Suomalainen vai suomenmaalainen?

Ihan hauskan svekorusun itse aiheutetun ongelman toit esiin. Minä olen ylpeä suomalaisuudestani. Joten jos joku suomalainen ei halua itseään kutsuttavan suomalaiseksi, niin sen kuin kutsuu itseään vaikka hottentotiksi! Oikeastaan sellainen tyyppi ei edes SAA käyttää itsestään suomalainen-nimitystä, koska se halventaa hienoa suomalaisuuttamme.

Aloittajalla on pähkäiltävää ja murheita noin iltojen ratoksi.

Eiköhän kummankin kieliset kutsu itseään suomalaiseksi suomenkieltä käyttäessään (en tiedä onko poikkeuksia kiihkoilijoiden joukossa).
Mielestäni kummankin kielisten tulisi kutsua itseään finländareksi ruotsinkieltä käyttäessään. Tämä siksi että finne on halventava nimitys.
On uskomatonta että riikinruotsalaiset pilkkaavat suomalaisia ja ruotsinsuomalaisia iho-ongelmaksi. Hoitakoon omat finninsä naapurikansaansa pilkkaamatta!

Suomenkielisenä sana suomenmaalainen on kömpelö. Kaiken lisäksi se on historiallisesti merkinnyt Suomessa palvelleita Keisari-Venäjän joukkoja ja niiden sotilaita. Kukaan näistä ei ollut suomalainen, vaan venäläinen, kirgiisi, virolainen, ukrainalainen tai muu.

Jos finländare koetaan kömpelöksi, voisi harkita käyttää ruotsiksi nimitystä fenni tai fenno. Ne ovat vakiintuneita historiallisia nimityksiä, vrt fennoskandia, fennia.
Muinaisuudessa fennia tarkoitti suomenmaata. Ihmisinä fenni tarkoitti saamelaisia, mutta myös muita suomalaisia
Eräät suomenruotsalaiset kiihkoilijat ovat yrittäneet halventaa fenni/fenno -nimeä, mutta jätettäköön nämä kiihkoilijat omaan liemeensä.

"Haluan olla ruotsalainen, mutta en ole sellainen. En halua olla suomalainen, vaikka olen sellainen."

Svekorusu haluaa mieluummin samaistua suomensomaliin kuin aitosuomalaiseen
vaikka on itsekin aitosuomalainen!?

Missään tapauksessa en halua olla perussuomalainen.

Det räcker utmärkt att vara svenskspråkig finländare.

Saamelaisten ja saamen kielen nimitys englanniksi on Saami.

Aivan hyvin voisimme tavoitella sitä, Suomen, suomenkielisen suomalaisen ja suomen kielen nimtys olisi englannissa ja muissa kielissä Suomi.

"Pohjoismaiset kielet" on tuore sanakaappaus.

Nykyään puhutaan "pohjoismaisista kielistä" tarkoittaen skandinaavisia kieliä. Tarkistin, että nykyisin myös yliopistoissa skandinaavisia kieliä opiskellaan otsikolla ”pohjoismaiset kielet”. Suomi ei tietenkään ole skandinaavinen kieli, mutta uuden nimityksen vuoksi se ei liioin ole puhumisalueensa mukaan pohjoismainen kieli vaan suomalaisugrilainen kieli. 

Miksi vanhat nimitykset skandinaaviset kielet tai pohjoisgermaaniset kielet on tieteellisessä tekstissä korvattu pohjoismaisilla kielillä? Onko germaanisuus tullut vieraaksi ja onko skandinaavisuus liian kapea-alaista? 

Englanniksi näitä kieliä kutsutaan yhä nimellä ”north germanic languages”, mutta wiki kertoo, että ”the language group is sometimes referred to as the Nordic languages, a direct translation of the most common term used among Danish, Swedish and Norwegian scholars and laypeople”. Ilmeisesti skandinaavisten kielten puhujat ovat itse halunneet korostaa tätä oman kieliryhmänsä ja pohjoismaisuuden, fornnordiskalle rakennetun Nordenin yhtenäisyyttä. Muutos on tuore.

Minusta näissä sanavalinnoissa on myös yhä selkeämpi viesti siitä, että suomalaisuus ja suomen kieli ovat niin Skandinavian kuin Nordeninkin ulkopuolella. Sanat kantavat syviä merkityksiä ja luokitteluja – suomalaisuudelle ei ole varattu paikkaa pohjoismaisuudessa.

Enemmän suomalaisuutta halventavat suomen- kuin ruotsinkieliset mongoloidit, koska epätieteellisesti luokittelevat nganasani- , kalmukki-, kipsakki-, yms. taustalla itsensä "kantasuomalaisiksi" tai "alkuperäisiksi finnougreiksi", mikä on todellisuudenvastaista ja oksettavaa. Näillä mongoloideilla N1c ei ole mitään tekemistä muinaisten kantasuomea puhuvien kanssa tai edes niiden ihmisten, jotka toivat kantasuomen maahan.

Ruotsinkieliset mongoloidit sentään yrittävät hakea kiipivää identiteettiään muualta "Skandinaviasta", toisin kuin toisen kansan historialla ja kielellä kiipivät suomenkieliset mongoloidit.