Pari vuotta sitten aloin laihduttaan. Olin sillon 165cm ja 85kg. Laihdutin... lähinnä jätin kaiken "lihottavan" (karkit, sipsit, limskat, hampurilaiset, pitsat..) pois. En niinkään liikkunut.
Laihduin 55kiloseksi ja olin silloin erittäin onnellinen ja tyytyväinen. Iloinen ihminen. Mutta sitä kesti vain pari kuukautta... aloin yllättäen (en tiedä miksi) ostamaan aina ku menin kauppaan karkkia, söin sitä päivittäin, iltasin tilasin pitsan ja tätä rataa... nyt olen 165cm ja painan 70kiloo. Ja kaduttaa... kaduttaa.. saanko mä enää ikinä laihdutettuu? Miten saisin itseeni niskasta kiinni?
ANTAKAA KAIKKIA NEUVOJA!!!
Laihduin 55kiloseksi ja olin silloin erittäin onnellinen ja tyytyväinen. Iloinen ihminen. Mutta sitä kesti vain pari kuukautta... aloin yllättäen (en tiedä miksi) ostamaan aina ku menin kauppaan karkkia, söin sitä päivittäin, iltasin tilasin pitsan ja tätä rataa... nyt olen 165cm ja painan 70kiloo. Ja kaduttaa... kaduttaa.. saanko mä enää ikinä laihdutettuu? Miten saisin itseeni niskasta kiinni?
ANTAKAA KAIKKIA NEUVOJA!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siten, että otat tämän opetuksena. Että näin kävi, mutta tästähän vielä noustaan. Sitäpaitsi, olet vieläkin 15 kiloa hoikempi kuin lihavimmillasi.
Olisiko siitä apua, että päätä ryhtyä säästämään rahaa? Se raha, joka menee sipseihin ja pitsaan, voisi mennä johonkin mukavampaankin, vaikka vaatteisiin, tai johonkin matkaan?
Tai sitten sovit itsesi kanssa, että kerran viikossa on mässypäivä, mutta ei koskaan muulloin.
Entä jos herkuttelisit jollain muulla kuin lihottavalla? Kilon appelsiineja ei tiedetä lihottaneen ketään. Tai jos tekisit pitsasi itse, niin voisit vaikuttaa rasvan määrään ja laatuun.
Ajattele positiivisesti, olet edelleen normaalipainoinen, painoindeksisi on 26.
..ja tee asialle jotain. Se on itsestään ja tahdonvoimasta kiinni,laihtuuko ja mitä suuhunsa työntää!!!!!
Sinullahan hilpeä ja kannustava asenne ja ilmeisen tietäväkin. Tahdonvoimastako luulet kaiken olevan kiinni? mitä jos elämässä on sattunut jotain sellaista ettei koko ajan jaksaisi olla skarppina. Olen sitä mieltä jos koko ajan kontroloi ja vahtaa tekemisiään, syömisiään niin elämä on kuules aika kurjaa ja jossain vaiheessa räjähtää homma käsiin. Ainahan me möhlitään asioitamme ja näistä virheistä yritetään ottaa oppia ja jos ei vieläkään onnistu, niin sitten yritetään uudestaan kun aika on kypsä. Hyvä esimerkki on tälläinen. Minä lopetin tupakin polton kertaheitolla ja mieheni yrittää ehkä jo ties kuinka monetta kertaa,jotkut asiat vaan vaativat tietyn ajan onnistuakseen ja jopa epäonnistumisia että pääsee tavoitteeseen.
Minäkään en tahallani painoani nostanut, söin vain niin paljon ja pitkään kortisonia, ettei painonnousulle voinut mitään. Kortisonilla kun on taipumusta nostaa painoa.
Olet jo kerran laihduttanut, joten tiedät miten se tehdään. Jos tuntuu vaikealta aloittaa suoraan laihdutuskuuria, niin ota jokin pikadieetti startiksi alkuun motivoimaan.
Tiedät myös miten kilot tulevat takaisin, joten osaat karttaa lihomista jatkossa paremmin. Käy kaupassa harvemmin, ja hävitä pizzataksin numero kännykästäsi, jos on siellä. Päätä, ettet ole telkkarin ruokamainosten orja. Jos ei muua auta niin hävitä maikkari vähäksi aikaa kaukosäätimestä.
Liikunta auttaa painon kurissa pitämisessä sitten kun ylikiloista on päässyt. Mieti ja kokeile laihdutuskurin aikana, olisiko mitään lajia josta tykkäisit.
Älä murehdi turhia. En minä ole hirveän lihava - etkä sinäkään. Meillä on vielä paljon helpompaa kuin monella muulla. Keksi jotain mukavaa sinua kiinnostavaa muuta tekemistä kuin alituinen laihdutusruljanssi. Pyri siihen, että nautit elämästä ja huolehdit kunnostasi.
Tiedät varmaan, mikä on terveellistä ja mikä ei. Helli itseäsi terveellisesti ja mukavasti.