2018 GGR 46

Purjehduksen lisääntyessä käyrät kulkee päin vastoin. Miksi ylipäänsä purjehdit?

seppomartti kirjoitti:

Purjehduksen lisääntyessä käyrät kulkee päin vastoin. Miksi ylipäänsä purjehdit?

Pelkkä aava meri päivästä toiseen on tapapvan tylsä, saati sama aavameri viikosta toiseen. Jos saarimaisema vaihtuu edes silloin tällöin niin purjehdus on jopa kiva laji! Vene-elämä sinänsä on ihan kivaa... sitten siellä uudessa paikassa.

Toiset voivat ottaa matkanteon vain matkantekona eli pakollisena tapahtumana että pääsee kivasta paikasta toiseen kivaan paikkaan.

Kilpapurjehtijan taas pitäisi saada kiksit siitä kilpailemisesta eli purjehduksesta ja hyvästä sijoituksesta.

satunnainen.matkamiäs kirjoitti:

Pelkkä aava meri päivästä toiseen on tapapvan tylsä, saati sama aavameri viikosta toiseen. Jos saarimaisema vaihtuu edes silloin tällöin niin purjehdus on jopa kiva laji! Vene-elämä sinänsä on ihan kivaa... sitten siellä uudessa paikassa.

Toiset voivat ottaa matkanteon vain matkantekona eli pakollisena tapahtumana että pääsee kivasta paikasta toiseen kivaan paikkaan.

Kilpapurjehtijan taas pitäisi saada kiksit siitä kilpailemisesta eli purjehduksesta ja hyvästä sijoituksesta.

Lue lisää

Tapiohan näki maata ekan kerran Kanariansaarten jälkeen, eli muutama kuukausi meni aavalla merellä. Tuntuu mies olevan sinut itsensä kanssa, kun oli oloonsa tyytyväinen.

satunnainen.matkamiäs kirjoitti:

Pelkkä aava meri päivästä toiseen on tapapvan tylsä, saati sama aavameri viikosta toiseen. Jos saarimaisema vaihtuu edes silloin tällöin niin purjehdus on jopa kiva laji! Vene-elämä sinänsä on ihan kivaa... sitten siellä uudessa paikassa.

Toiset voivat ottaa matkanteon vain matkantekona eli pakollisena tapahtumana että pääsee kivasta paikasta toiseen kivaan paikkaan.

Kilpapurjehtijan taas pitäisi saada kiksit siitä kilpailemisesta eli purjehduksesta ja hyvästä sijoituksesta.

Lue lisää

Onhan meri ja taivas, sää ja keli kuitenkin joka päivä erilainen avomerelläkin. Kai siinä oma viehätyksensä on, vaikkei maata näkisikään.

satunnainen.matkamiäs kirjoitti:

Pelkkä aava meri päivästä toiseen on tapapvan tylsä, saati sama aavameri viikosta toiseen. Jos saarimaisema vaihtuu edes silloin tällöin niin purjehdus on jopa kiva laji! Vene-elämä sinänsä on ihan kivaa... sitten siellä uudessa paikassa.

Toiset voivat ottaa matkanteon vain matkantekona eli pakollisena tapahtumana että pääsee kivasta paikasta toiseen kivaan paikkaan.

Kilpapurjehtijan taas pitäisi saada kiksit siitä kilpailemisesta eli purjehduksesta ja hyvästä sijoituksesta.

Lue lisää

Vaatii tietenkin tavallisesta poikkeavaa luonnetta pystyä kilpailemaan silloin, kun kilpakumppaneita ei ole viikkoihin tai kuukausiin näkyvillä. Ja kaiken päälle tulee ensin turpiin monilla teknisillä vaikeuksilla ja sitten vielä viranomaiset heittävät kapuloita rattaisiin. Kaikesta huolimatta siellä kilpailu jatkuu.

Kun ihmisellä on rahaa ostaa millainen vene tahansa ja käyttää aikansa miten haluaa, niin kuitenkaan avomeri ei tunnu vetävän.

Ihmisten valinnat paljastavat totuuden. Purjehdus on tylsää.

Puupäät taas kirjoittamassa läpiä päästänsä. Omat mieltymykset eivät ole yleismaailmallinen totuus. Tietenkään.

satunnainen.matkamiäs kirjoitti:

Pelkkä aava meri päivästä toiseen on tapapvan tylsä, saati sama aavameri viikosta toiseen. Jos saarimaisema vaihtuu edes silloin tällöin niin purjehdus on jopa kiva laji! Vene-elämä sinänsä on ihan kivaa... sitten siellä uudessa paikassa.

Toiset voivat ottaa matkanteon vain matkantekona eli pakollisena tapahtumana että pääsee kivasta paikasta toiseen kivaan paikkaan.

Kilpapurjehtijan taas pitäisi saada kiksit siitä kilpailemisesta eli purjehduksesta ja hyvästä sijoituksesta.

Lue lisää

Pakko toistaa seppomartin kysymys: miksi yleensä purjehdit?

On se meleko Ukko!

Montako kertaa olet Bavallasi mennyt etukautta ympäri ? Onko se jotain, mihin suomipurjehtijan tulee varautua ?

Eiitämerellä kirjoitti:

Montako kertaa olet Bavallasi mennyt etukautta ympäri ? Onko se jotain, mihin suomipurjehtijan tulee varautua ?

Miten suomipurjehdus tähän liittyy? Eikö aiheena olekaan Golden Globe Race 2018?

Mikä siinä rikissä on urheilullista? Ei nyt tavallinen, mutta tavallista vahvemmaksi tehty peruscruising-rikihän se on yksinpurjehdusta ja kulumiskestoa avustavilla lisillä.

Porataan reikä eri kulmaan 10cm ylemmäs mastoon ja laitetaan siihen uusi pultti. Laitetaan pienet metallilevyt ulkopuolelle ja niitataan ne mastoon lisävahvistukseksi. Toivotaan, että vanttien säätävara riittää tai laitetaan toglet tai sakkelit pidennykseksi.

Olin kirjoittamassa kiinnikkeen ankkuroinnista saalinkikiinnikkeeseen narulla tai vaijerilla. Sitten kuuntelin VDH:n sateliittipuhelun, jossa hän kertoi varmistaneensa narulla pulttikiinnikkeen saalinkiin. Tuon ongelma on se, että dyneema ja vastaavat ovat kiellettyjä eli ilmeisesti naru on polyesteriä. Dyneema kestäisi paljon paremmin kulutusta. Vaijeri taas on vaikea kiristää ja ei tietysti pidä mutkista, joita tuossa väkisin tulee.

Ehkä yski korjausvaihtoehto olisi ollut käyttää hyväksi saalingin lukitustappeja. Niiden tilalle olisi voinut ehkä laittaa tie-rodin tapaisen pultia tukevaan levyyn. Vaatii tietysti sopivia osia ja työkaluja.

Uuden pultinreiän kanssa ongelma on tukiputken tipahtaminen maston sisältä. Sitä ei liene mahdollista saada uuteen paikkaan. Ehkä uusi reikä olisi toiminut alempane, jossa on tuplaprofiili. Tosin silloin vantteja pitäisi lyhentää reilusti. Onnistuisikohan vanttiruuvien korvaus narulenkeillä? Vai riittääkö sekään. Taas ongelmana dyneeman puute. Dyneemallahan voisi korvata vantit kokonaan.

Ukuhan lillui pari päivää kevyen tuulen alueella, melkeinpä tyvenessä. Käytti tilaisuuden pohjan puhdistukseen ja kohta riittää taas menohaluja.

"Scubari"han puhuu siitä, mihin hän arvioi kokemuksensa perusteella itse kykenevänsä.

Siitä huolimatta räpsät ja maski helpottavat työtä huomattavasti. Lima lähtee vielä kevyesti pyyhkäisten, jolloin omaa nostetta voi pohjan alla hyödyntää. Hanhenkaulat vaativat varmasti hieman voimaakin, johon räpylöillä vastaa oleellisesti tehokkaammin. Mutta miten pääsee köliin saakka kuivapuvussa? Märkäpuku on tietenkin aivan toinen juttu, mutta kuten sukeltajatuttu siitä totesi, ilman painovyötä pullahtaa pintaan kuin silitysrauta elohopeasta.

tuliko.puhdasta kirjoitti:

Siitä huolimatta räpsät ja maski helpottavat työtä huomattavasti. Lima lähtee vielä kevyesti pyyhkäisten, jolloin omaa nostetta voi pohjan alla hyödyntää. Hanhenkaulat vaativat varmasti hieman voimaakin, johon räpylöillä vastaa oleellisesti tehokkaammin. Mutta miten pääsee köliin saakka kuivapuvussa? Märkäpuku on tietenkin aivan toinen juttu, mutta kuten sukeltajatuttu siitä totesi, ilman painovyötä pullahtaa pintaan kuin silitysrauta elohopeasta.

Lue lisää

Räpylöillä ei saa enemmän voimaa paikallaan uinnissa. Ovat tehokkaita vauhdissa, mutta eivät paikallaan. Polkemalla saa suuremman voiman. Tässä mitattu voima paikallaan räpylöillä: https://www.omicsonline.org/open-access/simultaneous-continuous-measurements-of-propulsive-force-and-oxygenuptake-in-stationary-fin-swimming-2165-7556.1000116.php?aid=15552

Suurin voima 110 N, kokemattomilla räpyläuimareilla vain 60 N.

Tässä taas on mitattu nuorten vesipalloilijoiden polkutekniikalla saatua staattista voimaa:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4120455/

Keskimääräinen voima 130 N. Paras yksilö saavutti 180 N.

Tietysti, jos ei osaa tai ymmärrä käyttää polkutekniikkaa, voi räpylöistä olla hyötyä myös paikallaan ollessa.

Uku kertoi laittaneensa köyden kölin ali ja pitäneensä sillä itseään paikallaan. Kelluttava puku ja köysi mahdollistavat taatusti paremman voimankäytön kuin räpylät.

Joakim1 kirjoitti:

Räpylöillä ei saa enemmän voimaa paikallaan uinnissa. Ovat tehokkaita vauhdissa, mutta eivät paikallaan. Polkemalla saa suuremman voiman. Tässä mitattu voima paikallaan räpylöillä: https://www.omicsonline.org/open-access/simultaneous-continuous-measurements-of-propulsive-force-and-oxygenuptake-in-stationary-fin-swimming-2165-7556.1000116.php?aid=15552

Suurin voima 110 N, kokemattomilla räpyläuimareilla vain 60 N.

Tässä taas on mitattu nuorten vesipalloilijoiden polkutekniikalla saatua staattista voimaa:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4120455/

Keskimääräinen voima 130 N. Paras yksilö saavutti 180 N.

Tietysti, jos ei osaa tai ymmärrä käyttää polkutekniikkaa, voi räpylöistä olla hyötyä myös paikallaan ollessa.

Uku kertoi laittaneensa köyden kölin ali ja pitäneensä sillä itseään paikallaan. Kelluttava puku ja köysi mahdollistavat taatusti paremman voimankäytön kuin räpylät.

Lue lisää

"Räpylöillä ei saa enemmän voimaa paikallaan uinnissa. "

Höpö höpö. Kokeile joskus uima-altaassa niin, että työnnät itseäsi uima-altaan reunaa vasten jaloilla potkimalla. Samalla potkutekniikalla Räpylöillä tai ilman (potkutekniikoita onmuuten useita erillaisia). Tämä on yksi perusharjoite alkeiskurssilla, siis harjoitellaan oikeaa potkutekniikaa. Ja kyllä saa voimaa kun on oikea potkutekniikka.

Astetta haastavampi testin voit suorittaa ulkomailla. Pidä itsesi paikallaan sukeltaessa virtaavassa merivedessä.


"Ovat tehokkaita vauhdissa, mutta eivät "

Mihin fysikan / virtaustekniikan ilmiöön perustata väitteesi, että räpylä toimii paremmin liikkeessä kuin että se olisi paikoillaan?

Joakim1 kirjoitti:

Räpylöillä ei saa enemmän voimaa paikallaan uinnissa. Ovat tehokkaita vauhdissa, mutta eivät paikallaan. Polkemalla saa suuremman voiman. Tässä mitattu voima paikallaan räpylöillä: https://www.omicsonline.org/open-access/simultaneous-continuous-measurements-of-propulsive-force-and-oxygenuptake-in-stationary-fin-swimming-2165-7556.1000116.php?aid=15552

Suurin voima 110 N, kokemattomilla räpyläuimareilla vain 60 N.

Tässä taas on mitattu nuorten vesipalloilijoiden polkutekniikalla saatua staattista voimaa:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4120455/

Keskimääräinen voima 130 N. Paras yksilö saavutti 180 N.

Tietysti, jos ei osaa tai ymmärrä käyttää polkutekniikkaa, voi räpylöistä olla hyötyä myös paikallaan ollessa.

Uku kertoi laittaneensa köyden kölin ali ja pitäneensä sillä itseään paikallaan. Kelluttava puku ja köysi mahdollistavat taatusti paremman voimankäytön kuin räpylät.

Lue lisää

Joakimin termi: "polkutekniikka"

Sukeltaminen ei ole fillarilla ajoa. Toki usein näkee että aloitteleva (ja josku vähän enemmänkin sukeltanut osaamaton) sukeltaja on pystyasennossa ja jalat toimii kuten polkupyörällä ajaen eli polkee. Tämä polkutekniikka tulee siitä, ettei kyseinen sukeltaja osaa tasapainottaa oikein, jolloin sukeltaja koittaa pitää itsensä kyseisessä syvyydessä (tai pinnalla) polkemalla räpylöillä itseään ylöspäin. Oikein tehtynä edes pinnalla ei tarvitse "polkea". Sukellusasento ja räpylöintitekniikka on väärä jos pitää polkea. Sukeltajan (ja veneen pohjan pesijän) tulee olla vaakatasossa jolloin räpylän potku antaa voimaa sivusuunnassa, ei alas päin.

Ymmärrän hyvin, jos sinäkin poljet fillaria räpylät jalassa, niin eihän se toimi eikä saa voimaa räpylöillä. Väärä tekniikka, et vain osaa.

Oikea termi: potkutekniikka. Sillä saa voimaa.

Joakim1 kirjoitti:

Räpylöillä ei saa enemmän voimaa paikallaan uinnissa. Ovat tehokkaita vauhdissa, mutta eivät paikallaan. Polkemalla saa suuremman voiman. Tässä mitattu voima paikallaan räpylöillä: https://www.omicsonline.org/open-access/simultaneous-continuous-measurements-of-propulsive-force-and-oxygenuptake-in-stationary-fin-swimming-2165-7556.1000116.php?aid=15552

Suurin voima 110 N, kokemattomilla räpyläuimareilla vain 60 N.

Tässä taas on mitattu nuorten vesipalloilijoiden polkutekniikalla saatua staattista voimaa:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4120455/

Keskimääräinen voima 130 N. Paras yksilö saavutti 180 N.

Tietysti, jos ei osaa tai ymmärrä käyttää polkutekniikkaa, voi räpylöistä olla hyötyä myös paikallaan ollessa.

Uku kertoi laittaneensa köyden kölin ali ja pitäneensä sillä itseään paikallaan. Kelluttava puku ja köysi mahdollistavat taatusti paremman voimankäytön kuin räpylät.

Lue lisää

"Uku kertoi laittaneensa köyden kölin ali ja pitäneensä sillä itseään paikallaan. "

Tämä on hyvä vaihtoehto Räpylöille (tai jopa lisä räpylöille). Toimii hyvin tiettyyn rajaan saakka tai oikeastaan ei toimi ihan koko pohjan alueelle, mutta suurimpaan osaan.

Ideahan sama. Kun joudut kädellä painamaan harjaa / sikliä / what so ever työkalua jolla pohjaa puhdistat, niin köysi estää tämän voiman vastavoiman eli et etäänny käden työtövoiman takia puhdistettavasta pinnasta. Saman vastavoiman saat räpyläpotkuilla. Voimien tulisi olla täysin vastasuuntaiset, köyden osalta tätä ei ihan joka kohdassa voi helposti toteuttaa. Mutta tämän voiman ja vastavoiman kulma-jutun varmaan ymmärrät fysiikan puolelta?

Scubari kirjoitti:

"Räpylöillä ei saa enemmän voimaa paikallaan uinnissa. "

Höpö höpö. Kokeile joskus uima-altaassa niin, että työnnät itseäsi uima-altaan reunaa vasten jaloilla potkimalla. Samalla potkutekniikalla Räpylöillä tai ilman (potkutekniikoita onmuuten useita erillaisia). Tämä on yksi perusharjoite alkeiskurssilla, siis harjoitellaan oikeaa potkutekniikaa. Ja kyllä saa voimaa kun on oikea potkutekniikka.

Astetta haastavampi testin voit suorittaa ulkomailla. Pidä itsesi paikallaan sukeltaessa virtaavassa merivedessä.


"Ovat tehokkaita vauhdissa, mutta eivät "

Mihin fysikan / virtaustekniikan ilmiöön perustata väitteesi, että räpylä toimii paremmin liikkeessä kuin että se olisi paikoillaan?

Lue lisää

Tietysti vapaauintipotkuissa räpylät auttavat. Paikallaan suurimman voiman saa kuitenkin polkutekniikalla, jota vesipallossa käytetään paikallaanolossa ja hypyissä. Opetetaan myös uimakouluissa ja vaaditaan uimakandi- ja maisteritutkinnossa.

Räpylöillä polkutekniikka on mahdoton.

Noissa linkeissä oli mitattu uimarin vaakatasossa aikaansaama voima. Vapaauintipotkuilla räpylöiden kanssa voima oli selvästi pienempi kuin ilman räpylöitä polkutekniikalla.

Vauhdissa polkutekniikka on tehoton. Harottavat jalat aihettavat vastusta ja nopeuskaan ei taida riittää. Vapaauinti- ja delfiinipotku ovat tuolloin ylivoimaisia ja niissä räpylät auttavat.

Olen sukeltsnut laitteilla, uinut rataa räpylöillä ja pelannut vesipalloa. Kaikista noista siis on omaa kokemusta.

Venettä pesen polkutekniikalla voimaa tuottaen. Sukelluksessa köliin käytän vapaauintipotkuja js kölin luona taas tarvittaessa polkuteknuikkaa. Räpylöistä olisi hyötyä siis sillä 2 m matkalla kölin luokse. Ei itse puhdistuksen aikana.

Joakim1 kirjoitti:

Tietysti vapaauintipotkuissa räpylät auttavat. Paikallaan suurimman voiman saa kuitenkin polkutekniikalla, jota vesipallossa käytetään paikallaanolossa ja hypyissä. Opetetaan myös uimakouluissa ja vaaditaan uimakandi- ja maisteritutkinnossa.

Räpylöillä polkutekniikka on mahdoton.

Noissa linkeissä oli mitattu uimarin vaakatasossa aikaansaama voima. Vapaauintipotkuilla räpylöiden kanssa voima oli selvästi pienempi kuin ilman räpylöitä polkutekniikalla.

Vauhdissa polkutekniikka on tehoton. Harottavat jalat aihettavat vastusta ja nopeuskaan ei taida riittää. Vapaauinti- ja delfiinipotku ovat tuolloin ylivoimaisia ja niissä räpylät auttavat.

Olen sukeltsnut laitteilla, uinut rataa räpylöillä ja pelannut vesipalloa. Kaikista noista siis on omaa kokemusta.

Venettä pesen polkutekniikalla voimaa tuottaen. Sukelluksessa köliin käytän vapaauintipotkuja js kölin luona taas tarvittaessa polkuteknuikkaa. Räpylöistä olisi hyötyä siis sillä 2 m matkalla kölin luokse. Ei itse puhdistuksen aikana.

Lue lisää

Vesipalloa en ole pelannut, mutta suunnilleen kaikkea muuta vedessä tehnyt ja vedessä todella paljon aikaani viettänyt. En ehkä sitten osaa polkutekniikkaa, mutta minä saan kyllä paljon suuremman staattisen voiman räpylöillä kuin polkemalla. Räpylöillä pystyn pystasennosta ponnistamaan suuren osan ylävartalosta pinnalle, helpottaa suuresti vaikkapa nousua veneeseen tai laiturille. Pohjaa pestessä räpylät tietenkin auttavat melkein yhden potkun verran köliin mennessä, mutta suurin osa siitäkin siirtymästä onnistuu pelkällä linkkuveitsitekniikalla.

ei.uimamaisteri kirjoitti:

Vesipalloa en ole pelannut, mutta suunnilleen kaikkea muuta vedessä tehnyt ja vedessä todella paljon aikaani viettänyt. En ehkä sitten osaa polkutekniikkaa, mutta minä saan kyllä paljon suuremman staattisen voiman räpylöillä kuin polkemalla. Räpylöillä pystyn pystasennosta ponnistamaan suuren osan ylävartalosta pinnalle, helpottaa suuresti vaikkapa nousua veneeseen tai laiturille. Pohjaa pestessä räpylät tietenkin auttavat melkein yhden potkun verran köliin mennessä, mutta suurin osa siitäkin siirtymästä onnistuu pelkällä linkkuveitsitekniikalla.

Lue lisää

Tässä video, jossa tuolla tekniikalla vyötärökin saadaan vedestä ylös. Tosin käsillä auttaen.
https://www.youtube.com/watch?v=nGdDqKchSN8

Pystyykö räpylöillä samaan paikaltaan? Tietysti tuo lienee hyväkuntoinen ja hyvin tekniikan osaava kaveri, mutta kyllä tuolla polkutekniikalla hyvän voiman saa.

Tässä vielä toinen video, jossa helposti pysyy pää ja kämmenet pinnalla (tuo vaaditaan uimakoulussa) sekä vähän kovemmalla työllä kädet ja olkapäät kokonaan pinnalla.
https://www.youtube.com/watch?v=1ZWKSb_R6OU

Kauanko pysyy kädet ja olkapäät pinnalla räpylöillä?

Joakim1 kirjoitti:

Tietysti vapaauintipotkuissa räpylät auttavat. Paikallaan suurimman voiman saa kuitenkin polkutekniikalla, jota vesipallossa käytetään paikallaanolossa ja hypyissä. Opetetaan myös uimakouluissa ja vaaditaan uimakandi- ja maisteritutkinnossa.

Räpylöillä polkutekniikka on mahdoton.

Noissa linkeissä oli mitattu uimarin vaakatasossa aikaansaama voima. Vapaauintipotkuilla räpylöiden kanssa voima oli selvästi pienempi kuin ilman räpylöitä polkutekniikalla.

Vauhdissa polkutekniikka on tehoton. Harottavat jalat aihettavat vastusta ja nopeuskaan ei taida riittää. Vapaauinti- ja delfiinipotku ovat tuolloin ylivoimaisia ja niissä räpylät auttavat.

Olen sukeltsnut laitteilla, uinut rataa räpylöillä ja pelannut vesipalloa. Kaikista noista siis on omaa kokemusta.

Venettä pesen polkutekniikalla voimaa tuottaen. Sukelluksessa köliin käytän vapaauintipotkuja js kölin luona taas tarvittaessa polkuteknuikkaa. Räpylöistä olisi hyötyä siis sillä 2 m matkalla kölin luokse. Ei itse puhdistuksen aikana.

Lue lisää

"polkutekniikalla, jota vesipallossa käytetään paikallaanolossa ja hypyissä. "

Huh huh. Mies jatkaa kommentointia asiasta, mistä ei mitään tiedä. Kuviokellunnassa toki tytöt harrastaa polkuteknikkaa, mutta sitä et tässä manininnut.

"Tietysti vapaauintipotkuissa räpylät auttavat. "

Tästä kun pidät kiinni jatkat ajattelua, niin löydät vihdoin totuuden.


Minun osalta tämä aihe on jo täysin läpi kaluttu. Mitään järkevää sisältöä tähän aiheeseen ei ole oikein tullutkaan.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä video, jossa tuolla tekniikalla vyötärökin saadaan vedestä ylös. Tosin käsillä auttaen.
https://www.youtube.com/watch?v=nGdDqKchSN8

Pystyykö räpylöillä samaan paikaltaan? Tietysti tuo lienee hyväkuntoinen ja hyvin tekniikan osaava kaveri, mutta kyllä tuolla polkutekniikalla hyvän voiman saa.

Tässä vielä toinen video, jossa helposti pysyy pää ja kämmenet pinnalla (tuo vaaditaan uimakoulussa) sekä vähän kovemmalla työllä kädet ja olkapäät kokonaan pinnalla.
https://www.youtube.com/watch?v=1ZWKSb_R6OU

Kauanko pysyy kädet ja olkapäät pinnalla räpylöillä?

Lue lisää

Räpylöillä pystyy ja vielä parempaan. Valitetavasti tässä asiassa ei youtube-viisaus toimi.

Scubari kirjoitti:

"polkutekniikalla, jota vesipallossa käytetään paikallaanolossa ja hypyissä. "

Huh huh. Mies jatkaa kommentointia asiasta, mistä ei mitään tiedä. Kuviokellunnassa toki tytöt harrastaa polkuteknikkaa, mutta sitä et tässä manininnut.

"Tietysti vapaauintipotkuissa räpylät auttavat. "

Tästä kun pidät kiinni jatkat ajattelua, niin löydät vihdoin totuuden.


Minun osalta tämä aihe on jo täysin läpi kaluttu. Mitään järkevää sisältöä tähän aiheeseen ei ole oikein tullutkaan.

Lue lisää

Niin sinulle näyttää olevan yllätys, että paikallaan poljetaan. Syynä tietysti se, että se toimii paremminin kuin mikään matkauintiin tai sukellukseen tarkoitettu tekniikka.

En ole missään vaiheessa väittänyt, että räpylät eivät auttaisi vapaauintipotkuissa.

Polkemisessa räpylät eivät auta ja polkemalla saa paremman voiman paikallaan kuin millään räpylöille soveltuvalla tekniikalla. Tietysti asia voi olla toisin, jos osaa huonosti polkutekniikan.

Jos mielestäsi olen väärässä, näytät varmaan videon, jossa uimahousuissa räpylöillä pysyy pidempään molemmat kädet ja olkapäät ilmassa. Tai siis enemmän, jotta voima olisi suurempi.

Pää ja kädet painavat n. 20% ihmisen painosta eli tuo vaatii 16 kg voiman 80 kg painolla. Olkapäät vielä päälle. Tuossa linkkaamassani julkaisussa päästiin räpylöillä vain 11 kg voimaan.

Joakim1 kirjoitti:

Niin sinulle näyttää olevan yllätys, että paikallaan poljetaan. Syynä tietysti se, että se toimii paremminin kuin mikään matkauintiin tai sukellukseen tarkoitettu tekniikka.

En ole missään vaiheessa väittänyt, että räpylät eivät auttaisi vapaauintipotkuissa.

Polkemisessa räpylät eivät auta ja polkemalla saa paremman voiman paikallaan kuin millään räpylöille soveltuvalla tekniikalla. Tietysti asia voi olla toisin, jos osaa huonosti polkutekniikan.

Jos mielestäsi olen väärässä, näytät varmaan videon, jossa uimahousuissa räpylöillä pysyy pidempään molemmat kädet ja olkapäät ilmassa. Tai siis enemmän, jotta voima olisi suurempi.

Pää ja kädet painavat n. 20% ihmisen painosta eli tuo vaatii 16 kg voiman 80 kg painolla. Olkapäät vielä päälle. Tuossa linkkaamassani julkaisussa päästiin räpylöillä vain 11 kg voimaan.

Lue lisää

Katsos. Veneen pohjan pesu on Joakamilla muuttunut vedestä veneeseen nousemiseen. Melko erikoista koittaa pestä pohjaa sillä tavalla että koittaa pysyä mahdollisimman korkealla veden pinnan päällä. Mutta kukin tyylillään. Speden esittämä rautakauppiaskin otti tavaraa hyllyn alimmalta tasolta nousemalla tikkaita ylös, että ehkä Joakim pesee niin veneesä pohjan?

https://www.youtube.com/watch?v=lGL1fR2tXRg

Paroni.X kirjoitti:

Katsos. Veneen pohjan pesu on Joakamilla muuttunut vedestä veneeseen nousemiseen. Melko erikoista koittaa pestä pohjaa sillä tavalla että koittaa pysyä mahdollisimman korkealla veden pinnan päällä. Mutta kukin tyylillään. Speden esittämä rautakauppiaskin otti tavaraa hyllyn alimmalta tasolta nousemalla tikkaita ylös, että ehkä Joakim pesee niin veneesä pohjan?

https://www.youtube.com/watch?v=lGL1fR2tXRg

Lue lisää

Katsos, jos Joakim kertoo pesseensä veeneensä pohjan vedessä ilman räpylöitä ja Uku kertoo myös tehneensä veneelleen saman ilman räpylöitä, ei sitä ilman näyttöä muusta kannata sivullisten ruveta kiistämään.

tuliko.puhdasta kirjoitti:

Siitä huolimatta räpsät ja maski helpottavat työtä huomattavasti. Lima lähtee vielä kevyesti pyyhkäisten, jolloin omaa nostetta voi pohjan alla hyödyntää. Hanhenkaulat vaativat varmasti hieman voimaakin, johon räpylöillä vastaa oleellisesti tehokkaammin. Mutta miten pääsee köliin saakka kuivapuvussa? Märkäpuku on tietenkin aivan toinen juttu, mutta kuten sukeltajatuttu siitä totesi, ilman painovyötä pullahtaa pintaan kuin silitysrauta elohopeasta.

Lue lisää

" Mutta miten pääsee köliin saakka kuivapuvussa? M. Märkäpuku on tietenkin aivan toinen juttu, mutta kuten sukeltajatuttu siitä totesi, ilman painovyötä pullahtaa pintaan kuin silitysrauta elohopeasta. "

Märkäpuvussa on suurempi noste kuin kuivapuvussa. Toki kuivapuvullisen sukeltajan noste riippuu täysin siitä vaatetuksesta mitä siellä kuivapuvun alla on (eli ilmatilavuudesta), mutta melko vakuumiksi kuivapuvun saa. Märkkärissä noin lähellä pintaa on aina suuri noste ja vaatii enempi lisäpainoa (lyijyä). Kuivapuvulla veneen pohjaa pestessä (Suomessa) painoa on vyöllä pari kiloa ja alupukuna ohut urheilukerrasto. Pullo ei ole selässä (on pinnalla) eikä ole tasapainotusliiviä. Hyvin pääsee köliin asti, kun ei ole paljoa ilmaa puvun sisällä (joka haittaisi muutenkin pesemistä). Ulkomailla en yleensä pukua tarvitse, kun oleilen vain lämpimissä vesissä.

Sitten isopurje ei enää kulje ylös eikä alas. Alimmassa reivissä sen pystyy pitämään.

Kevarimopo kirjoitti:

Sitten isopurje ei enää kulje ylös eikä alas. Alimmassa reivissä sen pystyy pitämään.

Voi tehdä pannan maston etupuolelle saalinkien yläpuolelle kahdeksikkona.. Silloin iso jää liikkuvaksi

Saalingit ovat kuitenkin kiinni maston läpi menevässä palkissa. Siinä on siis alkuperäistä pulttia suurempi pinta kantamassa. Jos tosiaan maston sisällä oleva tuplaseinä päättyi ennen pultinreikää, saalinkikiinnike olisi jopa vahvempi paikka.

Omassa Sparcraftin takilassa alavantit (ja myös diagonaalit) on ankkuroitu saalingin kiinnikkeisiin. En näe järjestelyssä mitään ongelmaa

Miksi saalingin kiinnitys ei kestäisi vetoa pystysuunnassa? Siinähän menee paljon pettänyttä pulttia suurempi palkki maston läpi. Pitäisi kestää enemmän. Monessa mastossa alavantit tulevat kiinni juuri tuohon.

Ja niinhän VDH on maston korjannut saaden varmasti suositukset Sparcraftilta.

Tässä hiukan asiaan liittyvä video, jonka sattumoisin näin muussa yhteydessä. Näkyy vaan hienosti, miten pultti tekee uran putkeen: https://youtu.be/7_fqF09QQjc?t=407

Sihailihaamulle: Taitaa olla juuri päin vastoin. Alasaalingit Sparcraftilla ja ilmeisesti myös Seldenillä nykyään onat kiinni maston läpi menevässä metallipalkissa, mikä sinänsä on hölskyvän löysä kuormittamattomsna. Tämä estää puristuksen mastoprofiiliin. Kun alavantti on kiinnitetty tähän palkkiin sen läpi niin vanttien veto suuntautuu lähes alaspäin ja alvanttien kuorma on muita suurempi.
En tiedä mikä VDH:n mastovamma tarkalleen oli mutta ihme jos tämä saalinkien välinen palkki olisi painunut mastoprofiilin läpi

seppomartti kirjoitti:

Sihailihaamulle: Taitaa olla juuri päin vastoin. Alasaalingit Sparcraftilla ja ilmeisesti myös Seldenillä nykyään onat kiinni maston läpi menevässä metallipalkissa, mikä sinänsä on hölskyvän löysä kuormittamattomsna. Tämä estää puristuksen mastoprofiiliin. Kun alavantti on kiinnitetty tähän palkkiin sen läpi niin vanttien veto suuntautuu lähes alaspäin ja alvanttien kuorma on muita suurempi.
En tiedä mikä VDH:n mastovamma tarkalleen oli mutta ihme jos tämä saalinkien välinen palkki olisi painunut mastoprofiilin läpi

Lue lisää

Tuossa viime viikon ketjussa oli video, josta näkyi VDH:n ensimmäisen maston rakenne. Sitten hän tilasi uuden lyhyemmän maston. Tuossa vanhassa alavantit eivät olleet yhteydessä saalinkeihin, vaan erillisessä kiinnikkeessä hiukan alempana.

Joakim1 kirjoitti:

Tuossa viime viikon ketjussa oli video, josta näkyi VDH:n ensimmäisen maston rakenne. Sitten hän tilasi uuden lyhyemmän maston. Tuossa vanhassa alavantit eivät olleet yhteydessä saalinkeihin, vaan erillisessä kiinnikkeessä hiukan alempana.

Lue lisää

Oliko vanha masto antiikkia ja alkuperäine?. Yli 10v. ajan Sparcraftilla on ollut kuvaamani saalinkikiinnitys. 25v. sitten oli minulla ranskalaisessa suora kiinnitys mastoon.
Tarkoitukseni oli esittää vastaväite sille, että saalingilla painetaan horisontaalisti mastoprofiilia. Ei paineta koska välissä on 2-3 mm ilmaa ja saalingin tyven materiaalipaksuus on ehkä puolet mastosta. Saalingin tyvi murtuu ja se on Sparcraftin tyyppivika, jps riki ei ole kireä.

seppomartti kirjoitti:

Oliko vanha masto antiikkia ja alkuperäine?. Yli 10v. ajan Sparcraftilla on ollut kuvaamani saalinkikiinnitys. 25v. sitten oli minulla ranskalaisessa suora kiinnitys mastoon.
Tarkoitukseni oli esittää vastaväite sille, että saalingilla painetaan horisontaalisti mastoprofiilia. Ei paineta koska välissä on 2-3 mm ilmaa ja saalingin tyven materiaalipaksuus on ehkä puolet mastosta. Saalingin tyvi murtuu ja se on Sparcraftin tyyppivika, jps riki ei ole kireä.

Lue lisää

Tuo "vanha" oli VDH:n GGR:ää varten tilaama masto. Päätyi sitten vaihtamaan matalampaan. Oletetavasti siis samanlainen.

Tässä vielä tuo video: https://youtu.be/0Aq0q_XTBMo

Tässä kerrotaan VDH:n vauriosta ja sen korjauksesta. https://www.facebook.com/goldengloberace/videos/262154021169655/?t=0

Kovasti vaikuttaa identtiseltä. Ja kuten arvelin pultti on liikkunut vain toiselta puolelta. Jotain ongelmaa on myös D2:ssa. Joku paremmin ranskaa osaava ehkä voi kertoa tarkemmin.

seppomartti kirjoitti:

Sihailihaamulle: Taitaa olla juuri päin vastoin. Alasaalingit Sparcraftilla ja ilmeisesti myös Seldenillä nykyään onat kiinni maston läpi menevässä metallipalkissa, mikä sinänsä on hölskyvän löysä kuormittamattomsna. Tämä estää puristuksen mastoprofiiliin. Kun alavantti on kiinnitetty tähän palkkiin sen läpi niin vanttien veto suuntautuu lähes alaspäin ja alvanttien kuorma on muita suurempi.
En tiedä mikä VDH:n mastovamma tarkalleen oli mutta ihme jos tämä saalinkien välinen palkki olisi painunut mastoprofiilin läpi

Lue lisää

FB:ssä oli hyvä selostus VDH:n mastovauriosta, mutta selostus oli vain ranskaksi. Lyhyellä ranskalla ja piirrosta katselemalla kävi silti hyvin pääpiirteet selviksi. Alavanttien kiinnityspultti oli paaran puolella mastoa leikkautunut noin 50 mm alas. Toinen puoli on pysynyt paikoillaan ja pultti on nyt siellä kallellaan. Otaaen huomioon, että maston sisällä on ollut (ainakin edellisessä mastoversiossa) tukiholkki, on ymmärtääkseni styyran puolella maston seinämään täytynyt syntyä taipuma pultin kallistuessa.

Loppuosa oli vaikeampi ymmrtää. Mutta se käsitys jäi, että saalinkeihin korjaus tukeutui ja vanttien kireyksiä, varsinkin D1:en säädettiin voimien jakamiseksi toisella tavalla. Ehkäpä joku paremmin ranskantaitoinen katselisi sen videon, jossa Lionel selvityksen tekee ja referoisisi sen tarkemmin tänne.

Videolla näytetty ilmeisesti kahden alavantin kiinnitys maston läpipultilla on tilaustyö ja heikompi kuin Sparcraftin vakiokiinnitys. Jos pultti on esim 12mm ja normaali läpisalko enemmänkin neliömäinen poikkileikkaukseltaan ja.leveys liki 10x niin on selvää kummassa sintyy enemmän pistekuormaa mastoprofiiliin. Vaikeasti ymmärrettävä viritys.

seppomartti kirjoitti:

Videolla näytetty ilmeisesti kahden alavantin kiinnitys maston läpipultilla on tilaustyö ja heikompi kuin Sparcraftin vakiokiinnitys. Jos pultti on esim 12mm ja normaali läpisalko enemmänkin neliömäinen poikkileikkaukseltaan ja.leveys liki 10x niin on selvää kummassa sintyy enemmän pistekuormaa mastoprofiiliin. Vaikeasti ymmärrettävä viritys.

Lue lisää

Kyllä tuo on ihan vakiokamaa Sparcraftilta. Sivut 24 ja 25 tässä: https://drive.google.com/file/d/1ZA0-4v6IIXpDGlmWBgVWfTVwCq3JpGzf/view

Koska kuvien mukaan tuossa on vain yksi pultti, on se 14 mm ja tarkoitettu enintään 8 mm vanteille. Seuraavassa koossa olisi 20 10 mm pultit ja vantit enintään 10 mm.

Myöhemmillä sivuilla on myös saalingintuki vanttien kiinnityksellä. Onko se sitten jotenkin sopimaton ko. veneeseen? Ehkä siihen ei saa tuplavantteja? Tai sitten ei sovi ko. profiiliin. Tai sitten joku piti parempana tuota pulttiratkaisua.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä tuo on ihan vakiokamaa Sparcraftilta. Sivut 24 ja 25 tässä: https://drive.google.com/file/d/1ZA0-4v6IIXpDGlmWBgVWfTVwCq3JpGzf/view

Koska kuvien mukaan tuossa on vain yksi pultti, on se 14 mm ja tarkoitettu enintään 8 mm vanteille. Seuraavassa koossa olisi 20 10 mm pultit ja vantit enintään 10 mm.

Myöhemmillä sivuilla on myös saalingintuki vanttien kiinnityksellä. Onko se sitten jotenkin sopimaton ko. veneeseen? Ehkä siihen ei saa tuplavantteja? Tai sitten ei sovi ko. profiiliin. Tai sitten joku piti parempana tuota pulttiratkaisua.

Lue lisää

Mietin, että onkohan Sparcraft luopunut kokonaan tuohon saalingin kiinnikkeeseen ankkuroitavasta vantin kiinnityksestä. Katalogin sivulla 32, eli pdf:n 33 sivulla näkyy nykyinen alumiininen läpi menevän alumiinikalikka ja saalingin alla sivulla 22 esitelty backing plate, joka ei ole läpi menevää mallia.

Aikaisemmin sparcraftin saalingit olivat kiinni teräksisellä mastoprofiilin läpimenevällä kiinnikkeellä, näkyy katalogin sivulla 33. Tämä tosin poistunut valikoimasta ja osittain syystäkin, se ei nimittäin takaa kovin hyvää tukea saalingille etu/taka suuntaista voimaa vastaan. Itselläkin meni alimmat saalingit tästä syystä uusiksi.

Kerrotko vielä miten saat pultit pysymään urassa? Maston sisällehän ei pääse käsiksi.

Pultin kannan voisi tietysti työstää niin, että se mahtusi urasta läpi ja sitten 90 astetta kääntämällä tukeutuisi reunojen taakse.

Olisikohan mukana alumiinilevyäkin? Sen voisi niitata uran peitteeksi.

Joakim1 kirjoitti:

Kerrotko vielä miten saat pultit pysymään urassa? Maston sisällehän ei pääse käsiksi.

Pultin kannan voisi tietysti työstää niin, että se mahtusi urasta läpi ja sitten 90 astetta kääntämällä tukeutuisi reunojen taakse.

Olisikohan mukana alumiinilevyäkin? Sen voisi niitata uran peitteeksi.

Lue lisää

Muuta tapaa itse en keksi korjaukseen kuin saalingin tyviin tukemisen. Sakkelilla (iso sellainen) kummankin alavantin kiinnitys"jakajan" jakajan takaa ja sitten jatkoa toisella sakkelilla ja sitten lashingilla tai jopa useammalla putkiklemmarilla kiinni saalingin ympäri

VHD:n mastossa on tietääkseni niitatun vahvikkeen aiheuttama repeämä josta voi kenties ujuttaa mutterilla varustetun pultin tai vauriouran toista reunaa voi yhdestä kohdasta taivuttaa niin, että mutteri tai pulttipää menee uran taakse. (eli kaksi osaa, mutteri ja pultti yhdistettynä)
Pultti on tietysti mutterin kanssa urassa eli maston alumiini on pulttipään ja mutterin välissä. Pysyy urassa, ei voi tulla pois, jos mutterin ja pultin halkaisijat suuremmat kuin repeämän.

Meillä ei ole kuvaa repeämästä, joten aika arvausta kaikki.


Katokykyä heikentää, että kahden pultin väliin jää tyhjää, kun pultti ja mutteri kantaa. Tähän väliin täytyy laittaa sopiva metalli, esimerkiksi ko pultista sahattu pala jotta kanto pelkän metallin varassa ilman ilmaväliä.
Alkuperäinen pultti varaa sitten tämän virityksen päällä, kun vaurioura on täytetty näillä pulteilla.
Lisävahvikkeet yläpuolelle ei tietenkään ole pahitteeksi.

VDH:n täytyy ajaa hyvin konservatiivisesti, eikä ottaa kovia kallistuksia. Nythän voi vaurio olla pahempi toisella puolella. Suojan puolen vantit voivat olla löysätkin kovalla tuulella ilman, että masto tulee alas. Helposti käy silti niin, että masto väsyy ja heikkenee koko ajan. Jos sen saisi jollain tempulla täysin stabiiliksi, niin silloin kestäisi paremmin, kunhan ajaisi sitten toisen puolen halsseilla kevyellä purjekerralla.

Pultin vauriopää on 5 senttiä alempana, joten se on leikannut niitatun kappaleen kanssa mastoprofiilia tuon viisi senttiä. Onko lommahtanut samalla?
VHD:llä on varmaan poppari, toivottavasti keksii jostain uuden läpivientilaatan, korjaus tällä tavalla on asiallinen.

lghiligh kirjoitti:

Pultin vauriopää on 5 senttiä alempana, joten se on leikannut niitatun kappaleen kanssa mastoprofiilia tuon viisi senttiä. Onko lommahtanut samalla?
VHD:llä on varmaan poppari, toivottavasti keksii jostain uuden läpivientilaatan, korjaus tällä tavalla on asiallinen.

Lue lisää

Varmasti on muutakin vauriota profiilissa kuin tuo ura, jos toinen puoli on pysynyt paikollaan ja toinen painunut 5 cm alas. Profiili lienee n. 15 cm leveydeltään eli pultti on 15 cm. Pultti ei varmasti ole venynyt. Jos toinen puoli on 5 cm alempana, pitää poikkisuuntaisen etäisyyden olla 14 cm . Lisäksi pultti ja sen alla oleva levy ovat vinossa eli etäisyys on tuotakin lyhyempi. Joko ura tai sitten toisen puolen kiinnityskohta on siis pari senttiä lommolla.

Joakim1 kirjoitti:

Varmasti on muutakin vauriota profiilissa kuin tuo ura, jos toinen puoli on pysynyt paikollaan ja toinen painunut 5 cm alas. Profiili lienee n. 15 cm leveydeltään eli pultti on 15 cm. Pultti ei varmasti ole venynyt. Jos toinen puoli on 5 cm alempana, pitää poikkisuuntaisen etäisyyden olla 14 cm . Lisäksi pultti ja sen alla oleva levy ovat vinossa eli etäisyys on tuotakin lyhyempi. Joko ura tai sitten toisen puolen kiinnityskohta on siis pari senttiä lommolla.

Lue lisää

Materiaalin ja vetosuunna tietäen, valistunut arvaukseni on repeytyvän aukonreunan manklaantuminen aluslaatan alta sisäänpäin pultin repeytyessä alaspäin. Paikallinen vaurio siis.

Maston toiselle puolelle on vaikea kuvitella tulleen muuta muutosta kuin pultin kulmamuutoksen aiheuttamaa reiän lievää soikeentumista ja laattojen taipumista. Mitä todennäköisimmin itse pulttikin on hiukan vääntynyt kaarelle.

Uusi levy vaan akselin alle ja vanhaa poikkipinta-alaa vastaavalla niittimäärällä kiinni. Siinä se on.

Lisää_niittejä kirjoitti:

Materiaalin ja vetosuunna tietäen, valistunut arvaukseni on repeytyvän aukonreunan manklaantuminen aluslaatan alta sisäänpäin pultin repeytyessä alaspäin. Paikallinen vaurio siis.

Maston toiselle puolelle on vaikea kuvitella tulleen muuta muutosta kuin pultin kulmamuutoksen aiheuttamaa reiän lievää soikeentumista ja laattojen taipumista. Mitä todennäköisimmin itse pulttikin on hiukan vääntynyt kaarelle.

Uusi levy vaan akselin alle ja vanhaa poikkipinta-alaa vastaavalla niittimäärällä kiinni. Siinä se on.

Lue lisää

^Korjaus edelliseen.

Pultti on mitä todennäköisimmi edelleen suora. Ei siis hiukan vääntynyt, mitä äsken aamupöperössä kirjoitin.

Lisää_niittejä kirjoitti:

Materiaalin ja vetosuunna tietäen, valistunut arvaukseni on repeytyvän aukonreunan manklaantuminen aluslaatan alta sisäänpäin pultin repeytyessä alaspäin. Paikallinen vaurio siis.

Maston toiselle puolelle on vaikea kuvitella tulleen muuta muutosta kuin pultin kulmamuutoksen aiheuttamaa reiän lievää soikeentumista ja laattojen taipumista. Mitä todennäköisimmin itse pulttikin on hiukan vääntynyt kaarelle.

Uusi levy vaan akselin alle ja vanhaa poikkipinta-alaa vastaavalla niittimäärällä kiinni. Siinä se on.

Lue lisää

Korjauksen toteuttaminen jossain Kap Hornin länsipuolen merenkäynnissä, yksin ilman apua, ei ole helppo juttu! Donin ja Robin Davien keskustelusta selvisi, että VDH oli käynyt 7 kertaa mastossa vauriota korjaamassa ja varmaankin oli saanut runsaasti mustelmia ja ruhjeita. Kova ja sisukas kundi, vaikka on joukon vanhin (73)! Toivotaan tietysti, että masto pysyy pystyssä Kap Hornin ympäri. Sen jälkeen ulkopuolisen avun saanti tarvittaessa on mahdollista..

Lisää_niittejä kirjoitti:

^Korjaus edelliseen.

Pultti on mitä todennäköisimmi edelleen suora. Ei siis hiukan vääntynyt, mitä äsken aamupöperössä kirjoitin.

En pitäisi pultin suoruutta mitenkään itsestään selvänä. Maston sisällähän oli videon mukaan holkki, jota vastaan mutterit oli kiristetty. Lähtötilantessa siis progiilin seinämä oli tiiviisti mutterin ja holkin välissä, joten joko seinämä tai pultti on lähtenyt taipumaan. Repeämän edetessä toisella puolen mastoa on varmaan liitokseen tullut löysää ja suurempi muutos reiän soikeaksi menemisenä.

Sinällään pitch-poling antaa ymmärrettävemmän selityksen vaurion synnystä. Keulallaan seisova vene miettii hetken, kummalle puolen kaatua, mutta sitten ehtii kiihtymään kaatuessaan suureen kulmanopeuteen ja maston veteen osuminen tuottaa suuremman dynaamisen kuorman kuin rikilaskelmat näyttivät. 150 astetta oli mainittu, olikohan tosiaan poikittais-, eikä pituusakselin suhteen.

miksipä.ei kirjoitti:

En pitäisi pultin suoruutta mitenkään itsestään selvänä. Maston sisällähän oli videon mukaan holkki, jota vastaan mutterit oli kiristetty. Lähtötilantessa siis progiilin seinämä oli tiiviisti mutterin ja holkin välissä, joten joko seinämä tai pultti on lähtenyt taipumaan. Repeämän edetessä toisella puolen mastoa on varmaan liitokseen tullut löysää ja suurempi muutos reiän soikeaksi menemisenä.

Sinällään pitch-poling antaa ymmärrettävemmän selityksen vaurion synnystä. Keulallaan seisova vene miettii hetken, kummalle puolen kaatua, mutta sitten ehtii kiihtymään kaatuessaan suureen kulmanopeuteen ja maston veteen osuminen tuottaa suuremman dynaamisen kuorman kuin rikilaskelmat näyttivät. 150 astetta oli mainittu, olikohan tosiaan poikittais-, eikä pituusakselin suhteen.

Lue lisää

Pultin suoruutta on vaikea tietää. Tuossahan on "vastakkain" 14 mm pultti (mitä lujuutta?) ja n. 4 mm paksu alumiiniprofiilin seinä, jonka päällä on teräksinen levy. Aika suuri merkitys onko tuo A4-50, A4-80 vai jotain muuta.

GGR:n sivuilla on nyt video, jos Don kavereineen käy läpi tuota vauriota. Siinä mainitaan myös, että VDH:n mastossa ei ole tuplattua profiilia alaosassa, kuten siinä VDH:n ensimmäisessä mastossa. Myös profiili on numeroa pienempi.

Saa valtamerelle säätä moneksi päiväksi. VDH on varmasti ollut sääkuva hallussa ja tuki maista koskapa jatkuvasti etenee 6 solmua muiden killuesessa pläkässä tai taistellessa myrskyssä. Ei se pelkkää sattumaa voi olla. Emme tiedä millainen metronomitiimi VDH:lle säätä tulkitsee.
Normiprjehtija saa sateliitista 3-7 vrk säätä js pystyy väistämään 100- 200 mailia/ vrk. Noilla hitailla sitten puolet vähemmän.

Eihän se voi olla totta , vrt latitudia

seppomartti kirjoitti:

Eihän se voi olla totta , vrt latitudia

Englantilainen Flanagan suunnitteli maailman ympäri yksinpurjehduksen kahden antipodin ja koillisväylän kautta. Kirjakin löytyy.

seppomartti kirjoitti:

Eihän se voi olla totta , vrt latitudia

Juuri tuota lähemmäksi ei kuitenkaan pääse, sanoisin riittävän tarkaksi. Itse koin aikanaan Tahitin olevan myös lähellä antipodia, kun aikaeroa oli 12 h, mutta latitudi vain 12 S, edes Etelänristi ei näkynyt.

Varsinkin radioamatöörien kannalta tilanne on nyt helppo, antennin saa suunnata mihin vain.

Joku taisi olla sitä mieltä, ettei Asterian pohja kovinkaan pahassa kunnossa ollut. Joku toinen kävi Hobartissa katsomassa:
https://www.facebook.com/prosailmagazine/photos/pcb.1990623650983990/1990617370984618/?type=3&theater

Kuvista päätellen ei ole kyse Tapion veneestä !

ReinnoF kirjoitti:

Joku taisi olla sitä mieltä, ettei Asterian pohja kovinkaan pahassa kunnossa ollut. Joku toinen kävi Hobartissa katsomassa:
https://www.facebook.com/prosailmagazine/photos/pcb.1990623650983990/1990617370984618/?type=3&theater

Kuvista päätellen ei ole kyse Tapion veneestä !

Lue lisää

Kuvien lähde on kuitenkin Tapio Lehtinen Sailing, musta pohja ja valkoinen runko. Mikä tuntomerkki ei sovi?

hämmästelen kirjoitti:

Kuvien lähde on kuitenkin Tapio Lehtinen Sailing, musta pohja ja valkoinen runko. Mikä tuntomerkki ei sovi?

Minuakin epäillytti pohjakuva mutten viitsinyt julkisesti spekuloida.
Jos Tapio ei käynyt vedessä niin miten pohjakuvat syntyi? Ensimmäinen ajatus oli: arkistuosta?
Jos on noin pitkälle edennyt kasvusto niin se on ristiriidassa puhtaan vesilinjan kanssa, mikä on y!eensä pahempi kuin syvät osat.

seppomartti kirjoitti:

Minuakin epäillytti pohjakuva mutten viitsinyt julkisesti spekuloida.
Jos Tapio ei käynyt vedessä niin miten pohjakuvat syntyi? Ensimmäinen ajatus oli: arkistuosta?
Jos on noin pitkälle edennyt kasvusto niin se on ristiriidassa puhtaan vesilinjan kanssa, mikä on y!eensä pahempi kuin syvät osat.

Lue lisää

Eihän Tapion ottamat kuvat voisi nettiin tulla. Mukana ei ole vedenalaiskameraa ja muutenkin ainoastaan filmikamera ja filmit järjestäjän hallussa. Mutta miksei vaikkapa se paikallinen suomalainen olisi voinut pulahtaa kuvat ottamaan?

hämmästelen kirjoitti:

Kuvien lähde on kuitenkin Tapio Lehtinen Sailing, musta pohja ja valkoinen runko. Mikä tuntomerkki ei sovi?

Eihän ole, kuvien lähde on prosailing.fi.
Kai ne kuvat on voinut joku muukin ottaa kuin Tapio.

Macee kirjoitti:

Eihän ole, kuvien lähde on prosailing.fi.
Kai ne kuvat on voinut joku muukin ottaa kuin Tapio.

Tuntuu se Tapion purjehdus olevan joillekkin ylivoimaisen katkera paikka.

ReinnoF kirjoitti:

Joku taisi olla sitä mieltä, ettei Asterian pohja kovinkaan pahassa kunnossa ollut. Joku toinen kävi Hobartissa katsomassa:
https://www.facebook.com/prosailmagazine/photos/pcb.1990623650983990/1990617370984618/?type=3&theater

Kuvista päätellen ei ole kyse Tapion veneestä !

Lue lisää

Myönnän erehtyneeni. Kyllähän kuvat ovat Asterian pohjasta, huomasin nyt kun chekkasin veneestä otettuja kuvia! Kuvavinkkeli oli sellainen, että syntyi käsitys että olisi ollut kyse peräisin peräpeiliin kiinnitetystä veneestä (Rustler 36)

ReinnoF kirjoitti:

Myönnän erehtyneeni. Kyllähän kuvat ovat Asterian pohjasta, huomasin nyt kun chekkasin veneestä otettuja kuvia! Kuvavinkkeli oli sellainen, että syntyi käsitys että olisi ollut kyse peräisin peräpeiliin kiinnitetystä veneestä (Rustler 36)

Lue lisää

Mikäs ihme tuo on kun tiedotus on tällä tasolla "Saimme nämä kuvamateriaalit hetki sitten päivittäisistä radioyhteyksistä vastaavan radioamatööriryhmän koordinaattorilta."
Siis yhtä hyvin olisi voinut kirjoittaa että "hevosmiesten tietotoimistolta juuri saamamme tiedon mukaan..."
Normaalisti kuvaajan nimi kerrotaan, ja jos ne on välittänyt joku, niin myös hänen nimensä. Anonyymit lähteet "radioamatöörityhmät koordinaattorit" aiheuttavat aina epäilyksiä, etenkin jos nykypäivän valeuutistulvassa yrittää yhtään olla mediakriittinen.
Ei ole häävi Tapion taustajoukkojen tiedotustrategia jos sitä edes on ajateltu. Sponssien vuoksi luulisi olevan jo vähän pakko miettiä etukäteen että kuka kertoo ja mitä = tiedotusstrategia.

Jurristikko kirjoitti:

Mikäs ihme tuo on kun tiedotus on tällä tasolla "Saimme nämä kuvamateriaalit hetki sitten päivittäisistä radioyhteyksistä vastaavan radioamatööriryhmän koordinaattorilta."
Siis yhtä hyvin olisi voinut kirjoittaa että "hevosmiesten tietotoimistolta juuri saamamme tiedon mukaan..."
Normaalisti kuvaajan nimi kerrotaan, ja jos ne on välittänyt joku, niin myös hänen nimensä. Anonyymit lähteet "radioamatöörityhmät koordinaattorit" aiheuttavat aina epäilyksiä, etenkin jos nykypäivän valeuutistulvassa yrittää yhtään olla mediakriittinen.
Ei ole häävi Tapion taustajoukkojen tiedotustrategia jos sitä edes on ajateltu. Sponssien vuoksi luulisi olevan jo vähän pakko miettiä etukäteen että kuka kertoo ja mitä = tiedotusstrategia.

Lue lisää

Tuohan on hyvin luonnollinen tiedotuksen kulku. Kuvat ottaneelle on neuvottu lähettämään kuvat muutenkin yhteyksiä hoitavalle, joten sitä kautta tulivat. Aiemmin on nähty kuvia ainakin Istvanin pohjasta, eikä niissä, kuten oikeastaan missään nettiin tulleessa kuvassa ole sen kummemmin lähteitä mainittu.

Amatööreiltä niin kuvat kuin kaikki kysymyksetkin menevät eteenpäin tahoille, jotka osaavat auttaa. Samalla osa valuu tänne nälvittäväksi

samakaikilla kirjoitti:

Tuohan on hyvin luonnollinen tiedotuksen kulku. Kuvat ottaneelle on neuvottu lähettämään kuvat muutenkin yhteyksiä hoitavalle, joten sitä kautta tulivat. Aiemmin on nähty kuvia ainakin Istvanin pohjasta, eikä niissä, kuten oikeastaan missään nettiin tulleessa kuvassa ole sen kummemmin lähteitä mainittu.

Amatööreiltä niin kuvat kuin kaikki kysymyksetkin menevät eteenpäin tahoille, jotka osaavat auttaa. Samalla osa valuu tänne nälvittäväksi

Lue lisää

Jep, olisihan se parempi että saisi salaa seilata kilpaa maapallon ympäri eikä kukaan seuraisi tai kommentoisi.
Käsitin että GGR sivulla olleet Istvanin pohjakuvat kuten myös ko. sivulla olevat videot olisivat GGR copy right alaisia eli heidän ottamiaan?
Nykyisin pitää nääs olla vähän tarkka siitä että kenen kuvaamaa materiaalia jakelee julkiseksi.

Eihän nämä asiaketjut muuten mihinkään putoaisi, mutta kun tuo numerohörhö on taas täyttänyt tämän etusivun noilla nostoillaan.