Oiskohan mun tasoni koskaan riittänyt ees semmosta Alan Walkeria saamaan. ( Mulla on tylsää ja koitan häätää sitä tylsää pois)...
Mitäs te muut oisko teidän tasonne riittänyt tai riittäisikö saamaan sen julkkksen jota kehuitte aiemmissa ketjuissa?
Mitäs te muut oisko teidän tasonne riittänyt tai riittäisikö saamaan sen julkkksen jota kehuitte aiemmissa ketjuissa?
Vastaukset 36
Vanhimmat
Siis Harmis Audreyn jne.
Vaikea sanoa Harmiksen ikää, mutta veikkaan että Audreyn olisi pitänyt syyllistyä kehdonryöstöön. En usko että tuo suhde olisi millään tasolla realismia.
Jos leikitään, että Audrey olisi Harmiksen ikäluokkaa...oisko omasta mielestään ollut tsaannssejä?
Miettiikö ihminen ees kun ihastuu, että onko mun tasoni sama kun ton johon oon ihastunut? Mietitkö sinä?
Minä olen kai jotenkin vajavainen, minun mielikuvitukseni ei pysty lähtemään liitoon jos tiedän vaikkapa että kuvasta katsomani naisihminen on maatuneena mullan alla. Perversiolla jossa himot kohdistuvat ruumiiseen, on ihan nimikin. Negrofilia.
En osaa sanoa miettiikö ihminen tasoja ihastuessaan. Ehkäpä ei.
Kai se on jossain määrin siunaus syntyä niin komeaksi että saa tunteilleen vastakaikua niiltä jotka itseäkin kiinnostavat. Kaikilla ei liene noin.
Se on kylläkin nekrofilia.. :D
Hups...pitäisi tarkastaa nuo vähän oudommat termit. Kiitos korjauksesta.
Kaikki riippuu ajasta ja paikasta. Jos oletetaan että Audrey olisi ollut niin kuin on eli Hollywood -stara tuskin olisi tasoni riittänyt, siellä on kuitenkin niin monelaista yrittäjää ollut mutta jos olisimme eläneet Audreyn ajassa ja hänelläkin joku suhteellisen "tavallinen" tausta niin joo, olis varmaan sitten riittänyt.
Elizabeth Hurleystä kai pitäisi puhua, sillä hän on ollut minun tosiasiallinen rakkauteni vuosikymmenien ajan.
Luulen että ulkonäköni olisi riittänyt, mutta liikuimme eri piireissä.
Uskot siis tasosi ainakin ulkonäön suhteen riittävän, ok.
Sanoisin että ei se siitä olisi voinut olla kiinni jos olisimme liikkuneet samoissa piireissä.
Toki miesmaku voi olla erilainen, mutta noin tasollisesti (ulkonäön suhteen) olisin varmasti riittänyt.
Hugh Grant the greatest...olisi voinut olla edelleen ykkönen?
Annan vain yhden ohjeen.
Älä luuhota.
Oletko jättämässä palstan?
Mä liihotan nukkumaan tässä kohtaa. :D
Ööö?
Kysymys pohjautuu -mihin?
Yleensä tuollainen muiden ihmisten aliarviointiin perustuva älytön älämölö kertoo kyllästymisestä (palsta)kollegoihin.
Olen pistänyt merkille että tuo kyllästyminen toimii yleensä laukaisevana tekijänä palstalta poistumiselle.
Älä sotke minun juttujani höpsö.
'Luuhottaa' on murresana idässä :D Ei se ole palstakollegan aliarviointia.
(ottaa hartioista kiinni, ole nyt tarkkana nyansseissa)
"Älä luuhota" oli lempeä ohje mazylle siihen, että nainen saa sen, minkä haluaa :D
Kannustus.
Ukkeli. Ei saa sotkea. Olet aika tuhma..
Eilen saatoin olla kärttyinen, mutta en minä nyt stna mihinkään menossa ole.
(Kirjallisuuspiirit kesken ja kaikki. Donna on pahempi kriitikko kuin Harmis).
(naurua)
Älä ikinä sano esi-isieni murresanoja älämölöksi.
Turku se vasta käsittämätöntä onkin...
En minä tässä mitään sotke, puhun havainnoistani.
Toki toivon että tulkitsin sinut väärin, sillä kukapa meistä toivoisi sinun lähtöäsi palstalta.
Mikä nyt sitten on kenenkin meidän esi-isiemme äidinkieli tai murre.
Turku on perseestä, ja mielestäni ylläpito voisi bannata kaikki turkulaiset.
Väärintulkinta. Error error. Syntax error.
Hyvä niin, säikähdin vain tuota vammaiselta kalskahtavaa kommenttiasi.
Murteet haltuun.
Muru, meillä on kielimuuri
(naurua)
Kielitaitoani on usein kehuttu, enköhän minä pysty tyydyttämään sinunkin vaatimuksesi.
(köh...)
Pää tyynyyn opiskelija, kieli suuhun ja suu kiinni
äläkä kuolaa tyynyliinaa...
Heh, olen saanut jo minkä haluan. Katselin tuossa vanhoja koulukuvia, omia ja luokkakaverien. Sit totesin, et ihan tavallisia ihmisiä pälleineen joka sorkka...
Julkkksetkin, jotka kansa nostaa jalustalle ja antaa niille uuden merkityksen..todellisuus kumminkin on pieni tavallinen ihminen suurien asioiden kimpussa...
( naurua )
I- kirjain välttelee minua...
Kjäh..
Tuskinpa palstan käyttäjistä yhdelläkään on saumaa mihinkään julkimoon.
Tuskinpa niin, hypoteettisesti ilman julkisuus statusta ehkä ainakin ulkonäkö tasollisesti voisi ollakin. Kuten Palstamäki asian tuolla esitti...
Mutta kyllähän julkisuus kätevästi erottelee tavan tallaajista...ei tietysti kaikilla näinkään. Kaveripiiristä löytyy julkkis aina joltakin maija ja matti meikäläiseltäkin. Julkisuus on monelle vain ammatin näkyvä osuus, yksityisyys täyttyy rakkaista ja tärkeistä ihmisistä...
Julkisuus, status yms. on tietynlainen optinen harha ihmisen paremmuudesta. Mutta yhtä ihmisiä ja kuolevaisia kaikki ihmiset ovat, julkkis tai rivikansalainen.
Ei ihminen ole sen enempää tai vähempää ihminen, arvokas tai arvoton...vain ihminen.
Ja on mukavaa nähdä julkisuushahmoissakin ihmisyys, että joku säilyttää ihmisyytensä ja järkensä..jalat maassa pilvilinnoista huolimatta.👍
Se viehättää
Mutta monet ovat ns. parempia, jos ajatellaan että on julkkiksia ketkä ovat hyvän näköisiä, suosittuja, tienaavat suuria summia ja vielä kouluttautuneita.
Joo, niillä voi olla "enemmän annettavaa" tai otettavaa...kuinka haluaa ajatella. Niiden turvin voi kiipiä, saada etuja joita nk. taviksien kanssa ei saavuteta. Mutta loppujen lopuksi, kun mietitään ihan skeidaa ja tekemällä tehtyähän se kaikki on.
Eikä nuo asiat mitenkään takaa, että ne tekisi onnelliseksi. Julkkiksen tai hänen lähipiirinsäkään, näennäisesti ihmisellä voi olla kaikkea mielin määrin ja silti ei yhtään mitään. Mitään millä olisi jotain todellista arvoa tai mistä olisi oikeasti iloa ja sisältöä...
Se on ihan siitä kii miten asioita arvottaa. jollekin tarvii olla merkkilaukku, jotta se olis parempi. Mulle taas riittää, että saan kimpsuni tungettua johonkin millä kantaa niitä ja säilyttää...ei se merkki tee elämästä parempaa. Tai tuo mun elämään mitään enemmän. Näin esimerkiksi.
Ei ne ihmisenä ole sen enempää ihmisiä tai arvokkaampia. He ovat ihmisiä rakennetuissa raameissa...ihminen on se juttu. Ihminen, eikä minkään pitäis sokeuttaa siltä ihmiseltä.
On kaikenlaisia julkkiksia. Kerran sain tik tak bändin jäsenen panolle. Siitä on kyl 15 vuotta aikaa.
Oliko kiva kokemus?
Kumma mutta julkimot tai vastaavat eivät herätä erityisesti mielenkiintoani. Ehkä jossain esiteini-iässä saatoin kuolata jotain söpistä, mutta nykyisellään plastiset kuvat eivät vetoa. Kun se ihmisen viehättävyys tai seksuaalinen vetovoima tulee parhaillaan esille liikkeissä, eleissä, ilmeissä, puheessa. Poikkeuksena on kuva, jos tuntemani on erityisen itsetietoisen näköinen. Se vetoaa, muttei välttämättä tuntemattomassa.
Mut se mun on myönnettävä, että olen toivottavan ihastunut sanoihin, puheeseen ja kirjoituksiin. Jotain noissa on sellaista, että jos ne taitaa, se saa vetovoiman aikaan ja minut syttymään. Onko tasoni sitten riittävä? No, mulla on ollut tapana ottaa asiasta selvää :)