oh, shit!
Jäin työttömäksi pari pv sitten, hyvästä työpaikasta.
Ikää 22v, ei ammattia, lukio takana, työkokemusta kyllä, en kuulu liittoon, vanhemmat ei elätä, ei töitä mailla, ei halmeilla..
Olen idiootti.
Olisi pitänyt jotenkin kärvistellä lukion jälkeen koulussa, että olisi edes ammatti. Mutta minulla ei ole ollut paljon vaihtoehtoja (saahan sitä selittää).. Minua ei osä eikä äiti ole elättänyt sen jälkeen kun 18 v napsahti mittariin, varsinkaan kun menneisyyteeni liittyy väkivaltainen ja psykoottinen isä jonka jouduin pistämään hoitoon, ja äidillä tekemistä riittävästi oman terveytensä ja elämän uudelleen kokoamisen kanssa. Minä menin töihin, sain töitä kun olen reipas ja oma-aloitteinen. Lopetin työt, sain paremman työn. Tein velkaa, lopetin työt, kun sain taas paremman työn. Stop! Maailma räjähti viime viikolla, irtisanominen.
Olin ollut sairaslomalla jo 2vko ja toiset samanverran vielä ainakin edessä. Sain potkut kylmästi puhelimitse.. Syynä muka se, etten oppinut töitäni kunnolla! kamoon, olin yksi parhaista ja motivoituneimmista työntekijöistä, opin työni nopeasti, kehityin ja tulin juttuun kaikkien kanssa, niinkuin yleensä tulenkin. Ainostaan uusi pomoni, joka ei siis ollut valitsemassa minua tehtävääni, ei pitänyt minusta-syystä tai toisesta. En ole ns. nuoleskelija-tyyppiä, enkä kyllä mikään päälle päsmärikään, vaan jos jokin ei minua miellytä, olen mieluiten hiljaa. Tästä pomoni ei tykännyt, häntä piti kaikkien mielistellä ja ylistää, minä olin hissukseen ja tein hommani. Olin koeajalla, se oli loppumassa ihan pian, olisin ollut vakituinen. Ja liittoon ei kukaan kehottanut liittymään, enkä itse jotenkin ikinä ottanut asiakseni selvittää, tyhmä-minä.
Talous kaatuu niskaan, laskuja on vaikka muille jakaa, jos jollakulla ei ole riittävästi.
Asun syrjässä, töissäkin kuljin yli 70 km suuntaansa päivittäin, kun se oli vähän pakko. Töitä ei ole tiedossa, tuloista ei tietoakaan, menoista kylläkin; ja minä olen aina pitänyt itseäni järkevänä ja ajattelevana nuorena joka ei tuhlaa tyhmyyksiin ja huikentele viinan kanssa yms. En tiedä mitä teen, pakko saada töitä.
Osaako joku kertoa viihdelinjatyöstä jotain?
Voisin vaikka sitä tehdä edes siihen asti että löydän työtä toisaalta. Tuloja olisi saatava.
Apuja kaipaisin, jos joku osaa auttaa. Kaikki kokemukset ja kommentit tervetulleita, mutta nyt olen päättänyt että jos en muuta työtä saa jo ensi viikolle, menen mukaan viihdelinjatyöhön. Tosin miten siihen pääsee? Palkka?
-Elämä ei helppoa kenellekään, tiedän,nyt on vaan erityisen raskas koettelemus..
nimim. Vielä jaksaa yrittää, keinolla millä hyvänsä..
Jäin työttömäksi pari pv sitten, hyvästä työpaikasta.
Ikää 22v, ei ammattia, lukio takana, työkokemusta kyllä, en kuulu liittoon, vanhemmat ei elätä, ei töitä mailla, ei halmeilla..
Olen idiootti.
Olisi pitänyt jotenkin kärvistellä lukion jälkeen koulussa, että olisi edes ammatti. Mutta minulla ei ole ollut paljon vaihtoehtoja (saahan sitä selittää).. Minua ei osä eikä äiti ole elättänyt sen jälkeen kun 18 v napsahti mittariin, varsinkaan kun menneisyyteeni liittyy väkivaltainen ja psykoottinen isä jonka jouduin pistämään hoitoon, ja äidillä tekemistä riittävästi oman terveytensä ja elämän uudelleen kokoamisen kanssa. Minä menin töihin, sain töitä kun olen reipas ja oma-aloitteinen. Lopetin työt, sain paremman työn. Tein velkaa, lopetin työt, kun sain taas paremman työn. Stop! Maailma räjähti viime viikolla, irtisanominen.
Olin ollut sairaslomalla jo 2vko ja toiset samanverran vielä ainakin edessä. Sain potkut kylmästi puhelimitse.. Syynä muka se, etten oppinut töitäni kunnolla! kamoon, olin yksi parhaista ja motivoituneimmista työntekijöistä, opin työni nopeasti, kehityin ja tulin juttuun kaikkien kanssa, niinkuin yleensä tulenkin. Ainostaan uusi pomoni, joka ei siis ollut valitsemassa minua tehtävääni, ei pitänyt minusta-syystä tai toisesta. En ole ns. nuoleskelija-tyyppiä, enkä kyllä mikään päälle päsmärikään, vaan jos jokin ei minua miellytä, olen mieluiten hiljaa. Tästä pomoni ei tykännyt, häntä piti kaikkien mielistellä ja ylistää, minä olin hissukseen ja tein hommani. Olin koeajalla, se oli loppumassa ihan pian, olisin ollut vakituinen. Ja liittoon ei kukaan kehottanut liittymään, enkä itse jotenkin ikinä ottanut asiakseni selvittää, tyhmä-minä.
Talous kaatuu niskaan, laskuja on vaikka muille jakaa, jos jollakulla ei ole riittävästi.
Asun syrjässä, töissäkin kuljin yli 70 km suuntaansa päivittäin, kun se oli vähän pakko. Töitä ei ole tiedossa, tuloista ei tietoakaan, menoista kylläkin; ja minä olen aina pitänyt itseäni järkevänä ja ajattelevana nuorena joka ei tuhlaa tyhmyyksiin ja huikentele viinan kanssa yms. En tiedä mitä teen, pakko saada töitä.
Osaako joku kertoa viihdelinjatyöstä jotain?
Voisin vaikka sitä tehdä edes siihen asti että löydän työtä toisaalta. Tuloja olisi saatava.
Apuja kaipaisin, jos joku osaa auttaa. Kaikki kokemukset ja kommentit tervetulleita, mutta nyt olen päättänyt että jos en muuta työtä saa jo ensi viikolle, menen mukaan viihdelinjatyöhön. Tosin miten siihen pääsee? Palkka?
-Elämä ei helppoa kenellekään, tiedän,nyt on vaan erityisen raskas koettelemus..
nimim. Vielä jaksaa yrittää, keinolla millä hyvänsä..
Vastaukset 3
Vanhimmat
kun olet noin reipas ja vaikutat kovin fiksulta työntekijältä, niin ei pitäisi olla ongelma saada töitä. vaatii vain kovaa aktiivisuutta eli otat yhteyttä työnantajiin joko soittamalla tai netin kautta.esimerkiksi postiin otetaan hyvinkin reippaita tekijöitä, eikä tarvitse olla koulutuksia välttämättä. onnea hakuun!
Viikko sitten sunnuntain hesarissa oli yksi ilmoitus, ota yhteyttä reippaasti vaan. Työn voi aloittaa aika nopeastikin ja jos jaksaa, niin kyllä leivässä pysyy. Voi tehdä kotona silloin kun sopii, mihin aikaan vuorokaudesta hyvänsä ja kaikkina päivinä. Eli ei rajoita muita menoja.
On myös näitä viihdechatteja, jos jaksaa vain tietokoneella näpytellä.
Ja heti seuraavan pidempiaikaisen työpaikan löytäessäsi,liity heti johonkin ammttiliittoon tai kassaan!
Mutta mikäli nyt lohtua tästä, niin minäkin tiedän monta jotka irtisanottu JUURI ennen kuin koeaika on loppunut työpaikasta, jonka olisi pitänyt vakinuistua heti tuon jälkeen.Ja aina jollain ihme selityksellä..