Myös sosiaalisten tilanteiden pelko ja voimakas ahdistus. Kyllä mulla ainakin on ollut jo lapsesta asti usein sellainen olo että mua ei ymmärretä. Siksi mun on lähes mahdotonta saada seksiä tai luoda parisuhdetta. Myös lähes aina kun tapahtuu jotain vähänkään tavallisuudesta poikkeavaa niin yksin olemisen tarve on suuri ja täytyy saada paljon lepoa.
Onko Asperger aina hemmetin ärsyttävä ihminen ns. normaaleiden ihmisten mielestä jos normaalia nyt on olemassakaan?
Onko Asperger aina hemmetin ärsyttävä ihminen ns. normaaleiden ihmisten mielestä jos normaalia nyt on olemassakaan?
Vastaukset 65
Vanhimmat
Kyllähän se aspergerin erityisyys aina rassaa muiden ihmisten hermoja enemmän tai vähemmän.
Väittäisin kuitenkin että kyllä se Asperger aina siitä häiriöstään itse eniten joutuu kärsimään kun joutuu elämään sen asian kanssa eikä ymmärrystä heru moniltakaan.
Minulla oli tuota nuorempana. Nyt 30-vuotiaana ei enää ahdista, mutta sosiaaliset tilanteet kyllä vie edelleen mehut. Minua esim. vituttaa jos nainen, joka olisi kiinnostunut minusta, tulee juttelemaan. Asia jonka pitäisi olla kiva, tuntuu lähinnä siltä että toinen haluaisi vittuilla kun ei anna minun olla rauhassa. Siksi saatan joskus vaikuttaa tylyltä murahtelijalta kun en haluaisi jutella ihmisille. Olen oppinut peittämään aspergeria ja esittämään normaalia, mutta kyllä se paistaa läpi siitä että käsitän monet asiat hyvin kirjaimellisesti, kun en osaa lukea sosiaalisia viestejä.
Minäkin vaikutan muuten varmaan ihan normaalilta sälliltä mutta en osaa myöskään usein lukea sosiaalisia viestejä tai piilotettuja vihjeitä.
Minä sentään joskus vähän osaankin lukea, mutta en osaa tarttua tilaisuuteen. Sitten jälkeenpäin harmittaa niin maan perusteellisesti! Sekin kun kaunis ja mukava Erja tuli vuosikymmeniä sitten töissä syliin istumaan, mutta en osannut mitenkään tarttua tilaisuuteen. Ja sama Volvon parakilla sen mykän ja nätin norjalaisen Kristiinan kanssa - aivan identtinen tilanne!
Aspergerin rooli on tehdä työtä yhteiskunnan hyväksi saamatta koskaan paritteluoikeutta.
Harvat aspergerit mitään työpaikkaa saavat. Pääosin he ovat yhteiskunnan elätettävinä.
Olisiko tutkimusta tukemaan väitettäsi?
Minä en tee töitä, olen "työkyvyttömyys, työhaluttomuus eläkkeellä".
Toki mulla on niin paljon muita mielenterveysongelmia ja vakavia mielenhäiriöitä ja vielä fyysisiä vaivojakin päälle että mulla on ihan hyvä ja pätevä syy olla työkyvyttömyyseläkeläinen. Kyllä mua voi hyvällä perusteella verrata lähes täysin invalidisoituneeseen ihmiseen.
Moni invalidisoitunut ihminen on kuitenkin aktiivinen eikä surkuttele omaa kohtaloaan sängynpohjalla.
Sanotaan että lähes kaikki muut ihmisryhmät voivat olla onnellisia paitsi masentuneet. Kyse onkin siitä, miten omasta elämästä saisi niin mielekkään ettei masentaisi. Vaikka ei kykenisi töihin, elämässä voi olla muita mielekkäitä asioita, joissa voi kokea onnistumisen tunteita ja olevansa tärkeä. Liikkeelle sieltä sohvan nurkasta siis.
"Moni invalidisoitunut ihminen on kuitenkin aktiivinen eikä surkuttele omaa kohtaloaan sängynpohjalla."
Mitä sinäkään tiedät vakavista henkisistä rajoitteista ja ongelmista joten jospa jättäisit mieluummin kommentoimatta...
Sä vaan itse et ole koskaan edes halunnut muuttua ja sitten aina turhaan täällä syytät muita ihmisiä ja varsinkin naisia sun ongelmistasi.
Tollainen työelämästä pois jättäytyminen ja säälin hakeminen ei tule sun tilannettasi mihinkään parantamaan.
Kyllä minä tiedän omista henkisistä ongelmistani paljonkin. Sinä taas et tiedä minusta mitään.
Itsehän sinä vertasit itseäsi invalideihin. Mutta kun tosiaan monet invalidit ovat henkisesti kunnossa ja sisukkaita.
Kävisikö+vaikka+tämä:
Oho aika yllättävä. Itse aspergerina olen hakeutunut sellaisiin tehtäviin, ettei tarvitse hirveästi olla tekemisissä ihmisten kanssa. Toisaalta kirjo on laaja, joten ymmärrän kyllä että jokaisella on omat rajoitteensa.
"Itsehän sinä vertasit itseäsi invalideihin. Mutta kun tosiaan monet invalidit ovat henkisesti kunnossa ja sisukkaita."
Nimenomaan jos/kun niillä ei ole niitä henkisiä ongelmia.
"Sä vaan itse et ole koskaan edes halunnut muuttua ja sitten aina turhaan täällä syytät muita ihmisiä ja varsinkin naisia sun ongelmistasi."
Aijaa, sun mielestä Aspergerista voi parantua, tutkippa asiaa lisää niin huomaat että se on häiriö jolle ihminen itse ei voi yhtään mitään.
Jos sulla kerran on niitä henkisiä ongelmia, niin silloin sun pitäisi hakea siihen jotain ammattiapua. Turha sun on muita viattomia ihmisiä niistä sun omista ongelmista syyttää, kun he eivät ole niihin mitenkään syyllisiä.
Jaa, niinkö. No eipä ole tullut moiseen sairauteen ja sen oireisiin tutustuttua, kun ei ole itsellä tai kellään omaan lähipiiriin kuuluvalla ollut moista ongelmaa.
Mutta kyllä se näköjään sun kohdalla myös on ihan siitä sun omasta asenteestasi kiinni, jos kerran et ole koskaan pystynyt minkäänlaisia pieniä muutoksia elämässäsi hyväksymään ja niiden kanssa pärjäämään. Sitä kun ei katsos aina se elämä mene just sen käsikirjoituksen mukaan, vaikka sitä olisikin itse niin suunnitellut. Aina sitä voi tulla elämässä eteen kaikenlaisia vastoinkäymisiä ja muita ongelmia, joista sitä on vaan selvittävä ja eteenpäin mentävä.
Just tämän vuoksi niistä ätmeistä ei olisikaan elämässään mihinkään merkittävään, kun he eivät kuitenkaan osaisi sopeutua edes minkäänlaisiin pieniin vastoinkäymisiin.
Itseasiassa monet tutkijat sekä huippujohtajat ovat saaneet tämän diagnoosin.
Jotkut poliitikot ja viihdetaiteilijat myös.
Aspergerius ei tuo eikä merkitse erikoislahjakkuutta. Se ei tarkoita etteikö erikoislahjakaskin voisi kärsiä jostain autismin kirjoon kuuluvasta ongelmasta. Suurin osa tutkijoista ja huippujohtajista ei AS:ia kuitenkaan ole, eikä suurin osa AS:ista ole tutkijoita tai huippujohtajia, vaan työttöminä. Tuosta ylempää löytyy faktaakin aiheesta.
Mikäs se prosenttimäärä onkaan, näsäviisastelija 😉
Varmaan kaikilla muillakin Aspergereilla on se että asiat olisi parempi mennä tietyllä etukäteen tarkasti suunnitellulla tavalla ja epävarmuutta on lähes mahdoton sietää. Sitten se että joku tietty asia kiinnostaa liikaakin eli jokin kapea-alainen kiinnostuksen kohde josta sitten tiedetään kaikki mahdollinen.
Ei sitä mitenkään voi kaikki asiat mennä elämässä aina noin etukäteen suunnitellusti, sillä aina voi tulla muutoksia ja niihin pitää vaan pystyä sopeutumaan. Sulla on vaan itselläsi vääränlainen elämänasenne, kun et pysty sopeutumaan mihinkään muutoksiin ja pidät niitä pieniä muutoksia sitten muka niin hirveänä asiana.
Sulla itselläsi on vääränlainen elämänasenne jos kuvittelet aspergerin tai muun autismin kirjon ongelman olevan joku asennekysymys.
Onhan tuon neitsytsedän mielestä kaljukin asennekysymys. Siltä kun voi kuulemma välttyä jos vaan kehtaa alkaa syömään finatabletteja jo heti pikkupojasta lähtien.
"Ei sitä mitenkään voi kaikki asiat mennä elämässä aina noin etukäteen suunnitellusti, sillä aina voi tulla muutoksia ja niihin pitää vaan pystyä sopeutumaan. Sulla on vaan itselläsi vääränlainen elämänasenne, kun et pysty sopeutumaan mihinkään muutoksiin ja pidät niitä pieniä muutoksia sitten muka niin hirveänä asiana. "
Sulla on väärä elämänasenne kun suhtaudut noin suvaitsemattomasti ja rasistisesti sellaisia ihmisiä kohtaan joilla on jokin parantumaton häiriö jolle ihminen itse ei voi yhtikäs mitään.
Ai sä itse oot joku nussimaton neitsytsetä vai. Ei kai sua tai ketään muutakaan mikään estä niitä fina-tabletteja syömästä, paitsi korkeintaan ne ahdasmieliset persujunttikaverit??
Tuskin niistä fina-tableteista sentään mitään haittaa olisi, vaikka niitä alkaisi jo alaikäisenäkin syömään.
Miten niin muka vain mä suhtaudun tässä rasistisesti ja suvaitsemattomasti?? Kyllähän sä itsekin täällä aina viattomia naisia haukut ja syyllistät siitä, kun he eivät kelpuuta näitä sunlaisiasi ätmejä.
Ehkä asiaan voisi olla ratkaisu se, että sun kannattaisi sitten hakeutua vain niiden kaltaistesi ihmisten seuraan, kun he varmasti osaisivat ymmärtää paremmin teitä, jotka ette osaa tulkita sosiaalisia viestejä normaalien ihmisten tavoin.
"Miten niin muka vain mä suhtaudun tässä rasistisesti ja suvaitsemattomasti?? Kyllähän sä itsekin täällä aina viattomia naisia haukut ja syyllistät siitä, kun he eivät kelpuuta näitä sunlaisiasi ätmejä."
Mutta se ei ole rasismia, ne naisethan siinä pahempia rasisteja ovat kun eivät hyväksy asperger- miestä sellaisena kuin se on ja onko ätmi ja asperger sama asia? Tuskin kuitenkaan ihan kaikki aspergeritkaan on ätmejä. Tämä on minun mielipide ja minulla on oikeus olla mitä mieltä haluan.
"Ehkä asiaan voisi olla ratkaisu se, että sun kannattaisi sitten hakeutua vain niiden kaltaistesi ihmisten seuraan, kun he varmasti osaisivat ymmärtää paremmin teitä, jotka ette osaa tulkita sosiaalisia viestejä normaalien ihmisten tavoin. "
Varmaan ensimmäinen asia josta voisin olla samaa mieltä.
Ei se ole mun mielestäni mitään syrjintää, jos naiset eivät kelpuuta niitä asperger-miehiä/ätmejä sellaisena kun he ovat. Kyllä mun mielestä ihmisillä on ihan oikeus valita itse seuransa ja jos jotkut eivät ole sellaisia, että heidän kanssa haluaisi olla tekemisissä, niin se oikeus ihmisille suotakoon. Jos sulla kerran on oikeus siihen sun mielipiteeseesi, niin kyllä sä voisit suoda saman oikeuden myös naisille ja kaikille muille ihmisille.
Varmasti sen vuoksi he eivät niitä asperger-miehiä kelpuuta, kun he eivät pärjää sosiaalisissa tilanteissa ja eivät välttämättä ymmärrä tai osaa tulkita ihmisten eleitä, sanomisia yms. juttuja samalla tavalla kun me normaalit ihmiset osaamme.
Jos kerran itsekin sitä mieltä olet, niin sitten sun ei varmaan kannata olla tekemisissä niiden tavan ihmisten kanssa.
Naiset ei ymmärrä miehiä. Varmaan ahdistaa kun tietää että on epäonnistunut kaikessa mitä on elämän aikana tehnyt ja eniten siinä ettei ole onnistunut nais suhteita luomaan.
"Mies" ei ole sama asia kuin aspergeria sairastava henkilö.
Suurin osa miehistä ei tuota sairasta ja heitä naistenkin on ihan helppo ymmärtää. Toisaalta taas AS-miestä eivät ymmärrä toiset miehetkään.
Eikö siis As ole sinun mielestä mies lainkaan vai ymmärsinkö taas väärin?
Ymmärsit taas väärin.
Kun juo viinaa ja käy yökerhoissa niin ei ole pelkoa jäädä ilman naista ja parisuhdetta. Viinan avulla sitä uskaltaa naisiin tutustua. Raitis mies ei uskalla naisille puhua ja jaa jää ilman parisuhdetta.
Taas kävi baarissa viikonloppuna mutta jäin ilman naista kuten aina. Kohta kaikilla kavereillakin on jo nainen mutta itse olen aina vaan vuodesta toiseen yksin. Kyllä siinä jo alkaa tehdä mieli tappaa itsensä. Itseasiassa yliajalla jo mennään kun piti kuolla jos ei ole saanut 30-vuotiaaseen mennessä parisuhdetta.
Ehkä sä et vaan itse osaa tai uskalla naisia missään lähestyä, että voisit sen naisen joskus löytää. Just tämän vuoksi sun kannattaisikin hakea sitä ammattiapua, että saisit sitten parannetuksi niitä sun huonoja puolia, eli niitä sosiaalisia taitojasi.
Mutta ei kannata silti turhaan vajota epätoivoon, kun oot vielä nuori mies. Kyllä sä ehdit vielä oikein hyvin sen naisen joskus myöhemminkin löytämään, mutta ensin sun vaan pitäisi muuttaa itseäsi hieman erilaisemmaksi ja sellaiseksi, että ne naiset susta kiinnostuisivat.
Komppaa sinä vaan periksen vammaisia trollihahmoja äläkä yritä ottaa kantaa oikeisiin asioihin kun ei kapasiteetti riitä.
Mietin tuota aspergeriä, että mahtaakohan vanhempi ollut etäinen lapselle, josta tulee aspergeri?
Kosketukset, halaamiset, lohduttamiset jää väliin ja lapsi kokee olevansa jollainlailla hylkiö ja erilainen, kun kavereitten vanhemmat huomioi toisellatavalla lapsiaan?
Tuollaiselle lapselle kasvaa identiteetti, joka siis kokee olevansa erilainen, kosketukset ja varmaan muut ihmiset tuntuvat ahdistaville.
Samoin toisten tunteita ei osaa tuntea ja ne ovat yhdentekeviä, koska tunteennäyttämistä ei ole tottunut näkemään. Nähdään vaan oma tarve, mutta muitten tarpeista ei välitetä, kun ei niistä ole tarvinnut lapsenakaan välittää.
Geeneissä menee, on jo syntymässä. Luepas aiheesta vaikka itse tutkija Aspergeristä.
Ihmisestä ei voi tehdä aspergeria, sellaiseksi synnytään.
Mutta onko asperger sinänsä mikään kehitysvamma vai vaan erityispiirre ihmisessä?
Asperger on hienosti sanottuna neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Eli kyse on hermoratojen kehityksen häiriöstä, ei kehitysvammaisuudesta.
Noin minäkin olen asian jotakuinkin ajatellut vaikka aspergerin kohdalla puhutaankin autismin kirjon häiriöstä.
Se ruotsalainen nuori tyttö jonka ilmastohihhulit ovat valjastaneet propagandansa maskotiksi on myös adhd ja assberger-syndroomainen.
Aika kyynistä lapsilla ratsastamista oman politiikan ajamiseksi.
Hyvä esimerkki taas minun aspergeriudestani kun joku nainen antoi ymmärtää että voisin saada siltä pillua niin ahdistuin heti siitä että täytyisi kyetä tapaamaan ja vetäydyin kun menin aivan lukkoon. Vaikka sitähän minä juuri haluan että saisin pillua. Asiassa on siis paha ristiriita.
Just joo.....
Ja täällä sinä sitten haukut ja syyttelet naisia pilluttomuudestasi, vaikka itse lähdet heti karkuun, kun sitä olisi tarjolla. Naistenko pitäisi raiskata sinut?
Todella ristiriitaista käytöstä itseltäsi, että kehtaat syyttää muita siitä, mihin juuri todistit itse olevasi syyllinen. Kukaan nainen ei voi sinulle sitä pillua antaa, jos sinä et suostu sitä vastaanottamaan.
Niin tuttua. Kun toinen osoittaa mielenkiintoa ja alkaa kiehnäämään, se alkaa ärsyttämään. Tekee mieli sanoa että anna vähän tilaa. Varmaan monen aspergerin dilemma. Sitä kyllä haluaisi seurustella, mutta kun ei haluaisi / jaksaisi hirveästi viettää aikaa toisen kanssa. Minusta on ollut moni kaunis ihana nainen kiinnostunut (vaikka olenkin ruma), mutta olen antanut kaikille viimein pienen säätämisen jälkeen pakit, koska olen vaan niin assburger. Haluaa, mutta ei halua.
Itseä ei niinkään ärsytä mutta alkaa ahdistamaan niin ettei meinaa henkeä saada jos ei saa sitä omaa tilaa ja rauhaa. Naiset tietenkin sitten tulkistee sen aina niin etten ole kiinnostunut heistä ja juttu loppuu aina heti siihen paikkaan.
Itse olen sinua vanhempi ihminen ja ja ahdistun kanssa siitä, että pitäisi ruveta tutustumaan ihmisiin. Saatan ihastua johonkin ihmiseen, mutta tuntuu etten jaksa ruveta tutustumaan keneenkään. Oma tausta on se, että olen ollut kauan kestäneessä parisuhteessa ja tuntuu että se riittää minulle. Pidän työnteosta ja sen sosiaalisuus on minulle riittävä ja töiden jälkeen en jaksa olla muiden kuin omien lasten kanssa tekemisissä. Ehkä sitten kun jään joskus eläkkeelle mietin uudelleen suhdeasioita.
Nuori ruotsalainen ilmastoaktivisti, josta on tullut maailmankuulu, ei varmasti pelkää eikä kaihda sosiaalisia tilanteita, koskaa esiintyy ja puhuu missä vain. Hän sanoi tv-uutisissa että hän on Asperger-ihminen.
Hän on paremminkin aivopesun uhri kuin että hänellä olisi joku syndrooma.
Etkö osaa lukea: hän sanoi että hänellä on Asperger.
"Onko Asperger aina hemmetin ärsyttävä ihminen ns. normaaleiden ihmisten mielestä jos normaalia nyt on olemassakaan?"
Ei ole aina. Osan mielestä on joskus. Mutta useimmat assit ovat ihan mukavia ihmisiä. Harvoin tulee edes mieleen ärsyyntyä piirteistä, joihin ihminen itse ei voi vaikuttaa.
Sen sijaan on äärimmäisen ärsyttävää, jos joku syyttää muita ihmisiä (esimerkiksi kollektiivisesti naisia) omista ongelmistaan. Tämä ominaisuus ei liity assiuteen. Siihen syyllistyvät muutkin.
Jos jotakuta naista vaivaa assiutesi, tapailet vääränlaisia naisia. Älä syytä kaikkia muita naisia siitä, että he eivät ehkä halua assimiestä. Koskee muitakin ihmissuhteita. Enemmän esikarsintaa peliin, niin et joudu pettymään niin moniin ihmisiin.
Ap etsi itsellesi assinainen. Ymmärrätte toisianne.
Älä hoe tuota "saada pillua". Pitää osata puhua nätimmin, varsinkin siitä henkilöstä, jolta läheisyyttä saat.
Okei.
Voi voi kun on taas ihmisillä puurot ja vellit sekaisin, asperger on yksi autismin kirjoihin kuuluva sairaus tai ehkä se on siunaus kun ainakin mitä olen itse työn kautta tavannut tälläsiä henkilöitä niin ovat todella älykkäitä, tunnepuolella saattavat vaikuttaa välinpitämättömiltä mutta yleensäkään ei ole niin yksinkertasta selittää asiasta kun täällä on näitä idiootteja jotka eivät ota asioista selvää ennenku huutelevat ja diagnisoivat itsensä ja muut.
Ja en usko että jokainen aspergeria sairastava olisi juuri samanlainen kuin muutkin.
Enemmän tuo sun "diagnoosi" viittaa siihen että kärsitä paniikkihäiriöistä, sosiaalisten tilanteiden pelosta ja masennuksesta, luultavasti olet myös turhan katkera ja syyllistät naisia ja yleistät sekä stereotypisoit etkä osaa katsoa itse peiliin niin olisiko siinä syy ettet osaa rakentaa ihmissuhteita?
Voihan se olla että en olekkaan asperger et mussa on vain niitä piirteitä mut tavallaan se olisi helpotus mulle itselleni jos diagnoosi on oikea.
Kun Asperger on lastentauti, niin se tarkoittanee sitä, että aikuisen ikään päässyt ja itseään aspergerina pitävä ei ole vielä kasvanut aikuiseksi. Siitä kertoo myös se, ettei uskalla mennä baariin / ihmisten ilmoille ennen kuin on "riittävän humalassa".
Mun tekisi mieli laittaa tänne kuvani että kaikki sais arvostella olenko teidän mielestä niin ruma etten voi sen takia saada naista mut se olis sosiaalinen itsemurha, joten en voi tehdä sitä. Sen jälkeen mun kuvaa jaettais kaikkialla netissä ja olisin yleisen pilkan kohde.
Olen nyt riittävän humalassa joten lähden tästä baariin.