"Eliitti" todellisuudessa johtaa Suomea

Eliitti voi tarkoitaa montaa asiaa.
Se voi viitata koulutukseen, asemaan, varallisuuteen. Myös kulttuurieliitti on olemassa ja varmasti muitakin.

Li Andersson kuuluu varmasti useampaankin eliittiin sekä asemansa että köulutuksensa takia. Claes Andersson sen lisäksi vielä kulttuurieliittiin. Li on perinyt kotoaan vahvan eliittitaustan, onhan hänen isänsäkin osa eliittiä.

On oikeastaan aika hassua, että ilmiselvää asiaa yritetään hyssytellä. On ihan luonnollista, että ihmiset valitsevat itseään edustamaan parempaa väkeä, jolla on hyvä koulutus, osaaminen ja hyvät käytöstavat. Vallan linnakkeissa pyöriessä ei rapulaulujen osaamisesta ole ainakaan haittaa.

PieniPiruVasempaan kirjoitti:

Eliitti voi tarkoitaa montaa asiaa.
Se voi viitata koulutukseen, asemaan, varallisuuteen. Myös kulttuurieliitti on olemassa ja varmasti muitakin.

Li Andersson kuuluu varmasti useampaankin eliittiin sekä asemansa että köulutuksensa takia. Claes Andersson sen lisäksi vielä kulttuurieliittiin. Li on perinyt kotoaan vahvan eliittitaustan, onhan hänen isänsäkin osa eliittiä.

On oikeastaan aika hassua, että ilmiselvää asiaa yritetään hyssytellä. On ihan luonnollista, että ihmiset valitsevat itseään edustamaan parempaa väkeä, jolla on hyvä koulutus, osaaminen ja hyvät käytöstavat. Vallan linnakkeissa pyöriessä ei rapulaulujen osaamisesta ole ainakaan haittaa.

Lue lisää

Siinä on se olennainen ero, että eliittiä on tosiaan monenlaista, kuten myös hyväosaisia ja rikkaita, toiset antaisivat vähemmästäkin, ja toiset ei paljostakaan.

Se on ahneille minä, minä, minä porukoille vaikeaa ymmärtää, että maailmassa on tärkeäämpääkin kuin raha ja heidän vakuutuskuorensa ja muut sijoituksensa. Ihmettelen missä on heidän empatiakykynsä ja omatuntonsa. Sekin vielä, että heille useille vaikuttaa olevan tuntematonta tavallisten ihmisten ongelmat ja jotkut heistä peräti halveksivat työläisiä ja työttömiä. Ahneus vie kalatkin vedestä, ja olen huomannut, että täälläkin eräät jopa karehtivat työttömien vapaa-aika, tai työläisen menestymistä, joka on aika käsittämätöntä. Näille eliittiporukoille eintunnu riittävän mikään, vaan he haluavat aina vaan lisää ja lisää, ja he tuntevat sen olevan vielä oikeutettua, vaikka maassa olisi paljon vähävaraisuuden kanssa kamppailevia, mutta se eliitti syyllistää heidät, tietämättä heidän asioistaan yhtään mitään.

On myös hyväosaista eliittiä, jotka haluavat jakaa hyvinvointia, maksaa hitusen verran veroja enemmän, jotta saataisiin kaikille paremmat mahdollisuudet , pystyttäisiin hoitamaan useimmilla käsillä ja rahkeilla ihmisiä, pitämään tiet kunnossa ja palvelut saatavilla , sekä valmiita maksamaan siitä. Heidän näkemyksensä mukaan eriarvoisuuden lisääntyminen lisää yhteiskunnallisia ongelmia ja lisää sekä turvattomuutta, että yhteiskunnallisia menoja, joiden vuoksi toiset olisivat vaarassa pudota tai syrjäytyä. Tasa-arvoisempi yhteiskunta on iloisempi ja tuottavaksi, se antaa paremmat eväät lapsille menestymiseen, lisää vakautta ja nostaa kansanterveystyön, jotka ovat omiaan parantamaan maan taloutta ja menestymistä maailmanlaajuisessa kilpailussa, sekä ennen kaikkea tekee sen ihminen ja sydän edellä, välittäen sekä yhdessä ponnistaen.

SdpSdpOnParas kirjoitti:

Siinä on se olennainen ero, että eliittiä on tosiaan monenlaista, kuten myös hyväosaisia ja rikkaita, toiset antaisivat vähemmästäkin, ja toiset ei paljostakaan.

Se on ahneille minä, minä, minä porukoille vaikeaa ymmärtää, että maailmassa on tärkeäämpääkin kuin raha ja heidän vakuutuskuorensa ja muut sijoituksensa. Ihmettelen missä on heidän empatiakykynsä ja omatuntonsa. Sekin vielä, että heille useille vaikuttaa olevan tuntematonta tavallisten ihmisten ongelmat ja jotkut heistä peräti halveksivat työläisiä ja työttömiä. Ahneus vie kalatkin vedestä, ja olen huomannut, että täälläkin eräät jopa karehtivat työttömien vapaa-aika, tai työläisen menestymistä, joka on aika käsittämätöntä. Näille eliittiporukoille eintunnu riittävän mikään, vaan he haluavat aina vaan lisää ja lisää, ja he tuntevat sen olevan vielä oikeutettua, vaikka maassa olisi paljon vähävaraisuuden kanssa kamppailevia, mutta se eliitti syyllistää heidät, tietämättä heidän asioistaan yhtään mitään.

On myös hyväosaista eliittiä, jotka haluavat jakaa hyvinvointia, maksaa hitusen verran veroja enemmän, jotta saataisiin kaikille paremmat mahdollisuudet , pystyttäisiin hoitamaan useimmilla käsillä ja rahkeilla ihmisiä, pitämään tiet kunnossa ja palvelut saatavilla , sekä valmiita maksamaan siitä. Heidän näkemyksensä mukaan eriarvoisuuden lisääntyminen lisää yhteiskunnallisia ongelmia ja lisää sekä turvattomuutta, että yhteiskunnallisia menoja, joiden vuoksi toiset olisivat vaarassa pudota tai syrjäytyä. Tasa-arvoisempi yhteiskunta on iloisempi ja tuottavaksi, se antaa paremmat eväät lapsille menestymiseen, lisää vakautta ja nostaa kansanterveystyön, jotka ovat omiaan parantamaan maan taloutta ja menestymistä maailmanlaajuisessa kilpailussa, sekä ennen kaikkea tekee sen ihminen ja sydän edellä, välittäen sekä yhdessä ponnistaen.

Lue lisää

Monet uskovat, että varakkuus ja ahneus korreloivat keskenään.
Olisi kiva, jos asiasta olisi tutkimus - siis joku muu kuin poliittinen.

Järkipuhetta.

Olemme kansakuntana kansakuntien joukossa ja kilpailu on kovaa. Siksi omista huolehtiminen ja vilunkimaakarien kurittaminen luo sellaista menestyksen ja innovoinnin auraa, että emme kansakuntana jäisi Carunan ja muiden ja mamutuksen ja EU:n riiston kohteeksi vaan olisimme suomalaisten paras kotimaa. Suomi.

PieniPiruVasempaan kirjoitti:

Monet uskovat, että varakkuus ja ahneus korreloivat keskenään.
Olisi kiva, jos asiasta olisi tutkimus - siis joku muu kuin poliittinen.

Https://news.berkeley.edu
"Yläluokalla on suurempi taipumus epäeettiseen käyttäytymiseen, eli "ahneus on hyvä". Näin todetaan Kalifornian yliopiston Berkeleyn tutkimuksen mukaan.

RENTO ASENNE AHNEUTEEN

UC Berkeleyn kampuksella, San Franciscon lahden alueella ja valtakunnallisesti, tutkijat havaitsivat, että ylemmän luokan osallistujat valehtelivat ja pettivät todennäköisemmin uhkapelien tai neuvottelujen aikana; erottivat ihmisiä ja
ja hyväksyivät epäeettisen käyttäytymisen työpaikalla.

"Ylemmän luokan lisääntyneet epäeettiset suuntaukset johtuvat niiden suotuisammasta asenteesta ahneuteen", sanoi Paul Piff, psykologian tohtoriopiskelija UC Berkeleyssä ja Proceedings of the National Sciences -lehdessä.

Piffin tutkimus on joukko UC Berkeleyn tieteellisiä tutkimuksia sosioekonomisen luokan ja prososiaalisten ja antisosiaalisten tunteiden ja käyttäytymisen välisestä suhteista, mikä antaa uutta tietoa luokkaeroista ja syntyneestä taloudellisesta eriarvoisuudesta.

Tutkijat ovat tarkastelleet yli tuhannen alemman luokan, keskiluokan ja ylemmän luokan taustojen perusteella eettistä suuntautumista. Vapaaehtoiset ilmoittivat yhteiskuntaluokkansa (MacArthur-subjektiivisen sosioekonomisen aseman arvion mukaan) kun täyttivät kyselyt, jotka paljastivat heidän asenteensa kohtuuttomasta käyttäytymisestä ja ahneudesta. He osallistuivat tehtäviin, joissa mitattiin epäesteettistä käyttäytymistä.

Ajotapahtumia koskevissa kenttätutkimuksissa ylemmän luokan autoilijoiden havaittiin neljä kertaa todennäköisemmin kolaroimaan muita huomioimatta kuin muut kuljettajat ja kolme kertaa todennäköisemmin törmäämään jalankulkijaan suojatiellä.
Toisessa tutkimuksessa todettiin, että ylemmän luokan osallistujat toistivat muita osallistujia helpommin itsekästä liikennekäyttäytymistään.

Tutkimukseen osallistujille tehtiin koe, jossa heitä pyydettiin ottamaan yksi tai kaksi karkkia vierailijoiden lapsille varatusta karkkiastiasta. Ylemmän luokan osallistujat ottivat karkkeja kaksinkertaisen määrän verrattuna alempien luokkien kolleegoihin.

Osallistujien piti esittää työhaastattelijaa tilanteessa, jossa haastateltava haki pitkäaikaista työtä. Haastattelijat tiesivät, että tarjottu työ on lyhytaikainen. He saivat kertoa tämän haastateltavalle mutta ylemmän luokan testihenkilöt pimittivät tiedon muita useammin työnhakijoilta.

Tutkimus osoitti myös, että ylemmän luokan osallistujat huijasivat eniten. Tietokoneen noppapelissä jokainen pelaaja sai viisi ruutua noppaa ja sitten raportoi tulokset. Korkeimman pistemäärän saanut sai rahapalkinnon. Pelaajat eivät tienneet, että jokainen pelaaja saisi enintään 12 pistettä. Ylemmän luokan osallistujat raportoivat korkeampia pisteitä kuin oli mahdollista.

Osallistujia pyydettiin miettimään ahneuden etuja kuten käteisen varastaminen, lahjusten hyväksyminen ja asiakkaiden vähättely ja huijaaminen. Jopa ne, jotka eivät olleet ylempää sosioekonimista luokkaa, olivat halukkaita osallistumaan epäeettiseen käyttäytymiseen ylemmän luokan kohorttina, kun he näkivät ahneuden edut.
Tutkimuksen rahoitti osittain National Science Foundation.

J. P. Morganilta, amerikkalaiselta pankkimiljardööriltä, kysyttiin, milloin varakas mies on haalinut tarpeeksi rahaa ollakseen onnellinen. "Kun hän on ansainnut seuraavan miljoonan", kuului vastaus.

Sananlasku sanoo: "Ahneella on paskanen loppu". Toivottavasti näin olisi.
Finanssikriisi on osoitus ahneudesta. Suomessa ahneutta ei ehkä enää nähdä paheena. Siitä miten yhteiskunnalliseen ahneuteen on suhtauduttu on vanhusten ja lasten, heikompiosoisten kohtelu, mikä on jatkunut vuosikausia, ellei jopa vuosikymmeniä siten, että "hiljaisten ääniä" ei ole kuultu. Voitontavoittelu on äänet vaientanut.

Ahneus ja epäeettisyys sinänsä eivät vielä oikeuta kansalta varastamiseen ja sitä on mitä suurimmassa määrin verojen siirto yritystukina ja työllistämistukina yritysten voitonjakoihin ja sieltä osinkoina takaisin tukiensa myöntäjille, siis kansan valtuuttamien luottamushenkilöiden omille veroparatiisitileille ja hallintarekistereihin, josta ne eivät kansantalouden kiertoon palaa kuten veronkannolla lienee alunperin ollut tarkoitus.
Vastoin itse lainsäädäntötyössä (kansakunnan luottamustoimessa) laatimiaan lakeja.
Ja jos ja kun lait on laadittu nimenomaan näitä porsaanreikiä silmällä pitäen, on kysymys suoraan työnantajalta varastamisesta, sillä kansa maksaa myös näiden luottamushenkilöiden palkkiot ja jo siinä toimessa heidän itselleen myöntämät verottomat korvaukset.
Kyllä tällaiseen menettelyyn tarvitaan jo todella narsistiset ominaisuudet vaikka toistaiseksi perustuslain mukaan ns. demokraattisessa valtiossa olemmekin elävinämme.

Yksinhuoltajat, syrjäytyneet, työttömät, ja eläkeläiset ovat ihmisiä tarpeineen siinä kuin sinäkin.
Ja Sinä et voi tietää miten paljon, tai vähän, on heidän panoksensa ollut tai on edelleen Suomen yhteiskunnalle ja yhteisöille.

He ovat eri yhteiskuntaluokista ja eroavat toisistaan siinä kuin me muutkin, mutta aina kaikilla yhteiskunnassa ei ole onni myötä, ja elämässä saatta tapahtua itsestään riippumattomia vastoinkäymisiä, ja yksi johtaa helposti toiseen, ja silloin ei pidä lyödä lyötyjä, vaan auttaa vaikeimman yli.

Yksinhuoltajalla voi olla vaikka kuinka suuret tulot, tai hänellä ei ole töitä, mutta he ovat saattaneet maailmaan tulevaisuuden käsipareja, päättäjiä, palkansaajia ja veronmaksajia, voipa joku joskus vaihtaa tulevaisuudessa sinunkin vaippojasi.

Eläkeläiset ovat velvollisuutensa täyttäneet, Suomi ei olisi noussut hyvinvointivaltioksi ja noussut maailman parhaimpien maiden joukkoon monella mittarilla katsottuna, ilman näitä eläkeläisiä. Kuka heistä on tehnyt paljon työtä, toinen maksanut enemmän veroja, joku kasvattanut lapsikatraita ja tehnyt yhdessä yhteenhiileen puhaltaen oman osuutensa, ja pystytty huolehtimaan silti näistä heikommista, heistä joita on joka maailman kolkassa, oli politiikka ja keinot mitkä tahansa. Mutta pääasiassa nämä eläkeläiset ovat hoitaneet maan asiat ja hommat hyvin ja meillä on ollut maailmaan paras julkinen koulutusjärjestelmä ja terveydenhuolto, joiden ansiosta Suomessa onneksi enemmistöllä on mennyt hyvin. Vaikka viime aikoina ilmaistyöt ovat vaarantanut aitojen työpaikkojen syntymisen , josta oli vasta eilen kirjoitus lehdessä.

Nämä, eläkeläiset ovat luoneet meille hyvät eväät eteenpäin, ja useimmat saattaneet maailmaan uusia hyvin koulutettuja veronmaksajia. Mutta näissä eläkeläisissä on suurin osa nähnyt elämän varjopuolia ja heillä on ollut myötäelämisentaito, kokeneet yhteisvastuuta , joten ahneus ei niinkään päässyt heidän ikäpolvessaan voiton puolelle, ja siksi Suomi nousi nopeasti hyvinvointivaltioksi ja sivistysvaltioiden joukkoon.

Kuka ne työt tekee siellä teollisuudessa, siinä teollisuudessa jota ei vielä porvarit ole ehtineet myymään. Mietitäänpä sitä miten mm. Rautaruukille ja entiselle Kemiralle kävi, kun valtion yhtiöitä lähdettiin yksityistämään, joiden seurauksena ja niiden vanavedessä taas tuli sankoin joukoin "laiskoja" työttömiä.

Esimerkkinä kirjoitti:

Kuka ne työt tekee siellä teollisuudessa, siinä teollisuudessa jota ei vielä porvarit ole ehtineet myymään. Mietitäänpä sitä miten mm. Rautaruukille ja entiselle Kemiralle kävi, kun valtion yhtiöitä lähdettiin yksityistämään, joiden seurauksena ja niiden vanavedessä taas tuli sankoin joukoin "laiskoja" työttömiä.

Lue lisää

Jotain outoa niissä yrityksissä on ollut, kun enemmän pystytään tekemään pienemmällä porukalla. Sama pätee moneen julkishallinnon omistuksessa olevaan toimintaan.

Tulee mieleen, että missä vaiheessa julkishallinto sai luvan käyttää rahaa omiin palkkoihin enemmän kuin on tarpeen? Se on selvästi korruptiota.

Se nykyisessä järjestelmässä mättää, että se on rakennettu siihen maailmaan, jossa suuret ikäluokat olivat töissä ja maksoivat palkasta veroa.

Huoltosuhde eli kuinka monta ihmistä yhden töissäkäyvän pitää elättää oli 80-luvun lopussa 1,1. Nyt se on 1,4 ja tulevaisuudessa yhden töissäkäyvän pitää elättää itsensä lisäksi kolme tai jopa useampi.

On selvää, että se, mikä aikaisemmin riitti kahdelle, ei enää riitä neljälle, jos ei tehdä isoja muutoksia. Ongelmaa kärjistää vielä se, että vanhusten osuus kasvaa voimakkaasti ja vanhuksen viimeisen kahden vuoden terveysmenot ovat neljä kertaa sen, mikä on kulunut koko elämässä siihen asti.

Erityisen ongelmalliseksi asian tekee vielä se, että ikääntyminen ei ole tasaista vaan on kuntia, joiden väestö ikääntyy voimakkasti ja joista nuoret lähtevät pois. Ne kunnat eivät pysty vastaamaan omista velvoitteistaan millään tasolla.

Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että SOTEa tarvitaan tekemään isompia kokonaisuuksia jotta terveydenhoito säilyisi myös kuolevissa kunnissa.

Tässä oli hyvin helppotajuinen selitys sille miksei vanhalla tule enää toimeen tulevaisuudessa.

PieniPiruVasempaan kirjoitti:

Se nykyisessä järjestelmässä mättää, että se on rakennettu siihen maailmaan, jossa suuret ikäluokat olivat töissä ja maksoivat palkasta veroa.

Huoltosuhde eli kuinka monta ihmistä yhden töissäkäyvän pitää elättää oli 80-luvun lopussa 1,1. Nyt se on 1,4 ja tulevaisuudessa yhden töissäkäyvän pitää elättää itsensä lisäksi kolme tai jopa useampi.

On selvää, että se, mikä aikaisemmin riitti kahdelle, ei enää riitä neljälle, jos ei tehdä isoja muutoksia. Ongelmaa kärjistää vielä se, että vanhusten osuus kasvaa voimakkaasti ja vanhuksen viimeisen kahden vuoden terveysmenot ovat neljä kertaa sen, mikä on kulunut koko elämässä siihen asti.

Erityisen ongelmalliseksi asian tekee vielä se, että ikääntyminen ei ole tasaista vaan on kuntia, joiden väestö ikääntyy voimakkasti ja joista nuoret lähtevät pois. Ne kunnat eivät pysty vastaamaan omista velvoitteistaan millään tasolla.

Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että SOTEa tarvitaan tekemään isompia kokonaisuuksia jotta terveydenhoito säilyisi myös kuolevissa kunnissa.

Tässä oli hyvin helppotajuinen selitys sille miksei vanhalla tule enää toimeen tulevaisuudessa.

Lue lisää

Mikä mättää edelleenkin? On automatisoitua tuotantoa, robotteja, tuotantoa on tehostettu monella tapaa, tekijöitä on vähemmän ja tuotanto on noussut niin, että rahallinen huoltosude on vähintäänkin yhtä hyvä jos ei parempikin kuin suuten ikäluokkien töissä ollessa.
Mikä estää nuorempia sukupolivia korjaamasta huoltosuhdetta tekijöiden määrän suhteen?
Vanhuksen terveysmenot eivät ole 4 kertaiset 2 viimeisenä vuonna, vaikka ne nousisivatkin niin 1 asia tästä yhtälöstä unohtuu aina.
Kuvitelkaapa numeroiden pyörittäjät kuinka PALJON rahaa katoaa kierrosta lopullisesti kun suuret ikäluokat nukkuvat nurmen alla? Enää se eläkeraha ei kierrä taloudessa, ei ole kuluja, mutta ei ole tulojakaan!

Minä muistan, kun Suomessa oli paljon avoimia työpaikkoja muttei ollut työntekijöitä niihin.
Se oli eilen.

Olet oikeassa henkilöistä, mutta pitää muistaa, että heidän menestyksensä perustui siihen, että he saivat työpaikkansa menestymään.
Heidän oma menestyksensä on vain murto-osa sitä hyvää, jonka he loivat ympärileen työpaikkoina ja verotuloina.

Kyllä heidän on kelvannut ja on ollut helppo olla pomona, kun muut ovat tehneet aivotyöt, ohjelmistot, kehitystyön ja itse hommat.

Ja heidän johtamisestaan ollaan montaa mieltä, ja suosittelen lukemaan mm. Siilasmaan kirjan.

PieniPiruVasempaan kirjoitti:

Olet oikeassa henkilöistä, mutta pitää muistaa, että heidän menestyksensä perustui siihen, että he saivat työpaikkansa menestymään.
Heidän oma menestyksensä on vain murto-osa sitä hyvää, jonka he loivat ympärileen työpaikkoina ja verotuloina.

Lue lisää

Vai pärjäsivätkö nuo tahot, heistä huolimatta ??????

Vai kirjoitti:

Vai pärjäsivätkö nuo tahot, heistä huolimatta ??????

Oletan, että omistajat tietävät sen parhaiten. Heidän rahoistaanhan palkat maksetaan koska kaikki yrityksen omaisuus on osakkaiden omaisuutta.

Ei tarkoita.