Minkälainen anopin pitäisi olla, ihan oikeasti. Ja sit ne, jotka vastaa, että mieluummin suunnilleen näkymätön tai kuollut ni jättäkää vastaamatta.. mutta muut, antakaa tulla, ihan asiallisesti vaan, kiitos!
MILLAINEN ON IHANNE-ANOPPI
opiskelija
232249
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Itselleni on sattunut osumaan hyvät appivanhemmat, anoppi ei yritä puuttua meidän asioihin, toki normaaleja kuulumisten kyselyjä silloin tällöin mikä on ihan mukavaa. Hyvään anoppiin sopivat kaikki samat ominaisuudet kuin hyviin vanhempiinkin. Ei yritä päättää eikä määrätä lastensa elämää, ei tuputa neuvoja ja omia "oikeita" mielipiteitään.
Kaikkien vanhempien pitäisi osata antaa lastensa elää omaa elämäänsä, uskoa heidän kykyihinsä selvitä ja olla ylpeitä perheestään. Luottamus ja vapaus saavat lapset käymään kotona omasta tahdostaan, ei velvollisuudesta.
Anopin tulisi saada pitää oma elämänsä. Menkääpä hyvät anoppien moittijat itseenne ja ajatelkaa kuinka usein anoppi on joutunut perumaan omat menonsa ja tekemisensä - jopa leikkausaikaansa -kun hänen apuaan on tarvittu.
Minäkään en koskaan henno kieltäytyä kun isovanhempia tarvitaan. Autoa pesemään ja korjaamaan, lapsia kerhosta hakemaan, harrastuksiin viemään, laittamaan ruokaa, univahdiksi ja ties mihin, että vanhemmat vapautuvat harrastuksiinsa. Tottakai isovanhemmat auttavat jos suinkin voivat olla avuksi. Lapsenlapset kyllä sanovat usein, että mummo ja vaari on heille rakas ja lapset myös osoittavat sen, mutta eivät koskaan ne, jotka ottavat kaiken irti "pahasta anopista". Katsotaan että isovanhemmat ovat velvollisia olemaan aina valmiina "kuin Melperi sotaan". Tuolla menolla saadaan niitä "pahoja anoppeja".
pyytänyt anopilta palveluksia tai lastenhoito apua. En halua, että anopin ilkeät tavat tarttuvat lapsiin, mm. sukulaisten haukkuminen ja kiroilu.
Ihan saa olla rauhassa.
sinusta lie ollutkaan puhe. Eivätkä suinkaan kaikki anopit kiroile tai ole muuten ole huonotapainen, joten ei yleistetä. Kuten ei huonotapaisia miniöitäkään ole kaikki miniät, ei yleistetä heitäkään. Jooko?
Olisin kiinnostunut että kuinka paljn niitä pahoja tapoja on tarttunut mieheesi.
En minäkään anopistani pidä, mutta yritän ajatella että kyllä hänessä jotain hyvääkin täytyy olla kun on kasvattanut minulle ihan kelpo aviomiehen.
(mustaa huumoria...);)
niin..."kuollutta" ei siis saanut sanoa...;)
Kai olisi parasta olla vain oma itsensä, ja koettaa välttää kiusausta käyttää ikänsä ja asemansa tuottamaa yliotetta nuorempaan polveen. Kun huomaa että nuori miniä arastelee, ei saisi siitä innostua ilkeilemään, vaan päin vastoin olla hienotunteinen, ettei neuvoja tms. käsitettäisi väärin määräyksiksi tai vinoiluksi. Tämä kuolemansairaus nimeltä elämä kulkee oman ratansa ja kaikilla on vaikeaa jossakin vaiheessa, ei sitä pidä mennä toisille lisää kuormittamaan. Jos huomaa olevansa ns. vaikea ihminen, pitäisi pysyä pois toisten seurasta.
Olen itse ainakin aina toivonut, että anoppini olisi ihan normaali ihminen. Ei siis minkäänlainen erityinen ihminen tai edes kategorioitavissa joidenkin luonteenpiirteidensä perusteella anopiksi tai ei-anopiksi.
Luulisin, että oma anoppinikin on ihan normaali ystävä ystävilleen, naapuri naapurilleen jne.
Jotain kuitenkin tapahtuu, kun on kyse anoppini lasten kanssa naimisiin menneistä ihmisistä, kuten minusta.
Ihanneanoppini olisi siis normaali ihminen, ei sen kummempaa. Eläisi ja antaisi toistenkin elää.
.. siis ihanneanoppi.. Tosi hyvä tyyppi, jonka kanssa voi jutella ihan kaikesta ja huumoriakin löytyy, vaik ikää on jo 66v. Näkee myös pojassaan huonot puolet, eikä vain puolustele omaa lastansa..Ollaan mun miehen kans oltu jo tosi kauan yhdessä, joten ei voi olla alkuteeskentelyäkään!!! Vois oikeemmin sanoo, et mun anoppi on hyvä jätkä!!
Ehkä tälläinen:
Ei nalkuta,ei puutu asiohin ( jos ei kysytä) ei sekaannu "lasten" riitoihin,on puolueeton.Mutta auttaa kun pyydetäân,neuvoo kun kysytäân ja osaa myös olla vävyn-miniän puolella,ettei aina sen "omansa".
Itse olen anoppi,ja meillä synkkaa hyvin.Vävy juuri sanoikin,et jos ei olisi mennyt tyttäreni kanssa naimisiin,oisi ottanut MINUT.
joo, noin se mustakin suunnilleen menee, joten kiitos vaan vastauksista, haukut saa jättää omaan arvoonsa...kiva kun on positiivisia ihmisiä, äänekkäimmät vaan tuppaa helposti vääristämään kuvaa..., eipä välitetä siis vaan yritetään parasta jokainen!
Rehevä seksikäs himokas siis että se antaa persettä vävylle!
on kuollu
mutta hän muuttui elämäämme sekaantuvaksi pikkumaiseksi tärkeilijäksi, jolle en enää kelvannut ja jonka kanssa hänen poikansa ei ollut onnellinen. Mitään muuta en kuullut eron jälkeen, kuin paskaa. Enää ei tarvitse kuulla!Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja ihmiset muuttuvat. Eläkkeelle jääminen sai tämän tyypin sekoamaan.
Voi miten kauniisti ajattelet lähimmäisistäsi. Ei ole ihme, että anoppisi on entinen. Vanhoja ihmisiä täytyy edes vähän kunnioittaa. Eikö sinulle sellaista opetettu lapsena?
Minulla ainakin on ollut 11 vuotta ihana anoppi ja toivon, että saisin pitää hänet ja poikansa vielä monta vuotta.
Vai?
Minullekin opetettiin lapsena, että jos ei ole kiltti, niin näkki (kaivossa asuva kummitus) vie. Mutta en minä enää siihen aikuisena ole uskonut.
Omia lapsiani olen kehottanut kunnioittamaan viisaita ihmisiä, ja kaikki vanhemmat ihmiset eivät tosiaankaan ole sitä.
Enpä itsekään toivo saavani vanhana kunnioitusta vain sen vuoksi, että on ikää mittarissa, jos ei sen elämän aikana ole mitään päähän jäänyt.
Kyllä moni nuori ihminen on viisaampi kuin moni vanha... mutta varmaankin monen vanhan on luotettava siihen, että ainakin joitakin on opetettu kunnioittamaan vanhoja, muuten ei kunnioitukseen olisikaan mitään syytä.
Hyvää jatkoa hienolle anoppisuhteellesi. Mistä ammennat neuvosi niille, joilla suhde anoppiin ei ole ollut yhtä onnekas?
Äskeinen viestini sinulle katosi huut jonnekin, joten yritetään taas.
Kysyit että mistä ammennan neuvoni muille. Olen käsittänyt, että tämä on avoin keskustelupalsta, joten otin siihen osaa minäkin.
En tosin osaa neuvoa muita paremmin kuin sinäkään. Puhuimme vanhempien kunnioittamisesta ja sanoit opettavasi lapsillesi, että vain viisaita vanhuksia täytyy kunnioittaa. Olen saanut ehkä omituisen kasvatuksen. Minut kasvatti melkoisen varaton evakko sotaleski. Hänellä ei ollut kirjaviisautta, mutta elämänkokemusta sitäkin enemmän ja sain yksinkertaisen ja vanhanajan kasvatuksen. Mutta koska lapsi ei pysty erottamaan kuka on viisas vanhus, kuka ei, olen katsonut parhaaksi kunnioittaa kaikkia vanhuksia.
En ole enää aivan nuori miniä, joten ajatukseni ehkä tuntuvat sinusta vanhanaikaisilta, mutta anoppi en ole vielä kohtakaan, mutta tuleehan se vuoro niin sinulle kuin minullekin kunhan tulee niitä "vuosia mittariin" lisää.
Hyvää kevättä sinulle ja perheellesi.
kun aina joskus kuulee, niinkuin täälläkin, ettei (kaikkia)vanhuksia voi kunnioittaa..., eiks kunnioittaminen ole ikäänkuin sisäänrakennettu ajatus, valmiina..niinkuin asenne.? On selvää, etteivät kaikki voi täyttää kunnioittamisen kriteeriä. Tuntuu silti, että moni ajattelee, että ensin pitäis tulla ihminen jota kunnioittaa, ja sitten vasta kunnioitus. Musta se kuuluu olla päinvastoin: ensin kunnioitus ja sitten ihminen (täs on salaisuus, jos joku tajuu..)
Minä en suostu kunnioittamaan ketään pelkän iän perusteella. Ikä tosin tuo usein mukanaan viisautta ja kokemusta ja sosiaalisia taitoja, joita sitten hyvinkin voin kunnioittaa, mutta pelkän iän perusteella en ketään!
Minä taas kunnioitan pelkän iän perusteella.
Ja oikeastaan yritän kunnioittaa kaikkia ihmisiä, mutta heidän kaikkia tekojaan ( pahoja ) en välttämättä kunnioita.
Olen paljon tekemisissä pitkäaikaissairaiden kanssa, joista useimmat ovat vanhoja ja osin monilla pää on jo ihan laho. Heissäkin on lahonneina kunnioitettavaa, se jokin... ihmisenä olo tai mikä lie, elämän ainutkertaisuus, sitä heissä kunnioitan.
lähes aina kaikkia ihmisiä kohtaan. Tarkotin sitä, että jos ihminen on ilkeä toisille tai itsekäs, en suostu kunnioittamaan häntä VAIN iän perusteella. Eli siis kyllä muita syitä täytyy löytyä kunnioittamiselle kuin pelkkä ikä. Nuori tai vanha, jos ei osaa huomioida muita tai on jopa tahallaan p...ska, niin ei saa mukta kunnioitusta!
Ihanne anoppi. Asuu samassa talossa meidän kanssamme, mutta ei puutu elämäämme mitenkään. Hyvä jos uskaltaa postin tuoda. Tulemme hyvin toimeen. Välillä grillaamme yhdessä yhteisellä pihallamme, mutta muuten me emme tiedä ovatko he siellä ja he eivät tiedä olemmeko me täällä. On meille tuttava. Ei mitään muuta. Ei tuputa elämäänsä, asioitaan tmv. ja mikä parasta, emme ole kovin siistejä ihmisiä vaikkakin perussiisteys meiltä löytyy. Anoppi ei todellakaan inise siitä ja antaa meidän elää elämäämme.
Mun miehellä on myös ihanne anoppi (äitini) en ole tekemisissä hänen kanssaan joten siltä osin saamme myös olla rauhassa.