Mitä mieltä olette toisista mahdollisuuksista suhteen päätyttyä?
Voiko niin käydä kuten elokuvissa, että rakkaus voittaakin kaikki esteet?
Onko kokemuskia kenelläkään?
Jos suhde on ollut suhteellisen pitkä ja vakaa, ja sitten kaikki vain menee solmuun pahasti..suhteessa ei vikaa ja molemmat oltu onnellisia..onko mahdollista aloittaa alusta?
Voiko niin käydä kuten elokuvissa, että rakkaus voittaakin kaikki esteet?
Onko kokemuskia kenelläkään?
Jos suhde on ollut suhteellisen pitkä ja vakaa, ja sitten kaikki vain menee solmuun pahasti..suhteessa ei vikaa ja molemmat oltu onnellisia..onko mahdollista aloittaa alusta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mulla varmaan samanlainen tilanne kuin sulla. Useampi vuosi yhdessä ja kihloissa ja sitten poikki. Ilman mitään riitaa tai ilman, että mitään pahaa koskaan tapahtui. Tämä vaan kuihtui pois! Haluaisin itse aloittaa alusta ja uudelleen, mutta toinen ei ole sitä mieltä, ainakaan nyt.
Kaverini sanoi eilen hienosti, että kai siihen vanhaan kliseeseen täytyy uskoa. Jos jotkut ihmiset ovat tarkoitettu oikeasti yhteen, he palaavat yhteen pienen välirikonkin jälkeen, jossakin vaiheessa! En tiedä onko näin, tämä jää nyt nähtäväksi... Tsemppiä sulle!
uskon, että vaikka tilanne tällä hetkellä finito, niin molempien sydämissä kytisi vielä rakkaus, joka ei suostuisi sammumaan, vaan pakottaisi prinssin tulemaan takaisin prinsessansa luokse. Höm...no jooo. Toivossa en elä, mutta pienessä kipinässä kuitenkin, että maailmassa tapahtuisi pieniä ihmeitä.
Niin...monta päivää olen saanut itseni pirteämmäksi uskomalla tuohon vanhaan kliseeseen...
Meillä ei tunteet kuihtuneet, vaan tuli ylitsepääsemätön "ongelma" jota varten miehen pitää saada rauhaa ja aikaa itsensä selvittämiseen, ja minut heitettiin nurkkaan kuin joku räsynukke....
Kiitos, sulle samoin!
jotenkin päiviä on paljon helpompi kestää kun antaa itsensä unelmoida...vaikka sitten se ei totuutta olisikaan...
Sitä kahdeksatta ihmettä odotellessa :)
meni sitten nimimerkki ja otsikko väärin päin :)
Unelmien kanssa on todellakin helpompi elää, vaikka en eivät koskaan siipiä saisikaan. Olen itse yrittänyt ajatella realistisesti "se on loppu nyt ja iäksi", mutta tämä ajatus vaan saa sydämmeni itkemään vieläkin vuolaammin. Parempi pitää kaikki ovet avoinna - tai vaikka vain sulkea hetkeksi - kuin lukita iäksi.
Olipas hienosti kirjoitettu viesti!
Totta, jotenkin päivät ovat helpompi kestää unelmoiden, valheellista ehkä juu, mutta jokainen valitsee minusta omat tapansa kestää surua...
Kyllä jos rupean ajatteleen, että tässä tämä nyt oli, ja koskaan en saa enää tuntea sitä rakkautta, ja ihminen on "kuollut" elämästäni lopullisesti, niin itku tulee pakostakin...
Helpompaa ajatella että jatkan päivän kerrallaa, ja joskus ovi voi aueta uudelleen :)
Jos kaikki on ollut hyvin ja niin pois päin niin ehkäpä tauko on vain pieni välietappi, vaikka eroamisen nimellä se on tehtykin. Joskus vaan ihmisten pitää saada olla itsekseen ja miettiä asioita. Lykkyä tykö.