Vuonna 2015 tehty tutkimus paljastaa maapallon uhanalaisille eliöille mielenkiintoisen yhteisen nimittäjän; geneettinen rappeutuminen. (Tutkimus linkkinä ketjussa)
Tätä nykyä vuosittain yli 40'000 eliölajia kuolee sukupuuttoon. Useimmiten tätä yritetään selittää mm. ihmisen toiminnalla, mikä on johtanut eliöiden elintilan häviämiseen tai ympäristön saastumiseen. Varmasti näilläkin tekijöillä on oma vaikutuksensa, mutta ko. tutkimuksen mukaan merkittävin sukupuuttoa aiheuttava tekijä on geneettisen monimuotoisuuden puute. Eliöiden heikentyneet genomit ovat johtaneet siihen, että elinolosuhteiden muuttuessa eliöiltä ei löydy genomista riittävästi biologista informaatioainesta, jota voisi käyttää mm. toiminnallisten RNA-molekyylien tuottamiseen, joita puolestaan eliöt kipeästi tarvitsevat sopeutuessaan muuttuviin ympäristöolosuhteisiin tai taistellessaan taudinaiheuttajia ja loisia vastaan.
Miksi genomit sitten heikkenevät? Syynä ovat DNA:n mutaatiot, jotka useimmiten syntyvät epigeneettisen adaptoitumisen seurauksena. Epigeneettinen adaptoituminen on tutkimusten mukaan syynä myös ns. lajiutumiseen, mikä voi tapahtua erittäin nopeasti, eli jopa peräti kahdessa sukupolvessa. Tästä löytyy jo tutkimuksia.
Eliöiden ekologinen adaptoituminen johtuu siis epigeneettisten informaatiokerrosten modifikaatioista ja nämä puolestaan johtavat väistämättä hienovaraisiin virheisiin DNA:ssa. Vähitellen eliöiden genomit köyhtyvät, virheellisten DNA-jaksojen määrä kasvaa, heterokromatiinin osuus kasvaa, kromosomit yhteenliittyvät meioosissa ja niiden kokonaismäärä laskee. Tätä kaikkea voi havaita luonnossa tapahtuvan. Kaikkialla. Nopeasti.
Miten eliö voi saada lisää geneettistä monimuotoisuutta? Parittelemalla/lisääntymällä sellaisen samaan perusryhmään kuuluvan eliön kanssa, jolla on rikkaampi genomi. Näin ollen heidän jälkeläisillään olisi terveempi genomi kuin genomisesti köyhemmällä vanhemmallaan, mutta kuitenkin edelleen köyhempi genomi kuin genomisesti rikkaammalla vanhemmallaan. Vertaa tilannetta esim. koirarotuun, joka kärsii heikentyneestä genomista. Annetaan rodun edustajan paritella sellaisen rodun edustajan kanssa, jolla on rikkaampi genomi ja näin ollen jälkeläisten tilanne olisi hieman parempi kuin toisella vanhemmistaan. Perusryhmän kokonaisinformaatio kuitenkin ainoastaan laskee. Ja luonnossa ei ole muita mekanismeja saada geneettistä informaatiota kuin meioottisella rekombinaatiolla lisääntymisessä. Esim. horisontaalista geenisiirtymää ei ole luonnossa havaittu tapahtuvan muilla kuin bakteereilla ja joillakin sienillä.
Voimme siis havaita muutosta eliökunnassa mutta muutos ei koskaan johda mihinkään kehitykseen vaan nimenomaan päinvastaiseen ilmiöön, eli geneettiseen rappeutumiseen. Ilmiö on täysin selvä, mekanismit ovat tiedossa ja todisteita löytyy valtavasti. Tutkikaa esim. IUCN:n punaista listaa. Evoluutiolle sen sijaan ei löydy ensimmäistäkään tieteellistä (=havainnoitua) todistetta. Älkää eksykö hyvät ihmiset.
Yksi tekijä yhdistää uhanalaiset eliöt
16
197
Vastaukset
- SamaTahtiJatkuu
Tuottamaasi paskaa en viitsinyt tietenkään lukea valehtelusi hyvin tuntien. Sen sijaan toisen linkkisi abstraktin luin. Selitähän, miten seuraavan voi kääntää niin, että genomin rappeutuminen aiheuttaa uhanalaisuutta. Onko taas valehtelua, vai olenko menettänyt kykyni ymmärtää englantia?
"We found that both heterozygosity and allelic richness are reduced in threatened species, suggesting that inbreeding and drift are both effective at removing genetic diversity in endangered populations. " Paapatuksesi kumotaan linkin ensimmäisessä lauseessa?
"Genetic diversity is necessary for evolutionary response to changing environmental conditions such as those facing many threatened and endangered species."
Mitä luulet saavuttavasi tällä sekoilulla?
Jaksat edelleen kiivetä perse edellä puuhun. Onnea projektiiin.
- ValehteletTaas
Kerrohan yksikin geneettisen rappeutumisen takia sukupuuttoon kuollut laji, jonka populaatio ei ole ennen rappeutumista alentunut vaarantuneelle tasolle.
Tämäkin on käyty ainakin pariin kertaan läpi, mutta valehtelusi senkun jatkuu. Uhanalaisuus eiheuttaa genomin heikkenemistä, ei päin vastoin.
Yksi selkäkeikkanaurua aiheuttanut väitteesi oli punaketun kovasti rappeutunut genomi. Punakettu on kuitenkin kettulajeista selvästi menestynein, eikä lähelläkään uhanalaisuutta.Intensiivinen adaptoituminen aiheuttaa genomin rappeutumista, mikä johtaa heikentyneeseen genomiin ja uhanalaisuuteen. Sama koskee ihmisen toimintaa eliöiden jalostuksessa; mitä enemmän jalostetaan eli varioidaan eliöitä, sitä enemmän niiden genomiin tulee virheitä. Tämän voi havaita esim. koiraroduissa. Lue lisää tästä ja opi joskus jotain.
https://sciencerefutesevolution.blogspot.com/2018/11/biological-meltdown-loss-of.html
Mammuttien sukupuutto johtui geneettisestä 'sulamisesta', kuten tutkimukset osoittavat. Te evoluutiouskovaiset ette vaan kykene myöntämään tosiasioita.Ja mitä punakettuun tulee niin kannattaa huomata seuraavat tosiasiat:
- Punaketulla on 1500 proteiinien koodaamiseen käytettävää DNA-jaksoa vähemmän kuin esim. sudella. Tämä tarkoittaa 7.5 %:n informaatiokatoa. DNA:n virheet ilmenevät sen pudonneessa kromosomimäärässä; sillä on enää 36 kromosomia, kun sudella niitä on vielä 78.
- Punaketun elinikä luonnossa on vain 2-4 vuotta.
- Punakettu on erittäin altis sairauksille ja loisille.
- Informaatiokato on ajanut sen kaikkiruokaiseksi. Tämä ominaisuus suojelee sen rappeutunutta genomia melko hyvin, koska epigeneettiset informaatiorakenteet eivät juurikaan joudu modifioitaviksi. Kaikkiruokaisuus on mahdollistanut punaketun laajan levinneisyyden, koska ruokaa on tarjolla erityyppisissä ympäristöissä.RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Ja mitä punakettuun tulee niin kannattaa huomata seuraavat tosiasiat:
- Punaketulla on 1500 proteiinien koodaamiseen käytettävää DNA-jaksoa vähemmän kuin esim. sudella. Tämä tarkoittaa 7.5 %:n informaatiokatoa. DNA:n virheet ilmenevät sen pudonneessa kromosomimäärässä; sillä on enää 36 kromosomia, kun sudella niitä on vielä 78.
- Punaketun elinikä luonnossa on vain 2-4 vuotta.
- Punakettu on erittäin altis sairauksille ja loisille.
- Informaatiokato on ajanut sen kaikkiruokaiseksi. Tämä ominaisuus suojelee sen rappeutunutta genomia melko hyvin, koska epigeneettiset informaatiorakenteet eivät juurikaan joudu modifioitaviksi. Kaikkiruokaisuus on mahdollistanut punaketun laajan levinneisyyden, koska ruokaa on tarjolla erityyppisissä ympäristöissä.Yhtäkkiä vois luulla että lyhyt elinikä nopeuttaa sukupolvien kiertoa joka taas nopeuttaa populaation geneettisen muntelun nopeutta, joka mahdollistaa lajin sopeutumisen hyvin nopeasti muuttuvaan ympäristöön..
Rappeutuminen on siis vain yksistään positiivinen asia, vaikka termi vaikuttaa negatiiviselta...- khkjhkhkjhk
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Intensiivinen adaptoituminen aiheuttaa genomin rappeutumista, mikä johtaa heikentyneeseen genomiin ja uhanalaisuuteen. Sama koskee ihmisen toimintaa eliöiden jalostuksessa; mitä enemmän jalostetaan eli varioidaan eliöitä, sitä enemmän niiden genomiin tulee virheitä. Tämän voi havaita esim. koiraroduissa. Lue lisää tästä ja opi joskus jotain.
https://sciencerefutesevolution.blogspot.com/2018/11/biological-meltdown-loss-of.html
Mammuttien sukupuutto johtui geneettisestä 'sulamisesta', kuten tutkimukset osoittavat. Te evoluutiouskovaiset ette vaan kykene myöntämään tosiasioita.Mammuttien sukupuutosta jo keskusteltiin. Unohditko? Esitit silloin genomin rappeutumaa sukupuuton syyksi, mutta geneettinen rappeutuminen tapahtui vasta kun populaatio oli pienentynyt.
"PLOS Genetics –tiedelehdessä julkaistu artikkeli kuvaa lajin genomin muuttumista juuri ennen sukupuuttoa.
Viime jääkauden loppuvaiheessa, noin 11 700 vuotta sitten mammutit hallitsivat Siperian aluetta ja levittäytyivät myös Pohjois-Amerikan kylmille seuduille. Noin 4 000 vuotta sitten mammutit olivat kadonneet mantereilta, ja vain noin 300 yksilön pieni populaatio sinnitteli Wrangelin saarella Siperian pohjoisrannikolla....
Kalifornian yliopiston tutkijat Rebekah Rogers ja Montgomery Slatkin vertasivat 45 000 vuotta eläneiden mannermaan mammuttien koko genomia Wrangelin saarten viimeisten mammuttien genomiin. Vertailu paljasti pahojen mutaatioiden olleen reilusti yliedustettuina viimeisten mammuttien geeneissä....
Tutkijoiden mukaan syy mutaatioihin ei ollut ristisiittoisuus, vaan populaation pieni koko. Haitalliset mutaatiot yleistyivät, kun luonnonvalinta ei toiminut enää normaalisti. Mikä tahansa mammutti kelpasi lisääntymiskumppaniksi."
Eli taas kerran perse edellä puuhun. - iuyiyiyi
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Ja mitä punakettuun tulee niin kannattaa huomata seuraavat tosiasiat:
- Punaketulla on 1500 proteiinien koodaamiseen käytettävää DNA-jaksoa vähemmän kuin esim. sudella. Tämä tarkoittaa 7.5 %:n informaatiokatoa. DNA:n virheet ilmenevät sen pudonneessa kromosomimäärässä; sillä on enää 36 kromosomia, kun sudella niitä on vielä 78.
- Punaketun elinikä luonnossa on vain 2-4 vuotta.
- Punakettu on erittäin altis sairauksille ja loisille.
- Informaatiokato on ajanut sen kaikkiruokaiseksi. Tämä ominaisuus suojelee sen rappeutunutta genomia melko hyvin, koska epigeneettiset informaatiorakenteet eivät juurikaan joudu modifioitaviksi. Kaikkiruokaisuus on mahdollistanut punaketun laajan levinneisyyden, koska ruokaa on tarjolla erityyppisissä ympäristöissä.Laitoit silloin useita kettulajeja, niiden kromosomimäärät ja eliniät. Kun niistä piirsi diagrammin, oli täysin ilmeistä, ettei kromosomimäärä ja elinikä korreloineet yleisesti kettulajiessa, vaan punaketun kohdalla kyseessä oli pelkkä sattuma.
Punakettu on myös kettulajeista kaikkein levinnein ja monilukuisin. Sen ekolokero on laajempi kuin yhdelläkään toisella kettulajilla ja laji on mitä suuremmissa määrin elinvoimainen. Eliiällä ja populaation elinvoimaisuudella ei ole juurikaan tekemistä toistensa kanssa, kunha riittävän moni yksilö saavuttaa sukukypsyyden.
Onko sinulla dementia, vai miksi otat uudellee esiin ketut ja mammutit, vaikka molempien kohdalla sait jo aiemmin perusteellisesti turpiisi. iuyiyiyi kirjoitti:
Laitoit silloin useita kettulajeja, niiden kromosomimäärät ja eliniät. Kun niistä piirsi diagrammin, oli täysin ilmeistä, ettei kromosomimäärä ja elinikä korreloineet yleisesti kettulajiessa, vaan punaketun kohdalla kyseessä oli pelkkä sattuma.
Punakettu on myös kettulajeista kaikkein levinnein ja monilukuisin. Sen ekolokero on laajempi kuin yhdelläkään toisella kettulajilla ja laji on mitä suuremmissa määrin elinvoimainen. Eliiällä ja populaation elinvoimaisuudella ei ole juurikaan tekemistä toistensa kanssa, kunha riittävän moni yksilö saavuttaa sukukypsyyden.
Onko sinulla dementia, vai miksi otat uudellee esiin ketut ja mammutit, vaikka molempien kohdalla sait jo aiemmin perusteellisesti turpiisi."Onko sinulla dementia, vai miksi otat uudellee esiin ketut ja mammutit, vaikka molempien kohdalla sait jo aiemmin perusteellisesti turpiisi."
Lyhytmuistinen kreationisti olettaa automaattisesti, että muidenkin muisti on lyhyt.
Johtuuko hukkumiskuolemien lisääntyminen kesäisin jäätelönsyönnin lisääntymisestä vai toimiiko syy-seuraus-suhde toisin päin? Mitä tahansa kahta asiaa voi verrata ja löytää mieleisensä korrelaation, kun sopivasti sovittelee.
- lohis
"Miksi genomit sitten heikkenevät? Syynä ovat DNA:n mutaatiot, jotka useimmiten syntyvät epigeneettisen adaptoitumisen seurauksena. Epigeneettinen adaptoituminen on tutkimusten mukaan syynä myös ns. lajiutumiseen, mikä voi tapahtua erittäin nopeasti, eli jopa peräti kahdessa sukupolvessa. Tästä löytyy jo tutkimuksia.
Eliöiden ekologinen adaptoituminen johtuu siis epigeneettisten informaatiokerrosten modifikaatioista ja nämä puolestaan johtavat väistämättä hienovaraisiin virheisiin DNA:ssa. Vähitellen eliöiden genomit köyhtyvät, virheellisten DNA-jaksojen määrä kasvaa, heterokromatiinin osuus kasvaa, kromosomit yhteenliittyvät meioosissa ja niiden kokonaismäärä laskee. Tätä kaikkea voi havaita luonnossa tapahtuvan. Kaikkialla. Nopeasti.
Yksi syy voi yksinkertaisesti olla, että ympäristöt, johon laji on sopeutunut, pienenee tai muuttuu ratkaisevasti (avohakkuut, merten saastuminen jne). Laji ei ehdi sopeutua. Vai ajatteletko, että mutaatiot ovat nyt yhtäkkiä alkaneet (noin vain) heikentää kantoja niin, että lajit kuolevat? Mitä ei aikaisempinä miljoonina vuosina ole tapahtunut.
- PösilöSeOn
ROT:n lajisto on korkeintaan 6000 vuotta vanhaa.
Kaikkialla luonnossa populaatiot pienenvät. Siinä yksi syy genettisen monimuotoisuuden pienenemiselle.
"geneettinen rappeutuminen. "
HEH
Viikon nauru.
Ja muistakaa, että aurinko on pallosalama :-)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1352222
Sullahan oli ihan valtavat t...., nainen
Aivan suunnattomat ja hyvin muodostuneet. Luulisi että olisit uskaltanut tehdä selvän aloitteen jos jotain haluat. Miksi691794- 1001785
- 701545
- 771369
Miten sulla meni niin tunteisiin yksi mies?
Hyvässä ja pahassa? Tähän voit tilittää, jos aavistat kuka minä olen.901153Kepun kansanedustaja Aittakumpu loikkasi persuihin!
Purran hallitus saa lisävahvistuksen! Oppositiota taatusti kismittää! https://www.is.fi/politiikka/art-2000010774118.285885En halua puolustella valheitani
jne jne... Olen ollut ihan sekaisin sinusta. Haluan vaan vastauksen haluatko minut vai et??? Vain yksi asia on totta ja35859IS Viikonloppu 19.-20.10.2024
2 ½ -tasoiseksi merkitty Kovis Arto Kuivaselta. Kiva ristikko, jonka vaikeustaso en mielestäni 2+. Pääkuvasta johdetut s59846Päättäjät hoi!! Nyt lähdette sinne Venäjälle neuvottelemaan!!
Joudutaan muuten SOTAAN!!295842