Maidon juominen suoraan tölkistä.
Vaimollani on laktoosihäiriö joten minä olen ainoa maidon käyttäjä. Kulutukseni on 1 -1,5l/vrk.
Pikkutarpeeseen nappaan jääkaapista tölkin ja hörppään siitä muutaman suullisen.
Eilen vaimoni huomautti tavastani ( esiintyy satunnaisesti ja vain jääkaapin edessä ) jota hän pitää epämiellyttävänä.
En aio luopua siitä koska ainakin nyt on tuo pahin karikko tiedossa.
Pöydässä juon maitoni lasista.
Vaimollani on laktoosihäiriö joten minä olen ainoa maidon käyttäjä. Kulutukseni on 1 -1,5l/vrk.
Pikkutarpeeseen nappaan jääkaapista tölkin ja hörppään siitä muutaman suullisen.
Eilen vaimoni huomautti tavastani ( esiintyy satunnaisesti ja vain jääkaapin edessä ) jota hän pitää epämiellyttävänä.
En aio luopua siitä koska ainakin nyt on tuo pahin karikko tiedossa.
Pöydässä juon maitoni lasista.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Semmosta...
Usein suhteessa nainen tahtoo poistaa kaikki miehensä ärsyttävät piirteet ja stailata miehen, jotta hän näyttäytyisi (kuvitellun)hyvältä kavereiden ja sukulaisten edessä. Jos se onnistuu, on mies kuohittu ja tylsä, eikä enää kiinnosta. Juo maitosi tölkistä vaikka ruokapöydässä ja rutistele ärtymys pois.
Jos se onnistuu, nainen vaihtaa miehen jännempään.
Jos jotain haluat muuttaa tuosta tavastasi, niin voit laittaa nimesi paksulla tussilla jokaiseen kaupasta tuomaasi maitotölkkiin. Sitten vaan näytät vaimolle nimeäsi tölkissä ja sanot tyyliin: "tämä on minun tölkki" ja otat taas hörpyn. Toki voit pitää jääkaapissa yhtä täyttä tölkkiä ilman nimeä myönnytyksenä vaimolle.
Onhan tuo ällöttävä tapa. Ei onnistuisi meillä
Meille piipahtaa kylään joku harva se päivä, käyttävät kahvissaan maitoa, olisi aika sairasta jos pöytään nostaisi sellaisen tölkin josta joku on suoraan juonut.
Me käytämme kahvimaitona täysmaitoa, punaista. Minä olen ainoa rasvattoman juoja enkä kävele tölkki suussani ympäri asuntoa vaan hörppään pari suullista jääkaapin edessä.
Vieraille vaimon nostaa pöytään kermanekan jossa on punaista maitoa jota en ole kaatanut suuhuni tölkistä enkä lasista.
Mietin tuota kun meillä mies vetää hilloa tai salaattia suoraan kulhosta jota voi toisetkin käyttää. Se tuntuu tympeältä ja siitä on sanottukin että ottaa omalle lautaselleen sen mitä syö. On toisen kunnioittamista jos huomioi tämän. Se että maitotölkki on vain sinun käytössäsi on hieman toinen juttu. Kirjoita siihen nimesi tussilla niin kuin joku jo ehdottikin, jokainen sen näkee että se on vain henkilökohtaisessa käytössäsi.
Ainoa jokainen näkijä on laktoosihäirikkö vaimoni joka ei vahingossakaan juo maitoa mistään astiasta joten omistusmerkintä on tarpeeton.
Jos nyt aloittaisin tölkkien merkinnän niin vaimoni tulkitsisi sen jonkin sortin mielen osoitukseksi ja todennäköisesti kysyisi, että mistäs nyt tuulee?
Eli yritän hörpätä tölkkisuulliset salaa. Minusta tämä on loppujen lopuksi melko vähäinen särö suhteessamme ja eipähän tarvitse keksiä uutta!
Älä suostu kuohittavaksi. Salaa tekeminen on muutoinkin naisen mielestä kaikkein pahin mitä voit tehdä.
Näytä olevasi mies ja sano suoraan naiselle että katsoo hetken toiseen suuntaan sillä aikaa kun otat hörpyt. Ei ole mikään pakko tuijottaa juomista jos mokoma ärsyttää.
Eli toisin sanoen kuten Itä-Ukrainassa, "jäätynyt konflikti"?
Salassa tekemisen suhteen olen eri mieltä kanssasi. Vaimoni olisi hyvillään jos kuoputtelisin kiveksiäni salassa enkä sohvalla puolimakuulla katsoessani tv:a.
Olen tottunut nöyrtymään. Aikanaan työpaikalleni tuli eri toimittajilta nivaska seinämallin "taidekalentereita". Tietenkin toin sellaisen kotiin mutta vuorokauden sisällä se katosi seinältä.Kun hämmästelin ilmiötä niin vaimoni sanoi, ettei jän hyväksy seinällään rumis kuvia. Yritin puolustella kuvien laatua sekä tekniikan, että mallin suhteen, mutta ei tehonnut.
Toinen kuvaongelma syntyi kun muuttaessamme nykyiseen asuntoomme löysin vanhan valokuvan jossa esiinnyn kalsareissa 40v ikäisenä. Aikaisemman punttiharrastuksen jäljet olivat vielä näkyvissä. Vyötärö 78cm, paino 85kg, pituus 176cm.
Otin kuvasta A4 valokopion ja teippasin sen jääkaapin oveen omaksi motivaatiokseni. Lieneekö kontrasti sen hetkiseen tilanteeseen, 60v, aiheuttanut sen, ettei vaimoni hyväksynyt sitäkään.
Nöyryyteni lienee auvoisen 49 vuotta kestäneen liittomme salaisuus!
Jos se kerran ei ole sinulle, eikä vaimollesikaan mikään oikea ongelma, niin miksi kitiset asiasta täällä?
Enhän minä kitise! Kysehän on vaimoni ongelmasta!
No, ei se vaimosi ongelmalta vaikuta, katsos kun, jos vaimosi haluaisi omista ongelmistaan täällä kertoilla, hän kirjoittaisi niistä tänne itse.
No katsos, onhan se minun ongelmani kun vaimoni vaivautuu aina joskus mainitsemaan tuosta omasta ongelmastaan!
Kieltämättä hankala paikka. Joitakin kertoja vaimo jopa tukasta tarttunut ja mielinyt tukkapöllyä minulle toimittaa samasta asiasta kuin aloittajalle.Tilanteeseen luonnollisesti myös kuului kova-ääninen mekkalointi irouvan taholta. Noh,,jätin kuitenkin moisen tavan pois ihan itse,eihän se mitään kivaa ole muiden siitä samasta purkista edes lasiin kaadella.