Mikä mahdollisuus on isällä saadat lapset huostansa, jos lasten äiti ei avioeron jälkeen näytä kykenevänsä lapsista huolehtimaan:koti on kokoajan siivoton, kissanpaskoja nurkat täynnä ja koti haisee. Koti on koko ajan sekaisin eikä äiti jaksa näköjään pitää siisteydestä huolta.
Aina kun lapset on minulla niin saan mm. kynnet leikata ja lääkkeet(ihottuma) antaa. Äiti unohtaa ne aina.
Ei lapset nälkään kuole mutta huolestuttaa. Päiväkodissa kumminkin päivät ovat hoidossa.
Nm. Huolestunut isä kahdesta lapsestaan. 3v. ja 5v.
Aina kun lapset on minulla niin saan mm. kynnet leikata ja lääkkeet(ihottuma) antaa. Äiti unohtaa ne aina.
Ei lapset nälkään kuole mutta huolestuttaa. Päiväkodissa kumminkin päivät ovat hoidossa.
Nm. Huolestunut isä kahdesta lapsestaan. 3v. ja 5v.
Vastaukset 22
Vanhimmat
mieheni lapsen kanssa.Lapsi asuu äidillään ,mutta
on yhteishuollossa.Äiti siivoton ja aina rahat loppu,osa palkasta menee ulosottoon.
Asunnossa useampi koira,äiti ei hoida koiria,ei kampaa (karvaa joka paikka täynnä) ja yksi koirista virtsaa sisään.Siivoominenkin on äidille täysin vierasta.
Lapsi oli aina likainen ja alkkaritkin ulosteessa ,kunnes isä sai menemään perille ettei voi aina niin olla.Nyt on lapsella puhtaat vaatteet aina kun isä hakee,mutta arveluttaa miten on ailloin kun on vaan äidillään.
Lisäksi äiti piehtaroi itsesäälissä ja ei pääse, itse tahtomastaan, erosta millään yli.
Ja kaiken aikaa raivoaa ex-miehelleen tekstiviestein ja puhelinsoitoin,lapsi joutuu kaiken kuulemaan ja äiti on aggressiivinen koko ajan.
Olemme neuvotelleet lastenvalvojan kanssa ja yrittäneet saada tolkkua tilanteeseen,vaikeaa tuntuu olevan "kun lasta ei kuitenkaan fyysisesti pahoinpidellä,eikä äiti käytä päihteitä".
Lapsi olisi tervetullut meille asumaan,mutta saa nähdä miten tässä edetään.Itse en voisi edes kuvitella lasteni asuvan epäsiistissä ympäristössä ihmisen kanssa,joka on selkeästi hoidon tarpeessa.
Aloita menemällä lastenvalvojan juttusille, hommaa asuntoon terveystarkastaja käymään ja ole yhteydessä myös päivähoitoon,siitä se alkaa. Prosessi on varmaan pitkä ja mekin joudumme varmaan menemään oikeuteen asian kanssa,mutta ei tilannetta voi ennalleenkaan jättää.Sitä se on se vanhemman vastuu,jos toisesta ei ole vanhemmaksi niin ainoa joka voi lapsia auttaa on se toinen vanhempi.Helppoa ei tule olemaan ei sinulla eikä meillä,mutta pakko se on toimia.
Isän on tosi vaikeaa saada lapsi itselleen , kun äiti kerran on ruumiillisesti elossa. Tällä paikkakunnalla missä asun oli tapaus jossa äiti oli narkki ja 3-vuotias tytär asui hänen kanssaan , tyttö vietti yöt yksinään tai äitin milloin minkäkinlaisen ystävän seurassa. Lapsi haettiin moneen otteeseen pois , mutta palautettiin aina äidille kun äiti niin nätisti pyysi. Isällä työpaikka , uusi vaimo ja oma koti , silti paikalliset sossu akat olivat sitä mieltä että äiti suistuu lopullisesti raiteiltaan kun lapsi viedään pois. Minusta se on aivan saatanaan sama mitä sellaiselle piripiparille tapahtuu kunhan lapsi saisi hyvän elinympäristön. Isä palkkasi asianajan , menivät oikeuteen (jossa sossuakka oli puolustamassa narkki äitiä) , isä kuitenkin voitti ja nyt parin vuoden jälkeen on tyttö taas suhteellisen hyväkuntoinen ja rauhallinen. Ensimmäinen puoli vuotta isällään meni yö valvomiseksi kun tyttö pelkäsi jäävänsä yksin ja kaikkea mitä äiti oli hänelle tehnyt .. Minusta etu asemassa on aina oltava lapsi, tuo itse puolustuskyvytön ihminen!!!
Mitäs menit sotkemaan perheen elämän! Siinä nyt näet, että kun joku sekoittaa perheen perusteellisesti, mikään ei enäätoimi! Sun vika!
tuo oli katkeruutta, vaik olis osaksi tottakin, niin jokaisen on mentävä eteenpäin. Etkö vois kysyä, että lapset olis pitempiä aikoja sun luonas,äideille on raskainta menettää kuitenkin lapset "kokonaan", yritä ymmärtää. Ehkä se äiti siitä vielä kohentuu. Tosiasiassa lapset tarvii sekä äitiä että isää, ja se homma kestää koko elämän ajan...
Siksi tää "isät äidille" -tyyppi on siirretty ns. ulkoruokintaan ja on siitä näin katkera. Ei kannata vastailla, ainakaan asiallisesti;)
No sehän menee niin, että menet juttelemaan lastenvalvojalle tilanteesta ... kerrot asiat kuten ovat, kekismättä ja värittämättä niitä lisää.
Hän sitten kutsunee teidät asiasta sopimaan, ja ehkä äidin mielestä uusi järjestely olisikin parempi. Uudet sopparit ja homma hoidossa.
Ellei sovi äidille, niin sitten vaadit ko. perusteluin muutosta yhteishuoltajuuden esisijaisen huoltajan persoonaan (ennen äiti, jatkossa sinä) ... ja tuomari sen sitten päättää. Tietty tapaamiset ja elarit menee samalla uusiksi.
Kiitos avusta
Isien avut ovat näköjään harvasssa. Kiitos sinulle.
Joo. olen antanut paljon apuja exälle. Mutta ei se niitä paljon arvosta...näköjään.
Koskaan ei se siitä ole korvaansa lotkauttanut. Olen kuulemmma määräilijä.
Pohjalaisena nuo tuntuvat perusjutuilta. Ei täällä.
Kämpässä siivotaan.
Tuo M36:n ohje mennä lastenvalvojan luokse ei ole millään tavoin yleispätevä tai edes suositeteltava. Sen verran huonoja kokemuksia isillä on lastenvalvojista. Suosittelen keskinäistä sopimista ensisijaisena ratkaisuna ja ellei se onnistu toissijaisena ratkaisuna on perheneuvola. Lastenvalvojan näkökulma on yleensä niin toimeentulokeskeinen, ettei siitä ole varsinaiseksi avuksi huomattavan laajassa huoltajuus- ja vanhemmuusasiassa. Saman ohjeen voisit saada myös alueesi sosiaalityöntekijältä eli mieluummin perheneuvolaan, jossa aikaa asialle voidaan järjestää enemmän ja jossa tarkastelunäkökulma on laajempi. Mikäli joudut riitatilanteeseen eli asianne päätyisi oikeuteen (mitä kannattaa välttää), olisi todella hyvä, mikäli olisit saanut jo siinä vaiheessa muodostettua hyvät, luottamukselliset ja kaikin puolin asialliset suhteet johonkin tai joihinkin asioita käsitteleviin sos.työntekijöihin. Silti olet sukupuolesi vuoksi altavastaaja ja sinun tulee toimia, käyttäytyä ja esiintyä aina 10 kertaa fiksummin kuin naisten, jotta edes vähänkään saisit esille sinun näkökulmaasi lasten edusta.
... ja jos vähänkään näyttää toivottomalta, ota kotivakuutus oikeusturvan vuoksi, hanki hyvä asianajaja ja ota yhteyttä elatusvelvollisten liittoon! Tulet tarvitsemaan siinä tilanteessa myös kaiken mahdollisen ystävien tuen, mikäli joudut huoltajuuskysymyksissä oikeuteen. Sen verran rankkaa se on.
Kauhee ajatus. Eihän isät osaa lapsiaan hoitaa! Kaikki isät pitää tärkeimpänä kaljan juomista, kuin puuhaamista lastensa kanssa.
Sitten itketään, kun kun pitää maksaa elareita, suoranaista teatteria, sanon minä.
...paikkaansa ei todellakaan kaikki isät ole huonoja ja juoppoja niitä löytyy myös äideistä.. joten yleistys pois ja tapaus katsotaan aina kerralaan...
todella yksipuolisesti ajatteleva ihminen.
Eiköhän isät ja äidit ole molemmat yhtä hyviä hoitajia lapsille(keskimäärin)
Vastaanpa kuitenkin tässä yksinhuoltajaisän asemastani aivan yhtä provokatiivisesti takaisin:
Kaikki lapset tulee aina uskoa vanhempien eron jälkeen isiensä huoltoon, koska vain näin heistä voi kasvaa tasapainoisia, toisia ihmisiä yksilöinä arvostavia aikuisia, jotka eivät syyllisty sukupuolisyrjintään tms. vastenmieliseen ja lainvastaiseen toimintaan tai kieroutuneeseen, arkielämälle vieraaseen ajatteluun, jota mm. tällä palstalla esiintyy runsaasti. Puolueettomat, laajat ja perusteelliset, kansainväliset tutkimukset ovat lisäksi kiistatta osoittaneet, että isät selviävät yksinhuoltajan osastaan äitejä paremmin. ;)
Mahdollisuutesi ovat tuon kertomasi perusteella kohtuullisen hyvät, tosin tietämättä kaikkia faktoja on vaikea sanoa varmaksi kun ei tiedä onko teillä esim. tällä hetkellä yhteishuoltajuus vaiko äidillä yksinhuoltajuus, mutta tässä jotain neuvoja.
1. Paikkakunnan sosiaalitoimistoon yhteys lastensuojeluvalvojalle. Ilmoitat nämä elinolosuhteet äidin luona ja pyydät heitä tekemään siellä käynnin ilmoittamatta asiasta etukäteen.
2. Tuloistasi riippuen, otat yhteyttä oikeusaputoimistoon tai asianajajaan ja käynnistät huoltajuuden muutosprosessin. Tämä ei ole välttämättä helpoin tie, etenkin kun et kerro onko sinulla hyvät puhevälit lasten äidin kanssa. Jos välit ovat hyvät, niin voitte pyrkiä tietysti itsekin sopimaan huoltajuuden muutoksesta. Keskinäisen sopimuksen vahvistaa aina kunnan lastensuojeluvalvoja.
3. Jos tilanne sitten kääntyy todella riitaiseksi, niin lasten ollessa luonasi, viet heidät lääkäriin (ihottuma) ja pyydät asiasta lausunnon. Äidin kodin olosuhteista pyrit saamaan jonkun ulkopuolisen lausunnon, mikäli ei lastensuojeluvalvoja sitä pysty tarkistamaan.
Ja jos olet todella huolissasi lastesi hyvinvoinnista, voit pyytää lasten huostaanottoa huoltajuusriidan ajaksi.
Nämä nyt ovat ehkä aika radikaaleja neuvoja, mutta mielestäni lasten etu on tärkein, etenkin kun on kyse lapsista jotka eivät vielä osaa itse ilmaista kantaansa.
t: yksi äiti vaan
myös päivähoidosta lausunto, missä kunnossa lapset ovat kun heidät sinne viedään.
He kyllä sellaisen antavat.
Ja voithan yrittää sopia äidin kanssa, että lapset asuisivat sinun luonasi sen aikaa kun äiti pääsisi elämänsä kanssa tasapainoon. Ja anna sitten äidille tapaamisoikeus - senhän sinä tisitkin -.
Yritä suostutella lasten äiti ammattiauttajan puheille, sillä hän tarvitsee sitä.
Mitähän jos kuitenkin ensin koittaisit kaikkesi ihan vain toisen vanhemman kanssa käydyssä keskinäisessä neuvonpidossa. Mikäli hommaan sotkee heti lääkäreitä, lastentarhanopettajia yms. ei seasta näy enää muuta kuin ns. huoltoriita. Koita välttää kaikkea riitaa, älä syytä ketään, lähde liikkeelle reilusti ja nöyrästi apua ja neuvoja pyytäen. Yksi juttu, mikä ehkä kannattaa kaikessa hiljaisuudessa tehdä vastaisen varalta, on pitää kaikista lapsiin liittyvistä asioista tapahtumapäiväkirjaa sekä (edelleen vähin äänin) pyrkiä siihen, että kaiken tarpeellisen voi tarvittaessa näyttää toteen myös oikeudessa.
pitäisi toimia jokaisella, että ensin yritetään sovinnolla, mutta nuo ohjeet olikin sitä varten, että jos ei sopua löydy, kuten ikävä kyllä aika harvoin löytyy.
että kumpi teistä lukee lapsille ja viettää aikaa heidän kanssaan? Kas kun lapsien kanssa elämä on muutakin kuin kynsien leikkuuta ja imurointia. Sinun tapauksesi on melko harvinainen. Sillä meitä todella hyviä äitejä on paaaaaljooooooooooooon.
.... meitä hyviä VANHEMPIA on paaaaljoooon ... ja sekaan mahtuu joitain huonajakin....
lasten äiti ei avioeron jälkeen näytä kykenevänsä lapsista huolehtimaan:koti on kokoajan siivoton, kissanpaskoja nurkat täynnä ja koti haisee. Koti on koko ajan sekaisin eikä äiti jaksa näköjään pitää siisteydestä huolta.
Exäsi kärsii ilmeisesti totaalisesta uupumuksesta, joka kulkee myös burnoutin nimellä.
Ei varmaan kannata siinä tilanteessa enää ainakaan ruveta syyllistämään, vaan hakea ja antaa hänelle apua.
Minulle itselleni iltasadut luki aina isäni. Samoin olen itse lukenut sadut aina lapsilleni. Luen vieläkin paljon ääneen nyt jo isolle pojalleni, jotta voimme keskustella yhteisesti kiinnostavista aiheista. Koittakaa nyt hyvät ihmiset uskoa, niin kuin M36 jo yrittikin neuvoa, että olemme aina ensisijaisesti ihmisiä ja vanhempia ja meitä on todella monenlaisia, olimmepa sitten miehiä tai naisia. Todella rasittavaa tuo sukupuolirasistinen vääntely.
Minun exäni pitää kotinsa ( = lapseni kakkos kodin) siistinä, pitää pojan hyvin vatetettuna ja on kaikin puolin esimerkillinen äiti lapselleni (ja oli mahdoton puoliso minulle, kuin myös) ... EN YMMÄRRÄ vastaustasi minulle.
Ja valitettavan usein saamattomuutta, laiskuutta, uus-avuttomuutta, typeryyttä, kypsymättömyyttä, vastuuttomuutta, yms. kutsustaan "uupumukseksi" (jotta saa ees sääliä ja hyväksyntää)... RYHTIÄ vanhemmat, ei elämä oikeesti ole kovin vaikeata jos vaikka YRITTÄISI !
Tarkoitus oli tukea neutraalisuutta sukupuoleen liittyvissä kysymyksissä, jota oli tuossa edellä osoitit. Ei siis ottaa kantaa mihinkään henkilökohtaiseen asiaan, joita lienet myös esittänyt. Vastuun painotus myös OK, mikäli kohdistuu samalla tavoin molempiin vanhempiin eikä siten että mies roisto ja nainen "uupunut" kuten usein näkee tehtävän.