Mitä tehdä, kun vaimo ei pysty pääsemään irti katkeruudesta minua kohtaan

pitkämielinen79 kirjoitti:

Semmoinen tilanne eli minä olen itse ollut avioliittomme aikana viimeiset vajaa 10 vuotta syyttelijä ja pahantuulinen. Tämä tosiaan johtunut monesta seikasta. Ensinnäkin lapsuuden perheessäni isäni käyttäytyi tällälailla puolisoa ja meitä lapsia kohtaan. Hän oli aina väsynyt ja kiukkuinen. Itse en ole purkanut pahaa oloani juurikaan lapsia kohtaan. Rakastan lapsia joita on useampi meillä. Olen juuri 40 v. Ikäinen. Itse ollut kova tekemään töitä ja tunnolnen työssäni ja työssä aina asiakas meni ajankäytössä perheen edelle. Tätä jatkui noin 7vuotta. Eli olin ne vuodet yrittäjänä. Samaan aikoihin perhe kasvoi ja vaimo hoiti lapset kotona. Ymmärrän että sielläkin on ollut tekemistä ja siellä olisi pitänyt enempi itse olla mukana. Samoihin aikoihin rakensimme omakotitaloa hartiapankilla. Meillä oli tosiaan hienot autot kesämökki ja komea omakotitalo. No ei se tuo onnea jos on aina näännyksissä työn ja paineen vuoksi. Sitten vielä itellä tuollainen tunnelukko piti yrittää näyttää jotain mitä ei ollut. Mutta joka tapauksessa rahaa oli ja tuli se ei aiheuttanut ongelmaa. Minä en kyennyt hallitsemaan tunteita ja räjähdin monesti ihan pienistä asioista. Puoliso väsyi tähän käytökseeni pikkuhiljaa ja suojautui rakentamalla muurin ja kovettamalla itsensä. 5 vuotta sitten itsekin aloin heräämään tähän asiaan ja lopetimme yrityksen ja jäin vieraan töihin. Otin aikaa perheelle. Yritin vähentää töitä. Meni noin kolme vuotta kun menin työterveyslääkärille ja kerroin että en enää jaksa. Pyysin apua ja terapiaan pääsyä jotta pääsis tätä päätä kunnostaan. Sain työterveyden psykologin aikoja 5 kertaa vuodelle. Ei niistä paljoa ollut apua. Vaadin pääsyä kongitiiviseen terapiaan koko ajan työterveyslääkäriltä lähetettä. Vihdoin sain sen tuossa syksyn aikana. Tätä ennen ne aikaisemmat 2 vuotta olin kyllä itse paljon käsitellyt tuota tunnepuolta ja omaa käyttäytymistäni ja olin jo saanut aika paljon käyttäytymismalliin muutosta. Nyt kun sain tän terapiajakson käyntiin ja olin tosiaan tuossa jonku kuukauden sairaslomallakin, niin on tapahtunut paljon. Minä olen taas löytänyt elämänilon ja uskon pystyvän kehittymään näissä tunteenkäsittelyssä. Nykyisin pystyy ottamaan vastaan puolison pahaa oloa ja suuttumista ettei siitä itse suutu. Oma empatiakyky on noussut aivan huikeasti. Minulta putosi sydämeltä joku suuri möykky. Mutta vaimoni ei halua antaa anteeksi menneisyyttäni tai ei kuulemma pysty. Mököttää vaan kuukaudesta toiseen. Itsekin myöntänyt että olen muuttunut. Saakohan hän koskaan tuota vihaa minua kohtaan koskaan loppumaan. Häntä ärsyttää kaikki minussa. Esim kun olen myötätuntoinen hän sanoo älä lässytä mee pois.. Olen niin surullinen...

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä