Ahdistus ja tärinä

Tärisijä

Asiaa pahasta jännityksestä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta. Olen nuori tyttö. Mulla alkoi tämä n. 5v sitten. Kävin koulussa vielä silloin ja oireet alkoi pikkuhiljaa. Ekaksi ahdistus tuli kun olin esim. Kavereiden kanssa syömässä. Sitten alkoi ahdistaa bussilla kulkeminen yms. Nykyään oireet on todella pahana. Kaupassa käyminen on vaikeaa ja ylipäätään ihmisten kanssa ahdistaa olla. Pahin oire mikä mulla on pään tärinä. Jotenki jännitän asioita ja pää alkaa täristä ja mietin koko ajan että huomaako ihmiset sen ja siitä tulee sellanen paniikki ja ahdistus. Propralia syön joka päivä mutta en ole huomannut sillä olevan mitään vaikutusta pään tärinään. Käsien tärinään se kyllä auttaa hyvin. Oon tässä miettinytkin että voiko tämä tärinä johtua myös jostain fyysisestäkin sairaudesta, koska tärinää on myös joskus yksin ollessakin kun teen jotain tarkkaa esim. Meikkaan? Oisko täällä kohtalotovereita ja onko tähän mitään apua??Oon jo aika loppu tähän tilanteeseen kun häpeän sitä tärinää niin paljon etten pysty elämään. :(

41

4415

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • haikux

      Hei. Mä kyllä suosittelen lääkärissä käyntiä ton tärinän (vapinan?) vuoksi. Jos kerran Propral auttaa käsien vapinaan, niin luulis, että sama mekanismi toimisi myös päähän. Se voisi tosiaankin johtua jostain elimellisestä syystä, eikä näin ollen ehkä liittyisi niinkään jännittämiseen.
      Sikäli noi jännitysoireet kuulosti hirmu tutuilta. Itse olen jo kypsä nainen, mutta mulla oli nuorena ihan samanlaista jännitystä ja ahdistusta juuri ruokailussa, kaverienkin kanssa istuksiessa ja ylipäätään kaikissa tilanteissa, joissa ei ikään kuin ollut "kunniallista" syytä poistua yhtäkkiä vaan olin sosiaalisesti jumissa ja pelkäsin, että toiset huomaisivat punastumiseni/jännitykseni.
      Voin lohduttaa, että oireet poistuvat/lievittyvät iän myötä. Mutta sehän ei tietenkään auta sinua just nyt. Senkin vuoksi olisi hyvä käydä juttelemassa ongelmastasi lääkärin kanssa, joka voisi ehkä kirjoittaa sulle pienen määrän jotain ahdistusta hwelpottavaa lääkettä, jota käyttäisit vain tarpeen tullen tietyissä tilanteissa.

      • tärisijä

        Joo itse oon 22v. Oli väärä sananvalinta tuo tyttö. :D tällä hetkellä syön kyllä kahta eri lääkettä propral, mutta ei ne kyl auta täl hetkel mitään. Ehkä mun pitää lähtä käymään lääkärin luona ja selvittää voisko tää siis johtua jostain fyysisestä jutusta. Aivan hirveä vaiva ku koko.ajan joutuu miettimään ihmisten seurassa et täriseekö pää ja se ahdistaa tosi paljon. Siksi en uskalla ees ihmisiä kunnolla nähdä. Alkoholia kun ottaa niin ei mitään ongelmaa ku se rentouttaa sen verran. Siksi olenki alkanu juomaan enemmän kun sillon pystyn näkeen ihmisiä. Toivon vain että olis joku keino joka auttais tohon tärinään niin ei tarvis sitä miettiä ja stressata ja ahdistus luultavasti helpottais sen myötä. :/


      • Yksitärisijä
        tärisijä kirjoitti:

        Joo itse oon 22v. Oli väärä sananvalinta tuo tyttö. :D tällä hetkellä syön kyllä kahta eri lääkettä propral, mutta ei ne kyl auta täl hetkel mitään. Ehkä mun pitää lähtä käymään lääkärin luona ja selvittää voisko tää siis johtua jostain fyysisestä jutusta. Aivan hirveä vaiva ku koko.ajan joutuu miettimään ihmisten seurassa et täriseekö pää ja se ahdistaa tosi paljon. Siksi en uskalla ees ihmisiä kunnolla nähdä. Alkoholia kun ottaa niin ei mitään ongelmaa ku se rentouttaa sen verran. Siksi olenki alkanu juomaan enemmän kun sillon pystyn näkeen ihmisiä. Toivon vain että olis joku keino joka auttais tohon tärinään niin ei tarvis sitä miettiä ja stressata ja ahdistus luultavasti helpottais sen myötä. :/

        Itse olen kärsinyt samasta pään tärinästä yli 20v. Ei ole helpottanut yhtään. Päinvastoin olen alkanut jännittää myös kaupassa kortilla maksamista. Syödä tai juoda yleisellä paikalla on ollut vaikeaa jo todellakin vuosikymmenet. Aikoinaan alkoholi helpotti, mutta eihän sitä voi juoda päivittäin.


      • tärisijä

        Niin just. Ootko käyny lääkärissä koskaan ton takia? Käytkö muuten töissä? Itselläki on just vaikeaa tuo kaupassa käynti ja kassalla maksaminen ja syöminen muiden kanssa. En pysty edes läheisten kanssa syömään samassa pöydässä vaikka ne tietää tästä ongelmasta. Ja tuo on totta että alkoholi rentouttaa ja sillon pystyy helposti olemaan ihmisten seurassa, mutta eihän sitä todellakaan voi koko ajan juoda :( onkohan tähän mitään keinoa mikä auttais.


      • Toinentärisijä
        tärisijä kirjoitti:

        Niin just. Ootko käyny lääkärissä koskaan ton takia? Käytkö muuten töissä? Itselläki on just vaikeaa tuo kaupassa käynti ja kassalla maksaminen ja syöminen muiden kanssa. En pysty edes läheisten kanssa syömään samassa pöydässä vaikka ne tietää tästä ongelmasta. Ja tuo on totta että alkoholi rentouttaa ja sillon pystyy helposti olemaan ihmisten seurassa, mutta eihän sitä todellakaan voi koko ajan juoda :( onkohan tähän mitään keinoa mikä auttais.

        En ole käynyt lääkärissä. Sinnittelen vain itsekseni ja yritän selviytyä eri tilanteista.
        Minulla ei hirveästi ole vaikeuksia oman perheen kanssa, mutta kyläilyt ovat järkyttävän stressaavia, kun pitää mennä kahvipöytään:(

        Kyllä olen isoissa tapahtumissa kateellisena katsonut, kun muut voivat nauttia pöydän antimista ja itse joudun kieltäytymään.

        Kai sitä pitäis taskuun ottaa salapullo ja vetästä huikkia tarpeen tullen ja tietysti rasia Mynthonia.


      • minuaauttaa
        Toinentärisijä kirjoitti:

        En ole käynyt lääkärissä. Sinnittelen vain itsekseni ja yritän selviytyä eri tilanteista.
        Minulla ei hirveästi ole vaikeuksia oman perheen kanssa, mutta kyläilyt ovat järkyttävän stressaavia, kun pitää mennä kahvipöytään:(

        Kyllä olen isoissa tapahtumissa kateellisena katsonut, kun muut voivat nauttia pöydän antimista ja itse joudun kieltäytymään.

        Kai sitä pitäis taskuun ottaa salapullo ja vetästä huikkia tarpeen tullen ja tietysti rasia Mynthonia.

        Eikö tuohon jännittämiseen mieto rauhoittava lääke jo auttaisi?


      • Toinentärisijä
        minuaauttaa kirjoitti:

        Eikö tuohon jännittämiseen mieto rauhoittava lääke jo auttaisi?

        Loppuelämän niitä joutuisi syömään ja en siihen oikein haluaisi lähteä. Ensin mietoa ja tehon mennessä vahvempaa.


      • Anonyymi
        Toinentärisijä kirjoitti:

        Loppuelämän niitä joutuisi syömään ja en siihen oikein haluaisi lähteä. Ensin mietoa ja tehon mennessä vahvempaa.

        Ei joutuisi, jos niiden avulla opettelisi toimimaan uudella tavalla. Jos muutat toimintaasi ja koet siinä hillitöntä paniikkia, kehosi ja mielesi eivät välttämättä kykene muuttumaan. Altistuksen aiheutta stressi on toisille aivan liian kovaa ilman kemiallista apua.
        Mutta moni ei niitä edes saa eli aika turhaa täällä sanoa aiheesta mitään. Sulla ei välttämättä kävisi niin hyvä tuuri, että saisit toimivaa lääkeapua. Sitä on, mutta kaikille ei anneta.


      • Anonyymi
        minuaauttaa kirjoitti:

        Eikö tuohon jännittämiseen mieto rauhoittava lääke jo auttaisi?

        Älkää menkö tuohon vipuun että rauhoittavat auttaa. Itsellä meni siihen asti, että söin yli suosituksen kun tuntui ettei tehoa ja muutenkin olotila 'piti' olla väsähtänyt etten kiinnittäisi huomiota oireesini ja sairaalareissu edessä. Niiden kanssa ei kannata leikkiä. Sanoin itse irti rauhoittavista. Jotenkin tässä mennään miedoimmilla lääkkeillä.


    • miekkonen35v_

      Oletko minkä ikäinen?
      Minä olen mies ja tunnistan tuolta tiettyjä oireita mitä itsellänikin on lukuunottamatta tuota pääntärinää. Etsin naispuoleista kaveria, niin sillä kysyn sun ikää.

      • tärisijä

        Tosiaan 22v oon.


      • miekkonen35v_
        tärisijä kirjoitti:

        Tosiaan 22v oon.

        Okei.. No kirjoita minulle jos haluat jutella ja tutustua..Myöhemmin voitais ehkäpä tavata myös. Ehkä tarvitset sellaisen kaverin kuka tietää vaivasi, ymmärtää sitä ja ketä voit tavata.
        Jutellaan kahden mitä keksitään: miekkonen35v at suomi24 fi


    • Ahdistunuthemuli

      Hei itelläni todettiin kolmosluokalla ahdistus ja masennus ite oon menos kasiluokalle ja käyn terapiassa ahdistuksen ja msennuksen vuoksi ja syön lääkkeitä niin kyl se auttaa vaik nyt on kyl taas tulle masennus jaja ahdistus et lääkitystä pitää nostaa tai vaihtaa välillä tuntuu et en saa henkee itelläni on sosiaalisuuden pelko ja sen takii tosi helposti ahdistun ja miulla on myös silleen et aattelen kaikkee turhia asioita ja syytän itteeni kaikesta mut kyllä tää tästä et oo yksin voimia :)

      • tärisijä

        Voi ei sää oot vielä ihan pikkunen. :) mutta joo itsellä oli jännitysoireita jo sillon yläasteella. En pystynyt pitään esitelmiä enkä lukemaan ääneen ku alko sydän hakkaan ja ääni väristä. Tällä hetkellä en pysty itse opiskeleen tai mitään ku ahdistus niin pahana. Haluaisin kyllä mutta en vaan pysty. Toivottavasti sulla helpottais oireet. Tsemppiä sulle!


    • Ahdistunuthemuli

      Ja ite meditoin ja rentoudun niin se auttaa ahdistukseen ainakin itelläni vaikka

    • kantsii.kokeilla

      Tärisijä moips! Aloita jo tänä iltana. Aloita lämpimällä alustalla maaten hengitysharjoitukset. Opettele palleahengitys.
      Vedä keuhkot täyteen ilmaa ja puhalla se kevyesti pois. Venyttele. vuoroin vasenta ja oikeata olkapäätä ylös ja alas.
      Muutamassa päivässä opit uusia kikkoja. Tärinä tuli minullakin, raavaalla jätkällä harjoituksen myötä esiin. Täristelin jopa tunteja lattialla maaten.
      Jännitystilani olivat niin pahat, että pelkäsin jopa kassoilla asiointia etten tekisi mitään väärin ja joutuisin paniikkiin.
      En lopeta hengitys-venyttelyharjoituksia niin kauan kuin jaksan niitä tehdä. Ne tuovat piilotajunnasta pelkotiloja esiin ja loiventavat niitä.

    • Jännäysjuttu

      Homeopatiaa ja joogaa suosittelen. Jännitykseen ne molemmat auttavat. Homepatia hyvin nopeastikin usein.

    • Back-to-doctor

      Oman kokemukseni mukaan ahdistus ja tärinä kyllä poistuvat oikealla lääkityksellä. Propral on hyvä tärinän ja jännittyneisyyden poistaja, mutta annos pitää olla riittävä. Itselläni toimii Propral 40 mg erittäin hyvin tarvittaessa otettuna. Ahdistukseen on paljon vaihtoehtoja, mm. bentsot (esim. Opamox) taikka sitten vanhat antihistamiimnit (esim. Atarax). Kysele lääkäriltäsi riittävää lääkitystä. Eihän tarkoituksena ole kenenkään kärsiä, jos asia on lääkkein korjattavissa.

      • Hyvälääkeonollut

        Rukoile Herraa.
        Hän Parantaa kaikki Sairaudet.
        Olitpa ns mielenterveyspotilas tai muuten höperö.
        Rukoilen puolestasi.


      • tärisijä

        No juu propraalia kyllä syön. Käsien tärinään se auttaa kyllä vaikka ei mulla yleensä kädet edes tärise vaan sillon ku tulee kunnon paniikki. Mulla on tuota pään tärinää ja siihen ei ole propraali auttanut. Ja tähän mennessä mulle ei ole rahottavia määrätty koska niissä on riippuvuusriski. Mutta joo pitää kyllä puhua lääkärin kanssa tästä asiasta.


    • mitäsanotkokeile

      Eikös tuollaisen perimmäinen syy ole jonkun asian pidättämistä ja siitä, että et ole sinut sen kanssa.
      Jos opettelet ajattelemaan, että saat olla sellainen kun olet, uskon, että olet jo voittanut asian.
      Ympäristö saattaa tehdä tarpeen "käyttäytyä fiksusti" tai muuta semmoista.
      Jos vaan olisitkon oma rento itsesi, niin kas vaan, ongelmaa ei olekaan?

    • PSYKOS

      pikkusen tuttua tuo pelko tilat niitä tulee toisinaan en nyt sano minulla on psykiatrinen sairaus mutta sinulla ei varmasti ole samaa. siis jos on pakko jotain rauhoittavaa mietoa ainoastaan tarvittaessa ja tarkoin harkittuna ei kannata koukuttaa itseä noin nuorena luulen ,että oireesi häviävät aikuistuessasi siis ,kun ikää tulee. ohje minkä sain pelkäämään voi oppia eli älä karta sosiaalisia tilanteita joita pelkäät. tämä tehosi minulle ,kun koko ukko tutisi kaupan tiskillä ja olisi pitänyt silloin kirjottaa vanhan aikainen pankki kortti lappuu nimi ja kädet vispasi en enää muuta keksinyt tokaisin kasalle saakeli ,kun ne vispaa ihme lakkasi heti sanottuani ääneen ja kassa vilkaisi mitään sanomattomasti ei edes tajunnut eli itsestä tuntuu vielä hirveämmältä mitä on.

    • Ilp

      Mulla on kanssa tota pään tärinää kun jännitän.Diapamit eivät auta kun se oikein iskee päälle.Olen huomannut et kahvi pahentaa tärinää.En tiedä mikä tähän auttaisi.

      • Hänonpelastus

        Herra auttaa!
        Pyydä syntisi anteeksi ja usko Jeesukseen, niin paranet!
        Siunausta.
        Rukoilen puolestasi.
        Aamen!


      • tärisijä

        Joo itse kans huomannut että kahvi pahentaa sitä tärinää. Mulle ei rauhottavia määrätä koska niissä on riippuvuusriski. En kyllä itekkään osaa sanoa et mikä tähän tärinään auttais. :o Aivan hirveetä jos tähän ei löydy mitään apua. :(


      • miekkonen35v_
        tärisijä kirjoitti:

        Joo itse kans huomannut että kahvi pahentaa sitä tärinää. Mulle ei rauhottavia määrätä koska niissä on riippuvuusriski. En kyllä itekkään osaa sanoa et mikä tähän tärinään auttais. :o Aivan hirveetä jos tähän ei löydy mitään apua. :(

        Niska hartia hieronta vakkarin toimesta säännöllistä seksiä rentouttamaan.


      • Anonyymi
        Hänonpelastus kirjoitti:

        Herra auttaa!
        Pyydä syntisi anteeksi ja usko Jeesukseen, niin paranet!
        Siunausta.
        Rukoilen puolestasi.
        Aamen!

        ooko tosissas jeesuksella ei oo mitään jakoa näissä peleissä eikä kenenkään tarvitse anoa anteeksi antoa fiktiiviseltä jumal hahmolta jos oirehtii jotenkin ja jos se jesse on kingi niin meillä ei olisi näitä ongelmia. tietysti jos se jotain lohtua suo niin kai sitäkin voi kokeilla en suosittele.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ooko tosissas jeesuksella ei oo mitään jakoa näissä peleissä eikä kenenkään tarvitse anoa anteeksi antoa fiktiiviseltä jumal hahmolta jos oirehtii jotenkin ja jos se jesse on kingi niin meillä ei olisi näitä ongelmia. tietysti jos se jotain lohtua suo niin kai sitäkin voi kokeilla en suosittele.

        Elävä suhde Jumalaan, siis uskossa oleminen tai siihen armosta pääseminen, helpottaa monien asioiden käsittely..myös psyykkisten. Jumala ei paranna kaikkia sairauksiamme (itseltäni rukouksessa parantui vaikea polvikipu..että tiedän Jumaan joskus parantavan ihmeilläkin). Usko liittyy Jumalaan luottamiseen, mutta ttoivo Jumalassa ei ole vain tätä elämää varten, vaan tähtää iankaikkiseen elämään, mihin voi halukkaita opastaa toisiakin. tällä palstalla kuitenkin keskitytään "näihin vaivoihin".

        Bentsojen suhteen kannattaa tosiaan olla varovainen. Annoksien ei pidä antaa nousta suuriksi ja välillä niitä on syytä mahdolisuuksien mukaan vähentää tai olla ilman, jos ei ole pahempaa riippuvuutta. Bentsojen riippuvuus ja vieroitusoireet pitkäaikaisessa käytössä ja suurehkoilla annoksilla ovat vaikeita lievästi sanoen. vähentäminen on tehtävä hitaasti monien kuukausien aikana omin päin tai lääkärin valvonnassa.

        Itse aloin käyttämää bentsoja 1980-luvun alussa ja annokset nousivat nopeasti ja mukaan tuli myös samanaikaista alkoholinkäyttöä. Kaikki lähti vain tarpeesta helpottaa sosiaalisia tilanteita.
        nyt on enää kome 10 millistä diapamia päivässä (ja kodeiiniriippuvuus, mistä uskon pääseväni kotioloissa...kierre on katkaistu ennenkin). Toleransssin takia ei mikään enää vaikuta, mutta vieroitusoireet ovat inhottavia.
        Kymmeniä vuosia on mennyt pieleen. Perheenisänä epäonnistuin. Murrosikäinen poikamme kuoli 17 vuotta sitten ja vaimoni sairastui ahdistusoireisiin ja jäi nopeasti kanssani eläkeläiseksi (oma diagnoosi tuo rajatila...autismi...kaksisuuntainen..psykoottisuutta..itsetuhoisuuden takia yksi tahdon vastainen hoitojakso itseni "vaarallisesta" leikkelystä)

        Jännittäminen katkaisi aikanaan koulunkäynnit ja on katkaissut työsuhteita, estänyt toteuttamasta haaveita (miksi esim olisin harjoitellut sähkökitaransoittoa piddemmälle, kun sormet eivät tottele jos joku muu kuin vaimoni soittoani katselee?).

        siis edelleen melkein kuusikymppisenä jännitän, mutta entä sitten. Noihin kemiallisiin helpotuksiin ei olisi pitänyt mennä. Kaikenlaisia harjoituksia ja terapioita taitaa olla tarjolla...

        Varoittavana esimerkkinä haluan raitistua ja olisin onnellinen jännittävänä uskovana, jos pääsisin kerrankin täysin kuiville. Jännityksen kanssa voi elää ihan onnellisenakin. Joihinkin rajoituksiin (ehkä hyvinkin moniin) täytyy tottua ja totuttaa ympäristökin niihin. Ei kannata kiinnittää niihin liikaa huomiota kasvojen menettämisen pelossa. Se on vähän kuin jonkinasteinen invaliditeetti, joka paranee, helpottaa tai sitten ei. Voimia ja rohkeutta teille kaikille!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elävä suhde Jumalaan, siis uskossa oleminen tai siihen armosta pääseminen, helpottaa monien asioiden käsittely..myös psyykkisten. Jumala ei paranna kaikkia sairauksiamme (itseltäni rukouksessa parantui vaikea polvikipu..että tiedän Jumaan joskus parantavan ihmeilläkin). Usko liittyy Jumalaan luottamiseen, mutta ttoivo Jumalassa ei ole vain tätä elämää varten, vaan tähtää iankaikkiseen elämään, mihin voi halukkaita opastaa toisiakin. tällä palstalla kuitenkin keskitytään "näihin vaivoihin".

        Bentsojen suhteen kannattaa tosiaan olla varovainen. Annoksien ei pidä antaa nousta suuriksi ja välillä niitä on syytä mahdolisuuksien mukaan vähentää tai olla ilman, jos ei ole pahempaa riippuvuutta. Bentsojen riippuvuus ja vieroitusoireet pitkäaikaisessa käytössä ja suurehkoilla annoksilla ovat vaikeita lievästi sanoen. vähentäminen on tehtävä hitaasti monien kuukausien aikana omin päin tai lääkärin valvonnassa.

        Itse aloin käyttämää bentsoja 1980-luvun alussa ja annokset nousivat nopeasti ja mukaan tuli myös samanaikaista alkoholinkäyttöä. Kaikki lähti vain tarpeesta helpottaa sosiaalisia tilanteita.
        nyt on enää kome 10 millistä diapamia päivässä (ja kodeiiniriippuvuus, mistä uskon pääseväni kotioloissa...kierre on katkaistu ennenkin). Toleransssin takia ei mikään enää vaikuta, mutta vieroitusoireet ovat inhottavia.
        Kymmeniä vuosia on mennyt pieleen. Perheenisänä epäonnistuin. Murrosikäinen poikamme kuoli 17 vuotta sitten ja vaimoni sairastui ahdistusoireisiin ja jäi nopeasti kanssani eläkeläiseksi (oma diagnoosi tuo rajatila...autismi...kaksisuuntainen..psykoottisuutta..itsetuhoisuuden takia yksi tahdon vastainen hoitojakso itseni "vaarallisesta" leikkelystä)

        Jännittäminen katkaisi aikanaan koulunkäynnit ja on katkaissut työsuhteita, estänyt toteuttamasta haaveita (miksi esim olisin harjoitellut sähkökitaransoittoa piddemmälle, kun sormet eivät tottele jos joku muu kuin vaimoni soittoani katselee?).

        siis edelleen melkein kuusikymppisenä jännitän, mutta entä sitten. Noihin kemiallisiin helpotuksiin ei olisi pitänyt mennä. Kaikenlaisia harjoituksia ja terapioita taitaa olla tarjolla...

        Varoittavana esimerkkinä haluan raitistua ja olisin onnellinen jännittävänä uskovana, jos pääsisin kerrankin täysin kuiville. Jännityksen kanssa voi elää ihan onnellisenakin. Joihinkin rajoituksiin (ehkä hyvinkin moniin) täytyy tottua ja totuttaa ympäristökin niihin. Ei kannata kiinnittää niihin liikaa huomiota kasvojen menettämisen pelossa. Se on vähän kuin jonkinasteinen invaliditeetti, joka paranee, helpottaa tai sitten ei. Voimia ja rohkeutta teille kaikille!

        edellisen kirjoittaja jatkaisi vähän
        Ei ollut tarkoitus olla töykeä ketään kohtaan. Minulla on vilpitön toivomus, että saatte apua ja oireenne helpottavat. Halusin vain varoittaa, miten esim. itse tulin narkkariksi (nimityksen ovat antaneet minulle lääkärit), mitä en olisi pystynyt ajattelemaan käyvän itselleni vielä tuossa teini-ikäisenä ja täysin raittiina. Kaiknlaisten päihtymisten myötä joutuu tilanteisiin ja kaveripiireihin, joissa on pakko kovettaa itsensä pärjätäkseen..aina itsepuolustukseen asti. Minua on uhkailtu ampuma-aseilla ja peloissani (mitä ei tietenkään saa näyttää) mukana oli usein jotakin, millä pystyy tarvittaessa puolustautua hankalien tyyppien kanssa. Yritin välttää niitä, mutta sellaiset löytävät kyllä sinut tai minut, jos aineiden kanssa alkaa enemmän sekoilemaan. Olin pelkuri, jota joskus (valitettavasti) myös hieman pelättiin. roolin vaihtaminen onnistuu ihmeen helposti tarvittaessa. Pohjimmiltani olen hyvää tarkoittava ja empaattinen, mutta ne minunkaltaiset pelkäävät koirat juuri purevat ja äksyilevät.


    • HyväänOloon

      Kyllä se siitä ajan kanssa helpottaa :) Sinnittele vain. Pitää ehkä suhtautua omaan itseen vähän suopeammin, eikä pidä heti säikähtää tilanteita joissa virittyy. Virittyminen minkä tahansa uuden asian kanssa on jossakin määrin normaalia. Esim. uudella polkupyörällä ajaminenkin voi jännittää ja voi tuntua että on huomion keskipisteenä kun lähtee kotoa. Sydän voi pamppailla kun kaupan kassalla on komea myyjä. Mikä tahansa olosuhteiden muutos (vaikka se olisi muutos parempaan) voi aiheuttaa "virittymistilan" kehossa. Siitä tulee ongelmia kun alkaa kuvitella että se on pelkoa ja että jokin uhkaa. Tämä johtuu siitä että keho pyrkii pitämään olosuhteet koko ajan tasapainossa (homeostaasissa). Järkevästi voi kyllä tietää vailla epäilystä, että mitään vaaraa ei ole, eikä tule, mutta koska keho hälyttää muutoksesta, niin herkkä ihminen säikähtää näitä pieniä (perhosia vatsassa) ja tulkitsee mielessään, että jotain on oltava vialla. Tässä vaiheessa jos tilanne ei muutu, henkilö voi lakata huomaamattaan hengittämästä, mikä nostaa hälytystilan aivan uusiin sfääreihin. Jos pidättää hengitystä niin pakokauhun ajatukset voimistuvat ja fyysiset olot voimistuvat, joka ruokkii lisää ajatuksia. Keho jännittyy ja tulee monia kipuja kehoon. Päässä säkenöi ja happi loppuu, silmät pullistuu ja ihmiset tuijottaa... Koko tämä ketju on ennaltaehkäistävissä, täysin harmiton, pysäytettävissä missä tahansa vaiheessa ja purettavissa takaperin takaisin levolliseen tilaan.

      Voisin kirjoittaa monia apuohjeita, johon ei tarvitse lääkkeitä mutta en nyt jaksa koska pitää mennä nukkumaan. Sorry. Mutta voit itse löytää uskoakseni kaiken tarvitsemasi avun muun muassa tästä lähteestä lukemalla seuraavan appaan: "YTHS: Jännittäminen osana elämää". Googlella löytyy ilmaiseksi.

    • Anonyymi

      Heippa!

      Kuulostaa ainakin omasta näkökulmasta siltä, että kärsit sosiaalisesta ahdistuksesta. En ole itse mikään lääkäri mutta oman kokemuksen mukaisesti kuulostavat mainitsemasi oireet tutuilta. Kannattaa ehdottomasti käydä lääkärissä puhumassa olostasi, siihen saa kyllä apua kun sitä hankkii.

    • Anonyymi

      Tässä kanssa yksi tärisijä vaikka ikä alkaa olla jo siellä ehtoo puolella. Olen kärsinyt tästä vaivasta, siis ahdistuneisuudesta, sosiaalisten tilanteiden pelosta ja jännittämisestä aina 18 vuotiaasta saakka. On koettu kahvikuppineuroosit sun muuta. Olin kerran parturissa niin parturi kysyi miksi sun pää tärisee mene lääkäriin voi olla vakavakin sairaus. Piti vaihtaa parturia koska jos joku ulkopuolinen siihen kiinnittää huomiota niin se vaan pahentaa asiaa. Joten jos huomaa jollakin vastaavaa ei kannata siitä mennä sanomaan ainakaan jos ei ole tuttu tai läheinen ihminen. Eipä tämä näytä minulta parantuvan kokonaan kuin vasta kuoltuani mutta on se kuitenkin vähän helpottanut iän mukana. Tsemppiä kaikille jotka kärsitte tästä vaivasta.

      • Anonyymi

        Olipas parturilta typerä, ajattelematon toteamus.


    • Anonyymi

      Joku mainitsi bentsoissa olevan riippuvuusriskin. Onhan niissä varmaan. Minulle määrättiin opamoxit heti, kun yksityisellä kerroin oireista. Opamoxeja en syö päivittäin. Voi mennä puolikin vuotta, etten ota yhtään. Käytän siis pelkästään ns erikois tilanteissa esim ensimmäinen koulupäivä, jolloin esitellään itsensä uusien ihmisten edessä, työhaastattelu, erilaiset pönötystilaisuudet töissä tai esitelmät koulussa. Kyllä minua myös julkiset kulkuneuvot ja kaupoissa asiointi ahdistaa. Välillä kämmenet aivan märkinä. Autokin ostettu tuon ahdistuksen takia.

      Itse koen stressin paniikin aiheuttajana. Ei saisi olla elämässä liikaa meneillään yhtäaikaa, eikä myöskään rahahuolia. Siihen kun lisätään kunnon unet ja liikunta niin ei enää häiritsevästi ahdista jos ollenkaan.

      Aloittajalle vielä, että itsellä nuo oireet olleet aina opiskelujen aikaan pahimmat. Töissä helpottaa

      • Anonyymi

        Läheiseni kuoli bentsoihin. Pää eli kuvitelmaa ettei mikään riitä- kroppa oli eri mieltä.


    • Anonyymi

      Mulla diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö. Aikaisemmin minäkin tärisin koko kropan voimalla kauppojen kassalla. Siinä tärisi kädet, pää, ja koko kroppa.
      Olen saanut lääkkeeksi lyrican, opamoxin ja voxran.
      Mulla kai jonkinlainen riippuvuus syntynyt, mutta minkäs teet, kun on pakko käyttää lääkkeitä.
      Annoskoot on pysyneet samassa jo 5 vuotta ja edelleen auttavat ahdistukseeni/paniikkihäiriöön.
      Ei kannata kärvistellä ahdistuksen ja tärinöiden kanssa turhaan, kun niihin on lääkkeet olemassa.
      Pystyy elämään normaalia elämää täysillä.

      • Anonyymi

        On lääkkeet, mutta vain osa on niin arvokkaita potilaita, että saa niitä. Pakko on kärvistellä, kun apu on evätty. Sullakin voi tuuri loppua vaikka heti huomenna. Reseptit voidaan mitätöidä sillä sekunnilla kun niin vain halutaan tehdä. Potilaan suostumusta ei tarvita. Toimivia lääkityksiä katkotaan jatkuvasti, on osa lääkärin arkea.


    • Anonyymi

      Itselläni on botox piiritys 3 kuukauden välein ja pään tärinä on hävinnyt miltei kokonaan

    • Anonyymi

      Itselläni on todettu essentiaalinen vapina johon saan 3 kuukauden välein botox piikityksen ja vapina on hävinnyt miltei kokonaan

    • Minulla on todettu essentiaalinen vapina johon saan 3 kuukauden välein botox piikityksen ja vapina on hävinnyt miltei kokonaan

    • Anonyymi

      Tuota mu on alkanu täs viikon mittaa tärisee kädet ja välil jalata ja koulussa ahistaa olla ku meijän luokalla on 30 oppilasta ja pieni luokka en melkeenpä pysty hengittää välillä. Tänääm saatiin valita paikat. Istuttiin kavereitten kanssa silleen et mä istuin nurkassa ja kaverit istu mun eessä ympärillä. Kun meillä oli tänään esittätymis kierros en pystyny melkeenpä puhumaan ku rupes samal ahistaa, jännittä ja naurattamaan opettaja joutui auttamaan kertomaan itsestäni.(noloa oli. ) tää ei tunnu samalle ku esim viime vuonna ennen esitystä jännittäminen melkeen koko koulun eessä. Viime vuonna meillä oli luokassa 27 oppilasta ja melkeen kaikki samat oppilaat olivat tänäkin vuonna, mutta yksi lähti ja neljä tuli. En tiedä mitä tehdä. Äiti ja iskä tietää mutta eivät tiedä mitä tehdä. Kävin viime vuonna kuraattorilla loppu lukukaudesta kaksi kertaa ja ne oli semmosii tutustumis hommeleita. Tuntuu että tänäkin vuonna pitäsi käydä vähän tarpeellisemmassa asiassa. Jos meinasin käydä siellä niin kerron hänelle ja uskon että hän tekee asialle jotain toivottavasti. Huomenna on uudet paikat ei saada päättääkin niitä jos joudun jonnekkin luokan keskelle lintsaan koko loppu päivän koska en kykene siihen ja jos minulla ei ole kaveri vieressä tukemassa sama homma. Ja sekin vielä että kun meillä on niin iso luokka että meillä on a ja b ryhmä kukaan mun kavereista ei päässyt samaan ryhmään. Kiitos...

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En ole rakastunut

      Tai ihastunut sinuun. Kiinnostuin kyllä heti koska erotut massasta.
      Ikävä
      377
      3568
    2. Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa

      Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit
      Maailman menoa
      196
      1662
    3. Olen ärtynyt koska

      minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.
      Ikävä
      66
      1317
    4. Suomalaiset marjat loppuvat

      Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten
      Maailman menoa
      145
      1192
    5. Puhutko toisista ihmisistä

      pahaa, jotta näyttäytyisit itse jotenkin paremmassa valossa?
      Ikävä
      117
      873
    6. Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa

      ”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.
      Maailman menoa
      164
      845
    7. Mitä teen väärin?

      Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää
      Sinkut
      116
      814
    8. Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät

      Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu
      Suomussalmi
      52
      811
    9. Oli mukava tavata irl

      Sattuma toi sinut matkani varrelle. Ihmettelin sitä silloin, ehkä vähän vieläkin. Oli ilo jutella ja tuntea, vaikka nyt
      Ikävä
      24
      809
    10. Haluaisin tietää

      mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔
      Ikävä
      46
      782
    Aihe