2019 GGR 07

Varmaan kaikilla riittäisi varustuksen suhteen aina joka kierroksen jälkeen uusia ideoita. Tapiokin varmaan eliöneston lisäksi laittaisi aurinkokennot eri tavalla ja saattaisi moottorin asennuskin olla toisenlainen, kun eikö se lapon takia mennyt epäkuntoon?

Mutta primäärit kunnossa kun ruoka ja juoma riittävät.

Erikoista on Tapion parantunut vauhti jos pohjaa ei ole putsattu. Usean vrk:n ajan 24h vmg on ollut yli 100mpk ja hän on ollut fleetin nopeon!. Parantunut merivirta tai tuuli etelämereltä pois pääsyn jälkeen ei tunnu uskottavalta.
Ukun ja Istvanin reitin valinta on mieleniintoinen. Väärin päin puhaltavaan Portugalin pasaatiin eivät taida keritä. Kohti Azorin korkean länsireunaa?.

seppomarttiw kirjoitti:

Erikoista on Tapion parantunut vauhti jos pohjaa ei ole putsattu. Usean vrk:n ajan 24h vmg on ollut yli 100mpk ja hän on ollut fleetin nopeon!. Parantunut merivirta tai tuuli etelämereltä pois pääsyn jälkeen ei tunnu uskottavalta.
Ukun ja Istvanin reitin valinta on mieleniintoinen. Väärin päin puhaltavaan Portugalin pasaatiin eivät taida keritä. Kohti Azorin korkean länsireunaa?.

Lue lisää

Minusta suotuisa tuuli ja merivirta ovat luonnollisin selitys parantuneelle vauhdille. Mikä muu se voisi olla? (Veteenhän Tapio ei mene, eivätkä hanhenkaulat itsestään irtoa.)

Uku ja Istvan ajelevat hyvään suuntaan: hyvässä tuulessa kohti pohjoista ainakin seuraavan viikon. Mahdollisen tyvenen ylitys sen jälkeen, ja VDH:n tapaan Azorien ohi länsipuolelta.

seppomarttiw kirjoitti:

Erikoista on Tapion parantunut vauhti jos pohjaa ei ole putsattu. Usean vrk:n ajan 24h vmg on ollut yli 100mpk ja hän on ollut fleetin nopeon!. Parantunut merivirta tai tuuli etelämereltä pois pääsyn jälkeen ei tunnu uskottavalta.
Ukun ja Istvanin reitin valinta on mieleniintoinen. Väärin päin puhaltavaan Portugalin pasaatiin eivät taida keritä. Kohti Azorin korkean länsireunaa?.

Lue lisää

Voisikohan Tapion parantunut vauhti liittyä purjealan lisäykseen? Hänhän on ollut huolissaan Asterian molempien rullapurjeiden alumiinifoilien liitoksista ja kertonut sen takia pitäneensä purjeita enemmän tai vähemmän sisään rullattuina. Olisikohan Tapio nyt pienemmän valtameren puolelle päästyään avannut rullapurjeitaan vähän enemmän??
Tapiolla ei ehkä ole samaa mentalitettiä kuin Jean-Luc VDH:lla. Donin haastattelussa VDH kertoi kuinka helppo olisi sortua nukkumaan lämpimään makuupussiin pitkiksi ajoiksi tai lukemaan kirjoja ja jättää reivi poistamatta aina, kun tuuli vähänkin heikkenee. VDH:lla oli kirjoja mukana, mutta ei lukuaikaa.
VDH kertoi myös tehneensä kohtalokkaan virheen, joka oli johtanut Matmutin ympärimenoon ja mastovaurioon. Virhe oli se, ettei hän korkeassa aallokossa ja myrskytuulessa kääntynyt suoraan myötäiseen (silloin pohjoiseen) vaan oli jatkanut sivumyötäistä kurssia suoraan Kap Hornia kohti - vaikka hänellä oli 2000 mailin etumatka Mark Slatsiin. Kun masto VDH:n kommentin mukaan "kuoli", hänen piti "lopettaa kilpapurjehdus" ja koettaa selvitä heikentyneellä mastollaan maaliin asti. VDH oli 7 kertaa kiivennyt mastoon tekemään köysivirityksiä revenneen alavanttien kiinnityskohdan tukemiseksi.

maaliinpääseminen kirjoitti:

Voisikohan Tapion parantunut vauhti liittyä purjealan lisäykseen? Hänhän on ollut huolissaan Asterian molempien rullapurjeiden alumiinifoilien liitoksista ja kertonut sen takia pitäneensä purjeita enemmän tai vähemmän sisään rullattuina. Olisikohan Tapio nyt pienemmän valtameren puolelle päästyään avannut rullapurjeitaan vähän enemmän??
Tapiolla ei ehkä ole samaa mentalitettiä kuin Jean-Luc VDH:lla. Donin haastattelussa VDH kertoi kuinka helppo olisi sortua nukkumaan lämpimään makuupussiin pitkiksi ajoiksi tai lukemaan kirjoja ja jättää reivi poistamatta aina, kun tuuli vähänkin heikkenee. VDH:lla oli kirjoja mukana, mutta ei lukuaikaa.
VDH kertoi myös tehneensä kohtalokkaan virheen, joka oli johtanut Matmutin ympärimenoon ja mastovaurioon. Virhe oli se, ettei hän korkeassa aallokossa ja myrskytuulessa kääntynyt suoraan myötäiseen (silloin pohjoiseen) vaan oli jatkanut sivumyötäistä kurssia suoraan Kap Hornia kohti - vaikka hänellä oli 2000 mailin etumatka Mark Slatsiin. Kun masto VDH:n kommentin mukaan "kuoli", hänen piti "lopettaa kilpapurjehdus" ja koettaa selvitä heikentyneellä mastollaan maaliin asti. VDH oli 7 kertaa kiivennyt mastoon tekemään köysivirityksiä revenneen alavanttien kiinnityskohdan tukemiseksi.

Lue lisää

Ihmettelin jo syksyllä Tapion kommentteja luetuista kirjoista ja pitkistä unista. Silloin moni väitti, että aikaa jää riittävästi vauhdista huolehtimiseen. Aika selvältä vaikuttaa, ettei riittänyt. Varsinkaan kun ei ole riittänyt intoa tai uskallusta pohjan pesuun.

Joakim1 kirjoitti:

Ihmettelin jo syksyllä Tapion kommentteja luetuista kirjoista ja pitkistä unista. Silloin moni väitti, että aikaa jää riittävästi vauhdista huolehtimiseen. Aika selvältä vaikuttaa, ettei riittänyt. Varsinkaan kun ei ole riittänyt intoa tai uskallusta pohjan pesuun.

Lue lisää

Tapio ei ole maksimia hakenut ainakaan enää ihan alun jälkeen. Edelliseen kisaajaan on eroa 3300 M. Saadakseen tuon eron kiinni hänen olisi pitänyt ajaa keskimäärin jotain 0,75 solmua kovempaa, ja kärkimiehiin verrattuna ehkä 1,5 - 2 solmua. Tuskin hän koko ajan on ollut nenä kiinni kirjassa, vaan sanotaan vaikka 4 tuntia päivässä. Ei se kyllä selitä kuin muutama sata meripeninkulmaa, vaikka hän tällöin menettäisikin solmun puolikkaan. Ja ainakin minä osaan lukea niin, että istun istumalaatikossa ja skannaan ympäristön ja purjeet muutaman minuutin välein.

Bossu kirjoitti:

Tapio ei ole maksimia hakenut ainakaan enää ihan alun jälkeen. Edelliseen kisaajaan on eroa 3300 M. Saadakseen tuon eron kiinni hänen olisi pitänyt ajaa keskimäärin jotain 0,75 solmua kovempaa, ja kärkimiehiin verrattuna ehkä 1,5 - 2 solmua. Tuskin hän koko ajan on ollut nenä kiinni kirjassa, vaan sanotaan vaikka 4 tuntia päivässä. Ei se kyllä selitä kuin muutama sata meripeninkulmaa, vaikka hän tällöin menettäisikin solmun puolikkaan. Ja ainakin minä osaan lukea niin, että istun istumalaatikossa ja skannaan ympäristön ja purjeet muutaman minuutin välein.

Lue lisää

Tapio on kyllä raportoinut olleensa pitkiä aikoja sisällä ja sitten yllättyneensä kelistä mentyään ulos. Siis tuntikausia väärillä trimmeillä. Ja tämä tapahtui jo silloin kun Istvan ja Susie olivat lähellä ellei Istvan vielä ollut takana.

On myös kertonut tavoitteestaan lukea paljon mistä tietysti kertoo valtava kirjasto. Mikäs siinä saahan sitä lukea. Mutta, jos haluaa pärjätä kisassa, pitää ottaa mallia VDH:n toimintatavoista eikä kuvitella, että vauhti säilyy lukiessa ja nukkuessa.

Joakim1 kirjoitti:

Tapio on kyllä raportoinut olleensa pitkiä aikoja sisällä ja sitten yllättyneensä kelistä mentyään ulos. Siis tuntikausia väärillä trimmeillä. Ja tämä tapahtui jo silloin kun Istvan ja Susie olivat lähellä ellei Istvan vielä ollut takana.

On myös kertonut tavoitteestaan lukea paljon mistä tietysti kertoo valtava kirjasto. Mikäs siinä saahan sitä lukea. Mutta, jos haluaa pärjätä kisassa, pitää ottaa mallia VDH:n toimintatavoista eikä kuvitella, että vauhti säilyy lukiessa ja nukkuessa.

Lue lisää

Tapio jäi VDH:sta jotain 8000 M. Moottorin hajoaminen vei, sanotaan 500M. Lukeminen 500M. Pitkät yöunet? Sanotaan 2h per päivä vauhti on ollut solmun liian pieni, se tekee n. 500M. Vesigenu 300M. Sitten jää vielä selitettävää 6200M. Pohjakasvusto vähentää koko ajan solmun verran, eli ehkä 5000 M. Enää jää selitettävää eroa 1200M.

Bossu kirjoitti:

Tapio jäi VDH:sta jotain 8000 M. Moottorin hajoaminen vei, sanotaan 500M. Lukeminen 500M. Pitkät yöunet? Sanotaan 2h per päivä vauhti on ollut solmun liian pieni, se tekee n. 500M. Vesigenu 300M. Sitten jää vielä selitettävää 6200M. Pohjakasvusto vähentää koko ajan solmun verran, eli ehkä 5000 M. Enää jää selitettävää eroa 1200M.

Lue lisää

Tapiohan oli ottaen huomioon muun harrastamisen Afrikan eteläkärkeen saakka ihan hyvin muiden vauhdissa. Eli ainakin syyskuun puoleen väliin ehkä jopa lokakuun alkuun ennenkuin pohjan kunto huononi. Sanotaan, että syyskuun puolenväliin. eli tollaset 140 päivää ennen VDH:n maalintuloa ja maili tunnissa yhteensä noin 3400 mpk.

Eli selittämätöntä eroa noin 2800 mpk joka kisan alusta laskien on noin puoli solmua. Nukkuminen ja lukeminen vain 0,2 solmua ...

KyllähänNoitaKertyy kirjoitti:

Tapiohan oli ottaen huomioon muun harrastamisen Afrikan eteläkärkeen saakka ihan hyvin muiden vauhdissa. Eli ainakin syyskuun puoleen väliin ehkä jopa lokakuun alkuun ennenkuin pohjan kunto huononi. Sanotaan, että syyskuun puolenväliin. eli tollaset 140 päivää ennen VDH:n maalintuloa ja maili tunnissa yhteensä noin 3400 mpk.

Eli selittämätöntä eroa noin 2800 mpk joka kisan alusta laskien on noin puoli solmua. Nukkuminen ja lukeminen vain 0,2 solmua ...

Lue lisää

Kaikki on suhteellista. Tapion ollessa Afrikan eteläkärjen paikkeilla VDH oli 2400, Slats 1400 mpk ja Uku 1000 mpk edellä. Aika hurjia eroja siis kun oltiin vasta reilut 2 kk purjehdittu. Slatsin ja Ukun välissä oli sittemmin keskeyttäneet. Tapiosta 500 mpk säteellä olivat Istvan (joka oli pysähtynyt ongelmien takia aiemmin), Susie sekä masentavan hitaat Igor ja Mark Sinclair.

Ukulla oli myös pohja kauheassa kunnossa, mutta hän tietysti on pessyt sitä moneen kertaan Hobartin jälkeen.

Tasaisen vauhdin taulukolla 2400 mpk 2 kk tekee 8400 mpk 7 kk. VDH:hon nähden vauhti siis oli aivan samaa tasoa alusta loppuun. VDH toki hieman hidastui mastovauriosta ja Slats taas kiihdytti vauhtia Hobartin jälkeen.

Joakim1 kirjoitti:

Kaikki on suhteellista. Tapion ollessa Afrikan eteläkärjen paikkeilla VDH oli 2400, Slats 1400 mpk ja Uku 1000 mpk edellä. Aika hurjia eroja siis kun oltiin vasta reilut 2 kk purjehdittu. Slatsin ja Ukun välissä oli sittemmin keskeyttäneet. Tapiosta 500 mpk säteellä olivat Istvan (joka oli pysähtynyt ongelmien takia aiemmin), Susie sekä masentavan hitaat Igor ja Mark Sinclair.

Ukulla oli myös pohja kauheassa kunnossa, mutta hän tietysti on pessyt sitä moneen kertaan Hobartin jälkeen.

Tasaisen vauhdin taulukolla 2400 mpk 2 kk tekee 8400 mpk 7 kk. VDH:hon nähden vauhti siis oli aivan samaa tasoa alusta loppuun. VDH toki hieman hidastui mastovauriosta ja Slats taas kiihdytti vauhtia Hobartin jälkeen.

Lue lisää

Kun lähti puolivalmiilla rakennussarjalla liikkeelle, ei lukemiselle ollut aikaa. Tuuliperäsimen käyttö oli vasta oppimiskäyrällä, sähköä alkoi syntymään vasta hiukan ennen Hyväntoivonniemeä, radion käyttö oli opeteltava ja lukuisa joukko muitakin ongelmia ratkaistavaksi. Ei oikein voi olettaa, että vauhdinpito olisi niissä oloissa parhaimmillaan. Eikä silloin liikoja aikoja nukkumiseenkaan jäänyt, silloin oli vielä oikeaa pyrkimystä pärjätä muille. Ja sitten alkoivat hanhenkaulat kasvaa ja loppu onkin ollut lähinnä unelman täyttämistä.

seppomarttiw kirjoitti:

Erikoista on Tapion parantunut vauhti jos pohjaa ei ole putsattu. Usean vrk:n ajan 24h vmg on ollut yli 100mpk ja hän on ollut fleetin nopeon!. Parantunut merivirta tai tuuli etelämereltä pois pääsyn jälkeen ei tunnu uskottavalta.
Ukun ja Istvanin reitin valinta on mieleniintoinen. Väärin päin puhaltavaan Portugalin pasaatiin eivät taida keritä. Kohti Azorin korkean länsireunaa?.

Lue lisää

Voisiko Hornin kylmään merivirtaan sekoittuva Atlantin lämmin päiväntasaajan merivirta olla epäsuotuisa hanhenkauloille? Jospa ne ovat hylänneet Asterian ja irrottautunut hornin virran vietäväksi?

Hobartissa Don ja taisi olla myös WB-Sails huolestuivat purjeeseen foilien jatkokohdista tulleista vauhtiraidoista. Kävi ilmi, että keulastaagit olivat aivan liian löysät ja vatkasivat tuulessa aiheuttaen kulumaa liitoksiin.

Tätä Tapio yritti ratkaista rullaamalla osin sisään ja pitämällä skuuttia ylikireänä. Eli pitämällä jarrua päällä.

Joakim1 kirjoitti:

Hobartissa Don ja taisi olla myös WB-Sails huolestuivat purjeeseen foilien jatkokohdista tulleista vauhtiraidoista. Kävi ilmi, että keulastaagit olivat aivan liian löysät ja vatkasivat tuulessa aiheuttaen kulumaa liitoksiin.

Tätä Tapio yritti ratkaista rullaamalla osin sisään ja pitämällä skuuttia ylikireänä. Eli pitämällä jarrua päällä.

Lue lisää

Perin outoa, en ymmärrä. Foilin pätkät ovat metallilla ja ruuveilla fiksoitu. Jos kaikki on niin löysällä , että alumiinipalat hankaavat toisiaan syntyy mustaa alumiinilietettä- mitä sitten?. Ei kai kerros tai pari purjekangasta voi ongelmaa stabiloida tai kiristää metallirakennetta pituussuunnassa. Ja skuutin pitäminen ylikireänä pilaa vain turhaan purjeen toiminnan. Skuutti on kireimmillään kun skuuttaus on optimaali. Lisäkiristys vähentää skuutin vetoa.

seppomartti kirjoitti:

Perin outoa, en ymmärrä. Foilin pätkät ovat metallilla ja ruuveilla fiksoitu. Jos kaikki on niin löysällä , että alumiinipalat hankaavat toisiaan syntyy mustaa alumiinilietettä- mitä sitten?. Ei kai kerros tai pari purjekangasta voi ongelmaa stabiloida tai kiristää metallirakennetta pituussuunnassa. Ja skuutin pitäminen ylikireänä pilaa vain turhaan purjeen toiminnan. Skuutti on kireimmillään kun skuuttaus on optimaali. Lisäkiristys vähentää skuutin vetoa.

Lue lisää

Mutta jos staagi elää, eävät myös foilien liitokset. Ja kuten purjeiden vauhtiraidoista näkee, sitä on tapahtunut. Tapio on toiminut asiassa sekä foilin- että purjeentekijän ohjeiden mukaan.

eiollenkaanoutoa kirjoitti:

Mutta jos staagi elää, eävät myös foilien liitokset. Ja kuten purjeiden vauhtiraidoista näkee, sitä on tapahtunut. Tapio on toiminut asiassa sekä foilin- että purjeentekijän ohjeiden mukaan.

Lue lisää

Ongelma on tiedossa. Uskot sen ratkeavan käärimällä purjekankaaseen?.

seppomartti kirjoitti:

Ongelma on tiedossa. Uskot sen ratkeavan käärimällä purjekankaaseen?.

Kaipa se foili elää vähemmän, jos purje on osin tai kokonan rullattu ja skuutti kireä?

Joakim1 kirjoitti:

Kaipa se foili elää vähemmän, jos purje on osin tai kokonan rullattu ja skuutti kireä?

Perusongelma lienee se, ettei Asterian rullapurjeiden staageissa ole vanttiruuveja. Ei ole myöskään etummaisessa keulastaagissa - joka on rullapurjeiden staageja kireämmällä. Rullapurjeiden staagit ovat kai niin löysällä, ettei niitä saa riittävän kireiksi barduunoillakaan.
Foilit varmaankin hötkyvät vähemmän, kun purjeita avataan vähemmän.
Jos Asterian työkalupakissa on varalla toggle tai muutamia, sellaisella kai voisi pidentää etummaista staagia ja sen jälkeen rullastaagien kiristyskin onnistuisi takastaagia kiristämällä....

staagit.löysinä kirjoitti:

Perusongelma lienee se, ettei Asterian rullapurjeiden staageissa ole vanttiruuveja. Ei ole myöskään etummaisessa keulastaagissa - joka on rullapurjeiden staageja kireämmällä. Rullapurjeiden staagit ovat kai niin löysällä, ettei niitä saa riittävän kireiksi barduunoillakaan.
Foilit varmaankin hötkyvät vähemmän, kun purjeita avataan vähemmän.
Jos Asterian työkalupakissa on varalla toggle tai muutamia, sellaisella kai voisi pidentää etummaista staagia ja sen jälkeen rullastaagien kiristyskin onnistuisi takastaagia kiristämällä....

Lue lisää

Yksi ylimääräinen togle tekee valtavan muutoksen rakeen. Minusta on täysin käsittämätöntä tehdä staagit ilman säätömahdollisuutta. Saahan furleriinkin vanttiruuvin. Yhtä outoa on, ettei pitkässä reissussa varaosina ole mukana vaijeripäätteitä Norseman, Bluewave, Stalock, Pedersen jne. Sahalla poikki liika pituus ja pääte tilalle. Puolen tunnin hommana takina kiristys. Mainittuja päätteitä voi käyttää myös jos vantti tai staagi katkeaa niin pätkäisee, pääte tilalle ja jatkopala. Olettaen, ettei masto jo tullut alas, jolloin päätteitlle on jälleen käyttöä juryrikin rakentelussa.

Parahin seppomartti! Mehän muistamme, että maamme osaavimmat ja parhaat voimat ovat veneen matkaan laittaneet.

Isoantilla kirjoitti:

Parahin seppomartti! Mehän muistamme, että maamme osaavimmat ja parhaat voimat ovat veneen matkaan laittaneet.

Keitä nämä "maamme osaavimmat ja parhaat voimat" sitten olivat? Minkälainen kokemus heillä on yksinpurjehduksista valtamerillä? Ainakin näyttää tulleen käsittämättömiä möhläyksiä mm. tuuliperäsimen ja vesigenun asennuksessa, antifouling-maalin valinnassa, moottorin vaihteistoöljyn unohduksessa. Tietysti kippari aina päättää minkälaisella veneellä purjehtii ja miten oman veneensä varustaa tai keneltä neuvoja kyselee.

kipparivastaaveneestään kirjoitti:

Keitä nämä "maamme osaavimmat ja parhaat voimat" sitten olivat? Minkälainen kokemus heillä on yksinpurjehduksista valtamerillä? Ainakin näyttää tulleen käsittämättömiä möhläyksiä mm. tuuliperäsimen ja vesigenun asennuksessa, antifouling-maalin valinnassa, moottorin vaihteistoöljyn unohduksessa. Tietysti kippari aina päättää minkälaisella veneellä purjehtii ja miten oman veneensä varustaa tai keneltä neuvoja kyselee.

Lue lisää

Eikös aurinkopaneelitkin asennettu ihan viduralleen?

Sama persoona, kännyni näppylät ovat nakkisormiani pienemmät ja pinovirheitä tulee ikävän paljon. Valitan!
Joku aikaisemmin kyllä käytti nimimerkkiäni mutta se ärtymys on laantunut pois.

seppomartti kirjoitti:

Sama persoona, kännyni näppylät ovat nakkisormiani pienemmät ja pinovirheitä tulee ikävän paljon. Valitan!
Joku aikaisemmin kyllä käytti nimimerkkiäni mutta se ärtymys on laantunut pois.

Lue lisää

Kokeile sanella. Puheentunnistus toimii.

Onhan hän pitkään ollut niin kylmän veden alueella, että työskentely vedessä käy hypotermian takia hankalaksi. Sitä ennen oli haita.

Jos on varusteet mukana niin sitten voi putsata. Ellei ole, on hankalampaa ja aika menee keksiessä pyörää uudelleen. Kuten fallissa roikkuminen ja varsiharjalla toimiminen. Se nyt oli kuolleena syn tynyt ajatus.
Jotenkin vaan välillä vauhti parani.

seppomartti kirjoitti:

Jos on varusteet mukana niin sitten voi putsata. Ellei ole, on hankalampaa ja aika menee keksiessä pyörää uudelleen. Kuten fallissa roikkuminen ja varsiharjalla toimiminen. Se nyt oli kuolleena syn tynyt ajatus.
Jotenkin vaan välillä vauhti parani.

Lue lisää

Ei niillä muillakaan ole ollut kummoisia varusteita ja silti ovat pohjan putsanneet Kaikillahan on kuivapuku pakollisena varusteena.

Tällaiselta näytti ennuste eilen:
13.2 klo 21 UTC 4 kt, 160 astetta, tyyntä klo 23-24 UTC
14.2 klo 3 UTC 6 kt, 330 astetta
14.2 klo 9 UTC 5 kt, 320 astetta
14.2 klo 15 UTC 10 kt, 310 astetta

Pohjan puhdistus on parin päivän urakka hyvissä oloissa, muutaman tunnin ja muutaman kymmenen hanhenkaulan takia tuskin kannattaa varustautua muuhun kuin teroittaa petkele ja roikkua kyljellä.

pläkää.pukkaa kirjoitti:

Tällaiselta näytti ennuste eilen:
13.2 klo 21 UTC 4 kt, 160 astetta, tyyntä klo 23-24 UTC
14.2 klo 3 UTC 6 kt, 330 astetta
14.2 klo 9 UTC 5 kt, 320 astetta
14.2 klo 15 UTC 10 kt, 310 astetta

Pohjan puhdistus on parin päivän urakka hyvissä oloissa, muutaman tunnin ja muutaman kymmenen hanhenkaulan takia tuskin kannattaa varustautua muuhun kuin teroittaa petkele ja roikkua kyljellä.

Lue lisää

Oma kokemus pohjan puhdistuksesta on erilainen. Ei tarvitse kaapia koko pohjaa kerralla. Helpommalla pääsee, kun pyrkii sukeltamaan usein eikä jää odottamaan ongelman pahenemista.
Pohjan ja myös tavanomaista vesilinjan puhdistusta varten kannattaa virittää köysi keulasta perään. Siitä on hyvä pitää kiinni. Eipä ole tullut mieleen roikkua kyljellä.

vähänkerrassaan kirjoitti:

Oma kokemus pohjan puhdistuksesta on erilainen. Ei tarvitse kaapia koko pohjaa kerralla. Helpommalla pääsee, kun pyrkii sukeltamaan usein eikä jää odottamaan ongelman pahenemista.
Pohjan ja myös tavanomaista vesilinjan puhdistusta varten kannattaa virittää köysi keulasta perään. Siitä on hyvä pitää kiinni. Eipä ole tullut mieleen roikkua kyljellä.

Lue lisää

Täyttä höpöä köydet ja kyljellä roikkumiset. Tärkeitä paikkoja ovat mm peräsin ja köli. Eikä niitä pysty putsaamaan sukeltamatta tai ilman välineitä. Saattaa olla jo aika tpivoton yritys joka tapauksessa. Juna meni jo kuukausia sitten.

Katsoitkos youtubesta Igorin pohjanpuhdistusta? Painepesurilla hanhenkaulat irtosivat yksi kerrallaan pitämällä suutinta pari sekuntia parin sentin päässä. Ilmeisesti niiden liimaa ei suotta verrata epoksiin.

Tuossa viikottaisessa satelliittipuhelussa Don jälleen kerran yritti kannustaa Tapiota hanhenkaulojen skrabaamiseen. Tällä kertaa hän ehdotti metrin pituista keppiä haiden häätämiseen. Saman tapaisen ohjeen olin itse kuullut (n. 15 v sitten kun puhdistin pohjaa Australian vesillä). Aussipurjehtija kehotti tökkimään niitä skraballa, jos tulevat liian lähelle. Ei kuulemma pidä polskia, vaan liikkua rauhallisesti. Vaikka hait pelästyisivätkin tökkimistä, kiipesin mieluumin veneeseen ja odotin otuksen poistumista ennenkuin jatkoin skrabaamista. Tuntuu oudolta, että ainoastaan Tapiolla on jatkuvasti haihavaintoja. Ei kai voi sotkea delfiineihin???

yhähaikammoa kirjoitti:

Tuossa viikottaisessa satelliittipuhelussa Don jälleen kerran yritti kannustaa Tapiota hanhenkaulojen skrabaamiseen. Tällä kertaa hän ehdotti metrin pituista keppiä haiden häätämiseen. Saman tapaisen ohjeen olin itse kuullut (n. 15 v sitten kun puhdistin pohjaa Australian vesillä). Aussipurjehtija kehotti tökkimään niitä skraballa, jos tulevat liian lähelle. Ei kuulemma pidä polskia, vaan liikkua rauhallisesti. Vaikka hait pelästyisivätkin tökkimistä, kiipesin mieluumin veneeseen ja odotin otuksen poistumista ennenkuin jatkoin skrabaamista. Tuntuu oudolta, että ainoastaan Tapiolla on jatkuvasti haihavaintoja. Ei kai voi sotkea delfiineihin???

Lue lisää

Eihän delfiiniä ja kalaa voi sotkea keskenään mitenkään. Toinen haukkaa ilmaa vähän väliä, leikkii keulassa ja esittää lähes aina jotain ilmahyppyjä, ui kyljellään veneen vieressä katsellessaan uteliaana, pyrstökin on vaakatasossa kuten valailla. Hai ui perässä, ei ole erityisen utelias tai leikkisä, pyrstö pystyssä eikä hauko ilmaa tai hyppele. Hyvin harvinainen purjehtiessa kaukana rannikoista.

Juu Tapio ei ehkä ole biologi, mutta eiköhän delfiini ja hai kuitenkin erotu toisistaan.

Ei muuten vieläkään näytä Tapion kurssi siltä, että olisi menossa Argentiinaan pohjan putsaukseen.

Paketsu kirjoitti:

Juu Tapio ei ehkä ole biologi, mutta eiköhän delfiini ja hai kuitenkin erotu toisistaan.

Ei muuten vieläkään näytä Tapion kurssi siltä, että olisi menossa Argentiinaan pohjan putsaukseen.

Lue lisää

Viimeinen tieto Tapiolta oli, ettei ole menossa rannalle. Hyvä tuuri tuulien kanssa toi jo ohi Falklandien, eikä siinä halunnut stoppia tehdä. Tosin oikoreitillä Le Maire Straitilla oli sittenkin huolestuttava tilanne, kun pläkässä Isla de los Estadosin louhikkoinen ranta lähestyi.

Elmeri?

Mikä pinnoja särkee?. Jos varapinna on rikki niin ilmeisesti myös varsinainenkin. Ei ole tavallinen ongelma.

seppomartti kirjoitti:

Mikä pinnoja särkee?. Jos varapinna on rikki niin ilmeisesti myös varsinainenkin. Ei ole tavallinen ongelma.

Istvanin veneessä on rattiohjaus ja rattia pyörittävä Windpilotin tuuliperäsin. Ruorimekanismi on tankovälitteinen (ei vaijerivälittinen) ja siinä mekaaninen kulutus on aiheuttanut lisääntyviä ongelmia. Windpilotissa oli ollut ongelmia alusta lähtien. Niiden takia Istvan oli harkinnut keskeyttämistä jo Kanarialla vaihtaakseen toisen tuuliperäsimen (ilmeisesti entisen, johon oli tottunut). Hän oli päätynyt Winpilotiin sponsorointisopimuksen takia.
Muistelen että Istvan olisi käyttänyt varapinnansa putkea tuuliperäsimen tai ruorimekanismin korjaamiseen Kap Hornin jälkeen (pitäisi kai kuunnella puhelinkeskustelut uudelleen ja tarkistaa asia).
Kun ruorimekanismin vaihdeboksin korjaus petti lopullisesti, Istvan kytki Windpilotin varapinnan tynkään. Nyt kai sekin järjestely oli hajonnut ja viime raportissa Istvan kertoi ohjaavansa ilman peräsintä (tarkoittanee veneen ohjaamista purjetrimmin avulla peräsin lukittuna).

Olisi kyllä anteeksiantamatonta huolimattomuutta lähteä kierrokselle ilman varaservolapaa. Tai itse asiassa useampaakin. Monta muuta vikaa voi korjata improvisoinnilla paljon helpommin.

varalapa kirjoitti:

Olisi kyllä anteeksiantamatonta huolimattomuutta lähteä kierrokselle ilman varaservolapaa. Tai itse asiassa useampaakin. Monta muuta vikaa voi korjata improvisoinnilla paljon helpommin.

Lue lisää

Mistä tuo tuli mieleesi? Ei kai Istvanin ongelma ole ollut Windpilotin servolapa?? Tapion Windpilotin servolapa kyllä katkesi ja hän vaihtoi varalavan sen tilalle. Istvanin tuuliperäsinogelma on liittynyt rattiohjaukseen. Yleinen harmi noissa servolavasta rattiin tulevissa naruvälityksissä ratin rumpuun.

väärääpuutahaukkuminen kirjoitti:

Mistä tuo tuli mieleesi? Ei kai Istvanin ongelma ole ollut Windpilotin servolapa?? Tapion Windpilotin servolapa kyllä katkesi ja hän vaihtoi varalavan sen tilalle. Istvanin tuuliperäsinogelma on liittynyt rattiohjaukseen. Yleinen harmi noissa servolavasta rattiin tulevissa naruvälityksissä ratin rumpuun.

Lue lisää

Voi hyvin olla, että haukun väärää puuta, siksi siinä oli konditionaali. Servolapa tuli tietenkin mieleeni seppomartin arvelusta, että varapinnalla olisi paikattu servolapaa.

Vaikeahan näistä on saada selkoa, mikä tarkkaan ottaen on nyt vialla, kun uutinen perustuu unkarinenglanninkieliseen parin kymmenen sanan twiittiin. (Jota ei saa tällä palstalla edes siteerata, jessus.)

Ongelmista kertoi aiemmin satellittipuheluista, sieltä laitteen tuntevat voivat yrittää hahmotella, mistä on kyse.

Istvanin Tradewind 35:ssä on Whitlock Cobra rattiohjaus ja siinä tankovälitys peräsimeen. Ratin ja työntötankojen välinen mekanismi laakereineen ja hampaineen on kulunut. Windpilotin valmistaja saksalainen Förthman on puolustautunut kirjoittamalla julkisuuteen, että Istvan Koparilla on "väärä ohjausmekanismi" eikä Windpilot siksi sovikaan ko veneeseen. Whitlockin Cobrassa on "liian nopea" välitys (vain yksi ratin kierros peräsimen äärilaidasta toiseen) hänen tuotteelleen - ks. linkki.
Koparin edellisessa tuuliperäsimessä samaa ongelmaa ei ollut. (Istvan Kopar on purjehtinut yli 60.000 mailia yksin. On myös merenkulun ammattilainen; naval officer, kapteeni sekä purjehduken kouluttaja USA:ssa).
https://windpilot.com/blog/en/golden-globe-race/istvan-kopar-2/istvan-kopar/

rattimekanismi.petti kirjoitti:

Istvanin Tradewind 35:ssä on Whitlock Cobra rattiohjaus ja siinä tankovälitys peräsimeen. Ratin ja työntötankojen välinen mekanismi laakereineen ja hampaineen on kulunut. Windpilotin valmistaja saksalainen Förthman on puolustautunut kirjoittamalla julkisuuteen, että Istvan Koparilla on "väärä ohjausmekanismi" eikä Windpilot siksi sovikaan ko veneeseen. Whitlockin Cobrassa on "liian nopea" välitys (vain yksi ratin kierros peräsimen äärilaidasta toiseen) hänen tuotteelleen - ks. linkki.
Koparin edellisessa tuuliperäsimessä samaa ongelmaa ei ollut. (Istvan Kopar on purjehtinut yli 60.000 mailia yksin. On myös merenkulun ammattilainen; naval officer, kapteeni sekä purjehduken kouluttaja USA:ssa).
https://windpilot.com/blog/en/golden-globe-race/istvan-kopar-2/istvan-kopar/

Lue lisää

Hyvä linkki, kiitos siitä. Täytyy lukea illalla ajatuksen kanssa.
Välityksen voisi todennäköisesti helposti muuttaa 2:1 plokillla.

Aiotko pitää jännityksessä kauankin?

Don on lupaillut, että kisan päätyttyä tullaan julkaisemaan analyysi mm. tuuliperäsimistä. Varsinaisia rikkoutumisia ovat mielestäni ne joissa rakenne on revennyt ja osia pudonnut mereen. Näinhän kävi esim. Philippe Pechen Beaufort-tuuliperäsimelle. Hän keskeytti johtoasemasta Kapkaupungin eteläpuollella. Servolavan tai tuulilavan katkeaminen tai servolavan safety-tuben taittuminen ovat merellä korjattavia vikoja, joihin jokaisella on varaosat mukanaan. Ainakin muutamissa tuntemissani tuuliperäsimissä ko varaosat ovat mukana, kun laitteen hankkii.
GGR sivuilla oli alustava tuuliperäisinjuttu "Windvanes are a BIG DEAL 2nd August 2018"