Isät hylkäävät lapsensa

tiirailemaan muori hyvä. Turhaan vedät lapsesi "lokaan" kun et ole onnistunut sen ukkokultasi kanssa. Aikuisen defenssimekaanismi kun ei omat rakennuspalikat riittäneetkään. Sanomasi voi ymmärtää niin monella tapaa ja tulkita vielä useammalla.

En ole katkera siitä että mieheni jätti minut vaan siitä että hän jätti lapset.

Olen miettinyt sitä, että yhteiskunnan tulisi suojella lapsia mutta nyt näin ei ole. Otan näkökulmaksi nyt vain avioliiton ja avioerot. Pitäisi olla paljon tiukemmat ehdot avioeron saamiselle. Avioliitto valassahan luvataan olla yhdessä sekä myötä- että vastoinkäymisissä. Ennen kuin parille voidaan myöntää avioero, niin olisi tarkemmin käytävä ko. parin tilanne läpi silloin kun perheessä on alaikäisiä lapsia. Pakollista olisi osallistuminen parisuhdeterapiaan ja parisuhteessa lähtökohtaisesti molempien osapuolten tulisi haluta eroa ja erolle tulisi löytyä joku todellinen syy, joka oikeuttaisi eroon ja jos ero tulee niin tämä tarkoittaa sitä, että parin pitää jatkossakin asua niin kauan kuin lapset ovat alaikäisiä lähettyvillä, jotta lapsilla on mahdollisuus vapaasti tavata molempia vanhempiaan. Jos pari ei pysty sitoutumaan tähän, niin sitten heille avioliitto ei ole oikea vaihtoehto ja tällöin ainakin olisi tiedossa molemmille osapuolille, että toinen ei ole tällaiseen sitoutunut ja voisi kenties miettiä, että kannattaako sitä perhettä hänen kanssaan perustaa tai jos lapsi olisi jo syntynyt, niin ainakin tietäisi ja osaisi varautua siihen, että toinen osapuoli ei sitoudu mainittuihin ehtoihin ja hänen arvomaailmansa on täten erilainen.

Niinpä. Nykäsen Matti oivana esimerkkinä juuri nyt. Valittaa lehtien palstoilla kolmatta päivää, että ei saa tavata lastenlapsiaan.

No eikö muka isä jätä lapsiaan, jos muuttaa lasten luota pois ja näkee heitä vain kerran kuukaudessa, miksi tuota pitäisi sanoa...

Tää on niin miehinen kommentti taas, että vaaditaan faktaa pöytään, prosenttilukuja Pelkät kylmät prosenttiluvut kiinnostaa ei yhtään taaskaan ajatella naisten tunteita. Prosenteilla vaan ratsastetaan eteenpäin ja aina löytyy järkiratkasu. Miten voi sairastua syöpäön, jonka saamisen mahdollisuus on viisprosenttia siis ei mitenkän.
Miten muuten joogamies (sehän se tarkotus on eiks niin) käytkö usein joogassa? Taidat taipua herkästi.

konttaavagekko kirjoitti:

Tää on niin miehinen kommentti taas, että vaaditaan faktaa pöytään, prosenttilukuja Pelkät kylmät prosenttiluvut kiinnostaa ei yhtään taaskaan ajatella naisten tunteita. Prosenteilla vaan ratsastetaan eteenpäin ja aina löytyy järkiratkasu. Miten voi sairastua syöpäön, jonka saamisen mahdollisuus on viisprosenttia siis ei mitenkän.
Miten muuten joogamies (sehän se tarkotus on eiks niin) käytkö usein joogassa? Taidat taipua herkästi.

Lue lisää

" Pelkät kylmät prosenttiluvut kiinnostaa ei yhtään taaskaan ajatella naisten tunteita"

Prosenttiluvuista ei tosiaan ole kenellekään iloa ja hyötyä.

Mutta jos mies lähtee nostelemaan eikä halua tavata lapsiaan, niin sillä ei ole mitään tekemistä naisten tai tulevan ex-vaimonsa tunteiden kanssa. Mies lähtee, koska hän on katsonut aiheelliseksi, niin päättänyt. Miehen ratkaisu. Tuskinpa yksikään mies ihanasta suhteesta "karkaa". Vaikuttaa tosin joskus siltä, että jätetyn ex-vaimon mielestä miehen olisi pitänyt jäädä, velvollisuudesta. Elämä vain ei mene niin ikävästi kuitenkaan. Onneksi.

Jotkut isät ajattelee onneksi muitakin kuin vain itseään., rakastavat niin paljon lapsiaan että eivät hylkää...

konttaavagekko kirjoitti:

Tää on niin miehinen kommentti taas, että vaaditaan faktaa pöytään, prosenttilukuja Pelkät kylmät prosenttiluvut kiinnostaa ei yhtään taaskaan ajatella naisten tunteita. Prosenteilla vaan ratsastetaan eteenpäin ja aina löytyy järkiratkasu. Miten voi sairastua syöpäön, jonka saamisen mahdollisuus on viisprosenttia siis ei mitenkän.
Miten muuten joogamies (sehän se tarkotus on eiks niin) käytkö usein joogassa? Taidat taipua herkästi.

Lue lisää

Minua taas ketuttaa tällaiset kommentit "Avioero on monesti, että isät hylkäävät..." . Halpahintaisia heittoja joilla syyllistetään miehiä. Avioero on myös monesti sitä, että äidit hylkäävät lapsensa tai vieraannuttavat isästään ja kertovat lapsilleen, että isä ei halua tavata.

Avioerot ovat ylivoimaisesti useimmin sitä, että äidit hajottavat perheensä ( yli 70%).

Ja kyllä tässät totuuden jälkeisessä maailmassa kaikenlaisten Trumpien ja Antti Heikkilöiden mellastaessa tarvittaisiin prosenttilukuja ja tutkittua tietoa totuuden esiin tuuomiseen.

Teoriassa vaihtoehtoja on pari kolme. Käytännössä jos esim. isä ei halua tavata lapsiaan eron jälkeen, niin ei häntä voi siihen pakottaa.

Ei koulua voi vaihtaa viikottain, kyllä se koulun ja päiväkodin pitää pysyä samana.
Meillä lapset asuu kaksi viikkoa äidillä ja kaksi mulla, asutaan exän kanssa puolen kilometrin päässä toisistamme, hyvin menee, molemmilla jo uusi suhde ja mulla myös yksi bonuslapsi, siis puolison lapsi.
Elareita ei makseta, äidille tulee lapsilisät.

3331 kirjoitti:

Teoriassa vaihtoehtoja on pari kolme. Käytännössä jos esim. isä ei halua tavata lapsiaan eron jälkeen, niin ei häntä voi siihen pakottaa.

Ei voi ei, ja käytännössä täys mahdottomuus, kun Exä asuu Thaikuissa , eikä ole käynyt Suomessa kolmeen ja puoleen vuoteen, lapsi ei edes tunne faijaansa, kun oli vuoden vanha ,kun faija lähti. Lapseni pitää isänään nykyistä puolisoani.
Lapsen isoisä , siis lapsen isän puolelta pitää säännöllisesti yhteyttä samoin lapsen isoäiti.
Lapseni isä ei myöskään pidä mitään yhteyttä omiin vanhempiinsa.

Näinhän se on. että ketään ei voi pakottaa huolehtimaan lapsistaan, jos se oma elämä on tärkeämpi mutta jotenkin tuntuu, että nyky-yhteiskunnassa liian monella ei ole arvot kohdillaan. Arvostan niitä kaikkia isiä, jotka asettaa lasten edun ensisijalle. Lehdistöön mediaan enemmän juttuja näistä isistä avioero lööppien sijaan. On tietenkin sellaisia eroja, joissa isän tärkeä rooli jatkuu eli asutaan lähekkäin ja lapset pääsevät tapaamaan isäänsä niin paljon kuin haluavat mutta kerran kuukaudessa tapaaminen ei ole tällainen malli.

Justiisa näin. Sain itsekkin tuollaisen listan ja jos edes osa väitteistä pitää kutinsa on todellakin parasta että lapseni ei joudu kärsimään minunlaisesta narsistista vähämielisestä epäluotettavasta jne jne... tilalle tuli sitten todellinen miehenmalli joka sitten paljastui stalkkeriksi ja exällä oli vaikeuksia päästä siitä eroon. Lastensuojeluilmoitus torppasi toimiston feministeihin jotka ei tilanteessa nähneet mitään huomautettavaa. Nyt kaikki lapset koulussa vaikeuksissa ja vanhinta aletaan syöttämään joillain pillereillä jotka tekevät lapsesta flegmaattisen. Ja ei edelleenkään mitään huomautettavaa....
ps .... exän vanhemmat uskovaisia jotka eivät koskaan sietäneet minua ateistina.

Nykyään tulee joka piipusta tätä, että syy on aina äidin....tässäkin syy on äidin, että isä jättää lapsensa siten, että tapaa heitä jatkossa vain kerran kuukaudessa. "Äiti ei kyennyt sopimaan ja pitämään kiinni sopimuksesta...." Näitähän juttuja on lehdistö tänä päivänä pullollaan... on isät lasten asialla järjestöjä jne... Sitä lehdistö ei kylläkään koskaan tuo esiin, että mitä käytännössä tarkoittaa avioero ja se, että isä tapaa lapsia vain kerran kuukaudessa... tämähän on lasten hylkäämistä ei ehkä kokonaan mutta mielestäni ainakin osittain.... Eräät isät tekevät itse tämän ratkaisun että lähtevät uuden eukon kanssa elämään omaa elämäänsä kauas ja lapsia ei sitten enää tavata kuin kerran kuukaudessa. Jos isät ajattelisivat asiaa mieluummin lastensa kautta. Sitten perustellaan asiaa sillä, että ei voi olla lapsille hyvä isä, kun kotona vaimon kanssa ei ole kivaa. Tässäkin asiassa isä asettaa omat etunsa lasten edelle. Jos on sitten pakko erota, niin hyvä ratkaisu olisi se, että jatkossa isä asuisi vähintään lasten lähettyvillä, että lapset pääsevät tapaamaan isäänsä niin usein kuin haluavat. Tämäkin on lapsille raskaampi ratkaisu kuin normiperhe mutta parempi kuin tuo kerran kuukaudessa matkustaminen jonnekin tapaamaan isäänsä.

viha kirjoitti:

Nykyään tulee joka piipusta tätä, että syy on aina äidin....tässäkin syy on äidin, että isä jättää lapsensa siten, että tapaa heitä jatkossa vain kerran kuukaudessa. "Äiti ei kyennyt sopimaan ja pitämään kiinni sopimuksesta...." Näitähän juttuja on lehdistö tänä päivänä pullollaan... on isät lasten asialla järjestöjä jne... Sitä lehdistö ei kylläkään koskaan tuo esiin, että mitä käytännössä tarkoittaa avioero ja se, että isä tapaa lapsia vain kerran kuukaudessa... tämähän on lasten hylkäämistä ei ehkä kokonaan mutta mielestäni ainakin osittain.... Eräät isät tekevät itse tämän ratkaisun että lähtevät uuden eukon kanssa elämään omaa elämäänsä kauas ja lapsia ei sitten enää tavata kuin kerran kuukaudessa. Jos isät ajattelisivat asiaa mieluummin lastensa kautta. Sitten perustellaan asiaa sillä, että ei voi olla lapsille hyvä isä, kun kotona vaimon kanssa ei ole kivaa. Tässäkin asiassa isä asettaa omat etunsa lasten edelle. Jos on sitten pakko erota, niin hyvä ratkaisu olisi se, että jatkossa isä asuisi vähintään lasten lähettyvillä, että lapset pääsevät tapaamaan isäänsä niin usein kuin haluavat. Tämäkin on lapsille raskaampi ratkaisu kuin normiperhe mutta parempi kuin tuo kerran kuukaudessa matkustaminen jonnekin tapaamaan isäänsä.

Lue lisää

Oletko aloittaja

Nykyään tulee joka piipusta tätä, että syy on aina äidin MIKSI HAET SYYLLISIÄ....tässäkin syy on äidin , PUHUTKO OMASTA VAI MIEHEN MIELESTÄ että isä jättää lapsensa siten, että tapaa heitä jatkossa vain kerran kuukaudessa. OLIKO TÄMÄ YHTEINEN SOPIMUS VAI PELKÄSTÄÄN MIEHEN, EI IHAN SELVINNYT



"Äiti ei kyennyt sopimaan ja pitämään kiinni sopimuksesta...." Näitähän juttuja on lehdistö tänä päivänä pullollaan OLETKO ITSE KYENNYT SOPINUT ASIOISTASI ... on isät lasten asialla järjestöjä jne ANNAT HIUKAN POIKKEAVAN KUVAN ASIASTA, MIELESTÄNI ASIA ON JUURI TOISINPÄIN... Sitä lehdistö ei kylläkään koskaan tuo esiin, LEHDET OVAT PULLOLLAAN JUURI PÄINVASTAISIA KOMMENTTEJA että mitä käytännössä tarkoittaa avioero ja se, että isä tapaa lapsia vain kerran kuukaudessa.. TÄMÄ ON MOLEMPIEN VANHEMPIEN VASTUULLA, NEUVOTELLA JA SOPIA ASIOISTA NIIN ETTÄ LAPSET KÄRSIVÄT MAHDOLLISIMMAN VÄHÄ. tämähän on lasten hylkäämistä ei ehkä kokonaan mutta mielestäni ainakin osittain....OLETKO VARMA ETTÄ OLET NEUVOTELLUT JA KYENNYT SOPIMAAN ASIOISTA NIIN ETTÄ LASTEN ETU TAATAAN Eräät isät tekevät itse tämän ratkaisun että lähtevät uuden eukon kanssa elämään omaa elämäänsä kauas ja lapsia ei sitten enää tavata kuin kerran kuukaudessa. TÄMÄ ON VÄÄRIN JA KERTOOKIN IHMISTEN HUONOSTA NEUVOTTELUKYVYSTÄ JA JOUSTAMATTOMUUDESTAS Jos isät ajattelisivat asiaa mieluummin lastensa kautta. TÄÄLLÄ OLLEIDEN KIRJOITUKSIEN MUKAAN MIEHET MIETTIVÄT ASIOITA NIMENOMAAN LASTEN MUKAAN, SEN VOI JOKAINEN NÄHDÄ LUKEMALLA VANHOJA VIESTEJÄ Sitten perustellaan asiaa sillä, että ei voi olla lapsille hyvä isä, kun kotona vaimon kanssa ei ole kivaa. Tässäkin asiassa isä asettaa omat etunsa lasten edelle. Jos on sitten pakko erota, niin hyvä ratkaisu olisi se, että jatkossa isä asuisi vähintään lasten lähettyvillä, että lapset pääsevät tapaamaan isäänsä niin usein kuin haluavat. Tämäkin on lapsille raskaampi ratkaisu kuin normiperhe mutta parempi kuin tuo kerran kuukaudessa matkustaminen jonnekin tapaamaan isäänsä.

Mielestäni on väärin syytellä yhtä osapuolit koska ongelma yleensä on molempien kyvyttömyys sopia asioista lasten edun mukaisesti, tässäkin tarinassa syyllistetään vahvasti toista osapuolta.

Jos ajattelet lasten etua, lähestyisit asiaa rakentavasti ja pyrkisit sovittelemalla löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun, mutta nyt kritisoit pelkästään toista osapuolta. Tämä ei varmasti ole lasten etu.

y15 kirjoitti:

Oletko aloittaja

Nykyään tulee joka piipusta tätä, että syy on aina äidin MIKSI HAET SYYLLISIÄ....tässäkin syy on äidin , PUHUTKO OMASTA VAI MIEHEN MIELESTÄ että isä jättää lapsensa siten, että tapaa heitä jatkossa vain kerran kuukaudessa. OLIKO TÄMÄ YHTEINEN SOPIMUS VAI PELKÄSTÄÄN MIEHEN, EI IHAN SELVINNYT



"Äiti ei kyennyt sopimaan ja pitämään kiinni sopimuksesta...." Näitähän juttuja on lehdistö tänä päivänä pullollaan OLETKO ITSE KYENNYT SOPINUT ASIOISTASI ... on isät lasten asialla järjestöjä jne ANNAT HIUKAN POIKKEAVAN KUVAN ASIASTA, MIELESTÄNI ASIA ON JUURI TOISINPÄIN... Sitä lehdistö ei kylläkään koskaan tuo esiin, LEHDET OVAT PULLOLLAAN JUURI PÄINVASTAISIA KOMMENTTEJA että mitä käytännössä tarkoittaa avioero ja se, että isä tapaa lapsia vain kerran kuukaudessa.. TÄMÄ ON MOLEMPIEN VANHEMPIEN VASTUULLA, NEUVOTELLA JA SOPIA ASIOISTA NIIN ETTÄ LAPSET KÄRSIVÄT MAHDOLLISIMMAN VÄHÄ. tämähän on lasten hylkäämistä ei ehkä kokonaan mutta mielestäni ainakin osittain....OLETKO VARMA ETTÄ OLET NEUVOTELLUT JA KYENNYT SOPIMAAN ASIOISTA NIIN ETTÄ LASTEN ETU TAATAAN Eräät isät tekevät itse tämän ratkaisun että lähtevät uuden eukon kanssa elämään omaa elämäänsä kauas ja lapsia ei sitten enää tavata kuin kerran kuukaudessa. TÄMÄ ON VÄÄRIN JA KERTOOKIN IHMISTEN HUONOSTA NEUVOTTELUKYVYSTÄ JA JOUSTAMATTOMUUDESTAS Jos isät ajattelisivat asiaa mieluummin lastensa kautta. TÄÄLLÄ OLLEIDEN KIRJOITUKSIEN MUKAAN MIEHET MIETTIVÄT ASIOITA NIMENOMAAN LASTEN MUKAAN, SEN VOI JOKAINEN NÄHDÄ LUKEMALLA VANHOJA VIESTEJÄ Sitten perustellaan asiaa sillä, että ei voi olla lapsille hyvä isä, kun kotona vaimon kanssa ei ole kivaa. Tässäkin asiassa isä asettaa omat etunsa lasten edelle. Jos on sitten pakko erota, niin hyvä ratkaisu olisi se, että jatkossa isä asuisi vähintään lasten lähettyvillä, että lapset pääsevät tapaamaan isäänsä niin usein kuin haluavat. Tämäkin on lapsille raskaampi ratkaisu kuin normiperhe mutta parempi kuin tuo kerran kuukaudessa matkustaminen jonnekin tapaamaan isäänsä.

Mielestäni on väärin syytellä yhtä osapuolit koska ongelma yleensä on molempien kyvyttömyys sopia asioista lasten edun mukaisesti, tässäkin tarinassa syyllistetään vahvasti toista osapuolta.

Jos ajattelet lasten etua, lähestyisit asiaa rakentavasti ja pyrkisit sovittelemalla löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun, mutta nyt kritisoit pelkästään toista osapuolta. Tämä ei varmasti ole lasten etu.

Lue lisää

"Jos ajattelet lasten etua, lähestyisit asiaa rakentavasti ja pyrkisit sovittelemalla löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun, mutta nyt kritisoit pelkästään toista osapuolta. "

Mikäli toinen on päättänyt lähteä ja "hylätä lapsensa", niin hän on päättänyt. Ei siinä mikään yritys sovitella rakentavasti auta, vaan se toimii aivan päinvastoin. Työntää lähtijää vain kauemmaksi lapsista. Lasten etu on todeta tosiasiat sellaisena kuin ne ovat, eikä yrittää vääntää niitä joksikin toiseksi. Sellaisesta kärsii kaikki, varmasti.

wwwpn kirjoitti:

"Jos ajattelet lasten etua, lähestyisit asiaa rakentavasti ja pyrkisit sovittelemalla löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun, mutta nyt kritisoit pelkästään toista osapuolta. "

Mikäli toinen on päättänyt lähteä ja "hylätä lapsensa", niin hän on päättänyt. Ei siinä mikään yritys sovitella rakentavasti auta, vaan se toimii aivan päinvastoin. Työntää lähtijää vain kauemmaksi lapsista. Lasten etu on todeta tosiasiat sellaisena kuin ne ovat, eikä yrittää vääntää niitä joksikin toiseksi. Sellaisesta kärsii kaikki, varmasti.

Lue lisää

Mikäli toinen on päättänyt lähteä ja "hylätä lapsensa", niin hän on päättänyt. ET SELKEÄSTI OLE YMMÄRTÄNYT ETTÄ SYYSTÄ TAI TOISESTA MIEHESI ON TEHNYT PÄÄTÖKSEN JÄTTÄÄ SINUT, MIKSI SEKOITAT LAPSET TÄHÄN. KYPSÄT VANHEMMAT KESKUSTELEVAT JA SOPIVAT LASTEN ASIOISTA. Ei siinä mikään yritys sovitella rakentavasti auta, vaan se toimii aivan päinvastoin. VANHEMPIEN VELVOLLISUUN ON SOPIA LASTEN HYVINVOINNISTA YHDESSÄ, SINÄ OLET SELKEÄSTI LUOVUTTANUT, JOS ET YMMÄRRÄ MITÄ KESKUSTELU/SOVITTELU TARKOITTAA Työntää lähtijää vain kauemmaksi lapsista. SINÄ AIHEUTAT LASTEN ETÄÄNYMISEN, ELLET KYKENE SOPIMISEEN Lasten etu on todeta tosiasiat sellaisena kuin ne ovat, VÄÄRIN VANHEMPIEN ON KYETTÄVÄ SOPIMAAN ASIOISTA, ETTEI LAPSET KÄRSI eikä yrittää vääntää niitä joksikin toiseksi. LAPSET OVAT LAPSIA JA AIKUISET OVAT VASTUUSSA HEIDÄN HYVINVOINNISTA, LAPSET EIVÄT OLE KOTIELÄIMIÄ VAAN IHMISIÄ Sellaisesta kärsii kaikki, varmasti. VANHEMMAT AIHEUTTAVAT LAPSILLE TUSKAA, TÄYSIN OMAN ITSEKYYTENSÄ JA KYPSYMYTTÖMYYTENSÄ TAKIA, JOS EIVÄT YMMÄRRÄ VASTUUTAAN.

Ei vanhemmuus ole noin helppoa, kun annat ymmärtää. jos toinen vanhemmista on kykenemätön hoitamaan velvollisuuksiaan, on toisen taattava lasten hyvinvointi. Kun on ryhtynyt vanhemmaksi on ottanut tietoisen valinnan elämässä, ei tunnu hyvältä jos terve osapioli käyttäytyy kuin lapsi (kun et sinäkään huolehdi lapsista niin en minäkään)

Vanhemmilla voi ja kuuluu olla omaa elämää mutta se ei tarkoita että erotaan. Vuoroasumista ei edes suositella ihan pienille (alle 4 v) lapsille mutta lapselle tulee tietysti antaa mahdollisuus molempien vanhempien tiiviiseen tapaamiseen..

Öööööö kirjoitti:

Vanhemmilla voi ja kuuluu olla omaa elämää mutta se ei tarkoita että erotaan. Vuoroasumista ei edes suositella ihan pienille (alle 4 v) lapsille mutta lapselle tulee tietysti antaa mahdollisuus molempien vanhempien tiiviiseen tapaamiseen..

Lue lisää

Vanhemmilla voi ja kuuluu olla omaa elämää mutta se ei tarkoita että erotaan. HASSU AJATUS KUN MENNÄÄN NAIMISIIN JA HANKITAAN LAPSIA, PITÄÄ OLLA VIELÄ OMA ELÄMÄ. MITEN IHMISET KUVITTELEVAT ETTÄ AIKA RIITTÄÄ VIELÄ MOLEMPIEN VANHEMPIEN OMAAN ELÄMÄÄN. kYLLÄ PERHEELLISELLÄ ON PELKÄSTÄÄN PERHE ELÄMÄ. ON SELVÄ ASIA ETTÄ KUMPAINEN VANHEMPI TARVITSEE OMAA AIKAA, MUTTA OMAA ELÄMÄÄ HE EIVÄT TARVITSE. ON HULLUA HANKKIA LAPSIA JOS TÄTÄ EI YMMÄRRÄ

Juuri noin eletään perhe - elämää mutta siten, että on myös omaa aikaa... Ilmaisuni omaa elämää oli väärä.. Tarkoitin sillä tosin tuota omaa aikaa..

Miksi kritisoit lasten isää? Olisiko mahdotonta ottaa tosiasiat sellaisena kuin on? Kun lasten isä on muuttanut kauemmaksi, hän on muuttanut. Se siitä. Hänen ratkaisu. Hyvä jos ottaa lapset luokseen kerran kuussa. Se ei ole hylkäämistä.

Nykyajan teknisillä vempaimilla voi myös pitää yhteyksiä vaikka maapallon toiselle puolelle 24/7. Jos pitää yhteyksiä lapsiinsa; sekään ei ole hylkäämistä, vaikka näkisi heitä kerran vuodessa.

Tottakai kritisoin, koska tilanne ei ole lasten kannalta oikein.

Ai että Skype puhelut on sinusta sama asia kuin jokapäiväinen läsnäolo.... Ei ole... Avioeroissa on kyse hylkäämisestä. Ei kokonaan mutta ainakin osittain... Näin se vain on monesti....

Viha kirjoitti:

Tottakai kritisoin, koska tilanne ei ole lasten kannalta oikein.

Lasten kannalta heidän isänsä kritisointi vain pahentaa asiaa entisestään. Onko isä läsnä tai ei; sen voi selittää lapselle lempeästi tai kritisoiden - se on SINUN oma valintasi. Kyse ei ole siitä mitä lasten isä tekee tai jättää tekemättä vaan sinun asenteestasi, valinnoistasi ja sanoistasi/teoistasi suhteessa lapsiin.

Lapsi ei tarvitse isänsä jokapäiväistä läsnäoloa. Sekin on sinun vain haitallinen viha-ajatus päässäsi, eikä se ole lasten kannalta oikein (ei tietysti sinun itsesi kannaltakaan).

Jos lasten isä ei pidä eron jälkeen minkäänlaista yhteyttä lapsiinsa, edes se ei ole välttämättä hylkäämistä. Tilanne on aika samankaltainen kuin se, ettei kyse ole eroperheestä. Monissa perheissä isä on lasten kannalta etäinen. Hän ei puutu mihinkään lapsiin liittyvään, käy vain töissä, ehkä harrastuksissaan. Tästä on jopa tehty tutkimus; isät viettävät keskimäärin lastensa kanssa päivittäin 15 minuuttia. Mitä useampi lapsi, sitä vähemmäksi aika kutistuu.

Sinuna pyrkisin eroon tuosta viha-ajatuksestasi, että isien on pakko viettää joka päivä aikaa lastensa kanssa. Ajatus on myös isän kontrollointia, joka sekään ei ole lapselle hyväksi. Lasten paras on suht tervepäiset vanhemmat - olivat he enemmän tai vähemmän läsnä lasten elämässä.

Jos lapset ovat olleet isän kanssa päivittäin tekemisissä ja sitten yhtäkkiä ei enää niin miten voit sanoa että lapset ei tarvi isää. Kyllä tämä vaikuttaa lapsiin ja lapsethan tässä jätetään isän toimesta. En kritisoi lasten isää lasten kuullen tietenkään, koska en aiheuta heille lisätuskaa. Ei lasten isän pidä olla jokapäivä tekemisissä lasten kanssa mutta kerran kuukaudessa malli on kyllä lasten hylkäämistä ei kokonaan mutta kuitenkin...

Niin ja olennaista ei ole se, että mitä isä tekee lasten kanssa vaan vielä tärkeämpää on se, että isä on tarvittaessa läsnä ja isän luokse voi mennä kertomaan kuulumisia ja isä kyselee niitä lapsiltaan ja lapset tietävät, että heillä on edelleen myös isä, joka voi korjata sen pyöränrenkaan jne. eli lapsilla säilyy turvallisuuden tunne.

Tottakai kritisoin ex miestäni, koska siihen on syytä. MITÄ MIELESTÄSI ISÄN OLISI PITÄNYT TEHDÄ ? MITÄ TEIT ASIAN ETEEN ETTÄ HÄN YMMÄRSI MITÄ HALUSIT ? Hän hylkäsi lapsensa. HÄN HYLKÄSI SINUT EI LAPSIA, LASTEN ASIOISTA VOIVAT VANHEMMAT SOPIA TÄYSIN VAPAASTI JOS KYKENEE NEUVOTTELEMAAN JA SOPIMAAN ASIOISTA. Ei ole kyse siitä, että olisin huono neuvottelija. JOS OLISIT HYVÄ NEUVOTTELEMAAN ET TÄÄLÄ ASIOITA KRITISOISI. Ei vain ole mahdollista isän omasta halustaan muuttaa kauaksi nähdä useammin. MITÄ TÄLLÄ TARKOITAT, EI AVAUDU Yleinen malli on myös niin, että lapset tapaavat isää kerran kuussa TÄMÄ ASIA ON NEUVOTTELUKYSYMYS JA KERTOOKIN HUONOSTA NEUVOTTELUKYVYSTÄ, KYLLÄ NORMAALISTI MOLEMMAT VANHEMMAT HALUAVAT OLLA LASTENSA KANSSA. ...ja tämähän tarkoittaa sitä että avioero on yhtä kuin lasten hylkäämistä. LASTEN ASIOISSA MOLEMMAT VANHEMMAT JOUTUVAT JOUSTAMAAN JA KESKUSTELEMAAN JÄRKEVÄSTI ASIOISTA. JOS VANHEMMAT EIVÄT KYKENE HALLITSEMAAN TUNTEITAAN, ON MUKAAN OTETTAVA AMMATTILAINEN JOKA KYKENEE OTTAMAAN PELKÄT FAKTAT ESIIN. TERVE IHMINEN KYKENEE HALLITSEMAAN TUNTEENSA JA SOPIMAAN ASIOISTAAN, JOS TÄHÄN EI KYKENE ON HAETTAVA APUA OMAAN ONGELMAAN. EI OLE NORMAALIA ETTEI KYKENE HALLITSEMAAN TUNTEITAAN!! Tätä näkökulmaa voisi tuoda esiin...

Avioero on aina se huonoin vaihtoehto lasten kannalta, jokaisen ihmisen on huolehdittava omasta hyvinvoinnistaan ihan itse, jos koet että voit huonosti parisuhteessa on sinun itse otettava asia esiin puolison kanssa, muuta keinoa ei ole olemassa. (on typerää kiukutella asiasta ulkopuolisille, koska heillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa) On suorastaan typerää ja raukkamaista koko perhettä kohtaan, kertoa vuosien tai vuosikymmenien jälkeen että minua on kohdeltu joskus huonosti, jos et ole asiaan heti puuttunut on se omaa typeryyttä. Tämä on todella ajattelematonta itsekkyyttä, jolla tuhotaan koko perhe, vaikka kysymys on omasta valinnasta. Ei kenelläkään täysi ikäisellä terveellä ihmisellä ole mahdollisuutta elää vapaamatkustajana, kyllä jokaisen on tehtävä ratkaisuja. TÄMÄ NÄKÖKULMA OLISI HYVÄ MYÖS HUOMIOIDA

Viha kirjoitti:

Niin ja olennaista ei ole se, että mitä isä tekee lasten kanssa vaan vielä tärkeämpää on se, että isä on tarvittaessa läsnä ja isän luokse voi mennä kertomaan kuulumisia ja isä kyselee niitä lapsiltaan ja lapset tietävät, että heillä on edelleen myös isä, joka voi korjata sen pyöränrenkaan jne. eli lapsilla säilyy turvallisuuden tunne.

Lue lisää

" vielä tärkeämpää on se, että isä on tarvittaessa läsnä ja isän luokse voi mennä kertomaan kuulumisia ja isä kyselee niitä lapsiltaan ..:"

Kaikilla lapsilla (läheskään) ei ole koskaan tuota mahdollisuutta, vaikka vanhemmat eivät olisikaan eronneet. Eikä se silti tarkoita huonoa isä/lapsi suhdetta ja lasten turvattomuutta. Pelkästään sitä, että jokaisen perheen arki ja elämä on erilaista.

Itse olen lapsuudessani saanut tilaisuuden, ehkä nykypäivänä ainutlaatuisen, tutustua kaikenlaisiin perheisiin ja niiden dynamiikkaan. Todellinen perhe hyvin harvoin toimii ideaalisesti siten kuin kaikki sen jäsenet haluavat/toivovat. Aina on jonkinmoisia ongelmia ja häiriötilanteita. Tarkoitus on selvittää ne, ja päästää irti, ei jäädä vihaan kiinni. Takertumalla vihaan, pilaa vain oman ja läheisten elämän.

Kyse on nimenomaan muutoksesta aikaisempaan tilanteeseen avioeron vuoksi, jolloin isä hylkää lapset. En ole väittänytkään ettei erilaiset perhe mallit voisi toimia. Kyllähän arjen pystyy hoitamaan se yksi lähivanhempikin siten että lapset eivät tunne turvattomuutta mutta avioero tilanteessa, kun isä hylkää lapset on se kova paikka lapsille ja aiheuttaa myös turvattomuutta ainakin jossain määrin...

Voi olla varmaan näinkin mutta voi olla myös tapauksia, että isä häpeää sitä. että jätti perheensä uuden naisystävän takia ja siksi päätti muuttaa kaus pois... Niin ei tarvi kohdata todellisuutta...ja voi olla myös niin, että katsoo, että pääsee helpommalla... Voi elää nyt täysin omaa elämäänsä,...tai muutti kauaksi pois jos uusi naisystävä asuu kaukana...

Jepjep. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Jotkut miehet vaan ei kykene huolehtimaan lapsistaan. ONNEKSI HEILLÄ ON EDES TOINEN VANHEMPI, KETÄ YMMÄRTÄÄ VASTUUNSA JA HUOLEHTII LAPSISTA Siksi eivät tapaa lapsia, kun pitäisi rakastaa pyyteettömästi, pitää huolta, opettaa asioita. MITEN TÄMÄ KOMMENTTI AUTTAA LAPSIA, EI MITENKÄÄN. TÄLLÄ LISÄÄT RIITAA JA LASTEN TUSKAA, JOS MIES ON MULKKU TAI MUUTEN KYKENEMÄTÖN OTTAMAAN VASTUUTAAN, EI SE MOITTIMALLA MUUTU, AINUT TIE ON KESKUSTELU, JOS TÄMÄ EI ONNISTU ASIALLE EI VOI MITÄÄN Eikä kaikki miehet pysty huolehtimaan edes itsestään, tarvitsevat jonkun naisen heti paapomaan ja syyttävät lastensa äitiä vielä vuosia eron jälkeen asioista, jotka voisivat tehdä ihan itse. OLET SELVÄSTI JÄÄNYT KIINNI EXÄÄSI, ETKÄ OLE USKALTANUT ALOITTAA OMAA ELÄMÄÄSI.

Varmasti jokainen tunnistaa vastaavanlaista epäoikeudenmukaista tunnetta, tämä vaikeuttaa omaa irtautumista puolisosta ja lisää lapsien tuskaa, koska moitittu puoliso on lasten toinen vanhempi. Voin kokemuksesta kertoa sen että, itsenäinen oma elämä alkaa vasta siitä kun olet ymmärtänyt menneet. Helpoin tapa on keskustella exän kanssa asiat auki ja hyväksyä tosiasiat, yllättävän usein ne puidaan keskustelupalstoilla ja ns. tukihenkilöiden kanssa, tämä on pitkä, tuskainen tie jossa suurimmat kärsiät ovat aina lapset.

Olen 100% varma että kaikkien kannalta parempaan ratkaisuun päästään sovittelun avulla, jossa sovitaan pelisäännöt ja ne kirjataan ylös. Kukaan ulkopuolinen et tiedä miten perheissä on oikeasti eletty, he tietävät pelkästään toisen osapuolen kertomuksen joka on usein tunteella väritetty.

Itsekkyyden huippua on:
Ihastut, rakastut ja menet naimisiin ja tämän ratkaisun/riskin teet täysin itsenäisesti, koska suomessa ei ole pakkoavioliittoja. Aikaa kuluu alku huuma katoaa, elämä arkipäiväistyy, ystäville ja kavereille kerrotaan kaikki ongelmat/asiat ja ainut kuka tilanteeseen todellisuudessa voisi vaikuttaa on oma puoliso. Osuvin kommentti tästä on (kasvoimme erilleen).
On väistämätöntä että ero tulee kyseisellä tavalla hoitaa asioita, jos itse olet valinnut puolison, miksi voit syyllistää häntä jos hän ei ollutkaan sellainen kun halusit , koska sinä itse otit riskin ja valitsit hänet. Jos oikeasti haluaisit ottaa vastuun omista päätöksistä, on itse pyrittävä korjaamaan asioita, siis kommunikoitava puolison kanssa asioista, puoliso on ainut ketä voi auttaa parisuhde ongelmissa todellisuudessa. Usein käy niin ettei puoliso ole tietoinen, toisen ongelmista, kun hänelle niistä ei ole puhuttu, vaikka kaikki kaverit sen tietävät.

Pitkän ja hyvän avioliiton salaisuus on siinä että kerrot puolisolle ilot ja sururt, ensimmäisenä ja tämän jälkeen tulevat muut henkilöt.

y15 kirjoitti:

Jotkut miehet vaan ei kykene huolehtimaan lapsistaan. ONNEKSI HEILLÄ ON EDES TOINEN VANHEMPI, KETÄ YMMÄRTÄÄ VASTUUNSA JA HUOLEHTII LAPSISTA Siksi eivät tapaa lapsia, kun pitäisi rakastaa pyyteettömästi, pitää huolta, opettaa asioita. MITEN TÄMÄ KOMMENTTI AUTTAA LAPSIA, EI MITENKÄÄN. TÄLLÄ LISÄÄT RIITAA JA LASTEN TUSKAA, JOS MIES ON MULKKU TAI MUUTEN KYKENEMÄTÖN OTTAMAAN VASTUUTAAN, EI SE MOITTIMALLA MUUTU, AINUT TIE ON KESKUSTELU, JOS TÄMÄ EI ONNISTU ASIALLE EI VOI MITÄÄN Eikä kaikki miehet pysty huolehtimaan edes itsestään, tarvitsevat jonkun naisen heti paapomaan ja syyttävät lastensa äitiä vielä vuosia eron jälkeen asioista, jotka voisivat tehdä ihan itse. OLET SELVÄSTI JÄÄNYT KIINNI EXÄÄSI, ETKÄ OLE USKALTANUT ALOITTAA OMAA ELÄMÄÄSI.

Varmasti jokainen tunnistaa vastaavanlaista epäoikeudenmukaista tunnetta, tämä vaikeuttaa omaa irtautumista puolisosta ja lisää lapsien tuskaa, koska moitittu puoliso on lasten toinen vanhempi. Voin kokemuksesta kertoa sen että, itsenäinen oma elämä alkaa vasta siitä kun olet ymmärtänyt menneet. Helpoin tapa on keskustella exän kanssa asiat auki ja hyväksyä tosiasiat, yllättävän usein ne puidaan keskustelupalstoilla ja ns. tukihenkilöiden kanssa, tämä on pitkä, tuskainen tie jossa suurimmat kärsiät ovat aina lapset.

Olen 100% varma että kaikkien kannalta parempaan ratkaisuun päästään sovittelun avulla, jossa sovitaan pelisäännöt ja ne kirjataan ylös. Kukaan ulkopuolinen et tiedä miten perheissä on oikeasti eletty, he tietävät pelkästään toisen osapuolen kertomuksen joka on usein tunteella väritetty.

Itsekkyyden huippua on:
Ihastut, rakastut ja menet naimisiin ja tämän ratkaisun/riskin teet täysin itsenäisesti, koska suomessa ei ole pakkoavioliittoja. Aikaa kuluu alku huuma katoaa, elämä arkipäiväistyy, ystäville ja kavereille kerrotaan kaikki ongelmat/asiat ja ainut kuka tilanteeseen todellisuudessa voisi vaikuttaa on oma puoliso. Osuvin kommentti tästä on (kasvoimme erilleen).
On väistämätöntä että ero tulee kyseisellä tavalla hoitaa asioita, jos itse olet valinnut puolison, miksi voit syyllistää häntä jos hän ei ollutkaan sellainen kun halusit , koska sinä itse otit riskin ja valitsit hänet. Jos oikeasti haluaisit ottaa vastuun omista päätöksistä, on itse pyrittävä korjaamaan asioita, siis kommunikoitava puolison kanssa asioista, puoliso on ainut ketä voi auttaa parisuhde ongelmissa todellisuudessa. Usein käy niin ettei puoliso ole tietoinen, toisen ongelmista, kun hänelle niistä ei ole puhuttu, vaikka kaikki kaverit sen tietävät.

Pitkän ja hyvän avioliiton salaisuus on siinä että kerrot puolisolle ilot ja sururt, ensimmäisenä ja tämän jälkeen tulevat muut henkilöt.

Lue lisää

Siksi eivät tapaa lapsia, kun pitäisi rakastaa pyyteettömästi, pitää huolta, opettaa asioita. MITEN TÄMÄ KOMMENTTI AUTTAA LAPSIA, EI MITENKÄÄN. TÄLLÄ LISÄÄT RIITAA JA LASTEN TUSKAA, JOS MIES ON MULKKU TAI MUUTEN KYKENEMÄTÖN OTTAMAAN VASTUUTAAN, EI SE MOITTIMALLA MUUTU, AINUT TIE ON KESKUSTELU, JOS TÄMÄ EI ONNISTU ASIALLE EI VOI MITÄÄN

Edellinen kommentti ei auta lapsia, mutta se ei ole moittimista. Kommentti on tosiasian tunnistamista, kertoo lasten äideille, miksei kaikki isät tapaa lapsiaan, osaa rakastaa jne.

Eikä kaikki miehet pysty huolehtimaan edes itsestään, tarvitsevat jonkun naisen heti paapomaan ja syyttävät lastensa äitiä vielä vuosia eron jälkeen asioista, jotka voisivat tehdä ihan itse. OLET SELVÄSTI JÄÄNYT KIINNI EXÄÄSI, ETKÄ OLE USKALTANUT ALOITTAA OMAA ELÄMÄÄSI.

Tuo sinun kommenttisi on taas aivan kamalaa nimimerkin tältäsevaannäyttää umpimähkäistä syyttämistä. tältäsevaannäyttää kertoi täysin samanlaisen tosiasian/toteamuksen "Eikä kaikki miehet pysty huolehtimaan edes itsestään" kuin tuossa aiemmassa lainauksessa. Se ei ole kenenkään toisen vika, ettei joku osaa huolehtia edes itsestään. Sillä ei ole mitään tekemistä ex kumppanin oman elämän uskaltamisen kanssa.

y15 kirjoitti:

Jotkut miehet vaan ei kykene huolehtimaan lapsistaan. ONNEKSI HEILLÄ ON EDES TOINEN VANHEMPI, KETÄ YMMÄRTÄÄ VASTUUNSA JA HUOLEHTII LAPSISTA Siksi eivät tapaa lapsia, kun pitäisi rakastaa pyyteettömästi, pitää huolta, opettaa asioita. MITEN TÄMÄ KOMMENTTI AUTTAA LAPSIA, EI MITENKÄÄN. TÄLLÄ LISÄÄT RIITAA JA LASTEN TUSKAA, JOS MIES ON MULKKU TAI MUUTEN KYKENEMÄTÖN OTTAMAAN VASTUUTAAN, EI SE MOITTIMALLA MUUTU, AINUT TIE ON KESKUSTELU, JOS TÄMÄ EI ONNISTU ASIALLE EI VOI MITÄÄN Eikä kaikki miehet pysty huolehtimaan edes itsestään, tarvitsevat jonkun naisen heti paapomaan ja syyttävät lastensa äitiä vielä vuosia eron jälkeen asioista, jotka voisivat tehdä ihan itse. OLET SELVÄSTI JÄÄNYT KIINNI EXÄÄSI, ETKÄ OLE USKALTANUT ALOITTAA OMAA ELÄMÄÄSI.

Varmasti jokainen tunnistaa vastaavanlaista epäoikeudenmukaista tunnetta, tämä vaikeuttaa omaa irtautumista puolisosta ja lisää lapsien tuskaa, koska moitittu puoliso on lasten toinen vanhempi. Voin kokemuksesta kertoa sen että, itsenäinen oma elämä alkaa vasta siitä kun olet ymmärtänyt menneet. Helpoin tapa on keskustella exän kanssa asiat auki ja hyväksyä tosiasiat, yllättävän usein ne puidaan keskustelupalstoilla ja ns. tukihenkilöiden kanssa, tämä on pitkä, tuskainen tie jossa suurimmat kärsiät ovat aina lapset.

Olen 100% varma että kaikkien kannalta parempaan ratkaisuun päästään sovittelun avulla, jossa sovitaan pelisäännöt ja ne kirjataan ylös. Kukaan ulkopuolinen et tiedä miten perheissä on oikeasti eletty, he tietävät pelkästään toisen osapuolen kertomuksen joka on usein tunteella väritetty.

Itsekkyyden huippua on:
Ihastut, rakastut ja menet naimisiin ja tämän ratkaisun/riskin teet täysin itsenäisesti, koska suomessa ei ole pakkoavioliittoja. Aikaa kuluu alku huuma katoaa, elämä arkipäiväistyy, ystäville ja kavereille kerrotaan kaikki ongelmat/asiat ja ainut kuka tilanteeseen todellisuudessa voisi vaikuttaa on oma puoliso. Osuvin kommentti tästä on (kasvoimme erilleen).
On väistämätöntä että ero tulee kyseisellä tavalla hoitaa asioita, jos itse olet valinnut puolison, miksi voit syyllistää häntä jos hän ei ollutkaan sellainen kun halusit , koska sinä itse otit riskin ja valitsit hänet. Jos oikeasti haluaisit ottaa vastuun omista päätöksistä, on itse pyrittävä korjaamaan asioita, siis kommunikoitava puolison kanssa asioista, puoliso on ainut ketä voi auttaa parisuhde ongelmissa todellisuudessa. Usein käy niin ettei puoliso ole tietoinen, toisen ongelmista, kun hänelle niistä ei ole puhuttu, vaikka kaikki kaverit sen tietävät.

Pitkän ja hyvän avioliiton salaisuus on siinä että kerrot puolisolle ilot ja sururt, ensimmäisenä ja tämän jälkeen tulevat muut henkilöt.

Lue lisää

Tämän seuraavan, kun mahdollisismman moni tajuaisi, niin turhat ja typerät erot vähenisivät oleellisesti:

"Itsekkyyden huippua on:
Ihastut, rakastut ja menet naimisiin ja tämän ratkaisun/riskin teet täysin itsenäisesti, koska suomessa ei ole pakkoavioliittoja. Aikaa kuluu alku huuma katoaa, elämä arkipäiväistyy, ystäville ja kavereille kerrotaan kaikki ongelmat/asiat ja ainut kuka tilanteeseen todellisuudessa voisi vaikuttaa on oma puoliso. Osuvin kommentti tästä on (kasvoimme erilleen).
On väistämätöntä että ero tulee kyseisellä tavalla hoitaa asioita, jos itse olet valinnut puolison, miksi voit syyllistää häntä jos hän ei ollutkaan sellainen kun halusit , koska sinä itse otit riskin ja valitsit hänet. Jos oikeasti haluaisit ottaa vastuun omista päätöksistä, on itse pyrittävä korjaamaan asioita, siis kommunikoitava puolison kanssa asioista, puoliso on ainut ketä voi auttaa parisuhde ongelmissa todellisuudessa. Usein käy niin ettei puoliso ole tietoinen, toisen ongelmista, kun hänelle niistä ei ole puhuttu, vaikka kaikki kaverit sen tietävät."

Täydellisen väärä kohde on valittaa pettäjän petoskaverille suhteensa kurjuutta, kun se ei sillä parane, vaan vaikeutuu. Erityisesti silloin, kun petoskaveri alkaa hoivaamaan ja yhdessä voivottelemaan ja sitä kautta koukuttamaan pettäjää ja saa tämän kuvittelemaan, että petoskaverin kanssa kaikki olisi toisin. Ja niinhän se onkin, mutta vain sen seurusteluajan, kun arki koittaa, niin samalla tavalla hän, joka ei omalle puolisolleen ole oppinut koskaan jakamaan vaikeita asioita, kääntyy taas uuden höpläytettäväksi. Jokaisessa suhteessa on huuma ja kuuma ja jokaisessa suhteessa on myös arki, todellista taitoa on selvitäkin tuosta arjesta, kun siitä huumasta nyt selviää kaikki.

nimimerkki66 kirjoitti:

Siksi eivät tapaa lapsia, kun pitäisi rakastaa pyyteettömästi, pitää huolta, opettaa asioita. MITEN TÄMÄ KOMMENTTI AUTTAA LAPSIA, EI MITENKÄÄN. TÄLLÄ LISÄÄT RIITAA JA LASTEN TUSKAA, JOS MIES ON MULKKU TAI MUUTEN KYKENEMÄTÖN OTTAMAAN VASTUUTAAN, EI SE MOITTIMALLA MUUTU, AINUT TIE ON KESKUSTELU, JOS TÄMÄ EI ONNISTU ASIALLE EI VOI MITÄÄN

Edellinen kommentti ei auta lapsia, mutta se ei ole moittimista. Kommentti on tosiasian tunnistamista, kertoo lasten äideille, miksei kaikki isät tapaa lapsiaan, osaa rakastaa jne.

Eikä kaikki miehet pysty huolehtimaan edes itsestään, tarvitsevat jonkun naisen heti paapomaan ja syyttävät lastensa äitiä vielä vuosia eron jälkeen asioista, jotka voisivat tehdä ihan itse. OLET SELVÄSTI JÄÄNYT KIINNI EXÄÄSI, ETKÄ OLE USKALTANUT ALOITTAA OMAA ELÄMÄÄSI.

Tuo sinun kommenttisi on taas aivan kamalaa nimimerkin tältäsevaannäyttää umpimähkäistä syyttämistä. tältäsevaannäyttää kertoi täysin samanlaisen tosiasian/toteamuksen "Eikä kaikki miehet pysty huolehtimaan edes itsestään" kuin tuossa aiemmassa lainauksessa. Se ei ole kenenkään toisen vika, ettei joku osaa huolehtia edes itsestään. Sillä ei ole mitään tekemistä ex kumppanin oman elämän uskaltamisen kanssa.

Lue lisää

Edellinen kommentti ei auta lapsia, mutta se ei ole moittimista. Kommentti on tosiasian tunnistamista, TOSIASIA ON SE ETTÄ AVIOERO ON TULLUT JA VANHEMPIEN ON YHDESSÄ SOVITTAVA SIITÄ, MITEN LAPSET KÄRSIVÄT EROSTA MAHDOLLISIMMAN VÄHÄ, SIIS VANHEMPIEN ON KESKUSTELTAVA, NEUVOTELTAVA TÄMÄ ON MOLEMPIEN VANHEMPIEN VELVOLLISUUS. TÄMÄN KALTAISIA IKÄVIÄ RATKAISUJA TULEE JOS VANHEMMAT EIVÄT KYKEN NEUVOTTELEMAAN ASIOISTAAN kertoo lasten äideille, miksei kaikki isät tapaa lapsiaan, EROSSA VANHEMMAT EROAVAT JA MUUTTAVAT ERI OSOITTEISIIN, KAIKISTA LASTEN ASIOISTA VANHEMMAT SOPIVAT KESKENÄÄN osaa rakastaa KUKA VOI MÄÄRITELLÄ MITEN TOINEN IHMINEN OSAA OIKEASTI RAKASTAA jne.

Eikä kaikki miehet pysty huolehtimaan edes itsestään, tarvitsevat jonkun naisen heti paapomaan ja syyttävät lastensa äitiä vielä vuosia eron jälkeen asioista, jotka voisivat tehdä ihan itse. OLET SELVÄSTI JÄÄNYT KIINNI EXÄÄSI, ETKÄ OLE USKALTANUT ALOITTAA OMAA ELÄMÄÄSI.

Tuo sinun kommenttisi on taas aivan kamalaa nimimerkin tältäsevaannäyttää umpimähkäistä syyttämistä. tältäsevaannäyttää kertoi täysin samanlaisen tosiasian/toteamuksen "Eikä kaikki miehet pysty huolehtimaan edes itsestään" kuin tuossa aiemmassa lainauksessa. Se ei ole kenenkään toisen vika, ettei joku osaa huolehtia edes itsestään. Sillä ei ole mitään tekemistä ex kumppanin oman elämän uskaltamisen kanssa. MIKSI SE SINUA SITTEN VAIVA, MIKSI KUUNTELET TÄMÄN KALTAISIA KOMMENTTEJA EXÄSI UUDELTA PUOLISOLTA??

Tuo sinun kommenttisi on taas aivan kamalaa nimimerkin tältäsevaannäyttää umpimähkäistä syyttämistä. KYLLÄ SE VAIN NÄYTTÄÄ SILTÄ ETTÄ OLET JÄTTÄNYT ASIOITA LIIAN PALJON AUKI EROSSASI, KUN ET VIELÄKÄÄN OLE HYVÄKSYNYT SITÄ. MIKSI MUUTEN ASIA KOSKETTAA SINUA VIELÄKIN NÄIN VOIMAKAASTI.

Jokainen ketä on sinut erostaan ymmärtää tämän, mutta tämän ymmärtäminen edellyttää nöyrtymistä ja itsensä tutkimista, tämä kannattaa koska vasta sitten alkaa oikeasti oma elämä.

y15 kirjoitti:

Edellinen kommentti ei auta lapsia, mutta se ei ole moittimista. Kommentti on tosiasian tunnistamista, TOSIASIA ON SE ETTÄ AVIOERO ON TULLUT JA VANHEMPIEN ON YHDESSÄ SOVITTAVA SIITÄ, MITEN LAPSET KÄRSIVÄT EROSTA MAHDOLLISIMMAN VÄHÄ, SIIS VANHEMPIEN ON KESKUSTELTAVA, NEUVOTELTAVA TÄMÄ ON MOLEMPIEN VANHEMPIEN VELVOLLISUUS. TÄMÄN KALTAISIA IKÄVIÄ RATKAISUJA TULEE JOS VANHEMMAT EIVÄT KYKEN NEUVOTTELEMAAN ASIOISTAAN kertoo lasten äideille, miksei kaikki isät tapaa lapsiaan, EROSSA VANHEMMAT EROAVAT JA MUUTTAVAT ERI OSOITTEISIIN, KAIKISTA LASTEN ASIOISTA VANHEMMAT SOPIVAT KESKENÄÄN osaa rakastaa KUKA VOI MÄÄRITELLÄ MITEN TOINEN IHMINEN OSAA OIKEASTI RAKASTAA jne.

Eikä kaikki miehet pysty huolehtimaan edes itsestään, tarvitsevat jonkun naisen heti paapomaan ja syyttävät lastensa äitiä vielä vuosia eron jälkeen asioista, jotka voisivat tehdä ihan itse. OLET SELVÄSTI JÄÄNYT KIINNI EXÄÄSI, ETKÄ OLE USKALTANUT ALOITTAA OMAA ELÄMÄÄSI.

Tuo sinun kommenttisi on taas aivan kamalaa nimimerkin tältäsevaannäyttää umpimähkäistä syyttämistä. tältäsevaannäyttää kertoi täysin samanlaisen tosiasian/toteamuksen "Eikä kaikki miehet pysty huolehtimaan edes itsestään" kuin tuossa aiemmassa lainauksessa. Se ei ole kenenkään toisen vika, ettei joku osaa huolehtia edes itsestään. Sillä ei ole mitään tekemistä ex kumppanin oman elämän uskaltamisen kanssa. MIKSI SE SINUA SITTEN VAIVA, MIKSI KUUNTELET TÄMÄN KALTAISIA KOMMENTTEJA EXÄSI UUDELTA PUOLISOLTA??

Tuo sinun kommenttisi on taas aivan kamalaa nimimerkin tältäsevaannäyttää umpimähkäistä syyttämistä. KYLLÄ SE VAIN NÄYTTÄÄ SILTÄ ETTÄ OLET JÄTTÄNYT ASIOITA LIIAN PALJON AUKI EROSSASI, KUN ET VIELÄKÄÄN OLE HYVÄKSYNYT SITÄ. MIKSI MUUTEN ASIA KOSKETTAA SINUA VIELÄKIN NÄIN VOIMAKAASTI.

Jokainen ketä on sinut erostaan ymmärtää tämän, mutta tämän ymmärtäminen edellyttää nöyrtymistä ja itsensä tutkimista, tämä kannattaa koska vasta sitten alkaa oikeasti oma elämä.

Lue lisää

Hei y15. Ainoastaan sinua jokaisen toisen ihmiset kirjoitukset koskettavat voimakkaasti, omalla umpikierolla tavallasi. Koskettavat niin voimakkaasti, että haukut vastaajat aina lyttyyn. Silläkö haluat osoittaa itse päässeesi omasta erostasi yli? Vähän väärä keino...

hmhm kirjoitti:

Hei y15. Ainoastaan sinua jokaisen toisen ihmiset kirjoitukset koskettavat voimakkaasti, omalla umpikierolla tavallasi. Koskettavat niin voimakkaasti, että haukut vastaajat aina lyttyyn. Silläkö haluat osoittaa itse päässeesi omasta erostasi yli? Vähän väärä keino...

Lue lisää

Miksi edelleen soitat suutasi ja räksytät täysin aiheetta. Osoita että kommenttini ovat vääriä, et ole kyennyt tähän kertaakaan. Mutta räkstyyää osaat ?????? miksi

y15 kirjoitti:

Miksi edelleen soitat suutasi ja räksytät täysin aiheetta. Osoita että kommenttini ovat vääriä, et ole kyennyt tähän kertaakaan. Mutta räkstyyää osaat ?????? miksi

Sinä räksytät ja HUUDAT.

Tai nextgenihminen
Isyys tulee vahvistaa aina DNA testillä ja tämän jälkeen viranomaiset päättävät kunpiko vanhemmista kykenee yksin hoitamaan lapsen elatuksen. viranomaiset määrittelevät kulut .
Tähän ollaan menossa kovaa vauhtia, ei tarvitse vanhempien keskustella huoltajan velvollisuuksista, kun viranomainen määrittelee miten asiat hoidetaan.

Tämä siksi kun vanhemmuus ja inhimillisyys kadonnut

Biologinen isä on isä, vaikka hän käytännön isyydestä irtisanoutuisikin.

Kusipäistä ajatella, että yhteiskunnan tuilla tienaa ja elättää itsensä lasten "siivellä". Et tiedä todellisesta elämästä yhtään mitään.

656565 kirjoitti:

Kusipäistä ajatella, että yhteiskunnan tuilla tienaa ja elättää itsensä lasten "siivellä". Et tiedä todellisesta elämästä yhtään mitään.

vaan valinnut hieman ohuemmalla lompakolla varustetun isukin? Ei pelkillä yhteiskunnan tuilla, mutta ruokoilla avitettuna pärjää hyvinkin. Ruokot määräytyy kuitenkin sen isukin tilin mukaan ja tarkistetaankin tarvittaessa. Nimimerkki ei taloudellista hätää :)

Olisitko kirjoitti:

vaan valinnut hieman ohuemmalla lompakolla varustetun isukin? Ei pelkillä yhteiskunnan tuilla, mutta ruokoilla avitettuna pärjää hyvinkin. Ruokot määräytyy kuitenkin sen isukin tilin mukaan ja tarkistetaankin tarvittaessa. Nimimerkki ei taloudellista hätää :)

Lue lisää

Parahin nimimerkki "Olisitko". En puhunut itsestäni, ollenkaan. Vastasin vain riemurasiaa:lle hänen väitteeseensä, ettei yhteiskunnan tuilla voi rikastua ja elää leveästi lasten siivellä.

Sinun väitteeseesi "Ruokot määräytyy kuitenkin sen isukin tilin mukaan "
vastaan, että pitää vain puoliksi paikkansa. Elatusapu määräytyy MOLEMMAN vanhemman tilin mukaan. Tämäkin on sellainen asia, jota erityisesti miehet/isät eivät aina ajattele. Tai heidän ajatus lähtee siitä, ettei ex-vaimo, lasten äiti tienaa mitään (paitsi niitä yhteiskunnan tukia). Selkeästi ajatusvirhe. Nykyään lasten äidit tienaavat hyvin usein enemmän kuin lasten isät.

Mulk...a pitäis saada paaaljon enemmän , niin ei tarvii lähteä sitä muilta hakemaan.

Kaikki katkerat naiset eivät käytä lapsia aseena erossa. Minäkin toivoisin, että isä asuisi lähempänä ja lapset pääsisivät tapaamaan häntä silloin kun haluavat vaikka kävellen. Mikä sitten tekee meistä naisista katkeria on se, että isät jättävät käytännössä meidät yksin hoitamaan lapset ja lähtevät elämään sitä omaa elämäänsä. Kaikkien kunnollisten isien pitäisi sitoutua perhe-elämään ja jättää silloin taka-alalle ne toiset naiset. Sitten kun lapset ovat täysi-ikäisiä, niin tehkööt mitä lystäävät mutta niin kauan kun lapset ovat alaikäisiä niin perhe-elämään on sitouduttava. Avioliittolakiin tarvittaisiin tiukennuksia liittyen avioliittojen purkautumiseen silloin kun parilla on alaikäisiä lapsia. Toki avioero pitää saada jos siihen on todellista tarvetta mutta parisuhdeterapian, todellisten syiden läpikäynnin jne. jälkeen ja sittenkin niin, että parin pitää lasten vuoksi asua lähtökohtaisesti lähettyvillä....

Niin tarkoitin sitä, että katkeruus ei synny siitä, että joutuisimme yksin jäätyämme tekemään paljon töitä vaan siitä, että joudumme näkemään lasten surun sen jälkeen kun isä lähti ja pelkäämme sitä, että miten lapset tulevat tästä selviämään. Heidän elämänsähän muuttuu tuossa melkoisesti, heillä ei enää ole päivittäin kahta vanhempaa huolehtimassa heistä ja he eivät voi turvautua siihen isän apuun.

vastaan kirjoitti:

Kaikki katkerat naiset eivät käytä lapsia aseena erossa. Minäkin toivoisin, että isä asuisi lähempänä ja lapset pääsisivät tapaamaan häntä silloin kun haluavat vaikka kävellen. Mikä sitten tekee meistä naisista katkeria on se, että isät jättävät käytännössä meidät yksin hoitamaan lapset ja lähtevät elämään sitä omaa elämäänsä. Kaikkien kunnollisten isien pitäisi sitoutua perhe-elämään ja jättää silloin taka-alalle ne toiset naiset. Sitten kun lapset ovat täysi-ikäisiä, niin tehkööt mitä lystäävät mutta niin kauan kun lapset ovat alaikäisiä niin perhe-elämään on sitouduttava. Avioliittolakiin tarvittaisiin tiukennuksia liittyen avioliittojen purkautumiseen silloin kun parilla on alaikäisiä lapsia. Toki avioero pitää saada jos siihen on todellista tarvetta mutta parisuhdeterapian, todellisten syiden läpikäynnin jne. jälkeen ja sittenkin niin, että parin pitää lasten vuoksi asua lähtökohtaisesti lähettyvillä....

Lue lisää

"Mikä sitten tekee meistä naisista katkeria on se, että isät jättävät käytännössä meidät yksin hoitamaan lapset ja lähtevät elämään sitä omaa elämäänsä. "

Täytyypä kommentoida tuohon parilla sanalla.

Katkeruus on tunne, joka syntyy (tai ei synny) ihmisessä itsessään. Siihen liittyy oleellisesti muita käsittelemättömiä tunteita kuten viha, kateus, pettymys, pelko. Oma egomme kuvittelee että katkeruuden vaaliminen sisällään jotenkin ratkaisee menneisyyden pettymykset tai auttaa kostamaan niille jotka ovat kaltoin kohdelleet. Oikeastihan näin ei ole, vaan katkeruudessa möyrivä ja sitä ruokkiva ihminen menettää elämänsä katkeruudelle kokonaan.

Kyse ei ole siitä mitä itse kullekin tapahtuu, mikä menee omasta mielestä pieleen, miten katkeruus syntyy jne. vaan ainoastaan siitä miten hyvin ihminen osaa käsitellä tunteitaan - ja pyrkii tekemään kaikkensa, mihin voi itse vaikuttaa, ettei katkeroituisi. Katkera ihminen levittää katkeruutta ympärilleen, katkeruus on kuin myrkky, joka leviää nopeasti ja sillä saa tosiaan pilattua etenkin lastensa elämän.

Avioerossa vallitseva käytäntö, jossa isä tapaa lapsiaan eron jälkeen joka toinen viikonloppu ja kerran viikolla illan ei ole lasten hylkäämistä, missään nimessä. Omalla kohdallani, kuten monen ystäväni ja tuttavani kohdalla, isä on 'jättänyt' lapset jo kauan ennen eroa. Vaikka äiti on ollut avioliitossa/avoliitossa lasten isän kanssa, hän on käytännössä ollut vuosiakin, ellei koko lasten elämää heidän yksinhuoltaja ja vastannut lasten kaikista asioista yksin. Ei olisi tullut mieleenkään katkeroitua eron jälkeen, vaikka lasten isä ei tavannut lapsiaan (olivat jo vanhempia) ollenkaan. Sen puoleen lapset eivät hänen luokseen olisi menneetkään. Eikä vähiten sen vuoksi, ettei isää lapsensa kiinnostaneet. Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan.

Yleinen viisaus on, että kaikella on aikansa. Tilanteen mukaan mennään. Jos lasten isä lähtee, niin pahinta mitä äiti voi tehdä on katkeroitua. Ja turhaa miettiä miten lapset selviää ilman isäänsä. Tottakai he selviävät, tätä ajatusta pitää ruokkia kaikin keinoin. Miettiä myös miksi itsellä on sellainen käsitys, ettei lapsi voi pärjätä yhden vanhemman huomassa.


Ja entäs sitten nykyisen mieheni lapset ja ex. Mies erosi exästään, koska exällä oli jo toinen
katsottuna. Sanoi tietysti, ettei ole. Ilmeisesti ei halunnut riitaa tai pahaa mieltä aikaiseksi. Kun asia selvisi, se oli miehelleni traumaattinen kokemus, johon haki henkistä apuakin. Eron jälkeen mieheni kuitenkin muutti viereiseen lähikaupunkiin, ja tapasi lapsiaan. Ei kuitenkaan pitänyt heitä luonaan öitä, sillä asunto oli pieni. Pian mies lähti opiskelemaan kauemmaksi aivan toiseen kaupunkiin, ja luonnollisestikin tapasi harvemmin lapsiaan. He eivät tehneet lasten äidin kanssa edes mitään sopimusta tapaamisesta. Olisi ollut kohtuutonta lapsille käydä isänsä luona, matkustaa 150 km edestakaisin joka toinen vkl. Lasten tapaaminen hoidettiin niin, että he soittivat isälleen "voiko ensi (tai sitä seuraavana) viikonloppuna tulla?" ja yleensä voi. Asiasta tiedotettiin lasten äidille. Myöhemmin lapset ovat kiitelleet isäänsä kovinkin paljon, ettei ollut matkustuspakkoa isän luo, tapaamiset sujuivat jouhevasti siten kuin ne kaikille sopi.