Nyt se sitten tapahtuu.

Nimittäin avioero, 23 vuotta yhteistä taivalta, joista 15 vuotta naimisissa. Ylämäkiä ja alamäkiä on koettu mutta mitään en vaihtaisi pois. Syytä on varmasti enemmän minussa kuin sinussa, sen tiedän. Mietin onko tämä oikeasti totta vai kauheaa unta, en ainakaan haluaisi olevan totta. Muutama päivä on mennyt itkun vallassa, nytkin. Ja olo tuntuu siltä kuin jokin repisi minua sisältä kappaleiksi. Toivoisin että olisimme saaneet vanheta yhdessä. Nyt edessä on täysin tuntematon tie, enkä pidä ajatuksesta yhtään. Kiitos kuitenkin kaikista näistä vuosista mitkä sain rinnallasi kulkea. Rakastan sinua aina.
Miehesi <3

9

170

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yötäpalstalle

      Jokaisella ihmisellä voi olla jossain vaiheessa elämää kriisi tai kasvunpaikka itsensä suhteen, ja siksi on lähdettävä tekemään matkaa välillä itsekseen. Joskus täytyy käydä kaukana voidakseen nähdä lähelle ja ymmärtää, mitä tulee menettämään ja voisiko vaikka itsensä kanssa alkaa kasvelemaan ihmisenä, jotta kykenisi jälleen tulemaan keskenään toimeen. Voimia jatkoon, elämä jatkuu aina, vaikka jotain päättyy tai se voi olla myös uuden ajan alku keskinäisessä suhteessanne.

    • Voisit olla mieheni.... yritin katsoa, josko nimimerkissäsi olisi jotain tuttua, mutta ei. Siis kirjoitit juuri niin kuin minun avioliitostani ja tilanteestani tällä hetkellä! Voimia meille molemmille!

    • tahrojapaperilla

      "Tiedän että on yö, kun saavut kotiisi pimeään
      Yksinäisyys lyö, sanomatta nimeään
      Kun luet kirjeeni kaiun kuulet
      Tahrat näet joita sateeksi luulet

      Kuljen ulkona valossa, kasvoillani voin tuntea tuulen
      Ei sitä tuntunut talossa, johon palaa en koskaan, luulen
      En ole menossa minnekään
      Ei missään tule minun luokseni, minun vuokseni

      Vain tahroja paperilla, älä siis suutu
      Ei niistä asiat miksikään muutu
      Ei se että meillä oli retkemme, eikä se että meillä oli hetkemme
      Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
      älä huoli siitä, sillä meillä oli retkemme, aa aa aa..
      Muista, että meillä oli.. hetkemme

      Kutsun saaneena tulin, lähdin kuin varas, säikähdin viimein
      Kun itseeni tarttuneen, tajusin varttuneen
      Imin sut kuiviin, tarttui mun huiviin tuoksusi
      Teit saman minulle, juoksusi annan anteeksi sinulle

      Vain tahroja paperilla, älä siis suutu
      Ei niistä asiat miksikään muutu
      Ei se että meillä oli retkemme, eikä se että meillä oli hetkemme
      Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
      älä huoli siitä, sillä meillä oli retkemme, aa aa aa...
      Muista, että meillä oli.. hetkemme"

    • ahdistaako

      Eikös ole sanonta että naimisiin meno on ensimmäinen askel kohti eroa. Minua ei nainen vihille saa, oma mielenterveys ja hyvinvointi ensisijalla.

    • Anonyymi

      Toivottavasti olet jo alkanut pikku hiljaa toipumaan erosta vaikka kokemuksesta tiedän että pitkästä liitosta on vaikeampi toipua kuin lyhyestä.

    • Anonyymi

      Olipa kauniisti ja lämpimästi kirjoitettu aloitus.

    • Anonyymi

      Voimia sinulle kirjoitit niin kauniisti, siihen pystyy vain harva ihminen tuollaisessa tilanteessa. Toivottavasti vaimosi tulisi toisenlaisiin aatoksiin ei varmaan parempaa ja rakastavampaa puolisoa tule saamaan. Vaikka ehkä ruoho näyttääkin vihreämmältä aidan toisella puolella. Veikkaan että jos lähtee tulee katumaan sitä myöhemmin.

    • Anonyymi

      Kumpa minullekin olisi aikoinaan sattunut kohdalle tuollainen mies niin ei olisi tarvinnut koskaan erota.

    • Anonyymi

      Sitäpä ei tiedä millainen ihminen lopulta kukin on kun ei tunne. Kauniisti voi kirjoittaa kuka tahansa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei sua enään tunnista

      Kun olet vanhentunut ja lihonut.
      Ikävä
      120
      5850
    2. Huomenet naiselle

      Harmittaa ettei ehkä nähdä enää koskaan. Näillä mennään sitten.
      Ikävä
      57
      4306
    3. Mikä kaivatussasi kolahti?

      Mikä oli erityistä?
      Ikävä
      53
      2665
    4. Etsin vastaantulevista sua

      Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s
      Ikävä
      28
      2478
    5. Kaikesta muusta

      Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko
      Ikävä
      16
      1855
    6. Hyvää yötä.

      Miten äkäpussi kesytetään? 😉 pus
      Ikävä
      15
      1514
    7. Ajatteletko koskaan

      Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹
      Ikävä
      33
      1362
    8. Tekis mieli lähestyä sua

      Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗
      Ikävä
      24
      1301
    9. Kyllä hävettää!

      Olla taivalkoskelta jos vuoden taivalkoskelainen on tuommoinen tumpelo.
      Taivalkoski
      26
      1147
    10. T, miten mun pitäis toimia

      Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest
      Ikävä
      43
      1101
    Aihe