Tajutkaa jo, te tollot työttömät: se että teidät halutaan ylipäänsä työn ääreen ja joku on valmis näkemään teidät jossain tuottavassa ja oikeasti hyödyllisessä hommassa, mistä on eniten hyötyä teille itsellenne, on jo itsessään niin massiivinen palkka, että rahasta vinkuminen tässä tilanteessa pitäisi saada jokaikisen teistä häpeämään ja raskaasti.
Työ itsessään on palkka
PalkkaOnTyö
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Maksetaanko tuolla myös asumiskulut, ruoat ja muu eläminen? Miksi kenellekään maksetaan mitään, jos ilmankin pärjää..vai pärjääkö?
Kukas leivän pöytään tuo???
Väärin. Vain se työstä saatu raha on palkka siis kunnon palkka minkä työnantaja maksaa eikä mikään 9e päiväkorvaus.
Höpö höpö,aloitaja varmaa tekee ilmasiks töitä tehkööt, mutta minä en tee
Työ itsessään ei ole palkka.
Ja Palkka on korvaus työstä.
Työttömille tarvitaan MTK, ei tyyppiset omistamisen ja keinottelun tuki muodot.
Koska työtön omistaa työpanoksensa, jolle tulee maksaa tukea. Esim työn Kesannointikorvaukset , ympäristö tuki, vaikeuksien tuki, hehtaari korvaus, investointi tuki, vero alet, energia vero ale!!!! Jne jne...
Työ itsessään on palkka väittää aloittaja kirjoittaja
Suomi Oy:n johtajisto ja osakkeenomistajat pitävät Suomen kansalaisia omaisuutenaan, ja totta kai parhaiten tienaa, kun pistää omaisuutensa tuottamaan palkatta.
Kuuntelin äsken uutta amerikkalaista videota (olikohan se joku Deborah Taveres), jossa hän selosti Ernst & Young -yhtiön puuhia. He ovat kuulemma inventoimassa maapallolla kaikkea, ikäänkuin kaikki olisi kauppatavaraa, mukaanluettuna ilma, vesi, kaikki. Kreikassa on kuulemma jo inventoitu joka ikinen puu. Se käy varmaan suhteellisen helposti google earthillä. Kohta ei saa kaataa omalta tontiltaan puita ilman lupaa. Mitähän pahuus seuraavaksi keksii? Voitaisiinko laskea, paljonko ihmiset, tarkoitan elätit, keksimäärin kuluttavat ruokaa ja muita tuotteita, ja niiltä, joiden kulutus ei nouse riittävälle tasolle, peritään lisämaksu, jotta firmat eivät joudu kärsimään heidän kitsaudestaan. Tämä auttaisi myös pankkeja, joiden puoleen köyhä vähäkuluttaja joutuisi kääntymään kulutusrahaa saadakseen. Myös pikavippifirmat riemastuisivat, samoin perintäfirmat, ulosottajat, hautausurakoitsijat ym.
Uutisissa oli just, että OP pankki alkaa periä käteisen nostosta rahaa!!
Ja monista pankeista ei saa käteistä enää.
Olemme pankkien vankeja.
Sinänsä vallan mainio ajatus inventoida koko maapallolla ja kaikki siinä oleva. Ei kuitenkaan voida lähteä ajatuksesta, että kaikella olisi arvo pelkästään teollisuuden raaka-aineena. Toisaalta teollisuuskäsitettä voitaisiin laajentaa siten, että siihen kuuluisi luonto elämää ja sen monimuotoisuutta ylläpitävänä teollisuutena.
On selvää, että elämään kuuluu tietty lajihävikki aikojen kuluessa koska elämä sopeutuu. Ei kuitenkaan ole selvää, että luonto ja elämä kykenevät selviämään miten pitkälle menevästä lajihävikistä tahansa. Kun tietty elinympäristötyyppi kokonaisuudessaan häviää, katoavat myös kaikki siinä olevat eliöt. Luonto puolestaan toimii kokonaisuutena, missä yksi eliötyyppi vaikuttaa monen muun eliötyypin selviytymiseen.
Rikkaruohojen poistamisella yhdestä puutarhasta ei ole merkitystä planeetan mittakaavassa. Jos kuitenkin kaikki "rikkaruohot" kitketään lopullisesti koko maailmasta, voi seurauksena olla myös ihmisen häviäminen. Sellaiselle on pikaisesti vaikea laittaa hintalappua.
Tietysti ihmisen elämälle voidaan laskea hinta keskimääräisen tuotantokyvyn mukaan, mutta tietyn ihmismäärän jälkeen ei tuotantokyvyllä ole merkitystä, koska ravintoa ei enää riitä kaikille, ja sen myötä suuri osa elollisista tulee kuolemaan elleivät peräti kaikki kuole. Jokaiselle elolliselle voitaisiin siis laskea hinta, mutta se hinta olisi aina jossain suhteessa toisiin elollisiin.
Pitäisi siis osata laskea optimaalisin määrä kaikkea, mikä olisi tietysti jatkuvasti muuttuva määrä, koska luonnossa tapahtuu koko ajan ilmiöitä joilla on vaikutusta eliömääriin.
Tätä optimaalista määrää voitaisiin pitää elämän kannalta parhaana mahdollisena tasapainona ja sitä kautta suurimpana mahdollisena arvona ja rikkautena.
Tämän jälkeen kaikki ihmisten toimet tulisi valjastaa tähtäämään kohti tätä suurinta rikkautta, koska muutoin jäisi potentiaalia käyttämättä.
Epäilemättä tämä laskentamalli ja yhteiskuntien järjestäminen sen tavoitteita toteuttavaksi toisi epämukavuutta niille, joilla olisi varaa tällaisia laskelmia tehdä. Tästä syystä on helpompi laskea arvo puulle hammastikkuina ja vessapaperina kuin elämää ylläpitävänä oliona.