Sisävesi navigointi plotterilla

Veneilen Aluella: Saimaa, Pielinen, Pyhäselkä

parasta etsimässä kirjoitti:

Veneilen Aluella: Saimaa, Pielinen, Pyhäselkä

Saimaalta nyt jotain löytyykin, mitä sillä tarkoittanetkin, mutta Pyhäselkä eli koko tämä vesistönurkka on jo huonoa samoin kuin Pielinen. Ostitpa millaiset kartat ja ohjelmat tahansa, jos yleensä mitään on saatavissa, niin et silti saavuta niitäkään vähäisiä hyötyjä, mitä rannikkoalueilla olisi saavutettavissa.

parasta etsimässä kirjoitti:

Veneilen Aluella: Saimaa, Pielinen, Pyhäselkä

Korjaan ensinnäkin sen väärinkäsityksen että Navionics Gold ei ole navigointiohjelma vaan kartta-aineistoformaatti.

Itä-Saimaalle löytyy useita hyviä vaihtoehtoja elektronisiksi kartoiksi. Itse suosin tätä varten suunniteltuja laitteita, eli karttaplottereita. Plotterivalmistajia löytyy useita ja niistä jokainen valitkoon mieleisensä ja kukkarolleen sopivan. Plottereihin käyviä kartta-aineistoja on erilaisia. Navionics Gold on yksi niistä. Se käy useimpiin uusiin plottereihin. Lisäksi on enemmänkin ammattimerenkulussa käytetty C-Map NT . Se ei sisällä yhtä monipuolista aineistoa huviveneilijän näkökulmasta ja laitteistoyhteensopivuuskin on rajoitetumpi nykypäivänä. Navionics on huomattavasti yksityiskohtaisempi ja sisältää myös pieniä vesistöjä. Lisäksi on laitteistovalmistajakohtaisia aineistoja, kuten Garminin BlueChart ja Magellanin oma mutta näille ei tietääkseni ole vielä järvikarttoja tullut. C-Map ja Navionicsin kartat eivät vielä takaa hyvää elektronista karttaa vaan plotterilaitteet näyttävät hyvinkin eri tavoin samaa kartta-aineistoa. Kannattaa siis ensin kokeilla oman alueen karttoja ennen kuin ostaa laitetta.

Navionicsin ja C-Mapin lastut ovat laadukkaita ja kattavia mutta huonona puolena niissä on korkea hinta. Tämä yhdistettynä plotterin kalliiseen hankintahintaan on ajanut monet käyttämään kannettavaa tietokonetta ja navigointiohjelmia navigoinnin tukena. Monella se läppäri on jo muutenkin ja netistä on saatavilla lähes ilmaiseksi hyviä ohjelmia (esim. SeaClear, OziExplorer) joten tällaisella paketilla pääsee huomattavasti halvemmalla hommaan kiinni. Huonona puolena näissä 'ilmaisissa' navigointisoftissa on se että kartta-aineistoa ei ole valmiina ja sen joutuu skannailemaan ja kalibroimaan itse tai 'lainaamaan' kaverilta. Lauantaina olikin Karjalaisessa yleisönosastossa kysymys miksi merenkulkulaitos ei ole julkaissut itä-Saimaalle CD-Merikarttasarjaa. Se olisi riittävä navigointiohjelma ja laadukas kartta-aineisto elektroniseen navigointiin. Tarvittaessa näitä CD-merikartan karttoja voisi 'lainata' myös paremmin toimiviin ilmaisiin navigointiohjelmiin.

Yhteenvetona kysymykseesi: Jos haluat varmasti luotettavan aineiston => C-MAP NT . Jos haluat tarkemman kartan alueeltasi => Navionics Gold. Jos et halua köyhtyä noin 1000 euroa em. niin hanki kannettava ilmainen ohjelma ja skannaa paperikartat sinne. Itse skannatessa on oltava varovainen kalibroitaessa koska pienikin kohdistusvirhe saattaa muuttaa kivien ja väylien paikkaa kohtalokkaasti.

Meripelastaja kirjoitti:

Korjaan ensinnäkin sen väärinkäsityksen että Navionics Gold ei ole navigointiohjelma vaan kartta-aineistoformaatti.

Itä-Saimaalle löytyy useita hyviä vaihtoehtoja elektronisiksi kartoiksi. Itse suosin tätä varten suunniteltuja laitteita, eli karttaplottereita. Plotterivalmistajia löytyy useita ja niistä jokainen valitkoon mieleisensä ja kukkarolleen sopivan. Plottereihin käyviä kartta-aineistoja on erilaisia. Navionics Gold on yksi niistä. Se käy useimpiin uusiin plottereihin. Lisäksi on enemmänkin ammattimerenkulussa käytetty C-Map NT . Se ei sisällä yhtä monipuolista aineistoa huviveneilijän näkökulmasta ja laitteistoyhteensopivuuskin on rajoitetumpi nykypäivänä. Navionics on huomattavasti yksityiskohtaisempi ja sisältää myös pieniä vesistöjä. Lisäksi on laitteistovalmistajakohtaisia aineistoja, kuten Garminin BlueChart ja Magellanin oma mutta näille ei tietääkseni ole vielä järvikarttoja tullut. C-Map ja Navionicsin kartat eivät vielä takaa hyvää elektronista karttaa vaan plotterilaitteet näyttävät hyvinkin eri tavoin samaa kartta-aineistoa. Kannattaa siis ensin kokeilla oman alueen karttoja ennen kuin ostaa laitetta.

Navionicsin ja C-Mapin lastut ovat laadukkaita ja kattavia mutta huonona puolena niissä on korkea hinta. Tämä yhdistettynä plotterin kalliiseen hankintahintaan on ajanut monet käyttämään kannettavaa tietokonetta ja navigointiohjelmia navigoinnin tukena. Monella se läppäri on jo muutenkin ja netistä on saatavilla lähes ilmaiseksi hyviä ohjelmia (esim. SeaClear, OziExplorer) joten tällaisella paketilla pääsee huomattavasti halvemmalla hommaan kiinni. Huonona puolena näissä 'ilmaisissa' navigointisoftissa on se että kartta-aineistoa ei ole valmiina ja sen joutuu skannailemaan ja kalibroimaan itse tai 'lainaamaan' kaverilta. Lauantaina olikin Karjalaisessa yleisönosastossa kysymys miksi merenkulkulaitos ei ole julkaissut itä-Saimaalle CD-Merikarttasarjaa. Se olisi riittävä navigointiohjelma ja laadukas kartta-aineisto elektroniseen navigointiin. Tarvittaessa näitä CD-merikartan karttoja voisi 'lainata' myös paremmin toimiviin ilmaisiin navigointiohjelmiin.

Yhteenvetona kysymykseesi: Jos haluat varmasti luotettavan aineiston => C-MAP NT . Jos haluat tarkemman kartan alueeltasi => Navionics Gold. Jos et halua köyhtyä noin 1000 euroa em. niin hanki kannettava ilmainen ohjelma ja skannaa paperikartat sinne. Itse skannatessa on oltava varovainen kalibroitaessa koska pienikin kohdistusvirhe saattaa muuttaa kivien ja väylien paikkaa kohtalokkaasti.

Lue lisää

Kiitos asiapitoisesta neuvosta.Mutta eikö Saimaata kattavaa Merenkulkulaitoksen meri-CD karttaa ole esim L ja M ? vai käsitinkö asian väärin.

venehullu kirjoitti:

Kiitos asiapitoisesta neuvosta.Mutta eikö Saimaata kattavaa Merenkulkulaitoksen meri-CD karttaa ole esim L ja M ? vai käsitinkö asian väärin.

Kyllä, L- ja M- sarjan paperikarttoja vastaavat CD-merikartat ovat olemassa. Tarkoitin Savonlinnan yläpuolelta Oravista itään päin alkavaa vesistöaluetta josta ei ole olemassa digitaalista aineistoa huviveneilijöille Merenkulkulaitoksen tarjonnassa. Pielisjoelta on olemassa merikarttasarja R mutta tästä ei ole nähty tarpeelliseksi tehdä CD-merikarttaa. Tämä onkin hyvä päätös koska Pielisjoki on helppo navigoida ilman karttaakin.

CMAP-NT vaihtoehtoja tälle alueelle ovat näissä osoitteissa:
http://chartcatalogue.c-map.no/ntplus/quickref_plus.asp?quickrefID=FLS
http://chartcatalogue.c-map.no/ntplus/quickref_plus.asp?quickrefID=GFW

Navionics Gold kartat löytyvät täältä:
http://www.navionics.com/Charts2.asp?ContinentID=4&RegionID=10&ChartSizeID=6&Gold=1&Classic=0

Lisäksi aikaisemmin Navionics kauppasi Saimaa East karttaa joka nyttemin on vedetty pois myynnistä tuon XL3 kartan korvatessa sen.

Meripelastaja kirjoitti:

Kyllä, L- ja M- sarjan paperikarttoja vastaavat CD-merikartat ovat olemassa. Tarkoitin Savonlinnan yläpuolelta Oravista itään päin alkavaa vesistöaluetta josta ei ole olemassa digitaalista aineistoa huviveneilijöille Merenkulkulaitoksen tarjonnassa. Pielisjoelta on olemassa merikarttasarja R mutta tästä ei ole nähty tarpeelliseksi tehdä CD-merikarttaa. Tämä onkin hyvä päätös koska Pielisjoki on helppo navigoida ilman karttaakin.

CMAP-NT vaihtoehtoja tälle alueelle ovat näissä osoitteissa:
http://chartcatalogue.c-map.no/ntplus/quickref_plus.asp?quickrefID=FLS
http://chartcatalogue.c-map.no/ntplus/quickref_plus.asp?quickrefID=GFW

Navionics Gold kartat löytyvät täältä:
http://www.navionics.com/Charts2.asp?ContinentID=4&RegionID=10&ChartSizeID=6&Gold=1&Classic=0

Lisäksi aikaisemmin Navionics kauppasi Saimaa East karttaa joka nyttemin on vedetty pois myynnistä tuon XL3 kartan korvatessa sen.

Lue lisää

Merenkulkulaitos ei ole julkaissut Oravi-Joensuu välin karttoja digitaalisessa muodossa koska laitoksessa on todettu, että ko. alueen karttojen koordinaattiperusta ja rantaviiva ovat siinä määrin virheelliset, että lopputulos olisi melkoisen riskipitoinen GPS-paikanusympäristössä käytettynä.
Kävin vilkaisemassa noita C-MAPin linkkejä ja siellähän yritys avoimesti ilmoittaa, että he ovat rohjenneet noiden MKL:n paperikarttojen skannauksen suorittaa. No itse kukin vastaa tekosistaan ja merenkulkija viime kädessä navigointinsa oikeellisuudesta. Epäilemättä se Joensuun suunnan digitaalinen kartta tulee ilmestymään aikanaan ja sitä ennen uudistetut paperikartat myös. Mutta sitäkin ennen MKL:n merenmittausalukset tulevat työskentelemään tovin kyseisellä vesialueella. Ei sitä tiedä vaikka aloittaisivat tulevana kesänä...

Sivusta seurannut kirjoitti:

Merenkulkulaitos ei ole julkaissut Oravi-Joensuu välin karttoja digitaalisessa muodossa koska laitoksessa on todettu, että ko. alueen karttojen koordinaattiperusta ja rantaviiva ovat siinä määrin virheelliset, että lopputulos olisi melkoisen riskipitoinen GPS-paikanusympäristössä käytettynä.
Kävin vilkaisemassa noita C-MAPin linkkejä ja siellähän yritys avoimesti ilmoittaa, että he ovat rohjenneet noiden MKL:n paperikarttojen skannauksen suorittaa. No itse kukin vastaa tekosistaan ja merenkulkija viime kädessä navigointinsa oikeellisuudesta. Epäilemättä se Joensuun suunnan digitaalinen kartta tulee ilmestymään aikanaan ja sitä ennen uudistetut paperikartat myös. Mutta sitäkin ennen MKL:n merenmittausalukset tulevat työskentelemään tovin kyseisellä vesialueella. Ei sitä tiedä vaikka aloittaisivat tulevana kesänä...

Lue lisää

Jep, MKL näyttää käyttävän edelleen Majuri Lönneströmin vuonna 1868 kartoittamia rantaviivoja. Mikäs siinä, hämmästyttävän tarkkoja ne ovat kun ajatellaan sen ajan välineitä. Onhan se nostalgista ajella liki 200 vuotta sitten tehdyllä kartta-aineistolla. Tietysti olisi sekin toisaalta mukavaa jos Itä-Saimaallakin päästäisiin digiaikaan.

Olen kuullut että Maanmittauslaitoksella on joltiseltaan nykyaikainen aineisto maastosta, mukaanlukien paikkansa pitävä rantaviiva. Tietysti taitaa olla näin liikelaitoistumisen aikana mahdotonta kahden valtion laitoksen tehdä yhteistyötä?

Meripelastaja kirjoitti:

Jep, MKL näyttää käyttävän edelleen Majuri Lönneströmin vuonna 1868 kartoittamia rantaviivoja. Mikäs siinä, hämmästyttävän tarkkoja ne ovat kun ajatellaan sen ajan välineitä. Onhan se nostalgista ajella liki 200 vuotta sitten tehdyllä kartta-aineistolla. Tietysti olisi sekin toisaalta mukavaa jos Itä-Saimaallakin päästäisiin digiaikaan.

Olen kuullut että Maanmittauslaitoksella on joltiseltaan nykyaikainen aineisto maastosta, mukaanlukien paikkansa pitävä rantaviiva. Tietysti taitaa olla näin liikelaitoistumisen aikana mahdotonta kahden valtion laitoksen tehdä yhteistyötä?

Lue lisää

Mielestäni kaikkein typerintä on vanhoissa kartoissa se, että sinne ei ole päivitetty väylien ulkopuolelle mitään, esim. kareja. Nämä karit ovat paikallisten kalastajien yms. tiedossa, ja sitten kun ulkopuolinen ajaa sille keskellä salmea olevalle kivelle niin sanotaan "kyllähän sen kiven kaikki tietää".

Allekirjoittanut ajoi kerran pelastusharjoituksen aikana vanhentuneella kartalla väylän ulkopuolella olevalle kivelle joka "olisi pitänyt tietää". (olisi ollut saatavilla myös uudempi kartta mutta veneessä oli yli 70v vanhoilla mittauksilla oleva..)

Meripelastaja kirjoitti:

Jep, MKL näyttää käyttävän edelleen Majuri Lönneströmin vuonna 1868 kartoittamia rantaviivoja. Mikäs siinä, hämmästyttävän tarkkoja ne ovat kun ajatellaan sen ajan välineitä. Onhan se nostalgista ajella liki 200 vuotta sitten tehdyllä kartta-aineistolla. Tietysti olisi sekin toisaalta mukavaa jos Itä-Saimaallakin päästäisiin digiaikaan.

Olen kuullut että Maanmittauslaitoksella on joltiseltaan nykyaikainen aineisto maastosta, mukaanlukien paikkansa pitävä rantaviiva. Tietysti taitaa olla näin liikelaitoistumisen aikana mahdotonta kahden valtion laitoksen tehdä yhteistyötä?

Lue lisää

MKL:n kartoilla ei käytetä enää näitä mainitsemiasi Lönneströmin purje-laitakarttoja. Nämä Joensuun suunnan karttapohjat ovat viimeisimmän sota-ajan tuotantoa.
Kaikkien uusien ja "modernien" merikarttojen rantaviivat ovat maanmittauslaitoksen tuottamia, joten turha herjata etteikö valtion laitosten välillä olisi yhteistyötä. Arvoisa herra meripelastaja tai järvipelastaja voisi vaikka pikkuisen harkita sanojaan, kun tiedot tuntuvat olevan puutteelliset.

Toinen meripelastaja kirjoitti:

Mielestäni kaikkein typerintä on vanhoissa kartoissa se, että sinne ei ole päivitetty väylien ulkopuolelle mitään, esim. kareja. Nämä karit ovat paikallisten kalastajien yms. tiedossa, ja sitten kun ulkopuolinen ajaa sille keskellä salmea olevalle kivelle niin sanotaan "kyllähän sen kiven kaikki tietää".

Allekirjoittanut ajoi kerran pelastusharjoituksen aikana vanhentuneella kartalla väylän ulkopuolella olevalle kivelle joka "olisi pitänyt tietää". (olisi ollut saatavilla myös uudempi kartta mutta veneessä oli yli 70v vanhoilla mittauksilla oleva..)

Lue lisää

Ilman muuta tällaisia tilanteita voi esiintyä. Mutta luuletko, että ne puuttuvat kivet ilmestyvät jostain kivien taivaasta sille kartalle, jonka kansainvälinen C-MAP yritys skannaa suomalaisen merikartan pohjalta.

Jonkinlainen tietäjä kirjoitti:

MKL:n kartoilla ei käytetä enää näitä mainitsemiasi Lönneströmin purje-laitakarttoja. Nämä Joensuun suunnan karttapohjat ovat viimeisimmän sota-ajan tuotantoa.
Kaikkien uusien ja "modernien" merikarttojen rantaviivat ovat maanmittauslaitoksen tuottamia, joten turha herjata etteikö valtion laitosten välillä olisi yhteistyötä. Arvoisa herra meripelastaja tai järvipelastaja voisi vaikka pikkuisen harkita sanojaan, kun tiedot tuntuvat olevan puutteelliset.

Lue lisää

Miksi itä-Saimaan merikarttojen rantaviiva poikkeaa olennaisesti maastokarttojen rantaviivasta? Miksi maastokarttojen rantaviivaa voi käyttää luotettavasti elektroniseen navigointiin mutta merikarttojen ei? Oletko koskaan nähnyt esimerkiksi Lönneströmin karttalehteä nro 11, nykyaikaista merikarttaa 415 ja maastokarttaa 4223 rinnakkain?

Sivusta seurannut kirjoitti:

Ilman muuta tällaisia tilanteita voi esiintyä. Mutta luuletko, että ne puuttuvat kivet ilmestyvät jostain kivien taivaasta sille kartalle, jonka kansainvälinen C-MAP yritys skannaa suomalaisen merikartan pohjalta.

Lue lisää

Kyllähän ne väylien ulkopuoliset kivet pitää merenkulkulaitoksen tietoon saattaa. Ihmettelenkin miksi tätä ei ole nykytekniikalla helpotettu esim. netin kautta. Onhan tietysti olemassa puhelimet esim. väylien valojen vika-ilmoituksille (muistaakseni ilmainen numero) mutta nämä karttakorjaukset pitäisi olla erikseen.

Ja en sano sitä että karttaan voi aina luottaa, väylän ulkopuolella veneillessä on omat riskinsä. (jos ei vesiä tunne kuten mulle kävi...)

Toinen Meripelastaja kirjoitti:

Kyllähän ne väylien ulkopuoliset kivet pitää merenkulkulaitoksen tietoon saattaa. Ihmettelenkin miksi tätä ei ole nykytekniikalla helpotettu esim. netin kautta. Onhan tietysti olemassa puhelimet esim. väylien valojen vika-ilmoituksille (muistaakseni ilmainen numero) mutta nämä karttakorjaukset pitäisi olla erikseen.

Ja en sano sitä että karttaan voi aina luottaa, väylän ulkopuolella veneillessä on omat riskinsä. (jos ei vesiä tunne kuten mulle kävi...)

Lue lisää

Keneenkös MKL voisi luottaa kivien luotettavan sijainnin ilmoittamisessa? Tavan veneilijäänkö joka ei yleensä edes tiedä että mikä koordinaattijärjestelmä on? Tietysti jos ilmoituksia tulee tarpeeksi paljon ja kuvaus ja koordinaatit eivät paljoa heitä niin eiköhän siinä silloin jollain todennäköisyydellä kivi ole.

Näkisin että paikallisilla veneily-yhdistyksillä voisi olla aktiivisempi rooli tässä asiassa. Pursiseurat ja Meripelastusseuran yhdistykset jäsenineen tuntevat varmasti melko hyvin paikalliset karikot ja vaarapaikat. Yhdistysten toimintasääntöihinkin usein kuuluu turvallisen veneilyn edistäminen. Yhdistykset voisivat ylläpitää toimintavesiltään listaa tärkeästä paikkatiedosta jota ei paikallisissa kartoissa vielä ole. Tätä listaa voitaisiin purkaa ajoittain päivityksinä karttapainoksiin.

Meripelastaja kirjoitti:

Miksi itä-Saimaan merikarttojen rantaviiva poikkeaa olennaisesti maastokarttojen rantaviivasta? Miksi maastokarttojen rantaviivaa voi käyttää luotettavasti elektroniseen navigointiin mutta merikarttojen ei? Oletko koskaan nähnyt esimerkiksi Lönneströmin karttalehteä nro 11, nykyaikaista merikarttaa 415 ja maastokarttaa 4223 rinnakkain?

Lue lisää

Selkeisiin kysymyksiin on helppo vastata
1. Nämä itä-Saimaan karttalehdet on valmistettu vuosina 1940-45. Eli sota-ajan olosuhteissa ja tuolloin saatavissa olleen henkilöstön toimesta on maastokartoitettu rantaviivat ja mitattu syvyydet punttiluodilla. Maastokartoitettu rantaviiva poikkeaa varmasti nykyaikaiseen ilmakuvakartoitettuun rantaviivaan (maanmittauslaitos) verrattuna ja jälkimäistä on pidettävä oikeana.
2. vastaus on luettavissa edellisistä. Ilman muuta rantaviivan osalta voi käyttää MML:n peruskartan rantaviivaa GPS-navigoinnin pohjana. Minulla on vaan sellainen kalpea käsitys navigoinnista, että tarkoituksena ei ole väistellä rantaviivaa vaan vedenalaisia kareja. Jos herra meripelastaja tarvitsee elektronisen kartan rantaan ajon estämiseksi niin se on ihan henkilökohtainen ongelma. Mutta merikartan valmistajan ongelma on saada syvyyskäyrät ym. vedenalaiset muodot luotettavasti myös digitaaliselle karttapohjalle GPS:n kanssa käytettäväksi. Ja siinä on murheita noiden sota-ajan järvimittausten kanssa.
3. Olen varmasti nähnyt niin vierekkäin kuin päällekkäinkin erilaisilla tavoilla projisoituna. Eikä nämä vertailut rajoitu Oriveden-Pyhäselän karttoihin.

Meripelastaja kirjoitti:

Keneenkös MKL voisi luottaa kivien luotettavan sijainnin ilmoittamisessa? Tavan veneilijäänkö joka ei yleensä edes tiedä että mikä koordinaattijärjestelmä on? Tietysti jos ilmoituksia tulee tarpeeksi paljon ja kuvaus ja koordinaatit eivät paljoa heitä niin eiköhän siinä silloin jollain todennäköisyydellä kivi ole.

Näkisin että paikallisilla veneily-yhdistyksillä voisi olla aktiivisempi rooli tässä asiassa. Pursiseurat ja Meripelastusseuran yhdistykset jäsenineen tuntevat varmasti melko hyvin paikalliset karikot ja vaarapaikat. Yhdistysten toimintasääntöihinkin usein kuuluu turvallisen veneilyn edistäminen. Yhdistykset voisivat ylläpitää toimintavesiltään listaa tärkeästä paikkatiedosta jota ei paikallisissa kartoissa vielä ole. Tätä listaa voitaisiin purkaa ajoittain päivityksinä karttapainoksiin.

Lue lisää

Ajattelin lähinnä että jos esim. yksityinen tekee ilmoituksen merenkulkulaitokselle sijainnista ja mkl tekee tarkistuksen ja varmistaa tarkan sijainnin. En tiedä onko esim. nämä kesäisin isoja aaltoja tekevät väylänhoitoalukset mkl:n kanssa yhteistyössä mutta ne voisivat tehdä tätä työtä mielestäni samassa.

Todennäköisesti byrokratian seinä tulee vastaan tässä ajatuksessa , joten se siitä.

Jonkinlainen tietäjä kirjoitti:

Selkeisiin kysymyksiin on helppo vastata
1. Nämä itä-Saimaan karttalehdet on valmistettu vuosina 1940-45. Eli sota-ajan olosuhteissa ja tuolloin saatavissa olleen henkilöstön toimesta on maastokartoitettu rantaviivat ja mitattu syvyydet punttiluodilla. Maastokartoitettu rantaviiva poikkeaa varmasti nykyaikaiseen ilmakuvakartoitettuun rantaviivaan (maanmittauslaitos) verrattuna ja jälkimäistä on pidettävä oikeana.
2. vastaus on luettavissa edellisistä. Ilman muuta rantaviivan osalta voi käyttää MML:n peruskartan rantaviivaa GPS-navigoinnin pohjana. Minulla on vaan sellainen kalpea käsitys navigoinnista, että tarkoituksena ei ole väistellä rantaviivaa vaan vedenalaisia kareja. Jos herra meripelastaja tarvitsee elektronisen kartan rantaan ajon estämiseksi niin se on ihan henkilökohtainen ongelma. Mutta merikartan valmistajan ongelma on saada syvyyskäyrät ym. vedenalaiset muodot luotettavasti myös digitaaliselle karttapohjalle GPS:n kanssa käytettäväksi. Ja siinä on murheita noiden sota-ajan järvimittausten kanssa.
3. Olen varmasti nähnyt niin vierekkäin kuin päällekkäinkin erilaisilla tavoilla projisoituna. Eikä nämä vertailut rajoitu Oriveden-Pyhäselän karttoihin.

Lue lisää

Periaatteessa en vastaa henkilökohtaisesti provosoiviin viesteihin, joita tällä palstalla niin valitettavan usein esiintyy, mutta koska tässä asiantynkääkin on niin menköön tämän kerran.

Miksi MKL käyttää edelleen sota-ajalta peräisin olevaa rantaviivaa vaikka tarkempaakin aineistoa olisi saatavilla MML:lta? Vastasit että MML:n aineisto on "oikeaa". On sangen hämmästyttävää että MKL on käyttänyt jo vuosien ajan "väärää" tietoa.

Paikkansa pitävä rantaviiva olisi hyvä perusta elektroniselle ja visuaaliselle navigoinnille. Toivottavasti myös pohjanmuotojen ja karikkojen kartoitus etenee, niitä asioita ei tietääkseni voida tehdä ilmavalokuvista.

Esimerkiksi Navionicsin ja C-Mapin tuottamassa aineistossa on karttalehdittäin erimittainen ja erisuuntainen heitto kohdistuksessa. Maa saattaa toiselta MKL:n karttalehdeltä peräisin olevassa aineistossa olla 200 metriä etelään kun toisessa se on 50 metriä itään. Huonosta aineistosta ei saa hyvää ja tarkkaa merikarttaa. Voin kuvitella kuinka Navionicsin kartan suunnittelija on ährännyt esimerkiksi karttalehtien 415 ja 414 rantaviivan heiton kanssa yhtenäistä aineistoa tuottaessaan. Siellä on varmasti monin erilaisin sanoin kiitelty MKL:sta :)

Meripelastaja kirjoitti:

Periaatteessa en vastaa henkilökohtaisesti provosoiviin viesteihin, joita tällä palstalla niin valitettavan usein esiintyy, mutta koska tässä asiantynkääkin on niin menköön tämän kerran.

Miksi MKL käyttää edelleen sota-ajalta peräisin olevaa rantaviivaa vaikka tarkempaakin aineistoa olisi saatavilla MML:lta? Vastasit että MML:n aineisto on "oikeaa". On sangen hämmästyttävää että MKL on käyttänyt jo vuosien ajan "väärää" tietoa.

Paikkansa pitävä rantaviiva olisi hyvä perusta elektroniselle ja visuaaliselle navigoinnille. Toivottavasti myös pohjanmuotojen ja karikkojen kartoitus etenee, niitä asioita ei tietääkseni voida tehdä ilmavalokuvista.

Esimerkiksi Navionicsin ja C-Mapin tuottamassa aineistossa on karttalehdittäin erimittainen ja erisuuntainen heitto kohdistuksessa. Maa saattaa toiselta MKL:n karttalehdeltä peräisin olevassa aineistossa olla 200 metriä etelään kun toisessa se on 50 metriä itään. Huonosta aineistosta ei saa hyvää ja tarkkaa merikarttaa. Voin kuvitella kuinka Navionicsin kartan suunnittelija on ährännyt esimerkiksi karttalehtien 415 ja 414 rantaviivan heiton kanssa yhtenäistä aineistoa tuottaessaan. Siellä on varmasti monin erilaisin sanoin kiitelty MKL:sta :)

Lue lisää

niin et tunnu ymmärtävän viestiä. Toki rantaviiva olisi voitu muuttaa näille merikartoille ajat sitten. Mutta kun se ei karttaa merikarttana paranna. Jos sota-ajan rantaviivassa on sijaintivirheitä ja aivan varmasti samat virheet ovat jopa suurempina vedenalaisten kohteiden sijainnissa. Väylien ja väylämerkkien sijaintitiedot on jotenkin järkevällä tavalla saatu väännetyksi tälle virheelliselle karttapohjalle. Jos jossain on rakennettu linjataulupari, niin riittää kunhan se on kartalta tunnistesttavaan paikkaan sijoitettu. Sen jälkeen kun navigoija linjataulut oikein tunnistaa, voi hän taas unohtaa kartan hetkeksi. Tämä onnistuu ja on turvallinen menettelytapa nykyisillä kartoilla. Muta jos julkaistaan digitaalinen aineisto, niin silloin joudutaan varautumaan merenkulkijoihin, jotka tuijottavat vain tähän aineistoon ja GPS:n reittijälkeen piirrettynä tämän ammoin GPS-aikaa syntyneen naineiston päälle. Ulkomaiset kartanvalmistajat ovat saattaneet kirota tehtävänsä, mutta rahanahneuksissaan ovat sen silti tehneet. Ja se joka on rahansa ko. tuotteeseen haaskannut, esittäköön valituksensa tuotteen valmistaneelle organisaatiolle. Minä luotan siihen, että Merenkulkulaitos jonkin uuden karttatuotteen julkaistessaan tietää mitä on tehnyt ja kantaa myös vastuun tekemisistään. Ja jos he eivät halua kantaa vastuuta digitaalisen karttapohjan oikellisuudesta jollain nimetyllä alueella, niin kartan käytttäjän turvaksi, ei kiusaksi, tämä vastuunrajoitusilmoitus on annettu painettuun karttapohjaan ja digitaalista aineistoa ei julkaista samasta syystä.

Jonkinlainen tietäjä kirjoitti:

niin et tunnu ymmärtävän viestiä. Toki rantaviiva olisi voitu muuttaa näille merikartoille ajat sitten. Mutta kun se ei karttaa merikarttana paranna. Jos sota-ajan rantaviivassa on sijaintivirheitä ja aivan varmasti samat virheet ovat jopa suurempina vedenalaisten kohteiden sijainnissa. Väylien ja väylämerkkien sijaintitiedot on jotenkin järkevällä tavalla saatu väännetyksi tälle virheelliselle karttapohjalle. Jos jossain on rakennettu linjataulupari, niin riittää kunhan se on kartalta tunnistesttavaan paikkaan sijoitettu. Sen jälkeen kun navigoija linjataulut oikein tunnistaa, voi hän taas unohtaa kartan hetkeksi. Tämä onnistuu ja on turvallinen menettelytapa nykyisillä kartoilla. Muta jos julkaistaan digitaalinen aineisto, niin silloin joudutaan varautumaan merenkulkijoihin, jotka tuijottavat vain tähän aineistoon ja GPS:n reittijälkeen piirrettynä tämän ammoin GPS-aikaa syntyneen naineiston päälle. Ulkomaiset kartanvalmistajat ovat saattaneet kirota tehtävänsä, mutta rahanahneuksissaan ovat sen silti tehneet. Ja se joka on rahansa ko. tuotteeseen haaskannut, esittäköön valituksensa tuotteen valmistaneelle organisaatiolle. Minä luotan siihen, että Merenkulkulaitos jonkin uuden karttatuotteen julkaistessaan tietää mitä on tehnyt ja kantaa myös vastuun tekemisistään. Ja jos he eivät halua kantaa vastuuta digitaalisen karttapohjan oikellisuudesta jollain nimetyllä alueella, niin kartan käytttäjän turvaksi, ei kiusaksi, tämä vastuunrajoitusilmoitus on annettu painettuun karttapohjaan ja digitaalista aineistoa ei julkaista samasta syystä.

Lue lisää

Miksi käyttää vanhentunutta aineistoa pohjana, jos kerran uudempaakin on saatavilla? Eihän mitään kehitystä tapahdu, jos aina pidetään vanhaa riittävän hyvänä.

Tarkemmalle karttapohjalle voidaan hyvin sijoittaa väylämerkit samoin perustein kuin vaarinikäisiin epätarkkoihin.

qqqqqqqqqqq kirjoitti:

Miksi käyttää vanhentunutta aineistoa pohjana, jos kerran uudempaakin on saatavilla? Eihän mitään kehitystä tapahdu, jos aina pidetään vanhaa riittävän hyvänä.

Tarkemmalle karttapohjalle voidaan hyvin sijoittaa väylämerkit samoin perustein kuin vaarinikäisiin epätarkkoihin.

Lue lisää

Et lukenut tekstiäni tarkasti. Väylämerkinnän sijainti tiedetään kyllä oikeaan koordinaatistoon ja oikeana pidettyyn (MML:n) rantaviivaan nähden. Kyllä väyläkartta syntyisi, mutta väylien ulkopuolisten alueiden syvyyskäyristä ja ja yksittäisistä kivistä riittäisi sanomista. Homman juju on siinä, että kaikki me olemme nöyriä kun vain näköhavaintoihin perustuen seilaamme kivien seassa käyttäen nykyisiä merikarttoja. Mutta heti kun joku hankkiin GPS-laitteen, niin hänestä tulee ylivertainen navigaattori, joka ei kykene muuhún kuin näkemään pelkkiä virheitä edellisten sukupolvien toiminnassa. Onneksi ei kuitenkaan kaikista vaan loppujen lopuksi hyvin harvoista, tosin äänekkäistä.