Aloitin juuri uudessa työssäni, irtisanoin itseni vanhasta työstä, mitä mulla on nyt kova ikävä. Tuntuu että en osaa/opi työpaikan koneita käyttää, tekisi mieli irtisanoa itseni koeajalla. Minulla on perehdyttäjä mutta silti tuntuu että en opi, kun en muutenkaa osaa tietokoneita hyvin käyttää.. kohtalotovereita?
En osaa uutta työtäni
Jdkdkdkd
12347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Aina ne ekat viikot uudessa paikassa tuntuu vaikeilta. Kyllä se siitä, kun opit ne hommat ja tutustut työkavereihin paremmin. Ei nyt vielä kannata antaa periksi.
Kyllä siellä kannattaa ottaa asenne, että on koulussa. Yleensä halutaan mahd valmiita työntekijöitä. Ole onnellinen, että firma maksaa nyt sinun koulunkäynnistäsi, sinun ei tarvitse olla koulussa opiskelemassa pienillä tuilla tai työttömänä opiskella ja sit yrittää saada alan ekaa työpaikkaa. Kaikki on aina kotiapäin. Niin mullakin pomo otti töihin mut, kun ajatteli ettei tässä tarvii asia X:n osaamista, vaan työhön perehdytetään. Vaan tarvitsi sittenkin, mutta se oli hänen vikansa, kun ei tajunnut mitä taitoja työssä tarvittiin. Nyt olen ollut samassa paikass töissä melkein vuoden ja olen oppinut työni, ja silti tarvitsee kehittyä lisää. Opin uuden taidon, ja siitä pidän.
Tietokoneita ei opi käyttämään hyvin jos ei ole harrastuneisuutta tai vahvaa toimistotaustaa. Liian usein näkee tietokoneen ääressä näitä yhdellä sormella naputtelevia, joilta menee ikuisuus hyvinkin yksinkertaisen homman suorittamiseen. Ja homma menee aina rutiinilla - minkäänlaisia vaihtoehtoisia tapoja ratkaista ongelma ei ole kuin se yksi ja ainut "oikeaksi" näytetty.
Ei muuta kuin lisää harjoittelua vaikka töiden jälkeen, että rutiini tulee tutuksi.
Minullepa kävi niin että pomo muutaman viikon jälkeen katsoi ettei minusta ole töihin. Oli ollut suuret odotukset suhteeni mutta olivat pettyneet. Yritin todella opetella kunnolla mutta en kelvannut. Tein ylitöitäkin 40 t kuukaudessa mutta en ollut sopiva.
Firman tällä osastolla näyttää olevan suuret ongelmat jo itse. Riitaa, henkilökemiat ei kohtaa, eri ammattiryhmät mulkoili ja haukku toisiaan, eri rotu- ja uskontoryhmät riitelivät. Samaan työpaikkaan kyllä pitäisi mahtua eri kansallisuuksia. Ottihan Ruotsikin meiltä 7000 t ihmistä töihin aikoinaan. Työlaitteet oli vanhoja ja usein rikki. Ei ollut vastuuhenkilöitä vaan syytettiin muita. Olisi tarvittu perusteellinen revohka perusasioiden korjaamiseen. väestä vaihtui vuosittain parikymmentä ja ei ollut kantavaa perinnetietoa mitä tehdään. Ole siinä sitten.
Vertaus Ruotsiin ontuu pahasti, koska meillä ei ole niin suurta eroa keskenämme.
Kun aloitetaan uudessa työpaikassa ja peräti vallan uudenlaisessa työssä/ammatissa niin harvapas sitä uutta työtä osaa. Aluksi "perzeillään" kunnolla ja ollaan pihalla kuin lumiukko. Se on tärkeä osa oppimisprosessia. Varmaan stressaavaa, mutta toisaalta jännnää seikkailua joka hetki. Kaadut ja nouset. Kaadut ja nouset. Kaadut ja nouset. Et anna periksi. Sitten yhtenä päivänä kaatumiset vähenevät. Jalat kantavat paremmin. Olet oppinut jotain.
Höpöhöpö. Tuollaisen kuvailemasi perseilyn johdosta lentää koeajalla ulos ennen kuin kissaa ehtii sanoa. Kyllä se on jo ensimmäisestä päivästä osattava näyttää, että jalat pitävät. Yhtään vähempää työnantaja ei työntekijältään odota. Harjoittelijat, opiskelijat ja kuntoutumistuella työskentelevät ovat asia erikseen.
Riippuu työstä. En minä ainakaan tessin minimillä rupea hirveästi sykkimään ja stressaamaan. Paskalla palkalla saa paskan työmiehen.
Katso vähän ympärillesi ja huomaat miten yleistä perzeily on. Sitä on kaikkialla. Lähes kaikki sitä tekevät enemmän tai vähemmän. Perzeily on ilma jota hengitämme.
Muutamia perzeily esimerkkejä ihan vaan hihasta vedettynä.
1) Olkiluodon 3 ydinvoimala. Piti valmistua vuonna 2009. Eipä vaan ole valmis. Ja rahaa palaa. Mikäpäs muu syy kuin tuhansien ammatti- ihmisten perzeily. 2) Sote-uudistus. Tätäkin on puuhasteltu vaikka kuinka kauan. Valmista ei tule. Heh. Mikäs muu syy kuin tuhansien ammatti-ihmisten perzeily. 3) Home-koulut. Näitähän on joka puolella. Syy se ja sama elikäs tuhansien ammattilaisten perzeily.
4) Legendaarinen hävittäjä-ässä Punainen Paroni Manfred von Richthofen. Aluksi oli lentueen heikoin lenkki. Tunarien tunari. Ratsuväen miehestä ei heti tule ammattilentäjää. Lopulta kaikki parhaat vanhemmat pilotit oli pudotettu alas. Hänet määrättin lentueen päälliköksi, kun kokeneemmat ammattilaiset oli pudotettu taivaalta alas. Punainen Paroni kehitti menetelmän (ajoitus) jossa potkurin läpi saattoi ampua konekiväärillä . Ilman perzeilyä se ei olisi voinut edes onnistua. Piti ottaa hulluja riskejä. Arvata. Pudotti vähintäin 80 viholliskonetta ilmataistelussa. Punaisen Paronin kohtaloksi koitui itse tulla pudotetuksi alas Sommen ilmataistelussa. Perzeilyähän se oli punaisella Fokkerilla lentäminen. Ammattitaito on hyvästä rutiinihommissa, mutta ilman perzeilyä maailma ei kehity eikä uudistu.
Ihmisten Perzeily-listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Turha luullakaan että saa töistä potkut jos ei osaa täydellisesti hommia ensimmäisenä työpäivän tai viikkoina tai ensimmäisen 10 vuoden aikana. Fudut saa ainoastansa jos kemiat ei pelitä työnantajan kanssa. Voi jopa olla niin että jos ei suostu perzeilemään työnantajan kanssa saa loparit nopsastikin.
Oikein, näin se pitää ollakin. Huonolla palkalla ei kannata tehdä hyvää työtä vaan työnantajalle pitää olla jokin kannustin maksaa parempaa palkkaa. Itse saan huonoa palkkaa niin pidän pitkät tauot, aloitan työn myöhässä ja lopetan aikaisin enkä työtä tehdessäkään turhia kiirehdi.
Mulla oli nyt myös ensimmäinen työviikko uudessa paikassa. En ole aiemmin tehnyt koulutusalaani vastaavia hommia, ellei nyt opiskelun aikaisia harjotteluja lasketa. Opinnot sain valmiiksi n. 3v sitten ja sen jälkeen tehnyt vähän erilaisia hommia. Paljon on opittavaa ja ymmärrettävää. Ongelmana on myös perehdyttäjäni, joka ollut hommissa yli 20v. Hän selittää asioita yrityksessä käytössä olevin termein ja kovin nopeasti. Olen tehnyt muistiin panoja ja omia ohjeistuksia esim. miten teen jonkun jutun koneella. Ohjelmisto on monimutkaisen oloinen ja tällä hetkellä olo, että opinko koskaan käyttämään sitä. Perehdyttäjälläni taitaa olla sen verran osaamista, ettei ihan tajua kuinka pihalla meikäläinen välillä on. Olen kysynyt häneltä selvennyksiä, mutta kun alkaa uuttaa asiaa neuvomaan jatkaa taas termein ja nopeasti, ärsyttävää. Jänskättää myös se, että jatkossa teen tämän perehdyttäjän hommat, kun hän siirtyy pois osastolta muihin hommiin. Osaanko tehdä työt jatkossa ja entä jos mokailen kauheasti? En nyt mokailujen vuoksi voi tehdä mitään katastrofaalista, esim henkien kanssa en ole tekemisissä. Otin nuo muistiinpanot nyt kotiin, että voin niitä tässä viikonloppuna kertailla ja miettiä niitä asioita joita en nyt ole oikein vielä tajunnut. Kai tämä tästä... Tiedän itsestäni sen, että pelkään virheitä ja kehittelen niistä aina kaikkea kivaa omassa päässäni esim. virheeni takia yritys menee konkurssiin.. Mutta tiedän myös sen, että kun olen niitä tehnyt ja kestänyt nämä omat möröt alkaa homma helpottamaan. Tämä hetki vain on niin ressaava ja vaikea saada ajatuksia muihin asioihin...
Toivottavasti+minä+en+ole+perehdyttäjäsi,+mutta+ainakin+geneerisen+tutulta+kuulostaa.