Hei,
haluaisin kuulla ulkopuolisten mielipiteitä suhteemme ongelmista, koska minusta tuntuu välillä, etten tiedä mitä ajatella. Minua vaivaa tunne, etten ole poikaystävälleni yhtä tärkeä kuin hänen aikaisempi tyttöystävänsä oli aikoinaan.
Olemme seurustelleet reilun vuoden. Poikaystävälläni on yksi aiempi seurustelusuhde, joka kesti yli kolme vuotta. Aikaisemman tyttöystävän kanssa hän muutti heti yhteen, mutta minun kanssani vasta yli vuoden seurustelun jälkeen, ja minun piti tehdä siinä aloite. Poikaystäväni on alkanut meidän suhteemme aikana myös olla kiinnostunut käymään katsomassa strippareita, mikä ei kuulema aiemman tyttöystävän aikana vain tullut mieleen. Ja, minulle hän ei ole ostanut vielä yhtään syntymäpäivä-, joulu- tai muuta lahjaa, mutta aiemmalleen kyllä. En tietenkään sinänsä tarvitse yhtään mitään, mutta tuollaisesta käytöksestä minulle tulee tunne, ettei hän ole minusta todella kiinnostunut. Silti hän väittää, että olen hänelle tärkeämpi ja rakkaampi kuin ex oli aikoinaan, ja suuttuu kauheasti, kun kyselen hänen aikaisemmasta suhteestaan.
Muuten suhteemme olisi hyvällä mallilla, enkä millään haluaisi luopua hänestä ja suhteestamme, mutta miltä tuollainen käytös vaikuttaa muiden mielestä? Olenko liian herkkähipiäinen noiden asioiden suhteen, eiväthän nuo seikat välttämättä merkitse niin paljoa kuin luulen?
haluaisin kuulla ulkopuolisten mielipiteitä suhteemme ongelmista, koska minusta tuntuu välillä, etten tiedä mitä ajatella. Minua vaivaa tunne, etten ole poikaystävälleni yhtä tärkeä kuin hänen aikaisempi tyttöystävänsä oli aikoinaan.
Olemme seurustelleet reilun vuoden. Poikaystävälläni on yksi aiempi seurustelusuhde, joka kesti yli kolme vuotta. Aikaisemman tyttöystävän kanssa hän muutti heti yhteen, mutta minun kanssani vasta yli vuoden seurustelun jälkeen, ja minun piti tehdä siinä aloite. Poikaystäväni on alkanut meidän suhteemme aikana myös olla kiinnostunut käymään katsomassa strippareita, mikä ei kuulema aiemman tyttöystävän aikana vain tullut mieleen. Ja, minulle hän ei ole ostanut vielä yhtään syntymäpäivä-, joulu- tai muuta lahjaa, mutta aiemmalleen kyllä. En tietenkään sinänsä tarvitse yhtään mitään, mutta tuollaisesta käytöksestä minulle tulee tunne, ettei hän ole minusta todella kiinnostunut. Silti hän väittää, että olen hänelle tärkeämpi ja rakkaampi kuin ex oli aikoinaan, ja suuttuu kauheasti, kun kyselen hänen aikaisemmasta suhteestaan.
Muuten suhteemme olisi hyvällä mallilla, enkä millään haluaisi luopua hänestä ja suhteestamme, mutta miltä tuollainen käytös vaikuttaa muiden mielestä? Olenko liian herkkähipiäinen noiden asioiden suhteen, eiväthän nuo seikat välttämättä merkitse niin paljoa kuin luulen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihan rehellisesti: ansaitset kyllä kaipaamaasi huomiota ja arvostusta, mutta et voi käyttää miehesi edellistä suhdetta jonakin mittapuuna.
Rakkaus, ihastuminen ja suhteet ovat joka kerta uudenlaisia, tunteet eivät ole sillä tavalla yhteismitallisia, että voisi sanoa, miten paljon jotain ihmistä kohtaan tuntee. Mennyt on mennyttä, et voi muuttaa menneitä tapahtumia, mutta voit elää nyt, tehdä NYT tärkeitä asioita, kertoa mitä tunnet ja toivot.
..että mut tollanen tekis hulluks. Olisin ihan varma tollasen käytöksen perusteella etten oo niin hyvä kun edellinen ja itsetunto pikkuhiljaa hupenis. Mutta se ois vaan tavallaan ihan itse aiheutettua, koska koskaan suhteita ei voi suoraan verrata, aina kun on eri ihminen. Täytyy kyllä myöntää että olen itsekin tuollaiseen ajatteluun sortunut ja se tosiaan syövytti!! Lopulta ei ollut itsetuntoa jäljellä lainkaan ja itse koko asian aiheutin..
Kannattaa vaan ajatella, että tuskin se toinen osapuoli sun kanssa olis jos ei haluais, eikä se varmaankaan ajattele jatkuvasti että se edellinen oli parempi, vai mitä mieltä oot?
Toisaalta, jos sua kauheesti vaivaa niin ehkä sä ansaitsisit parempaa.
Tsemppiä sulle ja positiivisia ajatuksia!
Luulen, ettei poikaystäväni vertaile meitä juuri ollenkaan ainakaan kovin tietoisesti, mutta minua vaivaa se, ettei hän käyttäydy yhtä rakastuneesti minua kohtaan. Hän on sanonut, ettei meitä voi verrata, mutta silti hän voisi myöntää, ettei tunne yhtä voimakkaasti minua kohtaan.
Samoilla linjoilla meilläkin mennään. On muuten vitun ärsyttävää. Miettiä koko ajan ukon entistä suhdetta ja verrata hänen käytöstä minuun... Joo, mä tiedän että toi voi olla sairasta ja ei mun ukkokaan sitä tajua. Mä luulen että sä "onneton" ymmärrät koska sulla on sama tilanne ku mulla.
Mä veikkaan että miehet luulee että kaikki naiset on samanlaisia. Sun ukollas (niinku munki) on käytny eksänsä kanssa tosi ohrasesti ja nyt sitte elellään pelko perseessä, vaikka kuinka jankuttaisit että nyt en ole se samainen eksä...
Jos haluut kirjotella, paa osottees tänne...
VOIMIA!!