jäljelle. Vene todellakin valittiin parhaan nopeuspotentiaalinsa perusteella ja realistisin perustein kyseiselle reitille.

Tietenkin on Tapion kannalta hyvin arveluttavaa, mitä tapahtuu tulevan 13000 mailin aikana, jos nyt käy vuolemassa hanhenkaulat pois. Olisinpa silti kovin yllättynyt, jos hän nyt heittäisi pyyhkeen kehään ja siirtyisi Chichester-luokkaan. Eipä Tapio ole ennenkään kilpailuista DNF-tuloksia ottanut. Ehkä siinä oli ripaus romantiikkaakin lähdössä mukana, mutta paljon enemmän periksiantamattomuutta. Moni muu oliskin luovuttanut ja jättänyt lähtemättä.

Lue lisää

Ihan hyvin voi Tapio olla vielä palkintopallilla. Ukulla on vastaavia ongelmia ja keskeytyksiä on jo ollut paljon, Kap Horn vielä kiertämättä.

Joakim1 kirjoitti:

Vieläkö täällä uskotaan, että Nordic Refit Center käyttää myrkyllisempiä maaleja kunnostamissaan ulkomaisissa Swaneissa? Eihän tuo maali mikään ekomaali ollut, vaan myrkillisin Suomessa sallittu. Näyttää tosin olevan Tukesin listalla "Kuluttaja- ja ammattikäyttöön" listalta. Siis ei "Vain ammattikäyttöön".

Tukes listalla tuolle sanotaan vain kuparitiosyonaattia 12,3-13,1% eli vähemmän kuin Hard Racing Extrassa (22-24%). Mutta turvallisuustiedotteessa sanotaan myös Vene-lehdessä mainittua sinkkioksidia 25-50%: http://www.yachtpaint.com/fin/diy/tuotteet/antifoulingmaalit/trilux-hard-af.aspx

Tuolla mainitaan myös "Sopii runsaasti kasvillisuutta sisältäville alueille". Valmistajan UK-sivustolla tuota suositellaan valtamerille, tosin nimi on siellä Trilux 33 ja tuotekoodi eri. Kuitenkin siinä on turvallisuustiedotteen mukaan suunnilleen samat pitoisuudet, mutta se taitaa olla itsekiillottuva, toisin kuin Suomessa myytävä.

Lue lisää

Mulla on veneessä Triluxit pohjassa ja ainakaan Suomenlahden alueella se ei toimi. Internationalin Eco:kin toimi paremin kun tämä sen kosrvannut Trilux. Ihan paska tuote!

PaskaaPurkissa kirjoitti:

Mulla on veneessä Triluxit pohjassa ja ainakaan Suomenlahden alueella se ei toimi. Internationalin Eco:kin toimi paremin kun tämä sen kosrvannut Trilux. Ihan paska tuote!

Ja ketä olivat sitten nämä ”asiantuntijat” jotka olivat tätä toimimatonta maalia suositelleet? Oliko omaa kokemusta vai mistä asiantuntemus oli peräisin? Miksei Tapion venettä maalattu EU/ETA-alueen ulkopuolella esim. Pietarissa tai Kaliningradissa? Sieltä olisi saatu kunnon myrkkyjä.

Mielenkiintoista keskustelua - itse lopetin ns kuluttajamaalien käytön jo 1990-luvun lopulla - jo silloin olivat "litkua" ja tyyriitä. Ammattipuolen tarvikkeilla tulos on parempi ja ruiskumaalausta ei ole vaikea oppia (tosin suojaaminen on työlästä).
Itse käytän Interspeed 340-maalia - toimii hyvin täällä mutta tuolla ulkona... vaikea sanoa.

Muuten tsemppaan Tapiota täältä - go Tapio go!

Joakim1 kirjoitti:

Vieläkö täällä uskotaan, että Nordic Refit Center käyttää myrkyllisempiä maaleja kunnostamissaan ulkomaisissa Swaneissa? Eihän tuo maali mikään ekomaali ollut, vaan myrkillisin Suomessa sallittu. Näyttää tosin olevan Tukesin listalla "Kuluttaja- ja ammattikäyttöön" listalta. Siis ei "Vain ammattikäyttöön".

Tukes listalla tuolle sanotaan vain kuparitiosyonaattia 12,3-13,1% eli vähemmän kuin Hard Racing Extrassa (22-24%). Mutta turvallisuustiedotteessa sanotaan myös Vene-lehdessä mainittua sinkkioksidia 25-50%: http://www.yachtpaint.com/fin/diy/tuotteet/antifoulingmaalit/trilux-hard-af.aspx

Tuolla mainitaan myös "Sopii runsaasti kasvillisuutta sisältäville alueille". Valmistajan UK-sivustolla tuota suositellaan valtamerille, tosin nimi on siellä Trilux 33 ja tuotekoodi eri. Kuitenkin siinä on turvallisuustiedotteen mukaan suunnilleen samat pitoisuudet, mutta se taitaa olla itsekiillottuva, toisin kuin Suomessa myytävä.

Lue lisää

Trilux 33 on valmistajan esitteen mukaan "slow polishing" eikä "hard racing"-tyyppinen. Kuparitiosyanaation lisäski maali sisältää "Biolux"-biosidiä, jonka sanotaan estävän limoittumista. Suomessa myytävää Triluxia markkinoidaan hard racing-tyyppisenä.
Olen ymmärtänyt, että meillä pitäisi ruveta suosimaan kovia maaleja, koska niistä liukenee vähemmän varsinkin pohjaa pestessä. Tukes ei kuitenkaan ole peruuttanut pehmeiden maalien myynti- ja käyttölupia.

millämaalataan kirjoitti:

Trilux 33 on valmistajan esitteen mukaan "slow polishing" eikä "hard racing"-tyyppinen. Kuparitiosyanaation lisäski maali sisältää "Biolux"-biosidiä, jonka sanotaan estävän limoittumista. Suomessa myytävää Triluxia markkinoidaan hard racing-tyyppisenä.
Olen ymmärtänyt, että meillä pitäisi ruveta suosimaan kovia maaleja, koska niistä liukenee vähemmän varsinkin pohjaa pestessä. Tukes ei kuitenkaan ole peruuttanut pehmeiden maalien myynti- ja käyttölupia.

Lue lisää

Hyvä!. Kun sukeltelee ja pesee pohjaa karhukielellä niin itsekiillottuva pölisee luontoon pilvenä. Syksyisin painepesureilla ruiskutellessa pohja puhdistuu mutta myrkyt menee maaperään. Pehmeät pitäisi pikimmiten kieltää ja pohjanpesupaikat varustaa keräilyllä. Suomi on kaukana kärkimaista tässä asiassa.
Hyväksymättömien maalien osto ulkomailta puhuttaa. Mukaan lentokoneeseen ei voi ottaa. Autolla haku maksaa kohtuuttomasti. Nettikaupoista ainakaan svb.de ei lähetä. EU:n ulkopuolelta ( pian myös UK) tuonti hyytynee tulliin. Järkevä ja ympäristöystävällinen mutta kallis Coppercoat ei tule Suomen pienille markkinoille suurten rekisteröintimaksujen vuoksi. Koetin ostaa Portugalista C.coatin kuparit. Ei käynyt, vain koko satsi olisi myyty.
VDH ilmeisesti on rikkonut kilpailusääntöjä. Pohjamaalinhan piti olls kaupasta saatavaa eikä itse sekoitettua

"Harmittaa miellyttävän Lehtisen ja hänen perheensä puolesta, kun eräs elämänsä suurimista sijoituksista, toiveista ja haaveista on joutunut tällaiseen tarpeettomaan, hänestä riippumattomaan vastatuuleen."

Hattua kuitenkin pitää nostaa. Ihan alkaen siitä, että on ylipäätä päässyt lähtöviiivalle. Sekin on jo suoritus sinänsä! Ja jos Tapio maaliin saakka pääsee, niin se on jo sellainen suoritus mihin moni muu ei pysty. Olisiko niin, että useampi ihminen on käynyt kuussa kun että on non-stoppina single handed mennyt maapallon ympäri 60-luvun navigointivälinein.

Mikä on Hanhenkaulan luontainen vihollinen?

Lihaa kirjoitti:

Mikä on Hanhenkaulan luontainen vihollinen?

Ei ole lihaa.
" Vihollinen" lienee kii nitysalustan puute ja myöhemmin kii.nittyvä kasvusto. Hanhekaulat ovat ensim.äisiä

Hmm. Mielenkiintoinen mahdollisuus, Onko totta että Norjassa on kuluttajamyynnissä väkevämpää myrkkymaalia? Mitä tapahtuu jos tulli löytää auton takakontista maalia jota ei löydy TUKES-listalta?

Norjastako kirjoitti:

Hmm. Mielenkiintoinen mahdollisuus, Onko totta että Norjassa on kuluttajamyynnissä väkevämpää myrkkymaalia? Mitä tapahtuu jos tulli löytää auton takakontista maalia jota ei löydy TUKES-listalta?

Lue lisää

Onko joku nähnyt tullimiestä näillä rajoilla, varsinkaan Ruotsin ja Norjan rajalla? Onhan siellä tulliaseman näköinen, mutta suorastaan autiolta vaikuttaa. Norjassa myydään maalia atlanttisille olosuhteille.

Norja on kyllä ETA-maa, joten ihan samat EU-direktiivit ja asetukset pätevät sielläkin. Miksi tämä on niin vaikeaa? Jos haluaa kunnon maaleja, ei muuta kuin rajan yli Venäjälle hakemaan. Enpä usko että tullia kiinnostaa omaan käyttöön tuotava maalipurkki. Toinen vaihtoehto on tuoda ne myrkyt valmiiksi maalattuna eli veneellä vain Pietariin ja maalit pohjaan. Tarviiko tästä keskustella 50 viestin verran? Just do it.

Venäläinen maali voi tuhota kaiken eliöstön veneen sisäpuolellakin, ehkä kannattais ensin vähän perehtyä heidän maalivalikoimaan eikä ostaa summamutikassa ainakaan vahvinta laatua.

JustDoIt kirjoitti:

Norja on kyllä ETA-maa, joten ihan samat EU-direktiivit ja asetukset pätevät sielläkin. Miksi tämä on niin vaikeaa? Jos haluaa kunnon maaleja, ei muuta kuin rajan yli Venäjälle hakemaan. Enpä usko että tullia kiinnostaa omaan käyttöön tuotava maalipurkki. Toinen vaihtoehto on tuoda ne myrkyt valmiiksi maalattuna eli veneellä vain Pietariin ja maalit pohjaan. Tarviiko tästä keskustella 50 viestin verran? Just do it.

Lue lisää

Jos oli vitsi siitä että venäjällä ei paljon välitetä, ja löytyy ties mitä poloniumia pohjiin, jees.

Varmuudeksi, jos jäit tai joku jäisi käsitykseen että EU/ETA-alueella olisi vaan yhdet yhtenevät säännöt. Ei, säännökset vaihtelee maittain ja merialueittain.

Seuraavat pari linkkiä kertovat svedujen 3 alueesta, sallituista tököteistä ym:

http://www.batliv.se/wp-content/uploads/2017/04/Bottenfärger-Båtliv-2-17.pdf
https://www.kemi.se/bekampningsmedel/biocidprodukter/vanliga-typer-av-biocidprodukter/batbottenfarger--om-du-maste-mala

Jälkimmäisestä linkistä löytyy mitä kamaa millekin puolelle ruotsin lampia on sallittu, ja periaate miten katsotaan millä merialueella oikeasti vaikutat.

On niin saatanan vastenmielistä lukea tarinaa vastuun ulkoistamisesta, ja näistä tämän ajattelun seuraajista. Jos kivittämään ruvetaan, "1447" olisi ensimmäinen kivitettävä.

Kippari vastaa veneestään.

Samaa mieltä.

Ymmärrettävää että Tapio siellä kihisee, tietenkin. Istuu keskenään siellä tietäen olevansa ison ongelman vanki seuraavat kuukaudet vielä, kerran elämässä -tyyppisellä reissullaan.

Vaan, tähän mennessä eri puolilta kerrotun perusteella vaikuttaisi, että telakalle on annettu ohje maalata kovimmalla mahdollisella myrkyllä ja niin on sitten tehty, säännösten sekä ymmärryksen puitteissa. Enpä ainakaan itse odottaisi, että joku refit-center olisi se paikka jossa pohjamömmötkin eri merille tunnetaan niin hyvin ettei perään tarvi katsoa.

Vaikuttaisi nyt vaan ettei Tapio ole hoksannut asiaa itsekään missään vaiheessa, tai opiskellut myrkkyjä sen enempää.

Menisitkö "1447" paikalliseen autoasi-korjaamoon pyytään akunvaihdon ja no jotku vaan niinku sopivat rengassetit Suzukaan?

Ne jotka lähtee tuohon Tapion kihinään nyt mukaan ihan vaan ajattelematta sokkona ... olette ihan ihanneriistaa nykymedialle hesarista mv-lehteen. Faktoista viis, meuhkaamiseen mukaan vaan!