ystävät ja tuttavapiiri..
Ahdistaako/ärsyttääkö teitä ajatus siitä, että uuden kumppanin myötä joudut tutustumaan myös suureen laumaan muita ihmisiä. Kumppanin vanhempiin, ystäviin jne. Ja sitten se että hänen ystävät alkavat vierailla kodissasi viimeistään yhteen muuton jälkeen.
Haluaisitko vaan sen naisen tai miehen, mutta saatkin koko lauman ihmisiä joita et oikeasti haluaisi millään tavalla elämääsi.
Tällä palstalla on jauhettu niin paljon paskaa sinkkupalstalle kuulumattomista aiheista, että ajattelin nyt ehkä silloin tällön alkaa nostaa teille uusia sinkkuelämään ja parisuhteisiin liittyviä keskutelunaiheita tänne pohdittavaksi...
Ahdistaako/ärsyttääkö teitä ajatus siitä, että uuden kumppanin myötä joudut tutustumaan myös suureen laumaan muita ihmisiä. Kumppanin vanhempiin, ystäviin jne. Ja sitten se että hänen ystävät alkavat vierailla kodissasi viimeistään yhteen muuton jälkeen.
Haluaisitko vaan sen naisen tai miehen, mutta saatkin koko lauman ihmisiä joita et oikeasti haluaisi millään tavalla elämääsi.
Tällä palstalla on jauhettu niin paljon paskaa sinkkupalstalle kuulumattomista aiheista, että ajattelin nyt ehkä silloin tällön alkaa nostaa teille uusia sinkkuelämään ja parisuhteisiin liittyviä keskutelunaiheita tänne pohdittavaksi...
Vastaukset 27
Vanhimmat
Menepä parisuhdepalstalle.
Nämä kuuluvat sinkkupalstalle senkin dorka...
Sinun pers läpesi ympärillä pyöriminen taasen ei sitten millään tavalla.
Alahan köpöttää avioliitto, anoppi ja appiukko puolelle.
Voitko pertti olla sotkematta jokaista ketjua.. Ole hiljaa!
Pertti :D
Pääset pian morsiusneidokseni.
Mitä vit. TAAS??? Tosi hyvä aloitus, ja juuri oikealla palstalla.
Ahdistaa ja jännittää aluksi. Olen virallisen kohtelias sukulaisille. Kavereista joko pidän tai en. Yleensä pidän.
Jahas. Mitä näitä kyselemään. Oikeastaan voisit mennä suoraan Häät-lehteen ja foorumille.
Painu vittuun sönköttämästä ja pilaamasta tätäkin ketjua.
Olipa kerran pieni paha noita, känkkäränkkä nimeltään... :D
Älä luule. Olen tikku sun persikan puolikkaassa.
Erittäin huono aihe. Pystyisitkö parempaan, kiitos?
Bailandoo bailando amigos adios adios, olen tänään sun Ilona :D
Turha kysymys. Haluamme olla sinkkuilluusiossa.
Vastaan kumminkin: v.tut mitään sukulaisia siihen oteta. Kerran kahteenkymmeneen vuoteen kun näkee niin fine.
Pelkkä mies, kiitos.
Ei nyt ainakaan etukäteen ahdista
Karjalainen suku olisi sullekin liikaa :D heti alkaa tanhuaminen tuvassa.
Karjalaiset sukujuuret on
Sitten sitä rymyämistä ei kestä kukaan :D
Ykisinkuille voi tietysti olla vaikeaa, että normi-ihmisillä on myös sukulaisia ja ystäviä, joita tapaillaan aika usein. Itselleni oli yllätys ikisinkun löytäessäni, ettei hänellä ollut ollenkaan omia ystäviä ja hän on mustasukkainen harrastuksistani ja kavereistani ? Ihana ihminen, mutta en tiedä, kuinka kauan tämä suhde jatkuu....
No ensinnäkin, miksi pitäisi kiirehtiä?
Tutustumalla niihin kavereihin ja tuttuihin ehkä alkaa suvaitsemaan ne toisetkin ihmiset siinä kumppanin elämässä. Ja toisaalta nehän ovat hänen elämä, se koko paketti. Silloin jos sitä ei siedä, on väärä henkilö haarukassa.
Tälleen vanhempana perheellisenä alkaa huomaamaan, ettei se kahden ihmisen elämä napsahda yhteen noin vaan. Ja pitää hoksata monta asiaa. Rakas ystävä kumppanillasi, ei tarvitse olla rakas ystävä sinulle, mutta siedät sitä, koska se on rakas ystävä sun kumppanille ja tekee sun kumppanistas sen ihanan ihmisen, kehen olet rakastunut.
Minusta kaikelle, jopa kuolaavalle ja raapivalle kumppanin kissalle on merkitys mun kumppanin elämässä. Ja se on minullekin tärkeää....
Pitää lähtee antaa sille muuten raksuja, tai se paskoo kukkaruukkuun äkäpäissään. 😂
Pidä se ajatus parisuhteessasi mielessä, että menit yhteen puolisosi kanssa, et suvun ja ystävien. Älä päästä muita väliin henkisellä tasolla ja ole kumppanisi puolella ja rinnalla myös vastoinkäymisissä.
Ystävät harvoin tuovat parisuhteeseen riitoja, mutta suku sitäkin enemmän.
Hyvin samalla ajatus kannalla olen kanssasi. Ne ystävät ja suvun; sun pitää vaan hyväksyä siinä sivussa, ei niistä kaikista tarvitse edes pitää, kunhan siedät heidät jotenkin... neutraalisesti.
Tuskin mun omakaan sukuni ja tuttavapiirini niin erinomainen on; ett kaikki ne ihmiset mielyttäisi kumppaniani. ( kun ei aina miellytä mua itseänikään, mutt sellaista elämä on!)
Tärkeintä on ett keskenämme tulemme toimeen ja tuemme toisiamme, joskus varmaan on erimielisyyksiä asioista, mutt neuvottelemalla useimmiten joku ratkaisu löytyy.
Jos alunperin parisuhteen säännöt ovat periaatteessa kummankin hyväksymiä, eikä niistä lipsuta!
No joo, mutta teille kahdelle yhteisesti vastaten , että en niinkään ajatellut tuossa avauksessa sitä etteikö näiden ihmisien kanssa tulisi toimeen sinällään..Kyllähän useimpien ihmisien kanssa tulee toimeen vallan mainiosti, mutta enemmänkin ajattelin sitä, että parisuhde tuo mukanaan paljon velvollisuuksia...Esim. jos kumppani on kauempaa, niin joudut haaskaamaan monta vkloppua vuodesta esim. Anoppilassa vierailuihin mitä kaikkea kissanristiäisiä sieltä puolen tulee..Sitten kumppanin ystävien vierailut sun asunnossas ja kun tulevat esim. pariskuntana , niin sinunkin on sitten yleensä suotavaa olla siinä paikalla pitämässä kahvipöydässä seuraa jne jne.. Vaikkei yhtään kiinostaisi kun olisi parempaakin tekemistä.
---> Parisuhteessa on vaan yllättävän paljon kaikkea sellasta mitä et elämääsi haluaisi..
Itsehän viihdyn elämäntapasinkkuna kun tää on just niin nastaa kun mulla ei ole mitään velvoitteita elämässä mitä en ite halua ja voin käyttää kaiken ajan elämässä vain ja ainoastaan niihin asioihin mistä satun itse pitämään...
Minulle sopisikin parhaiten kumppaniksi sellainen orpo ihminen kenellä ei ole perhettäkään:D.........Mä en kaipaa kertakaikkiaan mitään paskasettiä missään päin Suomea..En hautajaisia, en hääjuhlia, en rippijuhlia, en valmistujaisjuhlia, en anoppilassa käyntejä.. Ne kaikki ovat rasitteita minun elämässä ja ovat pois jostain mielenkiintoisemmasta mitä voisin tehdä sillä ajalla.
- Mun mielestä elämä on liian lyhyt tehdä asioita mistä ei oikeasti nauti.....
Parisuhteissa on paljon hyvää, mutta myös paljon rasitteita...Vähänkään huono suhde jos on niin vaaka kallistuu jo negatiivisen puolelle.
Ei kai parisuhde sulle tarkoita ett aina ollaan kimpassa ja samassa kohtaa Suomenmaata?
Mikä pakko se on raahata luitaan aina joka kissanristiäisiin, jos ei sinne halua mennä.
Mä en ainakaan raahaisi mukanani vastentahtoista äijää, joka paikkaan minne itse haluan mennä.
Jääkööt kotiin jos haluaa... ja jos multa tivattais miksei se ukkos ole mukana, kyllä mä vastaisin ett on vähän juro ja erakkomainen... eikä osaa nukkua kunnolla kuin omassa sängyssään. Saa vierailuilla usein selkäkipuja ja lonkkasärkyjä ja jos niiltä välttyy niin sitt niskat on jumissa tai päätä särkee.
Kotona meillä menee ihan luonnikkaasti elämä, joten olkoot äijä talon vahtina ja hyvällä mielellä, silloin kun mä sukuloin. Kyllä mun miehellä siellä mielekästä puuhaa kuulemma riittää, mitä sitä mä en tarkkaalleen tiedä... joten en niin varma ois siitäkään,koska mä kotiin takaisin lennähdän.
Ehkä sulle sopii paremmin tuo poikamiehen elämä, ja emäntä ehdokkaiden testailu... =))
Mun kokemuksen mukaan on turha ahdistua tai ärsyyntyä asioista, jotka nyt vaan on.
En ole tutustunut tyttöystävän koko sukuun. Sen isään, äitiin, pikkusiskoon ja mummoon. Tyttöystävän isä otti minut jopa töihin vähäksi aikaa, oltiin aika hyvii kavereita heti siinä ja sen äitikin oli oikein mukava.
Mun suvun puolelta ei ole juuri hautajaisia kummempia juttuja ollut. Ukon suku pitää paljon enemmän yhteyttä, vaan en koe tarpeelliseksi lähteä joka siskon pojanpojan ristiäisiin...Ei kukaan pakota.
Toisekseen, kun ukon suku on itä-Suomesta, niin meidän auto tulee aina täyteen sinnemenijöitä, niin minähän voin sopivasti jättäytyä pois. Eri juttu jos olisi omia lapsia.