Vertaistukea

Kestääkökantti

Kahdenkymmenen vuoden avioliitto loppumassa minun aloitteestani.

Eron syynä yksinkertaisesti rakkauden loppuminen! Miehen läheisyys ällöttää, raivostuttaa, ahdistaa...

Ollaan oltu pelkästään "kämppiksinä" jo ainakin 5vuotta, ei seksiä, ei läheisyyttä, ei kosketusta... Mollataan, tiuskitaan, pilkataan, nälvitään, piilo kettuillaan toisiamme jatkuvasti.!
Mies voisi kuulemma jatkaa näin ihan vain lasten (16 ja 18v.) takia, mutta minä en!

Olen nyt vuokrannut itselleni asunnon ja kertonut tästä lapsille. Tilanne on vain niin että olen tämän asian kanssa yksin. Lapset reagoivat uutiseen välttelemällä ja olemalla niinkuin tähänkin asti. Mies jatkaa myös elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtumassa!

Minulla ei ole ystäviä kenelle jakaisin tämän taakan. Sydäntä riipii pelkkä ajatus yhteisestä kodista muuttamisesta.
Pääni sisällä syyllistän itseni, enkö voisi vain jatkaa elämää tässä, onko pakko rikkoa lasten maailma, olenko itsekäs??

Ajatukset seilaa laidasta laitaan välillä olen uudesta asunnosta innoissani, jes uusi elämä. Mutta välillä on vuokraemännän numero puhelimessa ja meinaan perua vuokrasopimuksen.

Tiedän että ero ja pois muutto ovat tässä oikeita päätöksiä, mutta henkinen kärsimykseni on nyt todella äärirajoilla!

Voisiko edes joku tsempata ja kertoa että minä pärjään ja kaikki tämä helpottaa joskus?

37

679

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ValkoinenKukka

      Hei,
      missään nimessä "lasten takia" ei pidä huonoa suhdetta jatkaa, jossa itse voit huonosti, etkä saa suhteelta mitään. Lapsesi on jo aika isoja, kyllä he protestivaiheen jälkeen ymmärtävät. Te kaikki tarvitsette aikaa tilanteeseen.
      Varmasti oma mieli on muutosta välillä innoissaan ja välillä ei. Sehän on ihan inhimillistä ja normaalia. Olet tekemässä suurta muutosta elämääsi ja tunteet heittelevät. Se niin kamala klisee, että aika auttaa, on vaan totta. Et voi elää elämää pelkästään lapsille ja miehellesi. Sinulla on oikeus olla onnellinen.
      Pidä huoli omasta hyvinvoinnistasi ja anna lapsillesi aikaa pureskella asiaa. Erosta toipuminen on yksilöllistä.. toisille siihen menee pari kuukautta ja toiselle vuosi tai enemmän.
      Älä epäile hakea keskusteluapua. Kyllä sinä selviät. Asetu uuteen kotiisi ja anna ajan kulua. Pidä huoli omasta hyvinvoinnistasi ja anna aikaa lapsillesi. Kerro heille rehellisesti kuinka koet asiat ja sinulla ei ole hyvä olla. Kyllä he jossain vaiheessa ymmärtävät.
      Tsemppiä!

      • Kestääkökantti

        Kiitos ValkoinenKukka sanasi auttavat taas askeleen lähemmksi onnellista elämää <3


      • y15

        Hei,
        missään nimessä "lasten takia" ei pidä huonoa suhdetta jatkaa SAIRASTA ITSEKÄSTÄ AJATTELUA, jossa itse voit huonosti MITENKÄ MUUN PERHEEN LAITA, etkä saa suhteelta mitään. SAAKO PUOLISO MITÄÄN Lapsesi on jo aika isoja, kyllä he protestivaiheen jälkeen ymmärtävät MITÄ HE YMMÄRTÄVÄT, MIKSI ET SANO. Te kaikki tarvitsette aikaa tilanteeseen.
        Varmasti oma mieli on muutosta välillä innoissaan ja välillä ei.SIIS TILANNE ON EPÄVAKKA Sehän on ihan inhimillistä ja normaalia. Olet tekemässä suurta muutosta elämääsi ja tunteet heittelevät. Se niin kamala klisee, että aika auttaa, on vaan totta. Et voi elää elämää pelkästään lapsille ja miehellesi. Sinulla on oikeus olla onnellinen.TÄMÄ KOMMENTTI ON SAIRAS LASTEN KANNALTA, HEILLÄ EI OLE VALINNAN MAHDOLLISUUTTA. TODELLA ITSEKÄSTÄ JA VASTUUNTUNNOTONTA AJUTUSMALLIA
        Pidä huoli omasta hyvinvoinnistasi ja anna lapsillesi aikaa pureskella asiaa.N KUVITTELETKO ETTÄ AIKA KORJAA HAAVAT, ILMAN ETTÄ SINUN TARVITSEE OTTAA MISTÄÄN VASTUUTA Erosta toipuminen on yksilöllistä.. toisille siihen menee pari kuukautta ja toiselle vuosi tai enemmän.HU HU
        Älä epäile hakea keskusteluapua. Kyllä sinä selviät. Asetu uuteen kotiisi ja anna ajan kulua. Pidä huoli omasta hyvinvoinnistasi ja anna aikaa lapsillesi. Kerro heille rehellisesti kuinka koet asiat ja sinulla ei ole hyvä olla. Kyllä he jossain vaiheessa ymmärtävät.
        Tsemppiä! MIETI JOS OLET ITSE VÄÄRÄSSÄ JA TUHOAT KOKO PERHEEN


      • tiina60

        Joo; kannattaisiko ennen lähtöä mennä keskustelemaan mkä mättää; et sinä eikä miehesikään ole täydellisiä. 20 vuotta yhdessä on pitkä elämä; oletko miettinyt mtä sinulle jää?
        Ihan vaan siksi puhun näin, että itse 30v liiton jälkeen mies läksi "seksin perään" ja mä jäin ihan tyhjän päälle. Ei kestä muistella mitään entisiä yhteisiä aikoja, ei voi katsoa valokuvia- elämäni on ollut tosi yksinäistä ja surkeaa vielä 3 vuodenkin jälkeen. Ja taloudellisesti jäin pienituloisena tyhjän päälle. En minä tällaista vanhuutta itselle kuvitellut..... mieti kaksi ja kolme kertaa ennen ratkaisua. Ja vaikka ne lapset ovat isoja, ero on kova juttu.


    • liljaZw

      Olet juuri terveellä tavalla itsekäs. Teet sen minkä koet oikeaksi, arvojasi vastaavaksi ja pidät omista rajoistasi kiinni.
      "Mollataan, tiuskitaan, pilkataan, nälvitään, piilo kettuillaan toisiamme jatkuvasti"
      Tuollainen on epätervettä ja kertoo siitä, että perhe on jo rikki. Sinun muuttosi ei sitä riko. Päinvastoin - se että teet eropäätöksen yksin osoittaa lapsille, että ihmisen on tehtävä se mikä ihmisen on tehtävä, eli toimittava eikä jäätävä ns. tuleen makaamaan.

      Lapsenne ovat jo "iäkkäitä" :), toinen jo täysi-ikäinenkin. Voit aivan avoimesti kertoa miksi halusit erota, mitä tunnet ja kysellä heidän tuntemuksiaan. Suosittelen, että puhuisit itse erosta ja siihen liittyvistä tunteista, ajatuksista ja käytännöistä ihan asiantuntijan kanssa. Uskoisin sillä olevan helpotusta ja rauhoittava vaikutus. Itse puhuin omasta erostani aikanaan kolmen ystävän, sisareni, äitini, serkkuni sekä eri asiantuntijoiden kanssa (psykologin, kirkon perheneuvojan ja terapeutin kanssa. Kerran kävin myös psykiatrin juttusilla). Olisi ollut aivan kamalaa, ellen olisi voinut puhua yhdellekään ystävälle. Joten tosiaankin lämpimästi suosittelen sinulle asiantuntija-apua ja vaikka vielä eroryhmää, jos sellainen on näköpiirissä joskus.

      • Kestääkökantti

        Kiitos liljaZw sanoistasi <3
        Ongelma lieneen juuri tuo ettei minulla ole ketään kenelle puhua, tai ainakaan sellaista joka tietäisi kokemuksesta mitä koen.


    • Tosi kivaa. Kohta alkaa jonkun lähiöpubin kantanotkujat saamaan pitkästä aikaa sitä mistä haaveilleet. Ei se montaa kuukautta kestä joten kannattaa käyttää aika tehokkaasti. Ilo on kaikkien yhteinen. Kiitos sinulle.

    • Samankokenut

      Usko mua että muutama päivä omassa kämpässä saa stressin katoamaan ja nautit jo että saat tehdä mitä haluat.
      Reilusti kysyä lapsilta kumman kanssa haluavat asua.
      Hyvin se menee!

      • Kestääkökantti

        Kiitos rohkaisusta Samankokenut <3


    • y15

      Mieti mitä haluat, ajattele itse mitä haluat, vaikka se on kaikkein vaikein osuus. Tunnista huijjarit ja manipuloitsijat, selkeät ohjeet voit heittää romukoppaan.

      • Kestääkökantti

        Kiitos y15
        Toisena hetkenä haluan lähteä ja toisena taas jäädä, kunpa osaisin valita oikean hetken.


      • ElämäKantaa
        Kestääkökantti kirjoitti:

        Kiitos y15
        Toisena hetkenä haluan lähteä ja toisena taas jäädä, kunpa osaisin valita oikean hetken.

        Onko sitä oikeaa hetkeä sittenkään. Olet tekemässä isoa päätöstä ja vai itse voit päättää millaista kohtelua ja millaisen elämän sinä itse haluat. Siksi kukaan muu ei voi tuota päätöstä tehdä puolestasi valitettavasti. Muista kuitenkin ettet ole ensimmäinen eroamassa oleva ja ne muutkin ovat projektista selvinneet ja heidän elämä on kantanut, miksei myös sinun?

        Tilanteesi on minulle hyvin ajankohtainen, koska olen suunnittelemassa vastaavaa liikettä, koska toinen osapuoli ei välitä yhtään suhteestamme taikka minun hyvin voinnista. Jotta suhde voisi olla jatkuva molempien pitää pystyä voimaan siina hyvin ja elää onnellisena. tiedäthän ettei rakkauden vastakohta ole viha vaan välinpitämättömyys. Vain sinä itse tiedät miten sinua on kohdeltu ja vain sillä on väliä. Tuntuuko sinusta rakastetulta vai oletko ennemminkin laiminlyöty? Mieti ja toimi.

        Asioilla on tapana järjestyä ja elämä jatkuu. Mätäpaiseen puhkaisu sattuu aina, mutta se on pakko tehdä, ettei tule suurempia vahinkoja ja että paise voisi parantua. Onnea ja voimia elämääsi.


      • Kestääkökantti

        Kiitos sanoistasi ElämäKantaa <3
        Voimia ja rohkeutta myös sinulle!


      • tukiryhmä

        "Mieti mitä haluat, ajattele itse mitä haluat, vaikka se on kaikkein vaikein osuus."

        Mitä haluaa, sen miettiminen ei ole vaikeinta. Vaikeinta on ryhtyminen ja toteuttaminen, tekeminen sen eteen mitä haluaa. Ap:nkin viestistä näkee aivan selvästi, ettei hän voi hyvin, haluaa erota ja niin on parasta. Hän kuitenkin myös epäröi, koska muutos pelottaa.


    • tukiryhmä

      "Eron syynä yksinkertaisesti rakkauden loppuminen! Miehen läheisyys ällöttää, raivostuttaa, ahdistaa... "
      "Mollataan, tiuskitaan, pilkataan, nälvitään, piilo kettuillaan toisiamme jatkuvasti.!"

      Tuossa ei pitäisi olla enää mitään mietittävää. Suhteenne on sairaalla pohjalla. Jäin tosin miettimään, ettei normaalit kämppiksetkään tiuski, nälvi ja pilkkaa toisiaan. Kuka sellaisen kämppiksen kanssa voisi ja haluaisi asua?

      Itse päädyin eroon exästä sen vuoksi, että hänen seuransa ym. ahdisti, ärsytti, vei voimat. Pohdin myös paljon ja hartaasti "oikeaa" hetkeä eroon. Pohdin ja pohdin, vatvoin ja veivasin. Psykologi, jolla kävin kysyi kerran mitä oikein odotan, mikä jarruttaa. Voisiko suhteemme kenties jotenkin muuttua siten, että jäisin siihen; mikä olisi sellainen mahdollinen oleellinen juttu, joka muuttuisi juuri nyt parempaan, vaikka kaikki oli mennyt huonompaan viime vuosina. Jouduin toteamaan, ettei tällaista ollut. Olin tehnyt kaikkeni, että suhteemme olisi mennyt parempaan, mutta se meni vain huonompaan (yksin on muutenkin hiukan vaikeaa pitää parisuhdetta pystyssä). Itseasiassa voimani alkoi hiipua, vaikken sitä halunnut myöntää.


      Kuten tuossa edellä, suosittelen minäkin sinulle puhumista asiantuntijan kanssa, vertaisryhmissä. Ihan mitä tahansa, mutta puhu ja kerro.

      • Kestääkökantti

        Kiitos kommentistasi!
        Parasta minun todellakin on jutella jonkin ammattilaisen kanssa.
        Juurikin tämä että koko asia velloo päässäni laidasta laitaan ja syö sisältä. Pikku hiljaa en enää tiedä mitä haluan, itkettää ahdistaa ja ja ja...


    • Ns. asiantuntija ei ole Sinusta kiinnostunut pätkääkään, havittelee vain rahaa. Sitä paitsi et ole lainkaan minkään muun tarpeessa kuin kunnollisen miehen. Anna palaa, pane toimeksi. Muistanet, ettei tie miehen sydämeen suinkaan kulje vatsan, vaan naisen vitun kautta. Ei ole muutenkaan aikaa eikä tarvetta leikkiä pikkutyttöä tai vaikeasti tavoiteltavaa.

      Siis jatkat kierrosta, kunnes löytyy sellainen, joka mellyttää sinua ja joka haluaa olla kanssasi usein, ehkä saman katonkin alla.

      Sinulla on jo kämppäkin. Se helpottaa tapaamisia. Onnea! 🌹

      • bonbom

        Olet ymmärtänyt väärin asiantuntijoiden merkityksen. Asiantuntija ei ole kiinnostunut ap:sta parisuhteen tai seksin vuoksi, vaan työnsä vuoksi... Ellei asiantuntija ole kiinnostunut asiakkaansa asioista/ongelmista, hän ei kykene auttamaan pätkääkään. Ellei asiantuntija kykene auttamaan asiakasta pätkääkään, niin hänellä ei pian ole asiakkaita - eli ei toimeentuloakaan. Ts. asiantuntijan on mahdotonta olla kiinnostunut pelkästään asiakkaansa rahoista. Asiakkaat, nuo pahukset kun haluavat myös vastinetta rahoilleen.

        Ap:lle - myös yhteiskunnan järjestämää asiantuntija-apua on saatavilla, jos tilipussi ei anna myötä yksityisiin palveluihin. Avioero on yksi suurimmista kriiseistä elämässä, joten voisit saada terapiakäynteihin korvausta myös Kelalta.

        Sitten vielä varoitus edellisen kirjoittajan tekstiin: älä missään tapauksessa tapaa mahdollisia uusia miesehdokkaita omassa kotonasi. Ensin julkisilla paikoilla, sitten miehen luona. Muuten ei selviä miellyttääkö mies sinua ja miten kohtelee. Ja pääset näin myös miehestä parhaiten tarvittaessa eroon. Myös monen miehen harjoittama kontrollointi naiseen onnistuu huonommin, jos näette miehen luona. (Hienoa kommentointia aiheesta, joka ei taida olla vielä yhtään ajankohtainen, eikö?)


      • Kestääkökantti

        Kiitos kaikille kommenteista!

        Olen niin herkkä ihminen että oma mielenterveys meni tämän noin kuukauden kestäneen tilanteen vatvomisen seurauksena niin huonoon kuntoon että siihen tarvittiin lääkkeellistä apua.

        Joten jouduin puhaltamaan pelin poikki!

        Juteltuani perheen kanssa päätimme rauhoittaa tilanteen ja jatkaa toistaiseksi perheenä saman katon alla.

        Avioeropaperit allekirjoitetaan joka tapauksessa.

        Psykologille varaan ajan heti kun arki koittaa, uskon että alan ihminen on juuri oikea henkilö tässä tilanteessa.

        Ero miehestä ei tunnu pahalta vaan erityisesti se kun näkee omin silmin miten uutinen vaikutti lapsiin, ja tiedän että ovat jo isoja ja sopeutuvat. Lapset ovat kuitenkin ne kaikkein tärkeimmät maailmassa <3
        Monessa kommentissa painotettiin ettei lasten takia kannata olla yhdessä mutta tässä tilanteessa kun molemmat lapset valitsivat kodikseen kodin josta minä olin muuttamassa pois en yksin kertaisesti pysty tekemään muutto päätöstä!!

        Tiedän että entraantumiseni vaikuttaa myös lapsiin mutta toivon ettei tämä aiheuta yhtä suurta traumaa kuin äidin lähtö, sen näkee aikanaan.

        En jatka viestiketjun lukemista tämän kommentin jälkeen, koska luulen että ihmiset ovat sitä mieltä että tein väärän päätöksen! Päätökset ovat aina vaikeita mutta niiden kanssa on vain elettävä.

        Toivotan jaksamista ihmisille jotka ovat erotilanteessa!


      • Usko.Toivo.Rakkaus

        Teit aivan oikean päätöksen kun peruit muuttoaikeesi ja jäit perheesi luo. Murrosikäisille lapsille kodin hajoaminen ja vanhempien ero jättää pahat traumat, eivät he tuskaansa halua näyttää vaan pitävät sen sisällään, mutta mihinpä se nuoren sisältä lähtis, ei mihinkään, KUN KUKAAN EI VÄLITÄ EIKÄ OLE KENELLE TUSKANSA PURKAISI.

        Suomalaisten kodeissa itketään näinä aikoina, ei löydy yhteyttä vanhempien välillä ja juuri vanhempien hyvä ja välittävä suhde on lapsen paras koti. Miksi emme osaa enää välittää perheistämme? Miksi olemme niin kovasydämisiä toisiamme kohtaan, että päästämme vihat ja riidat repimään turvapaikkamme hajalle!

        Annetaan Jumalalle mahdollisuus auttaa meitä kaiken sen hädän ja tuskan keskellä. Sehän on hänen erikois-alaansa. Rakkaus yhdistää ihmiset/perheet jälleen. Etsitään koko sydämestämme
        Jeesusta Kristusta, joka antaa rikkomuksemme anteeksi kun sitä häneltä pyydämme. Jumala on Rakkaus!


    • Samassajamassa

      Olen tismalleen samassa tilanteessa plus vähän lisää... olisi kiva vaihtaa ajatuksia ja saada juttuseuraa vertaiselta... jos haluat niin laita sähköpostiosoite niin voidaan jutella ja märehtiä asioita yhdessä.

    • Kaikenlaistakaikenlaista

      Minäkin jäin, vakavasti harkitsin huonosta parisuhteesta lähtemistä, mutta jäin perheeni luo. Niinhän siinä sitten kävi, että mies löysi uuden naisen ja heitti minut pois kuin kalutun omenankodan. Vasta silloin tajusin, että oli elänyt kaksoiselämää koko ajan, kohteli minua huonosti ja rakastajattariaan piti kuin prinsessoja, lirkutteli ja osteli lahjoja.

    • Muttaäläpilaa

      Muuta neuvoa en tiedä, mutta puhukaa ja puhukaa ennen kuin lähdet. Puhu lapsille, tulevalle eksälle ja yritä pitää vielä puhevälit kun lähdet. Et tiedä kuinka vaikeaa on, jos mistään lasten asioista puhuta kuin poliisin ja asianajajan välityksellä. Tämä on hankalaa lapsille, vaikka jo ovat lähes aikuisia. Minkä taakse jättää sen edestä löytää pitää paikkansa. Erota voi fiksustikin pienin haavoin.

    • Envoikäsittää

      15vuotta yhteiseloa takana. Kolme lasta. Molemmilla työt joista pitää. Kaikki hyvin? Ei vaan ollutkaan. Yllättäen ilmoitti muuttavansa pois ja ottavansa lapset mukaan. Syyksi ilmoitti ........ ei mitään. Hoidin lapset,pyykkäsin,tein ruuat,vein harrastuksiin,huolsin pyörät,harrastusvälineet,korjasin autot.. yritin olla hyvä mies.. en kuitenkaan riittänyt.

      • öööö111

        Löysi paremman, kauniimman, lihaksikkaamman, tuhmemman, rikkaamman ja hänellä on oikeus siihen, kun elämä on niin lyhyt


    • Envoikäsittää

      Elämä liian lyhyt.. ei haittaa vaikka loukkaa toista ja valehtelee on pinnallinen ja pettää ja ei ajattele tekojensa vaikutuksia toisiin. Riittää kunhan itsellä on mukavaa ja hyvä olla..

      • öööö111

        Näin he toimivat


      • 65651

        "Riittää kunhan itsellä on mukavaa ja hyvä olla.. "

        Harvalle riittää tuo, ei minulle, ei kenellekään läheiselle, ei ystäville, ei aikuisille lapsilleni jne.

        Tuota voisi tarkastella silti myös käänteisesti. Jos toisella näyttää olevan hyvä olla suhteessa, itsellä ei ole, eikä se kumppania mitään haittaa, niin mikäli jää tästä huolimatta suhteeseen, silloin riittää sekin, että itsellä on huono olla. Vaikka kaikki asiantuntijatkin varoittelevat tällaisesta suhteesta, niin minkä sille voi, jos tai kun epätervekin suhde jollekin riittää.


    • Tunnemyskytpetollisia

      Vaikutat kertomasi perusteella henkisesti syrjäytetyltä. Joudut arvioimaan tilanteesi uudelleen.
      Et ole tasapainossa. Ole varovainen jatkossa nopeissa päätöksissäsi. Voit ajautua tuuliajolle lopullisesti.

      • tjdz

        Niinpä. Ap on syrjäytetty ja syrjäytynyt. Tämä vahvistuu mitä pidemmälle jää tilanteeseen.
        "Mollataan, tiuskitaan, pilkataan, nälvitään, piilo kettuillaan toisiamme jatkuvasti.!"

        "Juteltuani perheen kanssa päätimme rauhoittaa tilanteen ja jatkaa toistaiseksi perheenä saman katon alla."
        Mietin miten tilanne on "rauhoitettu". Ei ne lääkkeet auta mollaamiseen ym. tuossa edellä mainittuun.

        Ole tosiaan varovainen ap päätöksissäsi ja muutenkin. Sillä aikaa kun peli on puhallettu poikki sinä voit kadota itseltäsi kokonaan, jaksaminen mennä vielä enemmän kohti alamäkeä ym.


    • Kickintheface

      Nainen joka hakee eroa ei ansaitse ymmärrystä. Toki vertaistukea voit saada samanmielisiltä huorilta, jotka luulevat olevansa uhreja . Eron syyt ovat itsekkäät ja lapset kärsivät vain sinun takiasi. Unohda oma elämäsi, ei sen pidäkään olla ihanaa.

      • Huihaiiii

        Heh, heh, idiootti!


    • Itsekkyys

      Jos vanhemmaksi halutaan ja lapsia tehdään heidän velvollisuus on myös hoitaa ja turvata terve kehitys! Pitää muistaa, että lapsi tai nuori ei ole eronnut. Mielenterveys ja päihdeongelmat ovt sitten tulevaisuutta.

    • Anonyymi

      Moi ap.

      Sanoit, että et lue enää tätä ketjua, mutta jos joku muu kaipaa tukea, niin olen täällä.
      Opiskelen alaa joten voin ihan senkin pohjalta yrittää löytää lohtua ja uusia näkökulmia ongelmiinne.
      Pystyn myös henk.koht. samaistumaan tähän tarinaan, jossa molemmat valitsi myös perheen eron sijasta.
      Suhde ei ole edelleenkään paras mahdollinen, mutta yritystä on.
      Kantaako se&riittääkö se, en tiedä mutta tulevaisuus sen sitten näyttäköön....

      Sähköpostini saa, jos vertaistukea kaipaa♥️

    • Anonyymi

      Jos puoliso on väkivaltainen ja uskoton koko ajan, silloin on parasta erota,aamen.

    • Anonyymi

      Missähän ne nykyään ne kunnon naiset on jolta löytyy sitä TAHTOA rakastaa .nykyajan ajatus maailma on niin vääristynyt oman itsekkyyden minä itse ajattelu tavan vuoksi.ei tunneta kuin vain se miltä itsestä tuntuu.

    • Anonyymi

      Facebook ja Insta tuhoavat suurimman osan alkuun onnellisista liitoista.

      Joukkopsykoosissa ajavat toinen toisensa pisteeseen, jossa oikeasti kuvitellaan syyn olevan yksin miehen ja että joku mystinen "uusi elämä" on jossain odottamassa.

      Lopputulos on, että mies löytää kyllä uuden, nainen jää persaukisena katkerana yksin vanhenemaan jonnekin lähiöön.
      Toki ennen vanhainkotia ehtii vielä saada joltain satunnaiselta baarilöydöltä kunnolla turpaansa ja joku vie ne vähätkin rahat.

      Prinssiä valkoisella ratsulla ei todellakaan ole missään - kaikkein vähiten 45 ikävuoden jälkeen.

      Sori siitä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin olet viimeksi nähnyt

      Kaivattusi ja missä? Onko ikävä vastaa rehellisesti.
      Ikävä
      135
      2232
    2. Pimahdan kohta ihan kunnolla

      Entä, jos otan sitten yhteyttä sinuun? 🫨🫥🥴
      Ikävä
      27
      1735
    3. Onpas punavihreät taas ärhäkkäinä

      😺 Ihan tuntuu kuin syyttäisitte meikäläisiä/meikäläistä Oulun puukotuksesta. Tapaus on hyvin ikävä ja tuomittava. En
      Luterilaisuus
      383
      1715
    4. Hauskaakin jopa...

      Että moni nainen olettaa, että kyse on vaan siitä kaanustinloukusta, kun mies jotain ehdottaa. 😄 Ja miettiikö monikaan
      Sinkut
      227
      1216
    5. Nainen, minkä kappaleen laittaisit nyt miehelle

      kuunneltavaksi tietäen, että hän ikävöi sinua ja kipuilee päästäkseen yhteyteen kanssasi. Jotain, joka kertoo...
      Ikävä
      114
      1069
    6. Toivottavasti vielä kohdataan mies

      Ja aloitetaan juttelu. Nyt olisin valmis.
      Ikävä
      98
      1059
    7. Koen, että minua tavallaan vainotaan

      Kyllä minä vain satun tietämään, että täälläkin on joitain serkun kaiman kummeja jotka kiusaavat minua. Lisäksi sairas n
      Ikävä
      125
      1014
    8. Vanhemmalle naiselle

      Aikataulu muutos. Ensi viikolla pistetään asia vireille. Ei juhannukseen asti aikaa. Kannatti valehdella!
      Ikävä
      56
      1013
    9. Jos et kaipaakaan minua täällä

      Niin miksi sinua ehkä häiritsee se, että minä kaipaan sinua? Miehelle.
      Ikävä
      11
      897
    10. Herätänkö minä sinut itkullani nainen

      Kysyn tässä kun kaipuun aallot lyövät ylitseni ja ihmettelen missä olet toivoessani, että olisit tässä vierelläni. On va
      Ikävä
      25
      888
    Aihe