Olemme olleet yhdessä nyt 1,5 vuotta ja asumme käytännössä kahdessa kodissa toisilla paikkakunnilla. Miehellä on 2 lasta ja hänellä on yhteishuoltajuus x:n kanssa. Lapset ovat 7v. ja 10v., ja ovat meillä joka toinen viikko.
Asun töiden vuoksi toisella paikkakunnalla ja hän lasten vuoksi toisella. Töiden puolesta hän pystyy asumaan myös samalla paikkakunnalla kuin minä. Ja olemme yhdessä viikonloput ja silloin, kun lapset ei ole hänellä.
Olen jo jonkin aikaan kaivannut sitä, että meillä olisi yksi koti, minun paikkakunnallani. Mutta mieheni ei ole valmis ns.viikonloppu-isäksi, ja terävöittää, että minun pitäisi antaa hänelle aikaa siihen.
Aina kun otan asian puheeksi, että kaipaan sitä, että voisimme asua yhdessä kodissa ja voisimme jakaa arkea yhdessä kodissa, niin hän sanoo ettei pysty ainakaan pariin vuoteen tekemään niin...
Olenko itsekäs, jos vaadin sitä? Ja voinko luottaa siihen, että hän oikeasti muuttaisi kanssani yhteen? Vai onko se vaan puhetta, saadakseen jäämään minut suhteeseen?
Rakastan häntä ja haluan hänen kanssaan yhteisen tulevaisuuden, mutta en tiedä jaksanko odottaa ja jos tulee pari vuotta täyteen, niin keksiikö hän taasen jonkun jutun mihin vedota.
Asun töiden vuoksi toisella paikkakunnalla ja hän lasten vuoksi toisella. Töiden puolesta hän pystyy asumaan myös samalla paikkakunnalla kuin minä. Ja olemme yhdessä viikonloput ja silloin, kun lapset ei ole hänellä.
Olen jo jonkin aikaan kaivannut sitä, että meillä olisi yksi koti, minun paikkakunnallani. Mutta mieheni ei ole valmis ns.viikonloppu-isäksi, ja terävöittää, että minun pitäisi antaa hänelle aikaa siihen.
Aina kun otan asian puheeksi, että kaipaan sitä, että voisimme asua yhdessä kodissa ja voisimme jakaa arkea yhdessä kodissa, niin hän sanoo ettei pysty ainakaan pariin vuoteen tekemään niin...
Olenko itsekäs, jos vaadin sitä? Ja voinko luottaa siihen, että hän oikeasti muuttaisi kanssani yhteen? Vai onko se vaan puhetta, saadakseen jäämään minut suhteeseen?
Rakastan häntä ja haluan hänen kanssaan yhteisen tulevaisuuden, mutta en tiedä jaksanko odottaa ja jos tulee pari vuotta täyteen, niin keksiikö hän taasen jonkun jutun mihin vedota.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mies on sanonut, ettei halua muuttaa yhteen ainakaan pariin vuoteen, niin se on sitten niin. Vaikka sinä haluaisit muuttaa yhteen. Et kai halua pakottaa miestä luoksesi?
Ts. sinun on mietittävä jaksatko odottaa, ja kuinka kauan. Sitä ei voi kukaan muu tietää. Kannattaisi miettiä myös miksi haluat välttämättä asua yhdessä. Ja vielä "sinun" paikkakunnallasi. Mielestäni kyllä on parempi asua "lapsellisen" puoliskon paikkakunnalla, jos yhteen muutetaan.
Isä tekee parhaansa maximoidakseen aikansa lastensa kanssa.
Sinun ollessa koko ajan vieressä saattaa vaikuttaa negatiivisesti isän ja lastensa syhteeseen. Se on vieläkin arkaa aluetta lasten ollessa noin pieniä. Isä tuntee lapsensa parhaiten. Hän tietää mikä heille on parasta.
On ilmiselvää ettei mies halua sinua jatkuvasti saman katon alle. Vaikka sinä sitä kuinkapaljon tahaansa tahtoisit. Ja vaikka kuinka hyvä ohjaaja olisitkin noille pienokaisille.
On parempi että lakkaat tunkemasta tuon perheen keskelle enää enempää. Ellei nykyinen järjestely sinulle sovi, etsi lapseton mies seuralaiseksesi.
Vain hyväksy tosiasiat ja toimi niiden mukaan.
Hän tietenkin haluisi, että muuttaisin hänen luokseen nyt jo, mutta minulla ei ole työtä hänen kotikaupungissaan. Sitä vastoin hän pystyy työskentelemään itse minun kotikaupungissani.
Ymmärrän kaikki kommentit ja järkikin niin sanoo, mutta välillä itsestäni tuntuu, että hän pelkää sitoutumista. Ja itse pelkään, että kun aikaa kuluu ja parin vuoden päästä kun olisi aika muuttaa niin hän keksii muita verukkeita.
Mielessäni olen valmis odottamaan sitä, mutta heitänkö aikaa hukkaan, jos hän ei muuttaisikaan?
Miksi puhut sitoutumiskammosta?Mies on valmis siihen, että muutatte yhteen. Sinä et ole kuitenkaan valmis jättämään nykyistä työtäsi ja muuttamaan.
Mies ei puolestaan halua jättää lapsiaan vaan pysyä omalla paikkakunnallaan lapsillekin tutussa kodissa.
Mielestäni on selvää, että lapset menevät tässä sinun työpaikkasi edelle. On mahdollista, ettei hän halua muuttaa pois lastensa läheltä ennen kuin ovat täysi-ikäisiä ja hyvä näin. Erikoista, ettet ymmärrä tätä.
Mieti, voito ajatella muuttoa miehen luokse muutaman vuoden sisällä. Jos et ole, saattatte päättää lopettaa koko suhteen, koska sinä et voi muuttaa miehen luokse etkä sinä voi painostaa häntä muuttamaan omalle paikkakunnallesi.
Miksi kuvittelet että sun aikaa kuluu hukkaan?
Eikös se elämä miehen kanssa ole kuitenkin sulle ok, siis, jos kerran rakastat miestä?
Jos rakastaisit, kunnioittaisit miehen päätöstä olla lastensa lähellä myös viikolla. Noin tekee hyvä mies, huolehtii kersoistaan, on heille saatavilla ja antaa sinulle sen minkä pystyy.
Mielestäni et rakasta miestä. Raastat miehen sydämen verille kun vaadit miestä hylkäämään tuon ikäiset lapset. Ei hyvä alku parisuhteelle.
Olen itse Vela, joten en ymmärrä sinun ajatusmaailmaasi. Minusta tuo on ihan itsestään selvää, ettei mies muuta luoksesi, vaikka itselläni ei lapsia olekaan tai niitä haluakaan. Totta kai (hyvä)isä tahtoo olla mukana lastensa elämässä.
Parin vuoden kuluttua te voitte olla jo eronneet, mutta miehellä on yhä lapsensa. Tuon epävarmuuden takiako miehen pitäisi muuttaa pois paikkakunnalta, jossa lapset asuvat ja ryhtyä viikonloppuisäksi? Lapset ovat ja pysyvät aina, mutta seurustelukumppani voi vaihtua.
Tällä hetkellä ongelma on ainoastaan sinun päässäsi, sillä olet epävarma. Mieti, miksi olet epävarma. Tuo ongelma on täysin sinun päässäsi, koska mies ei selkeästi anna minkäänlaista singlaania, että ei olisi valmis sitoutumaan, Päin vastoin hän vaikuttaisi olevan hyvin kiinnostunut, mutta sinä nyt haluat väkisin draamaa aikaan.