Siilinjärven kylien/osien nimistä

Siidinjärvi on varmaan Seitajärveä uskottavampi alkuperäisenä nimenä. Ainakin siitä syystä, että saamelaisethan "seidoilla" ovat perinteisesti uhranneet mm.rahaa, koruja ym., silti ei sellaisia metallikätköjä kai ole Siilinjärveltä löydetty. Toisaalta voisihan olla paikallaan katsella joskus Siilinlahden rantoja siinä mielessä, että missä olisi voinut olla mahdollinen entisajan asutuksen "Pyhä paikka". Metallinetsimiäkin saa jonkintasoisia jo satasella.
Toisaalta ne "seitajärvet" on saamelaisilla usein nimenomaan jyrkkärantaisia "saivoja" kuten Lapissa, mm.Muoniossa nykyäänkin mm.Äkässaivo ja Pakassaivo. Isompi järvi tai sen osa olisiko se voinut olla joskus saamelaisilla pyhä? Ehkä, jos se ollut esim.kokoontumispaikka tai muuten merkityksellinen, mutta tälläisestähän ei tietoa ole.

"Pyhäjärvi" suomeksi on käsittääkseni yleisimpiä järven nimiä valtakunnallisesti. Mutta se, että miten noita saamelaisnimiin perustuvia vuosisatoja vanhoja nimiä on käännetty yleensä, siitä pitäisi etsiä onko yliopistot ym.jotain käännöstutkimusta tästä tehneet, ne voisi selvittää asiaa.
Mutta mikä Lapin saamelaisnimien tuntemus minulla on käytännössä, niin ei se oikein Siilinlahti täytä "seitajärven" vaatimuksia, eli on liian iso, ja uhripaikat puuttuu (tai sitten löytämättä ed.) ja monesti seitajärvet on jyrkkärantaisia ja kallioisia, kuten mm.Lapissa, Muoniossa ja Kittilässä. Toisaalta Pohjois-Savossa ei niin paljon jyrkkiä rantoja ole, ja missä on niin ne on myöskin isommissa järvissä. Josta voi miettiä, että niiden saamelaistenkin pitänyt "seitoja" pitää paikallisen luonnon ehdoilla, ja vaatimuksien mukaan. Mutta pitänee koettaa tätäkin asiaa setviä kun ehtii !

https://extras.csc.fi/arctinet/pronssikausi/166.phtml

Kuten tuossa linkissäkin sanotaan, niin Kallaveden rantahan ei ole ollut vuosisatoja tai -tuhansia sitten samassa paikassa kuin nykyään. Mutta jotain on kuitenkin löydetty, "seitaan" eli pyhään viittaavaa. Ilmeisesti tuo Siilinjärven Saunalahden kuppikivilöytö on ajoitukseltaa vanhin mitä kuppikiviä on koko maasta löydetty, näin ainakin eräässä kirjassa mainittu.

Mutta tuon oivaltaminen, että jos rannat on olleet "Pyhän" ja palvonnan kohteita näillä mailla ennen, niin ne merkit on jossain muualla kuin siellä missä rannat menee nykyään. Viimeiset saamelaisrippeet lähtivät Savon alueilta 1600 luvulla, suurin osa jo 1500 luvulla, sitä ennen saamelaisasutusta oli näillä nurkilla useitat tuhansia vuosia. Jossain niitä jälkiä vielä voi löytyä.

Toisaalta käsittääkseni esim.noiden kuppikivien tekijöistäkään ei olla täysin varmoja, mutta onko esim.saamelaisasutuksen kannalta tutkittukaan, en tiedä. Useita satoja noita kallioita on löydetty eri puolilta maata.

Itsen nieleskelin joskus 90luvun puolivälissä ummikkona pitkään kun kuulin silloin ensikertaa, että Savon nimissä on paljon saamelaisvaikutusta. Mutta turha kai tätä juttua on kääntää liikaa tämän kaltaisen perinnepohdintaan, vaikka se ainakin minusta kiinnostavaa onkin. Kysyin aloituksessa kylien/osien nimistä, kaikista ei toki varmaan täyttä varmuutta saada. Mutta esim.Hamula tai Kehvo on sellaisia että ei ensiksi voi päätellä mistä on kyse, jos ei mennä taas saamen suuntaan?

"Mistä lienee Leppäkaarre saanut nimensä? Jossain kaarteessa ollut paljon leppiä? Alueellahan on muitakin puuaiheisia alueita, esim. Honkamäki. "

Paljon mahdollista, kyllähän tuollainen "Luonnon asioitten mukaan" nimeäminen hyvin yleistä on eri paikkojen nimissä, varmaan kaikkialla. En nyt keksi esim.äkkiseltään mitä muuta "leppä" sana voisi tarkoittaa kun puuta, sen sijaan "kaarre" on kinkkisempi, mikä siellä on voinut "kaartaa", jos ajatellaan aikaa kun ei tiestöjä ole ollut, vai onko tultu vesitse, ja ranta on kaartanut?

Tosin kyllähän tuo etymologia eli sanojen alkuperän selvittäminen suomen kielessäkin on monesti sellaista, että nykyään selvänä pidetty sana on voinut myös tarkoittaa joskus vuosisatoja sitten aivan jotain muutakin merkitystä.

v2014 peräisin olevassa Risto Pulkkisen kirjassa "Suomalainen kansanusko" kerrotaan muuten, että "Leppä" ja "löyly" sanat juontavat samasta suomalais-ugrilaisesta sanasta, joka tarkoitaa alunperin "henkeä" tai "sielua", mm.lepikoissahan on uskottu ennenvanhaan asuvan henkiä, mikä johtuu luultavasti siitä että tiheässä lepikossa on mm.vaikea hengittää, koska leppä luovuttaa ilmaan paljon keskivertoa enemmän typpeä, joka voinut saada aikaa esim.hallusinointia.

Joka tapauksessa tämä kantasana on säilynyt samantapaisena mm.pohjoissaamessa (lievla), komissa (lol), udmurtissa(lul), mansissa (lil tai lele), hantissa (lil) ja unkarissa (lelek). Tätä kautta voitaisiin miettiä että "Leppäkaarteen" nimi voitaisiin vaihtaa seuraavan perinnebuumin kunniaksi esim."Sielunkaarroksi", "Löylynkaarroksi" tai "Hengenkaarroksi", kaikki olisi ainakin erottuvia nimiä, jotka laittaisivat satunnaiset ohikulkijat ainakin miettimään mistä peräisin, eikö näin?
(Samassa kirjassa mainitaan myös mm.että "leppäkerttu" on vielä 1800luvulla tarkoittanut samaa kuin "kalmanlintu" eli ollut jokin kuoleman enne tai merkki. Eikä suinkaan se kaikkien tuntema mm.kirvojen syönnin takia hyödyllisenä pidetty kuoriainen ... )

Kuuluuhan se. Ehkä saanut nimensä Toivasista. Samoin kuin Rissala Rissasista. Väänälänranta ja Monni ovat myös Siilinjärven kyliä.

Eikun se on oikeistolaisten ja vasemmistolaisten vähissä, he he :D