OLEN RAKASTUNUT!

Kaunis ajatus, mutta neuvosi on käsittämättömän naivi. "Kysy, mitä hän sinusta ajattelee. Jos rakastaa, anna mennä täysillä."

Aikoinaan Lontoossa puhuimme tästä asiasta opiskelukavereideni kanssa. Kaikki Välimeren alueelta (espanjalaiset, ransakalaiset ja erityisesti italialaiset) tulleet sanoivat, etteivät rakkauden tunnustukset mitään tarkoita.

Rakkauden tunnustus on kuin kohteliaisuus, joka voidaan keveästi heittää tuikituntemattomallekin. Ero suomalaiseen jörrikkään, joka sanoo sen kerran papin edessä on melkoinen. Jos tuon perusteella antaa tunteidensa roihuta, puhumattakaan teoista tulevaisuuden eteen, menee kyllä metsään rytinällä.

puhuu itse suhteissaan pettyneenä

Noh, provo ei alkuperäinen ole...vaan totta.
Tiesittekö kateelliset ja pahansuovat suomalaiset, että rakkautta mahtuu maailmaan niin monenlaista?
Voit rakastaa myös ystävää, vaikka et koskaan hänen kanssaan sänkyyn menisikään. Minun rakkauteni on tällä hetkellä juuri tätä. En elättele sen suurempia toiveita. En kyllä ole uskaltanut paljon kysellä mitä vastapuoli ajattelee. Olen varmasti hänelle vain ystävä. Tämä ihminen on todella jotain erityistä. Kukaan ei minua vedätä! Olen jo aikuinen nainen. Vastaan omista teoistani ja kannan vastuuni. Kuinka moni suomalainen liitto kaatuukaan siihen, ettei tunteista puhuta. Ovatko sitten suomalaiset ja ulkomaalaiset tasoissa; toiset puhuvat paljon ja eivät (kö) tarkoita sillä mitään vai ne toiset jörrikät jotka vain papin edessä tahtovat rakastaa
ja ilmoittavat vasta sitten jos asiat muuttuvat?
Rakkautta toivon kaikille teille, jotka annoitte kommentteja!

Niinpä, olen kuule niiiiin rakastunut, että olen lyönyt päätäni, valvonut ja itkenyt, kaivannut ja nauranut, iloinnut ja kohdannut! Rakkaus on suuri, rakkaus on ihmeellinen, rakkaus ei kahdehdi eikä kersku...

Ihan kummallista ja törkeetä näillä palstoilla tämä vastailu kirjoitti kuka mitä tahansa. Yleensäkin jos naispuolinen sattuu jotain kirjoittaa omista haaveistaan tai ihastumisistaan ulkomaalaiseen. Toista on se, jos suomalainen mies tuo tuontivaimon, niin se on eri juttu. Aina haukutaan naiiviksi tai typeräksi, milloin miksikin...Yleensähän nuori ihminen onkin hieman lapsellinen, mutta entäs sitten? Saa luvan olla naiivi ja rakastunut tai mitä tahansa, mutta ei se keneltäkään pitäisi olla pois.
Uskomatonta, miten kateellisia ja pahasuopaisia suomalaiset ovat!!

Kuka tässä nyt sanoo että vastapuoli on puhunut rakkaudesta minulle yhtään mitään! Olen jo kolmenkumpin paremmalla puolella pitkän matkaa...
Olen síis varmasti naivi. Enkä ole itsekään ikuista rakkautta vastapuolelle vannonut. Tiedän kyllä elämä ei ole makeaa ei Italiassakaan. Mutta me ihmisethän teemme elämästämme onnellisen! Kurjuudessakin voi rakastaa!

Muisteleppa omia nuoruuden aikoja. Kyllä sitä jokainen on ollut naiivi ja tehnyt tyhmyyksiä. Nuoruus meni ainakin minulla leijailessa pilvissä; kun sitä oli niiiin rakastunut, että....ei aina tarvitse ola laskelmoiva ja harkitseva, miettiä aina kaikkea tekeekö oikeita vai vääriä valintoja. Ihanaa kun joku uskaltaa kertoa avoimesti olevansa rakastunut!!

Pitää tehdä siltä kuin tuntuu!!

italiafani kirjoitti:

Muisteleppa omia nuoruuden aikoja. Kyllä sitä jokainen on ollut naiivi ja tehnyt tyhmyyksiä. Nuoruus meni ainakin minulla leijailessa pilvissä; kun sitä oli niiiin rakastunut, että....ei aina tarvitse ola laskelmoiva ja harkitseva, miettiä aina kaikkea tekeekö oikeita vai vääriä valintoja. Ihanaa kun joku uskaltaa kertoa avoimesti olevansa rakastunut!!

Pitää tehdä siltä kuin tuntuu!!

ja ajatella että vaikka ei ole enää mikään teini eikä edes nuori aikuinen, niin tämä tunne rakastumisesta on juuri se sama mahtava jota kuitenkin tunsi rinnassaan silloin nuorena: epävarmuus, ujous, hämmennys, ei uskalla kertoa tunteistaan....

mahdoton kirjoitti:

Ihan kummallista ja törkeetä näillä palstoilla tämä vastailu kirjoitti kuka mitä tahansa. Yleensäkin jos naispuolinen sattuu jotain kirjoittaa omista haaveistaan tai ihastumisistaan ulkomaalaiseen. Toista on se, jos suomalainen mies tuo tuontivaimon, niin se on eri juttu. Aina haukutaan naiiviksi tai typeräksi, milloin miksikin...Yleensähän nuori ihminen onkin hieman lapsellinen, mutta entäs sitten? Saa luvan olla naiivi ja rakastunut tai mitä tahansa, mutta ei se keneltäkään pitäisi olla pois.
Uskomatonta, miten kateellisia ja pahasuopaisia suomalaiset ovat!!

niin kyllä se on joka maassa sama ilmiö, miehet suojelevat naisiaan vierasmaalaisilta, menepä vaikka Saudi-Arabiaan ja yritä puhua paikallisille naisille, etenkin länsimainen mies, joutuu heti vankilaan.

Samaa juttua olen kuullut myös esim Saksassa, turkkilaiset miehet eivät anna saksalaisten miesten keskustella omien naistensa kanssa, onko se sitten sitä tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan,jne? Jotenkin tuntuu että omat arvot koventuneet ja tekisi mieli näyttää "närhenmunat" kaikille näille idealisteille jotka uskovat hyvään ja oikeudenmukaiseen maailmaan.

mahdoton kirjoitti:

Ihan kummallista ja törkeetä näillä palstoilla tämä vastailu kirjoitti kuka mitä tahansa. Yleensäkin jos naispuolinen sattuu jotain kirjoittaa omista haaveistaan tai ihastumisistaan ulkomaalaiseen. Toista on se, jos suomalainen mies tuo tuontivaimon, niin se on eri juttu. Aina haukutaan naiiviksi tai typeräksi, milloin miksikin...Yleensähän nuori ihminen onkin hieman lapsellinen, mutta entäs sitten? Saa luvan olla naiivi ja rakastunut tai mitä tahansa, mutta ei se keneltäkään pitäisi olla pois.
Uskomatonta, miten kateellisia ja pahasuopaisia suomalaiset ovat!!

Kuuleppa

Ei sillä ole mitään merkitystä, onko kyseessä mies vai nainen. Monissa kulttuureissa kohteliaisuuksien lausuminen on vain eriasia, kuin mitä tarkoitetaan, itse olen suomalainen ja lauon liian helposti liian suuria asioita, eli ei se suomalaiselle ole tavatonta.

Tuontivaimo voi yhtätodennäköisesti lausua perättömiä ja lausuukin niitä todennäköisemmin, kuin suomivaimo.

Kuka on kieltänyt rakastumasta, mutta aina alkuhuumassa tulee muistaa realiteetit, mikä ei ole helppoa, itse olen tämänkin oppinut vasta petyttyäni, elämämä opettaa, onkin ohjeeni. Kateutta ei ole kertoa realiteetejä.

kaunokainen kirjoitti:

ja ajatella että vaikka ei ole enää mikään teini eikä edes nuori aikuinen, niin tämä tunne rakastumisesta on juuri se sama mahtava jota kuitenkin tunsi rinnassaan silloin nuorena: epävarmuus, ujous, hämmennys, ei uskalla kertoa tunteistaan....

Niin, ja rakastua voi myös italialaiseen aidosti ja laskelmoimatta. Ei aidot tunteet kohdistu vain suomalaisiin miehiin, jota täällä kovasti yritetään selittää, vaan se rakkauden kohde voi olla italialainen kuin amerikkalainenkin. On kummallista, että luullaan rakkauden kohteen olevan näiden patujen määriteltävissä täällä.

On todella yllättävää, miten paljon ihmiset ovat ottaneet kantaa tähän mun juttuun, puolesta sekä vastaan. Toivoisin edelleen ihmisiltä suvaitsevaisuutta muita kansoja ja kulttuureita kohtaan. Entäpä jos teidän lapsenne menevät jonkin ulkomaalaisen kanssa tulevaisuudessa naimisiin? Teillä voi olla vielä kasvun paikka edessä.
En enää halua tarkemmin kertoa suhteestani rakkauden kohteeseeni, koska asia ei ole ihan näin yksioikoinenkaan... olen varma että jos paljastaisin enemmän, tähän juttuuni olisi vastattu vielä kolme kertaa enemmän. Suojelen siis itseäni.

Tämä miekkonen vaikuttaa Suomi- neidon navan seudulla ja on niin mahtava, paljon opiskellut ja töitä jo Suomesta saanut, kerrassaan varmasti valioyksilö jos nyt ajattelee sitä, mitä täällä yleensä ottaen ulkomaalaisista on ajeteltu. Hän on kaikinpuolin kohtelias, ei yhtään lipevä, eikä mielistele. Niin että pakko tuottaa teille pettymys!!

kaunokainen kirjoitti:

Tämä miekkonen vaikuttaa Suomi- neidon navan seudulla ja on niin mahtava, paljon opiskellut ja töitä jo Suomesta saanut, kerrassaan varmasti valioyksilö jos nyt ajattelee sitä, mitä täällä yleensä ottaen ulkomaalaisista on ajeteltu. Hän on kaikinpuolin kohtelias, ei yhtään lipevä, eikä mielistele. Niin että pakko tuottaa teille pettymys!!

No korkeasti koulutettu (enkä nyt tarkota mitään amiksen apuluokan jatkotutkintoa,vaan ihan eurooppalaista huippuyliopistoa) on tämä minunkin tuntema "amor" ja varmaan aivan samanlainen "valioyksilö"...Mutta eipä tästä enempää - hänen kaltaisia psykoja tuskin muita joten senpuoleen voit varmaan olla huoleti. Itse vain menin niin totaalisesti lankaan mm. hyvän käytöksen ja hienon tittelin ja koulutuksen johdosta. Puolen vuoden jälkeen hänen käytös muuttui ihan sanoinkuvaamattomaksi, mutta se siitä...Tsemppiä!

Mähän kerroin jo että mä olen rakastunut! En todellakaan ole ollut sukupuoliyhteydessä henkilön kanssa eikä hän tiedä tunteistani!!!!!! Rakastaahan voi näinkin vai voiko?

Enää uskaltaa, täältä on satanut niiiin paljon sontaa niskaan, olen naivi, typerä horo jne...
Taidan poistua kuvioista.
P.s olen kirjoittanut ketjuun jo mutta eri nimimerkillä. Kaikkea hyvää sinulle ystäväni!!!