Onko purjehduspuolella olemassa vastaavaa kuin on esim. hiihdossa / yhdistetyssä, jossa ekana maaliin tullut on voittaja. Siis kun veneet ovat erilaisia....
Jos tiedetään veneiden LYS-kertoimet ja reitin pituus niin voisko niistä räknätä oikeudenmukaisen etumatkan hitaammille?
Tasoituslähtö kilpapurjehduksessa?
Gundersen
39
789
Vastaukset
- seppomartti
On ainakin ollut. Helsinki race kesäkuun ensimmäisellä viikolla vuosikymmeniä sitten. Aikahyvitys annettiin startissa radan pituuden perusteella. Ensimmäinen maalissa oli voittaja. Tuomariston ei tarvinnut odottaa tuntikausia starttilinjalla koska teoriassa kaikki tasoituksen mukaisella vauhdilla purjehtivat ovat yhtaikaa maalissa ihanneolosuhteissa. Ihan hyvä systeemi.
- ihan.tavallista
Tasoituslähdöillä purjehditaan paljonkin LYS-kisoja. Yleensä purjehdusohjeissa on annettu aikarajat, joiden puitteissa pitää ensimmäisen tulla maaliin. Jos menee liian nopeasti tai hitaasti, lasketaan tulokset uudestaan normaaleilla aikakertoimella. Matkan perusteella etukäteen lasketut tasoituksethan lasketaan oletetun nopeuden mukaan.
Sellaistakin menetelmää käytetään, että lähdöt ovat puolitetuin tasoituksin, jolloin siis fleetin pitäisi olla kasassa reitinpuolivälissä. Hyvä menetelmä hiukan pidempiin, esim. yli yön purjehdittaviin kisoihin. Olosuhteiden muuttumista hitaampien ja nopeampien välillä se tasoittaa.- seppomartti
Minusta purjehdittaessa tasoituslähdöllä joukon tiivistyminen loppua kohti on hyvä idea. Jokainen yrittää tavoittaa edellä olevia hitaampia veneitä. Samalla joutuu seuraamaan takaa tulevia vielä nopeampia. Tunnelma on tiiviimpi ja helpompi seurata loppua.
- Joakim1
seppomartti kirjoitti:
Minusta purjehdittaessa tasoituslähdöllä joukon tiivistyminen loppua kohti on hyvä idea. Jokainen yrittää tavoittaa edellä olevia hitaampia veneitä. Samalla joutuu seuraamaan takaa tulevia vielä nopeampia. Tunnelma on tiiviimpi ja helpompi seurata loppua.
Oletko kokeillut puolitakaa-ajoa eli tuota, jossa nopeamman pitäisi ohittaa hitaampi noin kisan puolivälissä? Tuosta on myös selkeämpi versio, jossa lähtöajat ovat tasaminuutein, mikä helpottaa kisaajien ja kilpailulautakunnan työtä lähdössä. Esimerksi n. 4 tunnin kisassa voi veneet laittaa 1 min/LYS-luku välein, jolloin n. 2 tunnissa pitää saada kiinni edellälähteneet ollakseen johdossa.
Tuo on mielestäni varsin mielenkiintoinen kisamuoto ja poistaa takaa-ajolähdön ja yhteislähdön ongelmaa. Suomessa hyvin usein lähdetään nousevaan tuuleen tai tullaan maaliin kuolevaan tuuleen, jolloin sitten nopeammat tai hitaammat veneet saavat huomattavan edun.
Takaa-ajolähtö on aika masentavaa, jos nopeampi vene ohittaa jo alkumatkasta. Aika toivotonta on loppukisan aikana päästä nopeammasta ohi. Puolitakaa-ajossa on vielä toivoa.
Puolitakaa-ajossa myös huonommin purjehtiva nopea vene saa veneitä kiinni ja toisaalta hyvinkin purjehtiva hidas vene saadaan kiinni, toisin kuin takaa-ajossa.
Puolitakaa-ajossa tulokset lasketaan aina aikaa-ajalle, joka on LYSin määritysperuste. Aikaa matkalle toimii hyvin vain silloin, kun purjehdusaika on keskituulen mukainen. "Ylipitkässä" kisassa nopeat veneet hyötyvät liian vähäisestä tasoituksesta ja vastaavasti nopeassa kisassa hitaat saavat aivan liikaa etumatkaa. - kryssari
Joakim1 kirjoitti:
Oletko kokeillut puolitakaa-ajoa eli tuota, jossa nopeamman pitäisi ohittaa hitaampi noin kisan puolivälissä? Tuosta on myös selkeämpi versio, jossa lähtöajat ovat tasaminuutein, mikä helpottaa kisaajien ja kilpailulautakunnan työtä lähdössä. Esimerksi n. 4 tunnin kisassa voi veneet laittaa 1 min/LYS-luku välein, jolloin n. 2 tunnissa pitää saada kiinni edellälähteneet ollakseen johdossa.
Tuo on mielestäni varsin mielenkiintoinen kisamuoto ja poistaa takaa-ajolähdön ja yhteislähdön ongelmaa. Suomessa hyvin usein lähdetään nousevaan tuuleen tai tullaan maaliin kuolevaan tuuleen, jolloin sitten nopeammat tai hitaammat veneet saavat huomattavan edun.
Takaa-ajolähtö on aika masentavaa, jos nopeampi vene ohittaa jo alkumatkasta. Aika toivotonta on loppukisan aikana päästä nopeammasta ohi. Puolitakaa-ajossa on vielä toivoa.
Puolitakaa-ajossa myös huonommin purjehtiva nopea vene saa veneitä kiinni ja toisaalta hyvinkin purjehtiva hidas vene saadaan kiinni, toisin kuin takaa-ajossa.
Puolitakaa-ajossa tulokset lasketaan aina aikaa-ajalle, joka on LYSin määritysperuste. Aikaa matkalle toimii hyvin vain silloin, kun purjehdusaika on keskituulen mukainen. "Ylipitkässä" kisassa nopeat veneet hyötyvät liian vähäisestä tasoituksesta ja vastaavasti nopeassa kisassa hitaat saavat aivan liikaa etumatkaa.Puolitakaa-ajossa on sekin etu, että ohitukset keskimäärin sijoittuvat radan keskivaiheille, missä yleisesti ottaen on avoimemmat vedet ja tilaa ohituksiin. Takaa-ajolähdössä usein tulee ruuhka maalin kohdalla, ja jos maali on ahtaassa paikassa sataman suulla, voi tulla vaaratilanteita, varsinkin kun siellä kohtaavat kovin erinopeuksiset veneet. Vastaavasti yhteislähdössä rannan läheisyydessä hyvänkin lähdön ottaneet hitaat veneet ohitetaan nopeasti ja joutuvat toisinaan kökkimään nopeampien tuulikatveessa kauankin, ennen kuin pääsevät avoimemmille vesille.
- Voi_ihmiset
Miks ihmeessä kaikissa asioissa yleensäkään tarttee kilpailla?!
Tottakai on jokaisen oma asia, mutta minulle purjehdus on kaikkea muuta kuin kilpailua! Ja sit vielä nää riitaisat sääntötulkinnat yms..- seppomartti
" Miksi tarttee kilpailla"?. Ei tartte.
Vaikka oma kilpailu-ura päättyi vuonna1980 toivotan mahdollisimman monelle mahdollisuutta osallistua purjehduskilpailuun. Jos ei tunnu kiinnostavalta niin ainakin siinä oppii purjehdusta myöhempää kruisailua varten. Aika monella on kuitenkin sisäänrakennettu vietti yrittää purjehtia nopeammin kuin näköpiirissä oleva saman kokoinen vene. - Poke-man
Kai muut saavat kilpailla, vaikka sinä et haluakaan osallistua?
- siksikun
Jos kotisataman lähivedet on koluttu vuosien aikana 1000 kertaa läpi, tuo kilpailu ihan uuden syyn lähteä purjehtimaan lähivesille. Ja mikä onkaan mukavampaa kuin mennä iltakisan jälkeen pursiseuran ravintolaan oluelle kertaamaan kisan tapahtumia.
- Gundersen
Kiitos kommenteista ja minulle uudesta tiedosta!
Kysymykseni perustui mielenkiintoon ja ajatukseen yksinkertaisesta mallista, jota voisi soveltaa oman porukan kesken ilman mitään "virallista kilpailua". Tällöin esim. lähdettäisiin samasta satamasta aikatasoituksella kohti yhteistä kohdetta ja voittaja on se joka on ekana perillä.- Sfäärinkirurgi
Edellähän systeemiä on jo hyvin kuvattu, mutta jälkipeleille jää toki sijaa.
Kun lähtöaikaa lasketaan, täytyy etukäteen arvata, kuinka kauan radan kiertäminen kestäisi. Jos keli on arvattua nopeampi, ensimmäisenä lähteneet saavat etua - jos taas hitaampi, niin nopeammilla veneillä on enemmän aikaa ottaa kiinni.
Lopuksi voi tietysti laskea korjatut ajat kertomalla loppuajat LYS:illä.
Sellaisenkin kisan voisi pitää, jossa kisan kesto on päätetty, lähtöajat lasketaan päätetyn keston mukaan, ja sijoitus ratkeaa sen mukaan, mikä on järjestys silloin kun sovittu aika on täynnä. (En ole kylläkään kuullut, että tällaista olisi jossain käytetty.) - ihan.tavallista
Sfäärinkirurgi kirjoitti:
Edellähän systeemiä on jo hyvin kuvattu, mutta jälkipeleille jää toki sijaa.
Kun lähtöaikaa lasketaan, täytyy etukäteen arvata, kuinka kauan radan kiertäminen kestäisi. Jos keli on arvattua nopeampi, ensimmäisenä lähteneet saavat etua - jos taas hitaampi, niin nopeammilla veneillä on enemmän aikaa ottaa kiinni.
Lopuksi voi tietysti laskea korjatut ajat kertomalla loppuajat LYS:illä.
Sellaisenkin kisan voisi pitää, jossa kisan kesto on päätetty, lähtöajat lasketaan päätetyn keston mukaan, ja sijoitus ratkeaa sen mukaan, mikä on järjestys silloin kun sovittu aika on täynnä. (En ole kylläkään kuullut, että tällaista olisi jossain käytetty.)LYS-tasoituksissa on vakio aikaa-matkalle laskenta. Se lähtee keskimääräisistä olosuhteista ja siten veneiden keskimääräisistä nopeuksista. Siis sama asia, mikä ORC:ssa ilmaistaan GPH-lukuna. Kisa kisalta ei siis nopeuksia arvailla. Mutta ihan miten vain, aina tasoituskilpailuissa jää jälkipeleille tilaa, jäähän sitä ilman tasoituksiakin kilpailtaessa. Jälkipelithän on vain pieni lisäplussa koko touhussa.
- Ykgftl
ihan.tavallista kirjoitti:
LYS-tasoituksissa on vakio aikaa-matkalle laskenta. Se lähtee keskimääräisistä olosuhteista ja siten veneiden keskimääräisistä nopeuksista. Siis sama asia, mikä ORC:ssa ilmaistaan GPH-lukuna. Kisa kisalta ei siis nopeuksia arvailla. Mutta ihan miten vain, aina tasoituskilpailuissa jää jälkipeleille tilaa, jäähän sitä ilman tasoituksiakin kilpailtaessa. Jälkipelithän on vain pieni lisäplussa koko touhussa.
Mikä tämä vakioitu oletusvauhti takaa-ajokisassa sitten on?
Jos radan pituus on 20 mailia, kuinka paljon aikaisemmin Folkkari (1,00) saa lähteä kuin H (1.07)? - Ykgftl
Ykgftl kirjoitti:
Mikä tämä vakioitu oletusvauhti takaa-ajokisassa sitten on?
Jos radan pituus on 20 mailia, kuinka paljon aikaisemmin Folkkari (1,00) saa lähteä kuin H (1.07)?Tai siis ”oletettu matkaan kuluva aika”?
- 34-jalkaa
Kannatta vilkaista kohta 4:
http://avomeripurjehtijat.org/finlys-saanto-2018/
aikaa matkalle lasketaan:
ttas = tpurj 765 x [1 - 1/LYS] x d
Folkkari: ttas= tpurj
H-vene : ttas = tpur 50 sekunttia *matka
Eli jos järjestetään takaa-ajolähtö ja 5 mpk:n kisa niin
folkkari lähtee lähtee 18:00
H- vene lähtee 18:00 5*50 sekunttia eli 18:04:10 - Fleirifkfk
Sfäärinkirurgi kirjoitti:
Edellähän systeemiä on jo hyvin kuvattu, mutta jälkipeleille jää toki sijaa.
Kun lähtöaikaa lasketaan, täytyy etukäteen arvata, kuinka kauan radan kiertäminen kestäisi. Jos keli on arvattua nopeampi, ensimmäisenä lähteneet saavat etua - jos taas hitaampi, niin nopeammilla veneillä on enemmän aikaa ottaa kiinni.
Lopuksi voi tietysti laskea korjatut ajat kertomalla loppuajat LYS:illä.
Sellaisenkin kisan voisi pitää, jossa kisan kesto on päätetty, lähtöajat lasketaan päätetyn keston mukaan, ja sijoitus ratkeaa sen mukaan, mikä on järjestys silloin kun sovittu aika on täynnä. (En ole kylläkään kuullut, että tällaista olisi jossain käytetty.)Oman kokemuksen mukaan oletettua hiljaisempi tuuli voi myös hyödyttää hitaampia/pienempiä veneitä: jos kellutaan paikallaan tyynesssä, käy kello hitaampien eduksi. Jos tuuli on niin hiljainen, että ei päästä runkonopeuteeen, pienet veneet voivat kulkea isompien vauhtia.
- ihan.tavallista
Fleirifkfk kirjoitti:
Oman kokemuksen mukaan oletettua hiljaisempi tuuli voi myös hyödyttää hitaampia/pienempiä veneitä: jos kellutaan paikallaan tyynesssä, käy kello hitaampien eduksi. Jos tuuli on niin hiljainen, että ei päästä runkonopeuteeen, pienet veneet voivat kulkea isompien vauhtia.
Yleisesti ottaen nopeammat veneet ovat isompia ja niissä on korkeampi riki. Ja kevyessä tuulessa korkeasta rikistä on suuri etu, joten pienten veneiden etu niissä oloissa on paljolti urbaani legenda. Aikaa ajalle laskettaessa taas pienet veneet hyötyvät selvästi tasoituslaskennassa, jos koko fleetti seisoo pitkään pläkässä.
- R33BlueEyes
Meritien sivuilta löytyy esimerkkiä ja tietoa heidän tasoituskisoistaan. Sieltä löytyy myös lasketut lähtöajat eri veneille.
http://meritie.org/index.php/fi/kilpapurjehdus/139-meritien-tiistaikilpailujen-saannot-2017
Oma kokemus noista kisoista pienen veneen kyydistä (vanhalla veneelläni) on että mitä kovempi ja haastavampi keli niin sitä varmempi voitto. Kevyellä tuulella taas ei mitään mahdollisuuksia pärjätä. Isommat veneet saavat paremmin tuulta saarten yli. Liian lyhyttä mastoa ei pysty kompensoimaan. - Sun__sailor
R33BlueEyes kirjoitti:
Meritien sivuilta löytyy esimerkkiä ja tietoa heidän tasoituskisoistaan. Sieltä löytyy myös lasketut lähtöajat eri veneille.
http://meritie.org/index.php/fi/kilpapurjehdus/139-meritien-tiistaikilpailujen-saannot-2017
Oma kokemus noista kisoista pienen veneen kyydistä (vanhalla veneelläni) on että mitä kovempi ja haastavampi keli niin sitä varmempi voitto. Kevyellä tuulella taas ei mitään mahdollisuuksia pärjätä. Isommat veneet saavat paremmin tuulta saarten yli. Liian lyhyttä mastoa ei pysty kompensoimaan.Näinhän se menee, yhden luvun tasoitusjärjestelmällä. Tässä oma yleisarvioni ajatellen saariston suojassa ajettavia kisoja :
Pieni alirikattu vene: pärjää kovalla tuulella, todella haastava kevyellä tuulella.
Pieni ylirikattu vene: haastava muissa paitsi keskituulissa.
Iso alirikattu vene: pärjää kovalla tuulella, varsin haastava kevyellä tuulella.
Iso ylirikattu vene: pärjää kevyellä tuulella, haastava kovalla tuulella.
Ennen muinoin LYS-luvuthan pyrittiin antamaan siten, että LYS-luku vastaisi veneen suorituskykyä sille otolisimmissa tuuliolosuhteissa. Eli voitto ei olisi koskaan "varma" otollisimmissakaan tuulissa. Minulle jäi kuitenkin mielikuva, että todellisuudessa kävi niin, että mitä kovempi tuuli sitä ennustettavampi voittaja, vähän kuten R33 sanoo. Eli asetelma ei ollut täysin symmetrinen.
Tähän on toki muita syitä kuin LYS-luvun "oikeellisuus". Kovalla tuulella miehistön osaaminen
ja purjeiden laatu korostuu, kevyellä taas tuulikatveet saarista ja muista veneistä vaikuttavat enemmän.
Nykyisinhän ohjenuorana on ORCi GPH, joka onkin jo aivan eri tarina.
- 34-jalkaa
Luonnollisesti tuli moka yleensähän kisoissa on lähtö ja maali on samassa, Silloin kerroin on 790 eli H-veneen kerroin on noin 51,7 sek/mpk. ja sitten laskennassa on luonnolliisesi huomioitava spinnu vähennykset jos niitä ei käytä (ilmoitus kisan sääntöjen perusteella) jotka on molemmilla veneillä 0,03.
Mutta periaate lienee tullut selväksi. Meillä on etukäteen laskettu lYS-taulukko edellä mainittujen sääntöjen mukaan. Kipparikokouksessa esittää kippari Lys:in jota käyttää (spinnulla vai ilma) ja sitten lähtöaika tule sen mukaan.- Ykgftl
Juu, kyllä minä tuohon kaavaan osaan luvut sijoittaa saadakseni veneille lähtöajat, mutta vielä kun osaisi laskea, kuinka kauan radan läpiajon tulisi H:lla kestää, jotta yhtä hyvin purjehtiva H ja Folkkari tulisivat yhtäaikaa maaliin. Tästä voisi kai laskea keskinopeuden, jolla takaa-ajokisa olisi ”reilu”.
Folkkarille tulisi siis antaa 50 sekuntia tasoitusta per mpk. Kahdenkymmen mailin kisassa siis 16 min 40 s.
Laskelma olisi kai: Kuinka kauan H:n pitää käyttää 20 mpk:n suorittamiseen, jotta tämä aika tasoitusluvulla jaettuna olisi tämä aika vähennettynä 16 min 40 sekunnilla. Niinkö? - Ykgftl
Ykgftl kirjoitti:
Juu, kyllä minä tuohon kaavaan osaan luvut sijoittaa saadakseni veneille lähtöajat, mutta vielä kun osaisi laskea, kuinka kauan radan läpiajon tulisi H:lla kestää, jotta yhtä hyvin purjehtiva H ja Folkkari tulisivat yhtäaikaa maaliin. Tästä voisi kai laskea keskinopeuden, jolla takaa-ajokisa olisi ”reilu”.
Folkkarille tulisi siis antaa 50 sekuntia tasoitusta per mpk. Kahdenkymmen mailin kisassa siis 16 min 40 s.
Laskelma olisi kai: Kuinka kauan H:n pitää käyttää 20 mpk:n suorittamiseen, jotta tämä aika tasoitusluvulla jaettuna olisi tämä aika vähennettynä 16 min 40 sekunnilla. Niinkö?Saan noin laskemalla H:lle tavoiteajaksi noin 4 tuntia 15 minuuttia. Tekee keskinopeudeksi 4,7 solmua. Folkkarille tulisi keskinopeudeksi 4,3 solmua.
- 34-jalkaa
Ykgftl kirjoitti:
Juu, kyllä minä tuohon kaavaan osaan luvut sijoittaa saadakseni veneille lähtöajat, mutta vielä kun osaisi laskea, kuinka kauan radan läpiajon tulisi H:lla kestää, jotta yhtä hyvin purjehtiva H ja Folkkari tulisivat yhtäaikaa maaliin. Tästä voisi kai laskea keskinopeuden, jolla takaa-ajokisa olisi ”reilu”.
Folkkarille tulisi siis antaa 50 sekuntia tasoitusta per mpk. Kahdenkymmen mailin kisassa siis 16 min 40 s.
Laskelma olisi kai: Kuinka kauan H:n pitää käyttää 20 mpk:n suorittamiseen, jotta tämä aika tasoitusluvulla jaettuna olisi tämä aika vähennettynä 16 min 40 sekunnilla. Niinkö?Tavoiteajalla ei ole oikeastan mitään merkitystä. 20 mpk:n kisassa folkkari pääsee H-venettä aiemmin liikkeelle 20*51,7 sekunttia eli 17 ' 14 '' aikaisemmin. Mikäli ennen maalia on hukannut etumatkansa häviää. Kelistä riippumatta.
- Ykgftl
34-jalkaa kirjoitti:
Tavoiteajalla ei ole oikeastan mitään merkitystä. 20 mpk:n kisassa folkkari pääsee H-venettä aiemmin liikkeelle 20*51,7 sekunttia eli 17 ' 14 '' aikaisemmin. Mikäli ennen maalia on hukannut etumatkansa häviää. Kelistä riippumatta.
Tietenkin etumatkansa hukannut häviää, mutta mitä kauemmin radan ajaminen kestää, sitä paremmat mahdollisuudet takaa-ajajalla on saada karkulainen kiinni.
Tuolla ”tavoiteajalla” (jos sitä nyt siksi voi kutsua) Folkkarille annettu etumatka vastaa sitä, mitä aikaa ajalle -systeemissä se saisi matkan pituudesta tai kestosta riippumatta.
Nopeampi rata aikaa matkalle -tasoituksella on isomman tasoitusluvun veneelle huonompi kuin sama rata samoissa olosuhteissa aikaa ajalle -tasoituksella.
- Joakim1
Nykyinen LYS-sääntö määrittelee kaksi eri nopeutta sulkeutuvalle ja yksisuuntaiselle radalla. Mutta samalla suositellaan aikaa-ajalle, jos todellinen aika poikkeaa yli 10%.
Useissa kisoissa on käytetty myös eri oletusnopeutta eri tuulille, vaikkei LYS-säännössä sitä nykyään mainitakaan. - 34-jalkaa
Sääntö 4.3 on kirjoitettu hieman huonosti (Itse asiassa sen pitäisi olla 4.2) mutta siinä puhutaan laskennallisesta purjehdusajasta, mitä ei määritellä missään. Ilmeisesti tarkoitetaan aikaa ajalle. Ajasta ei saa poiketa ensimmäinen maaliin tullut 10% muuten lasketaan aikaa ajalle lopputulos. Näin ollen ensin maaliin tullut ei olekaan välttämättä lähdön voittaja.
- seppomartti
Joakimin ja 34ft kirjoitusten perusteella vaikuttaa siltä, ettei ole startatessa yksiselitteistä tietoa, minkä säännön mukaan lys-kilpailussa tuloksia lasketaan. Eipä kiinnostaisi olla mukana Yksinkertainen aikaa matkalle hyvitys ennen starttia oli selvä ja kilpailijoiden tilanne heidän itsensä seurattavissa.. Se oli tuon kilpailumuodon viehätys. Joitakin olosuhteet suosii ja toisella kerralla toisia. Eihän se ilmiö poistu millään laskutoimituksella.
Yhteislähdössä saattoi nopeampien veneiden spinaakkerinostosta tai majakan kierrosta kellon avulla seurata omaa sijoitusta. Mutta parin vrk:n kisassa sekin käsitys kisan kulusta katoaa. Varmaan pian veneisiin tulee trackerit ja veneessä ruudulta katsellaan, miten muilla menee?. - Joakim1
seppomartti kirjoitti:
Joakimin ja 34ft kirjoitusten perusteella vaikuttaa siltä, ettei ole startatessa yksiselitteistä tietoa, minkä säännön mukaan lys-kilpailussa tuloksia lasketaan. Eipä kiinnostaisi olla mukana Yksinkertainen aikaa matkalle hyvitys ennen starttia oli selvä ja kilpailijoiden tilanne heidän itsensä seurattavissa.. Se oli tuon kilpailumuodon viehätys. Joitakin olosuhteet suosii ja toisella kerralla toisia. Eihän se ilmiö poistu millään laskutoimituksella.
Yhteislähdössä saattoi nopeampien veneiden spinaakkerinostosta tai majakan kierrosta kellon avulla seurata omaa sijoitusta. Mutta parin vrk:n kisassa sekin käsitys kisan kulusta katoaa. Varmaan pian veneisiin tulee trackerit ja veneessä ruudulta katsellaan, miten muilla menee?.Purjehdusohjeessa tietysti kerrotaan , miten tulokset lasketaan yksiselitteisesti. Takaa-ajossa vaihtoehdot ovat maalintulojärjestys ratkaisee aina, vain silloin kun se on riittävän lähellä tavoiteaikaa tai ei koskaan. Tämä tietysti kerrotaan ja myös kriteeri uusintalaskennalle.
Aloittaja kysyi, onko järjestely oikeudenmukainen. Mikään tasoitusjärjestelmä ei ole oikeudenmukainen. Varsinkaan LYS-kisoissa homman ei pidäkään olla haudanvakavaa, eikä olla oikeutta jakamassa. Kun on jokin sääntö, sen mukaan mennään. Mitä enemmän viitsii kilpailla, sitä enemmän kertyy myös hienoja kokemuksia.
- Gundersen
Aloittaja ei toki tarkoittanut lakiin kirjoitettua "oikeutta" vaan juuri niitä laskentatapoja joita edellä on esitetty.
- Antilla_36
Takaa-ajolähtöä käytetään ainakin Helsinki-Tallinna kisassa. Tämä taitaa olla aikaa-matkalle kaavalla. Esim seuramme sisäisessä mittelössä käytämme takaa-ajolähdössä aikaa ajalle kaavaa, jossa olen muistaakseni arvioinut LYS1,20 veneelle 5,5kN keskinopeuden (22mpk rata). Tämän perusteella lasken sitten kaikille LYS-luvuille lähtöajan. Tuo pitää tuulialueella 4-8m/s aika hyvin kutinsa, koska luoviosuudet ovat vmg nopeutta. Kovemmalla suosii pienempiä veneitä ja hiljaisella isompia.
- TS36
Kyllähän tuosta saa, vaikka minkälaisen tutkielman aikaiseksi.
Nimittiäin kotivesillä on pitkään ollut tiistis takaa-ajona. Sen oikeuden mukaisuutta ja oikeita lähtöaikoja lähdettiin miettimään hiukan syvällisemmin erään kokeneen purjehtijan, ex proffan toimesta. Tiistis rata on vesialueesta johtuen kolmion mallinen. Hän analysoi useamman vuoden tuulitiedot purjehdusalueelta. Päädyttiin aavistuksen lyhentämään rataa. Rata purjehditaan kesä- heinäkuussa myötäpäivään, elo-syyskuussa vastapäivään, koska näin haluttu luovi saadaan aikaiseksi varmemmin. Sen sijaan sama lähtöaikataulukko on koko kesän, koska tuntumasta huolimatta merkittävää tuulen nopeuden lisäystä ei syksy näyttänyt tuovan.
Muutos ei karkoittanut veneitä, joten lienee onnistunut.- R33BlueEyes
Nyt internetaikaan voisi kai lähtöajat laskea päivän tuulen mukaan?
- TS36
Varmaan voisi, mutta menetettäisiin lähtemisen yksinkertaisuutta ja virheitä lähtöaikoihin tulisi.
Kun ajatuksena on, että mahdollisimman helposti ja matalalla kynnyksellä pääsee purjehtimaan. Osa purjehtiirennosti muiden veneiden kanssa, osa sitten enemmän tai vähemmän kisaamalla.
Ja kun veneitä on ollut kivasti niin, tätä systeemiä ei kannata muuttaa. Keskityttäis kehitystyö mieluummin niihin lautakunnallisiin kilpailuihin, joissa osanottajamäärät ovat hiipuneet vuosien saatossa.
- tiistaikisaaja
Hyvä muutos on autopilotin salliminen KoPu:n tyyliin:
Muutos sääntöön 52: Kahden hengen miehistölle sallitaan autopilotin käyttö kilpailun aikana. Autopilottia ei saa käyttää lähdössä ja sitä edeltävän 5 min aikana, eikä 5 min lähdön jälkeen, eikä kääntömerkeillä ja niiden välittömässä läheisyydessä (5 veneenmittaa).- Ykgftl
Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: läski ruorimies vaihtuu kevyempään ja paremmin ohjaavaan pinnapilottiin.
- R33BlueEyes
Helpottaisi kyllä spinnun nostoa melkoisesti, jos pilotin saisi kytkeä päälle heti kääntömerkin jälkeen.
- 2Koiravahti
Niin helpottaisi, mutta lisäisi mielestäni törmäysriskiä, jos on enempi veneitä yht aikaa merkillä . Ehkä ne tulevat tekoalypilotit osaavat ajaa ruuhkassa paremmin kuin nykyiset.....
- R33BlueEyes
2Koiravahti kirjoitti:
Niin helpottaisi, mutta lisäisi mielestäni törmäysriskiä, jos on enempi veneitä yht aikaa merkillä . Ehkä ne tulevat tekoalypilotit osaavat ajaa ruuhkassa paremmin kuin nykyiset.....
Pilotti ainakin pitää suuntansa. Pinnamiehellä, joka joutuu avustamaan nostoa voi keskittyminen hyvinkin herpaantua kurssin pitämisestä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 35611689
- 832462
- 582380
Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa
Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä351994Oho! Varmistusta odotellaan.
Pitäneekö paikkansa? "🇺🇦Ukrainian drones hit a 🇷🇺Russian Tu-22M3 bomber at the Olenya airfield,"1651910- 791888
Romaanien ammuskelu
Romaanit vähän ammuskeli härmän häjy,osu sivullisiin,ja nyt nää romanit ihmettelee miksi heitä ei päästetä ravintoloihin831439Mitä sitten ikinä teetkin
Mun on aika mennä J mies. Olen ollut niin tyhmä. Kaikkea mukavaa elämääsi edelleen toivotan ja ihanaa elämän jatkoa. Mei411434- 221400
Saanko selityksen?
Mikä minus oli vialla? Ulkonäkö, teinkö jotain väärin, sanoinko jotain..? Haluisin vaa tietää :(581394