Humboldtin merivirta keinuttaa valtavia aaltoja
vasten jyrkkäreunaisia karuja kiviseinämiä.
Aallot iskeytyvät yksittäisiin seinämäulokkeisiin voimalla.
Samalla tapaa kuin ihminen rakkaisiinsa, joista hän on ollut kauan erossa.
Jylinä on kuin ukkosen tai lähestyvän mustakylkisen pikajunan.
Kivilohkareet säröilevät, osa paloista antaa periksi kirskuen.
Edestakaisin, edestakaisin.
Aallonharja murtuu kerta toisensa jälkeen hajoten kuohuksi ja poreiksi.
Valtameri huokaisee kuin valtavat, ilmaa ulos puhaltavat keuhkot.
Se voi olla lauluakin.
Maisema on täyttynyt sinisestä, valkeasta, mustasta. On sävyjä petroolista, koboltista ja preussinsinestä. Vuoronperään.
Vesi elää, elääkö nainen?
Kuvaako meri elämää?
Kaiken vellovan veden ylle on ilmestynyt kaksi kirkasta tähteä. Kun katsoo tarkkaan,
ne ovat melko lähellä toisiaan. Sakarakäsi koskettaa melkein toista.
Kallioiden välistä tyhjälle lahdelle kävelee mies. Paljaat varpaat hienoon hiekkaan
upoten, tiimalasihiekkaan. Miehen jalkoihin huuhtoutuu valkokukkainen
murattiseppele. Pää painuu alas. Meri tuo myrskyn keskeltä viestin.
vasten jyrkkäreunaisia karuja kiviseinämiä.
Aallot iskeytyvät yksittäisiin seinämäulokkeisiin voimalla.
Samalla tapaa kuin ihminen rakkaisiinsa, joista hän on ollut kauan erossa.
Jylinä on kuin ukkosen tai lähestyvän mustakylkisen pikajunan.
Kivilohkareet säröilevät, osa paloista antaa periksi kirskuen.
Edestakaisin, edestakaisin.
Aallonharja murtuu kerta toisensa jälkeen hajoten kuohuksi ja poreiksi.
Valtameri huokaisee kuin valtavat, ilmaa ulos puhaltavat keuhkot.
Se voi olla lauluakin.
Maisema on täyttynyt sinisestä, valkeasta, mustasta. On sävyjä petroolista, koboltista ja preussinsinestä. Vuoronperään.
Vesi elää, elääkö nainen?
Kuvaako meri elämää?
Kaiken vellovan veden ylle on ilmestynyt kaksi kirkasta tähteä. Kun katsoo tarkkaan,
ne ovat melko lähellä toisiaan. Sakarakäsi koskettaa melkein toista.
Kallioiden välistä tyhjälle lahdelle kävelee mies. Paljaat varpaat hienoon hiekkaan
upoten, tiimalasihiekkaan. Miehen jalkoihin huuhtoutuu valkokukkainen
murattiseppele. Pää painuu alas. Meri tuo myrskyn keskeltä viestin.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Fado
https://www.youtube.com/watch?v=v_2fyB4dj4U
Meren laulu.
Ei kyllä (aina) pelkkä fadista fadoon riitä.
https://www.youtube.com/watch?v=acwySiK9hr8
Mjaa
Menin välittömästi sekaisin, sillä vaikka olen wanna be meribiologi, niin en tiennyt missä tämä kyseinen merivirta virtaa. Sen sijaan jäin jumiin polulle, joka johti perunkirjoituksiin. Olin hieman hukassa jo alussa. Päästyäni jollain tasolla kartalle, huomasin olevani Chilessä. Tämä mutkisti tilannetta entisestään, sillä harhailtuani maisemakuvauksessa minuuttitolkulla, päädyin Portugaliin. Jo alusta asti oli ollut selvää, että Chilessä puhutaan Espanjaa.
Lukijana tunsin olevani hajalla, joka varmaan oli tekstin tarkoitus.
(Hihitystä)
Case Borgå
Porvoo-projektini ei ole saanut tuulta siipiensä alle yllä. Tämä on valitettavaa, sillä kokemuspohja on riittävä vaikka millaiselle taiteelliselle suoritukselle. Se on myöskin yllättävää, sillä yleensä tämän kaltaisten asioiden kanssa puuhastelu tuottaa tulosta. Helposti.
Olen hieman ymmälläni.
(Hirn)
Lue & lähetä
En saata käsittää mistä tuo sana yllä on tuonne putkahtanut. Se on ylimääräinen, tai ylijäämäinen.
(Naurua)
Tarkastettuani koko tekstin löysin lisää virheitä.
Tämänkaltainen on yhdyssana.
Lisäksi sanan yllä merkitys ratkesi: sanasta puuttuu ö. Sanan oli tarkoitus olla yöllä.
Lautta
Kursori vilkkuu ruudulla mykkänä. Sillä ei ole mitään sanottavaa. Se on ylipitkä pystyviiva ilman äänioikeutta sen näennäisellä fuktiolla. Televisiossa paneeli keskustelee yhteen ääneen päivänpolttavista asioista. En saa selvää. Kakofonia. Pakastin sirisee.
Vielä eilen aamulla hän oli kävellyt saunalle ja takaisin, sitten puuhastellut pihamaalla ja laitellut paikkoja talviteloille. Luonnon symmetria. Päivällisen jälkeen hän tunsi olevansa väsynyt. Hän ei päiväuniltaan herännyt. Nukkui pois.
Kursori vilkkuu yhä ja pakastin sirisee. Kirjailijoilla tulisi olla voimaa vetää töpseli irti seinästä, mutta yksikään heistä ei näin tee. Kirjailijat ovat heikkoja. He käpertyvät elinkeinonsa ympärille defibrillaatoreineen ja sydänystävällisine rasvoineen. Jäätyvät.
Juon oluen promenadella ja katselen tätä kaikkea. Olemme kahdenkymmenen solmun myötätuulessa. Alus ei keinu eikä tunnu liikkuvan. Se tutisee. Sen koneet ovat bussin kokoisia melodramaattisia vatkaimia metallilevyjen kennokokoelmissa. Uumenissa.
Château Laffitte levittää siipensä kielen aistia, maun lainehtia. Me emme ole kuolleita - mutta kuollut kimpale lihaa on. Kelluu. Pimeydessä keskellä aavaa merta, jonka aalloilla leijuu klisee: kuu. Punainen ja kammottava, tulvillaan täysi.
Ymmärrämme kaiken, mutta ymmärrystämme emme. Olemme tämän näytelleet jo niin monet kerrat. Estraditaiteilijoita. Meillä on yleisö. Ilman yleisöä ei ole näytelmää, ei aihetta: monologi. Universaali. Kuuntelijoina ja kirjoittajina me. Lauseidemme luojat: te. Aplodeja.
Kursorini vilkkuu toimettomana, kuin vailla järkeä, henkeä, määränpäätä tai syytä. Me emme sula missään olosuhteissa, sillä kirjoittaessamme tiedämme sen että se ei ole totta vaan sula mahdottomuus, jollaista ei ole mahdollista kokea. Ja he lukevat, kokevat ja huudahtavat aluksessa, jossa ankkurit eivät ole koskaan koskettaneet pohjaa, saati käyneet taivaissa.
Käyttämättömät.
Mjoo
Tämä on mielestäni maisemakuvaus. Mitään käsitystä siitä minkä maiseman, minulla ei ole. Maisemakuvaus muutenkin on hieman vaikea asia, sillä kukaan ei halua lukea niitä. Maisemat ovat yhtä tylsiä lukea kuin verbaaliesti kokea. Sama asia on sään kanssa. Jos haluaa luoda illuusion sateesta, on vain sanottava: sataa. Jos kuvailee pisaroiden muotoa ja niiden ääntä, on yllättäin työntänyt päänsä luonnon sisään. Syntyy tynne, että on vastasyntynyt, eikä tiedä millainen pisara vettä pudotessaan on. Tällainen on aivan typerää. On vain sanottava: sataa.
Sillä sipuli.
(Naurua)
Pohdintoja
Hämmentävää kyllä, erittäin harva ihminen tietää millainen on vesipisaran muoto vapaassa pudotuksessa. En viitsi nyt selittää. Jääköön arvoitukseksi.
(Hihitystä)
Kummallista
Kuukautiseni alkavat aina kello 7.24.
On täysin käsittämätöntä että jokin orgaaninen konsepti voi olla ajallisesti niin tarkka. Ensioireet näkyvät helposti tekstissä.
(Naurua)
No niin
Nyt on rätti perseessä. Mihis mä jäinkään?
Aha!
Joo siis pikkujouluristeily nro. 2 oli hieman vaisu; interiööri elegantti, tuoksut ja seura kalliimpaa, kielitaitoisempaa ja huomattavasti varakkaampaa. Olimmehan sentään matkalla Ruotsiin.
Oikeastaan minua ei kiinnostanut tämä joukko ihmisiä lainkaan. Yllättäin keskityin itse laivaan. Se oli näet menossa telakalle jonkinlaiseen päivitykseen. Minä oikeasti katselin alusta, sen saumoista ruskistuneita ikkunanpieliä ja nuhjuisia mattoja, kolhuisia sisäkattoja ja reelingin mereen haihtunutta lakkapintaa. Alus oli vanha, mutta yhä toimi ja jyskytti allani.
Olen ollut sen matkustaja monet kerrat.
(Hihitystä)
Minusta kirjoittamisessa ja seksissä on tärkeintä lantio. Lantion liikkeet ovat avainasemassa kaikessa paritoiminnassa yhteisine tavoitteineen.
Kutsun tällaista ajattelua "syväajatteluksi."
(Reps)
Höh
Kummallista ettei kritiikkiä kritisoida.
(Hihitystä)
Oletko misspönttöuuni, niin kuin Palstamäki epäili?
Irrelevanttia
(Naurua)
Paskamäen deluusioista ei kannata välittää lainkaan
ei hän tiedä itsekään kuka milloinkin luulee olevansa
Panin DF:ää takaapäin, tuli pirunverta.
Pönttömissi on taas karjalaisen perinteen mukaan kärpässienienitripillä
ja teknodonna saanut ilmapulloonsa typpioksiduulia
Nuo tapahtumat sijoittuvat Laatokalle, eikä Chileen
Merivoimat on kyllä varoiksi valmiustilassa
tykkivene Karjalassa on valmiina psykiatrinen läääkintämies
Laatokalle?
Sätissä oli tuossa aamusella puhetta Baikaljärvestä, joka on himmeän syvä, eli diippi. Myös Laatokka on syvä.
Pönikkäni ovat kaikki tarkistettavana Sea Lifessa Kisiksen päädyssä, joten olen ihan vain verta valuvana täällä kotioloissa. Ja jos kuukautiset luokitellaan mielenterveydelliseksi ongelmaksi, niin siinä ollaan lähes oikeassa - vaikka ilman henkilökohtaista kokemusta. Sellainen ei ole tarpeellista, eikä toivottavaa.
(Hihitystä)
Teknodonna on sympaattinen höynä
Pitäisi kalibroida syvyysmittari ennen merellä sukeltamista
jo Itämerellä, Gotlannin lähellä on yli 400metrin syvänne
sieltä on hankalaa Donna pelastaa ilman Putinin sukellusvenettä
Donna soveltuu paremminkin reefersukeltajaxi l. matalikoille
maauimalan lastenaltaaseen snorklaamaan
ja väriaineella testaamaan kuka lapsista on pissannut altaaseen
feikkikuvaxi donnan voisi videoida bikineissä kelluskelemaan
Austraalian härkähaiden sekaan
ne eivät kutuaikana välitä syödä edes Donnaa ketsupilla
Hyttipano
Minulla on aina valtava halu olla asioiden päällä. Asettuessani asian päälle, asetuin sen päälle kaikella intuitiivisella taidollani. Kykenen asemastani seuraamaan tilannetta, ja seuraan sitä mielelläni. Periaatteessa sivuutan henkilökohtaisen mielihyväntarpeeni, ja fokusoidun vain yhteen kohtaan, eli itse asiaan. Hallinnoin tilannetta täydellisesti. Olen sen inspiraatio, sen väline, sen kohde. Osaan keinua mainingeilla, osaan hämmentää. Ja kun he eivät enää kestä, niin uppoudun heidän ympärilleen kuin kalmari, ja tämän jälkeen he tulevat, tyhjentyvät ja antavat kaikkensa. On kuin söisin heidät, nielaisisin yhtenä suupalana, nähden hetken verran heidän kasvoillaan äärimmäistä onnea ja rajatonta vapautumisen tunnetta.
Ja he hapuilevat minua käsillään.
(Reps)
(Hihitystä)
https://www.youtube.com/watch?v=cBLzn7S7KIk
Hai, onpa korea vappuhuiskulikka katiskassa
Mjoo
Siis mikään ei ole oikeastaan hauskempaa kuin se että kala syö blondin.
Itse en ole täysin varma edes siitä, että onko hai kala vai mikä, koska se synnyttää eläviä poikasia.
Todella outo maailma.
(Naurua)
Mjoo
- Ovipaariset lajit
- ovivipaariset lajit
- vivipaariset lajit.
Ota nyt sitten noistakin selvää.
(Reps)
Mjoo
No jos hai syö blondin, niin blondi ei voi syödä haita.
Tiedättekö miksi?
(Naurua)
Tällaisena wanna be meribiologina sitä tulee opiskelleeksi vähän sitä sun tätä. Merihän on kotimme, ja sen ravintoketjun huipulla me.
Kakkosena tulevat hait, jotka ovat täynnä metyylielohopeaa. Metyylielohopea kaloissa aiheuttaa esmes linnuissa homoseksuaalista käytöstä.
Ihminen on siis rakentamassa itselleen homoplaneettaa.
(Hihitystä)
Mjaa-a
Korostan siis vahvasti että tämä ei ole syyllistämistä vaan näköalojen luomista erinäköisiin todennäköisyyksiin.
Mahdollisuuksiin.
(Naurua)
Olet vähän väärässä.
Jaa-a
Ja missähän kohtaa tämä vääryys tapahtui?
(Hirn)