Minua ihmetyttää kun aina kysellään että miten työtön saa aikansa kulumaan ja miten sitä jaksaa kun ei ole tekemistä. Kysyisin vaan että eikös ne samat rutiinit ole työssäkävijälläkin joka halvatun päivä: heräät, painat pitkän päivän töissä, tulet kotiin väsyneenä etkä jaksa juuri mitään, ja sitten onkin kohta nukkumaanmenon aika, ja seuraavana päivänä samaa ***kaa samassa paketissa. Tällaista se (lyhyt) työelämä on ollut minulle, eikä sitä herkuksi voi sanoa.
Voin rehellisesti sanoa että olen paljon onnellisempi näin työttömänä, saapahan tehdä asioita joista oikeasti pitää. Tiedän että tässä on dilemmansa toimeentulon kannalta, mutta minkäs teet kun työt ahdistaa.
Tietysti taas joku vetää herneet nenäänsä tästäkin kirjoituksesta, mutta tämä on vaan minun käsitykseni asiasta eikä mitään provoilua.
Voin rehellisesti sanoa että olen paljon onnellisempi näin työttömänä, saapahan tehdä asioita joista oikeasti pitää. Tiedän että tässä on dilemmansa toimeentulon kannalta, mutta minkäs teet kun työt ahdistaa.
Tietysti taas joku vetää herneet nenäänsä tästäkin kirjoituksesta, mutta tämä on vaan minun käsitykseni asiasta eikä mitään provoilua.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Työelämä ei ole mua varten.
Joo, vois ehkä sanoa noin jos olisin joskus ollut työssä, mutta olen jäänyt heti valmistumisen jälkeen työttömäksi joten vaikea sanoa. Haluaisin päästä kunnon palkkatyöhön mutta kun mihinkään ei kelpaa muuta kuin ilmaiseksi työntekijäksi.
Hesarin Velho-sarjakuvassa asia oli kerran osuvasti kuvattu. Vanki-Takku kysyi kaltereiden takaa vartijaltaan
- millaista sinun elämäsi oikein on ?
Vartija vastasi:
- No eipä itään erikoista. Aamulla herään, syön jotain ja tulen vankilaan. Illalla menen kotiin, syön, luen lehdet ja menen nukkumaan.
Takku riemastui:
- No sittenhän elämämme on ihan samanlaista. Syömme, nukumme ja vietämme molemmat päivämme vankilassa".
Vartija mietteliäänä:
- On siinä yksi merkittävä ero. Sinun ei tarvitse kulkea työmatkoja...
Olisin mieluimmin töissä, mutta en työtovereiden kiusattuna, en toisia kiusaamassa. Enkä myöskään vääryyttä kärsimässä. Nyt nukun syön ja nautin elämästä.
Aika ei oikein riitä kaikkeen , raha"virrat " tietty pieniä , onneksi pukkaa keikkaa.....
Monella menee viihteelle jota vuosia sitten ihmettelin . Nyt vuosien omakohtaisen työttömyyden jälkeen en ihmettele , monelta häviää ihmisarvo kun ei kelpaa mihinkään .
myös työssä jossa kiusataan.
Kiusaamista esiintyy valitettavan usein .