Huutava ja moittiva vaimo

Tämä nyt ei ole se linja, mihin haluaisin lähteä. En halua huolehtia pojatamme yksin. Kuten Kellerreri alla kirjoitti, tämä pätee myös meillä "onhan meillä niitä hyviäkin hetkiä."

Eipä juuri kiinnosta lähteä tähän lakimiehiä sotkemaan. Jos tässä jotain ulkopuolista apua tarvitaan niin ensi vaiheessa jotain terapiaa tai lääkäriä.

Sen verran haluan jatkaa, että vaimo perustelee käytöstään sillä, että hän käyttäytyy niin kuin häntä kohdellaan. Häntä pitäisi häneen mukaansa hemmotella enemmän ja lahjoa sellaisialla lahjoilla joita hän ei itse voi hankkia. Toisaalta minkään osaminen hänelle ei tahdo onnistua, kun haluaa aina kaiken valita itse, varsinkin vaatteet, kodin sistuksen jne. Viime aikona hän on ollut myös hyvin haluton kutsumaan meille vieraita. Vieraat merkitsevät hänelle toki vaivaa, kun pitää ruokia laittaa. Hän on kuitenkin todellinen mestari ruuan laitossa ja huolehtii kyllä kodista erittäin hyvin ja haluaa päättää kaiken kodin sisustuksen suhteen itse. Vieraiden ongelma on vähän siinä, että ne tuttavat ja sukulaiset keitä on jäljellä, ovat ikään kuin "minun". Minä taas en ole mikään ruuanlaittaja alkuunkaan. Ei ole tullut sellaista koskaan harrastettua.

Meillä on taloudellisessa mielessä kaikki paremmin kuin hyvin. Vaimo ei ollut aluksi töissä ja kaikki alkoi huonontua, kun hän meni pojan kasvaessa töihin. Töissä hän tietysti väsyttää itsensä, mutta ei lomat tai muukaan vapaa-aika tähän vaikuta tuovan parannusta. Tuosta työssä käynnistä ja jaksamisesta on yritetty puhua, mutta hänelle on tullut hirvittävän tärkeäksi saavuttaa jonkinlainen itsenäisyys. Kaupassa hän käy, mutta mihinkään yhteisiin kodin kustannuksiin hän ei halua lainkaan osallistua. Mitenkään tuhlaavaiseksi en häntä voi luennehtia, enkä ymmärrä mihin hän pienestä palkastaan säästää ja itseään töissä kiduttaa.

Omituinenpari kirjoitti:

Tämä nyt ei ole se linja, mihin haluaisin lähteä. En halua huolehtia pojatamme yksin. Kuten Kellerreri alla kirjoitti, tämä pätee myös meillä "onhan meillä niitä hyviäkin hetkiä."

Eipä juuri kiinnosta lähteä tähän lakimiehiä sotkemaan. Jos tässä jotain ulkopuolista apua tarvitaan niin ensi vaiheessa jotain terapiaa tai lääkäriä.

Sen verran haluan jatkaa, että vaimo perustelee käytöstään sillä, että hän käyttäytyy niin kuin häntä kohdellaan. Häntä pitäisi häneen mukaansa hemmotella enemmän ja lahjoa sellaisialla lahjoilla joita hän ei itse voi hankkia. Toisaalta minkään osaminen hänelle ei tahdo onnistua, kun haluaa aina kaiken valita itse, varsinkin vaatteet, kodin sistuksen jne. Viime aikona hän on ollut myös hyvin haluton kutsumaan meille vieraita. Vieraat merkitsevät hänelle toki vaivaa, kun pitää ruokia laittaa. Hän on kuitenkin todellinen mestari ruuan laitossa ja huolehtii kyllä kodista erittäin hyvin ja haluaa päättää kaiken kodin sisustuksen suhteen itse. Vieraiden ongelma on vähän siinä, että ne tuttavat ja sukulaiset keitä on jäljellä, ovat ikään kuin "minun". Minä taas en ole mikään ruuanlaittaja alkuunkaan. Ei ole tullut sellaista koskaan harrastettua.

Meillä on taloudellisessa mielessä kaikki paremmin kuin hyvin. Vaimo ei ollut aluksi töissä ja kaikki alkoi huonontua, kun hän meni pojan kasvaessa töihin. Töissä hän tietysti väsyttää itsensä, mutta ei lomat tai muukaan vapaa-aika tähän vaikuta tuovan parannusta. Tuosta työssä käynnistä ja jaksamisesta on yritetty puhua, mutta hänelle on tullut hirvittävän tärkeäksi saavuttaa jonkinlainen itsenäisyys. Kaupassa hän käy, mutta mihinkään yhteisiin kodin kustannuksiin hän ei halua lainkaan osallistua. Mitenkään tuhlaavaiseksi en häntä voi luennehtia, enkä ymmärrä mihin hän pienestä palkastaan säästää ja itseään töissä kiduttaa.

Lue lisää

"Meillä on taloudellisessa mielessä kaikki paremmin kuin hyvin. Vaimo ei ollut aluksi töissä ja kaikki alkoi huonontua, kun hän meni pojan kasvaessa töihin. Töissä hän tietysti väsyttää itsensä, mutta ei lomat tai muukaan vapaa-aika tähän vaikuta tuovan parannusta."

Voin nyt olla hakoteillä mutta luenko rivien välistä että sinä et välttämättä olisi halunnut hänen menvän toihin? Eli olisit mielummin nähnyt hänet kotia hoitavana kodin hengettärenä?
Voisiko vaimosi käytöksessä siis olla reagoinnista ristiriitaiseen elämäntilanteeseen? Hän siis haluaisi itse olla itsenäisempi ja olla myös työroolissa mutta kokee vaikeaksi ja rankaksi työroolin ja kotiroolin yhdistämisen niin että se tyydyttäisi sinua?

"Mitenkään tuhlaavaiseksi en häntä voi luennehtia, enkä ymmärrä mihin hän pienestä palkastaan säästää ja itseään töissä kiduttaa."

Tästäkin paistaa hieman läpi se että et näe hänen kodin ulkopuolisella työllään todellista arvoa. Näet sen vain turhaksi ja tarpeettomaksi. Hän ei kuitenkaan todennäköisesti näe asiaa näin ja tämä voi aiheuttaa ristiriitoja välillenne. Ne sitten voivat näyttöytyä näennäisen epärationaalisista asioista valittamisena. Eli hän saa kokea itsensä tärkeäksi kun komentaa sinua kotona kun ei saa kokea olevansa tärkeä muualla.

Omituinenpari kirjoitti:

Tämä nyt ei ole se linja, mihin haluaisin lähteä. En halua huolehtia pojatamme yksin. Kuten Kellerreri alla kirjoitti, tämä pätee myös meillä "onhan meillä niitä hyviäkin hetkiä."

Eipä juuri kiinnosta lähteä tähän lakimiehiä sotkemaan. Jos tässä jotain ulkopuolista apua tarvitaan niin ensi vaiheessa jotain terapiaa tai lääkäriä.

Sen verran haluan jatkaa, että vaimo perustelee käytöstään sillä, että hän käyttäytyy niin kuin häntä kohdellaan. Häntä pitäisi häneen mukaansa hemmotella enemmän ja lahjoa sellaisialla lahjoilla joita hän ei itse voi hankkia. Toisaalta minkään osaminen hänelle ei tahdo onnistua, kun haluaa aina kaiken valita itse, varsinkin vaatteet, kodin sistuksen jne. Viime aikona hän on ollut myös hyvin haluton kutsumaan meille vieraita. Vieraat merkitsevät hänelle toki vaivaa, kun pitää ruokia laittaa. Hän on kuitenkin todellinen mestari ruuan laitossa ja huolehtii kyllä kodista erittäin hyvin ja haluaa päättää kaiken kodin sisustuksen suhteen itse. Vieraiden ongelma on vähän siinä, että ne tuttavat ja sukulaiset keitä on jäljellä, ovat ikään kuin "minun". Minä taas en ole mikään ruuanlaittaja alkuunkaan. Ei ole tullut sellaista koskaan harrastettua.

Meillä on taloudellisessa mielessä kaikki paremmin kuin hyvin. Vaimo ei ollut aluksi töissä ja kaikki alkoi huonontua, kun hän meni pojan kasvaessa töihin. Töissä hän tietysti väsyttää itsensä, mutta ei lomat tai muukaan vapaa-aika tähän vaikuta tuovan parannusta. Tuosta työssä käynnistä ja jaksamisesta on yritetty puhua, mutta hänelle on tullut hirvittävän tärkeäksi saavuttaa jonkinlainen itsenäisyys. Kaupassa hän käy, mutta mihinkään yhteisiin kodin kustannuksiin hän ei halua lainkaan osallistua. Mitenkään tuhlaavaiseksi en häntä voi luennehtia, enkä ymmärrä mihin hän pienestä palkastaan säästää ja itseään töissä kiduttaa.

Lue lisää

Vaimosi kiduttaa itseään vapaaehtoisesti töissä, joita et arvosta... Teillä on vähintään toistenne arvostusongelma, vaikka vaimosi käytös ei olekaan millään muodoin hyväksyttävää, ei normaalia.

"Häntä pitäisi häneen mukaansa hemmotella enemmän ja lahjoa sellaisialla lahjoilla joita hän ei itse voi hankkia."

Tämähän on ihan persiistä tämä väite. Ei ihmisellä ole minkäänlaista oikeutta käyttäytyä huonosti sen vuoksi, ettei saa hemmottelua tai lahjoja tarpeeksi. Aivan kammottavaa. Lapsellanne tulee olemaan vaikeaa, ellei äitinsä kokoa järkeään, saa tunnetaitojen alkeista kiinni ja ellette kykene keskenänne parempaan kommunikaatioon ja tunneilmaisuun.

Masennusta hänellä on ollut. On joskus valitellut.

Voi harmi, luinkin jälkeenpäin että olette jo tehneet yhden uuden ihmisen.
Sinä kuulosta järkevämmältä vanhemmalta. Tee kaikkesi että saat yh.n lapsestasi. Se on sinun velvollisuutesi. Aivan oman lapsesi takia. Hän on sinusta riippuvainen 18ikävuoteen saakka . Sinä täysijärkisenä voit ohjata, opettaa ja rakastaa häntä niin että saat kasvatettua hänestä yhteiskuntaa rakentavan kunnon kansalaisen.

Muuten rikkirevitystä lapsestasi tulee liian kova hinta sekä sinun, hänen että yhteiskunnan maksaa!

Tiedä sitten tarpeeksi, mutta hän on usein pitkiä jaksoja ihmeen pidättyväinen. Kuukautiset kestävät ja kestävät. Aluksi oli vain kuukautisviikko, nyt ehkä paremminkin vain yksi viikko kun niitä ei ole. Hänellä halut ovat usein aika kauan kateissa, ja joskus tuntuu kuin hän etsisi syitä vältetlä. Mutta kyllä tämä nyt noin suurin piirtein omia tarpeitani vastaa.

Hän ei ole käyttänyt ehkäisyä ja nyt voisi olla jo vaihdevuodetkin.

Sitten on sellainen piirre, että hän ei kauheasti kaipaa läheisyyttä. Joskus kun menee, viereen väärään aikaan, voi saada kipakan lähdön jalasta tai kyynärpäästä. Toisaalta hän kaipaa huomiota ja sitä haluaisin antaa mutta sitten tulee sellainen ihmeen sätky, kun se ikään kuin on "liikaa". Tämä on ollut alusta saakka, mutta pahentunut. Eli ensin voi olla ihan tyytyväinen kun silittää ja rapsuttaa, mutta sitten saa yhtä äkkiä täyden hepulin, sellaisen muutaman sekunnin raivarin kuin olisi antanut sähköiskun.

Tulee hän joskus itsekin viereen halimaan, mutta harvoin. Se on aina hyvä merkki.

Omituinenpari kirjoitti:

Sitten on sellainen piirre, että hän ei kauheasti kaipaa läheisyyttä. Joskus kun menee, viereen väärään aikaan, voi saada kipakan lähdön jalasta tai kyynärpäästä. Toisaalta hän kaipaa huomiota ja sitä haluaisin antaa mutta sitten tulee sellainen ihmeen sätky, kun se ikään kuin on "liikaa". Tämä on ollut alusta saakka, mutta pahentunut. Eli ensin voi olla ihan tyytyväinen kun silittää ja rapsuttaa, mutta sitten saa yhtä äkkiä täyden hepulin, sellaisen muutaman sekunnin raivarin kuin olisi antanut sähköiskun.

Tulee hän joskus itsekin viereen halimaan, mutta harvoin. Se on aina hyvä merkki.

Lue lisää

Onhan vaimollasi käytösongelmia mutta et sinäkään ihan osaton tuossa sopassa ole. Sinulla on selkeästi varsin selkeän mustavalkoinen maailmankuva jossa sinä huolehdit perheestä taloudellisesti ja vaimo hoitaa kiltisti kodin. Hänen töissä käymisensä on sinusta turhaa ja vain rasittaa tarpeettomasti vaimoa jonka ei sinusta tarvitsisi käydä töissä lainkaan. Et siis näe hänen tarvettaa elää myös omaa elämäänsä ja määrittää omaa olemistaan ihan itse.
En halua mitenkään puolustella vaimosi käytöstä mutta asiat eivät parannu niin että katsot itsesi jotenkin tilanteen ulkopuoliseksi jonka tekemiset tai asenteet eivät vaikuttaisi asiaan mitenkään. Suosittelen teille lämpimästi pariterapiaa jotta voitte käydä läpi kaikki suhteeseenne vaikuttavat seikat.