Mulle tuntuisi, jos

Todella pervolta...

Rohkealta, aloitteentekijältä.. Ympyrä sulkeutuisi tavallaan, vaikkei siitä enää mitään uutta jatkuisikaan. Minä ilahtuisin viestistäsi.

ap. No jos joku haluu, niin saa itse kokeiolla. Heitin vaan ajatuksen.

Ota vaan yhteyttä vaikka Facebookin kautta jos hänet löydät. Mietin itse vuosien ajan, että ottaisko yhteyttä vai ei - siis ihan ystävyys periatteella. Nyt näin ilmoituksen, että hän on kuollut. Järkyttävää. Eipä enää voi ottaa yhteyttä. Mietin miten hänen elämänsä meni ja miten hän kuoli ennen aikojaan.

Minä ainakin haluaisin tietää, onko vapaa, ajatteleeko koskaan minua, vaikka aikaa on kulunut 30 vuotta ja välimatkaa on ollut 700km

Kysymyksiä joihin on monenlaista mielipidettä, umpimieliset pitävät sairaana ajatuksena muistella mennyttä ja vanhaa. Mutta ihminen ei aina itsekkään tiedä kuinka tulee käyttäytymään vaikka kymmenen vuoden päästä, voit hyvin olla elämäntilanteessa että sinua kiinnostaisikin kuulla kuinka entisillä kavereilla menee ja miten se elämä on heillä mennyt, tosiaan saatat saada viestin että tietoa ei enää voi saada kun tuo kaveri on kuollut jo vuosia sitten, tälläinen sitten jää avonaiseksi lopun elämääsi. Näin on käynyt minulle ja monelle muulle, siksi en näe ollenkaan pahana jos vaikka exiin otetaan yhteyttä ns. kaveripohjalta ja kyselleen kuulumisia, kerta riittää ja tiedon halut tyydyttyy, eipähän asia tulee myöhemmin vaivaamaan. Ymmärrän jos ero on ollut aivan mahdottoman riitaisia ettei sitä siksi haluaisi yhteyksiä pitää, mutta useimmiten on jonkinlaiset välit säilyneet, sitä on tahoillaan eroa surkuteltu mutta muutoin kaikki on muuttunut kuin kavereilla konsanaan. Rohkeutta ja kärsivällisyyttä ,

Ihan kiva, jos kyselee kuulumisia. Ei siinä mitään pahaa ole eikä se tarkoita, että elät menneessä jos kyselet mitä kuuluu. Päinvastoin minusta olisi kiva asia.

Olisi aika hämmentävää jos historiastani löytyisi joku jonka kanssa "oli jotain, mutta ei mitään".

Mun mies soitti heti ensirakkaudelleen kun kuuli hänen eronneen, tämä tapahtui tosin kännissä. Tästäkin ylöi 30 vuotta mutta niin se vanha suola janotti Aria.

Rakastin silloin häntä paljon, en tiedä löytyisikö tunnetta enää, vois kokeilla.

Varmaan olisi kivaa vaihtaa kuulumisia, kun eipä tässä toisesta ole lainkaan mitään kuulunut, hengissä on ainakin fb n mukaan. Mutta tuossa ajassa ihminen muuttuu, tuskin se rakkaus enää olisi mukana. Menee naiselle joka tuskin täällä pyörii..

Varmaan riippuu siitä miten on erottu, ja onko edes erottu, ts. jätetty jäähyväisiä.
Pahinta on jos suhde on jäänyt auki.
Ainoastaan jättäjä tietää miksi on jättänyt, mutta jätetylle tilanne on jäänyt päälle odotusta, odotusta, odotusta...
Jos suhteessa on ollut rakkautta se tuskin koskaan unohtuu. Elämän arjessa voi jäädä taka-alalle, mutta myöhemmin putkahtaa esiin, joku muisto laukaisee sen. Rakkaus ei koskaan häviä silloin kun se on ollut aitoa.

Silloinen ihastukseni 15 v takaa otti yhteyttä. Aikanaan ei alkanut minun kanssani millekään. Nyt alkaisi, mutta minulla ei enää seiso. Muuten on oikein mukava ja kiltti ihminen, mutta pahasti muistisairas. Kaipaisi tukihenkilöksi neurologin luokse, mutta tämä SARS-2 taitaa estää. Välimatkaa satoja kilometrejä, mutta se ei ole este vaan mahdolliset liikkumisrajoitukset ja mahdollinen oireettoman tartuntapelko.

Miksi kaikki hyvä tulee aina liian myöhään?
Ihmettelee sinkku 70 .