Palstalaisen viikonloppu

Oikeassa olet.....

Musaketjusta kommentit katoaa...

Mihinkäs jäätiin?

Åksåviidaretauti päällä, mua ketuttaa joutavat?

Minulla ei mene, haluan kainalooni ihanan thaityttösen..,🤗🤗

Ei kukaan halua mitään thainaista!

Hyvä että muilla menee hyvin....

jalkasienionvaarallinen kirjoitti:

Hyvä että muilla menee hyvin....

Mikä sulla niin huonosti on? Jalkasienikö vaivaa? Palstasyöpä-diagnoosi vai jännetuppitulehdus? Katkaistiinko sähköt ja kesällä ongitut särjet pehmenee pakastimessa? Lämmitysöljy loppui, vesiputket jäätyi, ja kelan korvaukset on lopetettu? Mulla on kaasukeitin siltä varalta, että saan edes murukahvit keiteltyä jos ei menis ihan niin hyvin kuin nyt...

wanhaämmä kirjoitti:

Mikä sulla niin huonosti on? Jalkasienikö vaivaa? Palstasyöpä-diagnoosi vai jännetuppitulehdus? Katkaistiinko sähköt ja kesällä ongitut särjet pehmenee pakastimessa? Lämmitysöljy loppui, vesiputket jäätyi, ja kelan korvaukset on lopetettu? Mulla on kaasukeitin siltä varalta, että saan edes murukahvit keiteltyä jos ei menis ihan niin hyvin kuin nyt...

Ei ole kivaa viettää viikonloppua yksin... :-(

Mene pummi töihin äläkä valita.

Toisaalta olisi lasten kannalta moraalisesti oikein ilmoittaa lastensuojeluun, mutta se vaikeuttaisi sinun ja avokkisi välejä. Oikeasti sen pitäisi olla miehesi, joka ilmoituksen tekee. Itsesi kannalta on helpointa jos et sotkeennu avokkisi entiseen elämään. Peskööt itse lastensa vaatteet.

Niin, ainahan se isä voisi ottaa enemmän vastuuta lapsistaan. Etenkin, jos lasten äidillä on vaikeuksia ja sairauksia. Toivoisin itse että lähimmät ihmiset auttaisivat paljon enemmän toisiaan vaikeissa tilanteissa, yhteisvastuullisuutta, ettei kaikkea kaadettaisi suoraan yhteiskunnan niskaan. Ei niillä lapsillakaan varmasti kivaa olisi sijaiskodissa, jos jotenkin voisi järjestää vielä kotona asumisen avun kanssa.

Sulla on hankala paikka. Uuden kumppanin vanhat lapset ja vanhat kumppanit sukulaisineen kuuluu väistämättä siihen elämään. Mulle ei ole ollut ongelmaa hoitaa toisten lapsia tai auttaa muussa elämässä, mutta kyllä mä ymmärrän, jos se rassaa sua. Joku hyväksyy sen helpommin kuin joku toinen. Se on enemmänkin asenne kysymys. Eikä ole väärin olla hyväksymättä, sunkin elämästäsi on kyse, ei vain niiden toisten. Noi vaikeudet kuuluu aina kauppaan.. ehkä kuitenkin mietit vielä toimiasi, ettet ainakaan hankaloita vaikeita tilanteita entisestään.

wanhaämmä kirjoitti:

Niin, ainahan se isä voisi ottaa enemmän vastuuta lapsistaan. Etenkin, jos lasten äidillä on vaikeuksia ja sairauksia. Toivoisin itse että lähimmät ihmiset auttaisivat paljon enemmän toisiaan vaikeissa tilanteissa, yhteisvastuullisuutta, ettei kaikkea kaadettaisi suoraan yhteiskunnan niskaan. Ei niillä lapsillakaan varmasti kivaa olisi sijaiskodissa, jos jotenkin voisi järjestää vielä kotona asumisen avun kanssa.

Sulla on hankala paikka. Uuden kumppanin vanhat lapset ja vanhat kumppanit sukulaisineen kuuluu väistämättä siihen elämään. Mulle ei ole ollut ongelmaa hoitaa toisten lapsia tai auttaa muussa elämässä, mutta kyllä mä ymmärrän, jos se rassaa sua. Joku hyväksyy sen helpommin kuin joku toinen. Se on enemmänkin asenne kysymys. Eikä ole väärin olla hyväksymättä, sunkin elämästäsi on kyse, ei vain niiden toisten. Noi vaikeudet kuuluu aina kauppaan.. ehkä kuitenkin mietit vielä toimiasi, ettet ainakaan hankaloita vaikeita tilanteita entisestään.

No onhan tuo nyt jo sairasta jos ei ukon ex-akka kykene pitämään taloutta kunnossa, olkoonkin paksuna mutta ei se ole tuon miehen asia huolehtia sen kodin siivouksesta, ne on eronneet ja vielä vähemmän trollikan asia niin olen kyllä trollikan kannalla tässä asiassa. Noin muuten minusta ois viisainta trollikan kerätä kimpsunsa ja tehdä ukkoon pesäero samantien, ei se ajan kanssa helpommaksi tuo kuvio varmaan muutu.

Harmaaritari kirjoitti:

No onhan tuo nyt jo sairasta jos ei ukon ex-akka kykene pitämään taloutta kunnossa, olkoonkin paksuna mutta ei se ole tuon miehen asia huolehtia sen kodin siivouksesta, ne on eronneet ja vielä vähemmän trollikan asia niin olen kyllä trollikan kannalla tässä asiassa. Noin muuten minusta ois viisainta trollikan kerätä kimpsunsa ja tehdä ukkoon pesäero samantien, ei se ajan kanssa helpommaksi tuo kuvio varmaan muutu.

Sotkuisuushavainnot on aikalailla henkilökohtaisia. Mulla saattaa olla välillä ihan hirveä kaaos, eikä haittaa yhtään. Joskus voi olla siistiä. Joillekin paikkojen tip-toppina pitäminen on elämää suurempi neuroosi, toiset taas eivät sellaisista "pikkuasioista" piittaa. Mikään huostaanottoperuste se ei ole, että kotona on muutaman viikon sotkut. Eikä edes roskaruuan, tai einesten syöttäminen lapsille sen enempää ole aihe soitella sosiaaliviranomaisille.

Mä olen ollut mm. pois töistä, kun miehen lapset ovat sairastaneet. Vanhemmillaan oli tärkeämpää menoa kuin mulla. Mulla käy vieläkin yhden eksän lapsosia kylässä (hoidossa) välillä, eikä haittaa yhtään, päinvastoin tosi kivaa :)

Joskus muinoin sai kuulemma kunnalta kotiapua, jos sairastui pienten lasten kanssa, tai oli muuten hankala elämäntilanne. Nykyään sellaista apua ei kai enää ole tarjolla. Yksi kaveri sai kaksoset heti ensimmäisen lapsen perään. Joku kunnalta kävi raivailemassa pari tuntia muutaman kerran viikossa, niin kaveri sai nukkua sen aikaa.

Syrjäytyneiden juoppopummien palsta, menkää loiset töihin!

wanhaämmä kirjoitti:

Sotkuisuushavainnot on aikalailla henkilökohtaisia. Mulla saattaa olla välillä ihan hirveä kaaos, eikä haittaa yhtään. Joskus voi olla siistiä. Joillekin paikkojen tip-toppina pitäminen on elämää suurempi neuroosi, toiset taas eivät sellaisista "pikkuasioista" piittaa. Mikään huostaanottoperuste se ei ole, että kotona on muutaman viikon sotkut. Eikä edes roskaruuan, tai einesten syöttäminen lapsille sen enempää ole aihe soitella sosiaaliviranomaisille.

Mä olen ollut mm. pois töistä, kun miehen lapset ovat sairastaneet. Vanhemmillaan oli tärkeämpää menoa kuin mulla. Mulla käy vieläkin yhden eksän lapsosia kylässä (hoidossa) välillä, eikä haittaa yhtään, päinvastoin tosi kivaa :)

Joskus muinoin sai kuulemma kunnalta kotiapua, jos sairastui pienten lasten kanssa, tai oli muuten hankala elämäntilanne. Nykyään sellaista apua ei kai enää ole tarjolla. Yksi kaveri sai kaksoset heti ensimmäisen lapsen perään. Joku kunnalta kävi raivailemassa pari tuntia muutaman kerran viikossa, niin kaveri sai nukkua sen aikaa.

Joo no sitä mieltä minäkin että pieni pölyhiukkanen siellä täällä ei ole huostaanoton peruste, voi olla jopa hyväksi lapsille niin ei tule sitten allergioita niin herkästi.. Lähinnä otinkin tässä kantaa tuohon kuvoon trollikan kannalta, jos se ex-akka ei pärjää ilman ex-ukkonsa apua eikä ex-ukko osaa kieltäytyä hyppäämästä aina vaadittaessa on viisainta trollikan vetäytyä ja tehdä sitten jatkossa vähän viisaampiaa miesvalintoja. Niitä on kunnollisia lapsettomiakin miehiä tässä maassa pilvin pimein, ihan varmasti löytyisi niistäkin trollikalle mies jonka kanssa voisi elää ihan omaa elämää eikä muiden.

Harmaaritari kirjoitti:

Joo no sitä mieltä minäkin että pieni pölyhiukkanen siellä täällä ei ole huostaanoton peruste, voi olla jopa hyväksi lapsille niin ei tule sitten allergioita niin herkästi.. Lähinnä otinkin tässä kantaa tuohon kuvoon trollikan kannalta, jos se ex-akka ei pärjää ilman ex-ukkonsa apua eikä ex-ukko osaa kieltäytyä hyppäämästä aina vaadittaessa on viisainta trollikan vetäytyä ja tehdä sitten jatkossa vähän viisaampiaa miesvalintoja. Niitä on kunnollisia lapsettomiakin miehiä tässä maassa pilvin pimein, ihan varmasti löytyisi niistäkin trollikalle mies jonka kanssa voisi elää ihan omaa elämää eikä muiden.

Joo, noissa uusioperheissä on hlvetisti ongelmia. Eipä ne muakaan kiinnosta. Parisuhteet ei muutenkaan ole helppoja saada toimimaan, saati kun siinä pörrää entinen perhe ja elämä vielä ihan samoilla tarpeilla kuin ennen suhdettakin. Mutta voi se onnistua, vaatii vaan nöyryyttä ja omista jäykistä periaatteista luopumista.

Masennus ei muuten ole mikään wannabe-juttu. Se voi olla tappava sairaus.

wanhaämmä kirjoitti:

Joo, noissa uusioperheissä on hlvetisti ongelmia. Eipä ne muakaan kiinnosta. Parisuhteet ei muutenkaan ole helppoja saada toimimaan, saati kun siinä pörrää entinen perhe ja elämä vielä ihan samoilla tarpeilla kuin ennen suhdettakin. Mutta voi se onnistua, vaatii vaan nöyryyttä ja omista jäykistä periaatteista luopumista.

Masennus ei muuten ole mikään wannabe-juttu. Se voi olla tappava sairaus.

"Eipä ne muakaan kiinnosta."

Lähtökohtaisesti. Mulla on paljon enemmän jarrua ja harkintaa lähteä sellaisiin kuvioihin mukaan.

Vanhempien vastuu taitaa olla hieman hukassa. Missään tapauksessa ei ole sinun tehtäväsi siivota yhtään missään.

Se on ihan okei auttaa lapsia pyykeissä ja sen sellaisissa. Eihän ole heidän edun mukaista kulkea likaisssa vaatteissa.

Sitä sun miestäsi hieman ihmettelen. Mistä helkkarista on saanut päähänsä että sun pitäisi tulla auttamaan lasten äidin luona siivouksessa? Kai hän nyt ymmärtää että rajansa se on sullakin? Ehkä paremmin ymmärtäisi, jos miettisi kuinka itse toimisi samassa tilanteessa?

Tsemppiä. Teidän kannattaisi keskutella hieman enemmän näistä käytännöistä. Nyt oletetaan liikaa, omalta kantilta.

elisakettu kirjoitti:

Vanhempien vastuu taitaa olla hieman hukassa. Missään tapauksessa ei ole sinun tehtäväsi siivota yhtään missään.

Se on ihan okei auttaa lapsia pyykeissä ja sen sellaisissa. Eihän ole heidän edun mukaista kulkea likaisssa vaatteissa.

Sitä sun miestäsi hieman ihmettelen. Mistä helkkarista on saanut päähänsä että sun pitäisi tulla auttamaan lasten äidin luona siivouksessa? Kai hän nyt ymmärtää että rajansa se on sullakin? Ehkä paremmin ymmärtäisi, jos miettisi kuinka itse toimisi samassa tilanteessa?

Tsemppiä. Teidän kannattaisi keskutella hieman enemmän näistä käytännöistä. Nyt oletetaan liikaa, omalta kantilta.

No onhan tämä paska tilanne ja vain paheni luultavasti... ett mä otan ja avaudun täällä. Ei ole mun asiani tosiaankaan ilmoittaa lastensuojeluun, kun oikeesti ei ne lapset ihan heitteillä ole.

Ei mua kuitenkaan oikein haluta katsoa tuota tilannetta vierestä, kun se huusholli tosiaan oli kuin pommin jäljiltä, kun ensimmäisen kerran sinne menin. Hakemaan ne muksut ja viemään; kouluun ja tarhaan... kun kerta apua kaivattiin. Tarhalaiselle kun katselin varavaatteita mukaan... hiukan oli vaikeeta, kun pudasta vaatetta ei oikein ollut; ulkovaatetta eikä sisävaatteita.
Niin mä keräsin poikien vaatteita 2x50litran jätesäkkeihin... jotka sitt pesin mukulien käyttöön puettavaks ylle vastaisuudessa. Seuraavana aamuna vein jo osan heille kotiin, hakiessani pojat hoitoon että kouluun. Loput vein avokin luo kasseissa, hän sai ne palauttaa puhtaina takaisin. Joten kyllä mä katson oman osuuteni asiasta tulleen hoidetuksi.

Senkin kerroin ett hänen exsänsä oli pyytänyt mua siivoomaan ja hoitamaan ne sotkut pois...
Minä tarjosin hänelle hänelle "aseveli hintaan" siivoojaa firmastani kolmeksi tunniksi; satasella!
Kyllä mä sen ymmärsin ett mun olisi pitänyt kääriä hihani ja siivota hänen kotinsa ilmaiseksi;
koska mulla oli nyt hänen exänsä, ja hänellä puolestaan exän kanssa lapset! Nokitusta!
Mainiota, ei vaan oikein onnistu enää mun kanssani, edes piruillen.
Se on laji jonka mäkin nykyään taidan... kiitos tämän palstan!

Jätin ne rouvan itsensä vaatteet sinne koreihin, ja olohuoneen nojatuoleihin sekä sängyn viereen lattialle. Kuljin kengät jalassa ulkovelta asti, joka huoneessa ja parvekkeellakin... enkä olisi suostunut muuten siellä kulkemaankaan. Sipsien murusia, ilmeisesti juustonaksujen jättämiä epämääräisiä tähmäjälkiä, leegoja ja pölyä joka puolella, sen suurempaa analysointia en alkanut edes harrastamaan. Niin ett tämä tästä asiasta!

trollli kirjoitti:

No onhan tämä paska tilanne ja vain paheni luultavasti... ett mä otan ja avaudun täällä. Ei ole mun asiani tosiaankaan ilmoittaa lastensuojeluun, kun oikeesti ei ne lapset ihan heitteillä ole.

Ei mua kuitenkaan oikein haluta katsoa tuota tilannetta vierestä, kun se huusholli tosiaan oli kuin pommin jäljiltä, kun ensimmäisen kerran sinne menin. Hakemaan ne muksut ja viemään; kouluun ja tarhaan... kun kerta apua kaivattiin. Tarhalaiselle kun katselin varavaatteita mukaan... hiukan oli vaikeeta, kun pudasta vaatetta ei oikein ollut; ulkovaatetta eikä sisävaatteita.
Niin mä keräsin poikien vaatteita 2x50litran jätesäkkeihin... jotka sitt pesin mukulien käyttöön puettavaks ylle vastaisuudessa. Seuraavana aamuna vein jo osan heille kotiin, hakiessani pojat hoitoon että kouluun. Loput vein avokin luo kasseissa, hän sai ne palauttaa puhtaina takaisin. Joten kyllä mä katson oman osuuteni asiasta tulleen hoidetuksi.

Senkin kerroin ett hänen exsänsä oli pyytänyt mua siivoomaan ja hoitamaan ne sotkut pois...
Minä tarjosin hänelle hänelle "aseveli hintaan" siivoojaa firmastani kolmeksi tunniksi; satasella!
Kyllä mä sen ymmärsin ett mun olisi pitänyt kääriä hihani ja siivota hänen kotinsa ilmaiseksi;
koska mulla oli nyt hänen exänsä, ja hänellä puolestaan exän kanssa lapset! Nokitusta!
Mainiota, ei vaan oikein onnistu enää mun kanssani, edes piruillen.
Se on laji jonka mäkin nykyään taidan... kiitos tämän palstan!

Jätin ne rouvan itsensä vaatteet sinne koreihin, ja olohuoneen nojatuoleihin sekä sängyn viereen lattialle. Kuljin kengät jalassa ulkovelta asti, joka huoneessa ja parvekkeellakin... enkä olisi suostunut muuten siellä kulkemaankaan. Sipsien murusia, ilmeisesti juustonaksujen jättämiä epämääräisiä tähmäjälkiä, leegoja ja pölyä joka puolella, sen suurempaa analysointia en alkanut edes harrastamaan. Niin ett tämä tästä asiasta!

Kuulostaa masentuneelle. Ei kykene kantamaan vastuutaan. Huono homma lasten kannalta. Hänen pitäisi itse hakea apua ulkopuoliselta taholta, juuri lasten hoidon laiminlyönnin vuoksi. Koska kyllä tuossa laiminlyöntiä tapahtuu. Paska tilanne. Eihän se hänen syynsä ole, siis sairaus. Mutta vastuu pitää ottaa myös sairauden hoidosta. Vastuuton ja masentunut on monesti myös itsekäs, ei oikein osaa ajatella asioita toisten kannalta. Vaatii ehdotonta jämptiyttä toimia hänen kanssaan. Sovitut asiat, tiukasti kiinni.