Auringon liikkeet

Mielenkiintoisia ja tarkkoja laskelmia. Olenko minä tyhmä jos sanon että en ymmärrä miksei samalla 5800k teholla lämmittävä, pallomaateorian kanssa taivaalla samankokoisena litteässämaassa näkyvä aurinko lämmitä samanverran myös litteässä maassa?

Esitän ison kiitoksen sinulle kartanpalloa tämän linkkaamasi litteänmaan aurinkolaskurin kehittämisestä, huomaan että laskuria on kehitetty jälleen kun viimeksi viikko sitten sitä testasin.. Ilmeisesti laskurissa keltaisena näkyvä alue on litteänmaanteorian auringon valaisema alue? Ja vaalea alue joka palloteorian auringon pitäisi valaista? Ja musta pimeä-alue joka on pimeää sekä litteänmaan että palloteorian teorioissa?

Minun on pakko myöntää, etten ole 100% varma litteänmaan todellisuudesta, kuten palstalla olen alusta asti kertonut, minä haluan tutkia litteänmaan teorian mahdollisuutta suhteessa palloteoriaan.. minulle on esitetty vakuuttavia litteänmaan todisteita ja kokeita joissa on simuloitu mm. auringon katoamista horisonttiin ja perspektiivin katoamispisteeseen litteänmaan teorialla.

Myönnän että aurinko käyttäytyy laskurin mukaan epäloogisesti päiväntasaajan eteläpuolella litteänmaan aurinkolaskurin mukaan.. Minä olen kokeillut ehkä satoja erilaisia auringon koon ja etäisyyden arvoja laskuriin, uskon että jos maa on litteä, niin totuus on välillä auringon etäisyys 2500-3500km ja auringon koko 30-70km. Auringon havaittu koko taivaalla selittää nämä arvot, mutta en osaa selittää auringon lämpötehon vaihtelua.. Tämä vaatisi kysymystä tiede palstan fysiikka tai matematiikka osaston asiantuntijoilta mutta molemmilta palstoilta aloitukseni poistettiin.. Täytyy yrittää tehdä vielä matematiikka osastolle aloitus jossa pyydän arvoja teoreettiselle litteänmaan auringolle niin kukaan tieteeseen uskova pallomaateoreetikko ei pääse paihoittamaan mieltänsä

mutta hetkinen, jos auringon pintalampötila on 5800k ja maahan näkyvä osa on samansuuruinen litteänmaan ja pallomaateoriassa niin silloinhan saman suuruisena lähempänä litteäämaata sijaitseva aurinko lämmittää enemmän? aika hyvä heitto kartan palloa ;)
en osaa selittää miksi lähempänä sijaitseva aurinko lämmittää enemmän samalla pintalämpötilalla.. Minä laitan tämän kysymyksen fe societynlitteänmaan keskustelufoorumille

Aurinko paistaa taivaankannen läpi joka taittaa valoa. Litteänmaan malli on kyllä täysin oikeassa valaistu sekä pimeäksi jäävä alue vastavat hyvin todellisuutta.
https://m.youtube.com/watch?v=zvVXxfkyX1Q

Delphin, olet tulkinnut laskuria aivan oiken, juuri noin ne eri alueet ovat.
Musta alue on yö. Ei-musta alue on päivä. Keltaisen alueen valaisee litteän maan aurinko, jonka näemme liikkuvan radallaan. Keltasisen alueen säde on juuri se, jolla saadaan aikaan pohjoisen napa-alueen kaamos ja yötön yö oikein.

Minun motiivini ovat samantapaiset kuin sinunkin. Kun kuulin tästä litteän maan liikkeestä, uteliaisuuteni heräsi, mutta en missään tapauksessa halunnut tyrmätä ideaa heti, tutkimatta sekä sen mahdollisuuksia, että kannattajien perusteluja. Pian oli pakko itse tutkia, toimisiko aurinko litteässä maassa todella, ja miten.

Uskon luonnotieteiden nykyisten lakien, kaavojen ja laskentamallien tuottavan oikeita tulokisa, joista voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Olen niin usein itse kokeillut vähän kaikien alojen teorioita käytäntöön, että kantani on sillä perusteltu.

Auringon kuten minkä hyvänsä lämpöä säteilevän kappaleen lähettämän säteilyn aallonpituus ja siten myös valon väri ja kuinka suuri osa säteilystä on lämpöä, riippuu kappaleen lämpötilasta. Aurongon lämpötila on tuo n 5800 K (kelviniä=celsiusasteita absoluuttisesta nollapisteestä -273,15), ja sillä lämpötilalla saadaan sellaista säteilyä, jota auringosta tulee.

Se, kuinka paljon energiaa (W/m²) saapuu perille riippuu säteilevän kappaleen pinta-alasta, lämpötilasta ja etäisyydestä. Jos litteän maan auringon lämpötila ja näennäinen koko zeniitissä ovat samat kuin pallomaan auringolla, niin on kolme ongelmaa:

1) Näennäinen koko riippuu, millä etäisyydellä LMA on, koska se liikkuu niin lähellä katsojaa. 150 000 000 km tai 100 - 5000 km ova tässä suhteessa ratkaiseva ero. PMA näennäinen koko vaihtelee olemattoman vähän, koska se on niin kaukana. Sanokaamme, että LMA on 3500 km korkeudella zeniitissä ja näkyy 0.53° kokoisena kuten PMA. Sen halkaisija on tällöin vain 32.5 km.

2) Säteilyenergia tällaisesta LMAsta olisi zeniitissä vain 0.26 W/m², kun se PMAlla on 1024 W/m², ja

3) samaan aikaan muualla kuin suoraan auringon alla olevissa paikoissa LMA näyttäisi paljon pienemmältä ja se lämmittäisi vieläkin vähemmän.

Itse auringon pitää säteillä koko ajan samalla tavalla, se ei saa vaihdella. Perille katsojalle tulevan energian laskeminen on aika työlästä, minulla laskelma on toistaiseksi vain excelissä, mutta taidan laittaa ainakin laskurin alaosan datalistaukseen myös tämän arvon laskennan. Tietysti pitää sitten auringon lämpötilakin voida asettaa halutuksi tai määrätä kiinteästi samaksi kuin PMAn.

Eiköhän fysiikkaryhmästä saa vastauksia, mutta älä puhu litteästä maasta, vaan anonyymisti säteilevästä mustasta pallosta, lämpötila 5800K, etäisyys tämä, tulokulma 90°. Jos sinut jo tunnetaan siellä, niin laita kysymys toisella nimimerkillä.

Delphin kirjoitti:

mutta hetkinen, jos auringon pintalampötila on 5800k ja maahan näkyvä osa on samansuuruinen litteänmaan ja pallomaateoriassa niin silloinhan saman suuruisena lähempänä litteäämaata sijaitseva aurinko lämmittää enemmän? aika hyvä heitto kartan palloa ;)
en osaa selittää miksi lähempänä sijaitseva aurinko lämmittää enemmän samalla pintalämpötilalla.. Minä laitan tämän kysymyksen fe societynlitteänmaan keskustelufoorumille

Lue lisää

Oikein hyvä ..." hetkinen"! Tähän kohtaan minäkin ensin tökkäsin laskelmia tehdessäni. Mutta sitten oivalsin, että optisella perspektiivillä ei olekaan vaikutusta tässä lämpöopin kaavassa.

Alkuperäinen säteilijän todellinen pinta-ala ja etäisyys nimittäin ovat jo mukana kaavassa ja vaikuttavat lopputulokseen. Toisin sanoen kaava huomioi jo ne seikat, jotka vaikuttavat myös perspektiiviin. Voidaan myös ajatella, että kaava tuottaa "säteilyn perspektiivin".

Sillä, miten isolta säteilijä n ä y t t ä ä ei ole vaikutusta lopputulokseen. Ei näennäistä kokoa voi käyttää säteilijän pinta-alana.

kartan_palloa kirjoitti:

Delphin, olet tulkinnut laskuria aivan oiken, juuri noin ne eri alueet ovat.
Musta alue on yö. Ei-musta alue on päivä. Keltaisen alueen valaisee litteän maan aurinko, jonka näemme liikkuvan radallaan. Keltasisen alueen säde on juuri se, jolla saadaan aikaan pohjoisen napa-alueen kaamos ja yötön yö oikein.

Minun motiivini ovat samantapaiset kuin sinunkin. Kun kuulin tästä litteän maan liikkeestä, uteliaisuuteni heräsi, mutta en missään tapauksessa halunnut tyrmätä ideaa heti, tutkimatta sekä sen mahdollisuuksia, että kannattajien perusteluja. Pian oli pakko itse tutkia, toimisiko aurinko litteässä maassa todella, ja miten.

Uskon luonnotieteiden nykyisten lakien, kaavojen ja laskentamallien tuottavan oikeita tulokisa, joista voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Olen niin usein itse kokeillut vähän kaikien alojen teorioita käytäntöön, että kantani on sillä perusteltu.

Auringon kuten minkä hyvänsä lämpöä säteilevän kappaleen lähettämän säteilyn aallonpituus ja siten myös valon väri ja kuinka suuri osa säteilystä on lämpöä, riippuu kappaleen lämpötilasta. Aurongon lämpötila on tuo n 5800 K (kelviniä=celsiusasteita absoluuttisesta nollapisteestä -273,15), ja sillä lämpötilalla saadaan sellaista säteilyä, jota auringosta tulee.

Se, kuinka paljon energiaa (W/m²) saapuu perille riippuu säteilevän kappaleen pinta-alasta, lämpötilasta ja etäisyydestä. Jos litteän maan auringon lämpötila ja näennäinen koko zeniitissä ovat samat kuin pallomaan auringolla, niin on kolme ongelmaa:

1) Näennäinen koko riippuu, millä etäisyydellä LMA on, koska se liikkuu niin lähellä katsojaa. 150 000 000 km tai 100 - 5000 km ova tässä suhteessa ratkaiseva ero. PMA näennäinen koko vaihtelee olemattoman vähän, koska se on niin kaukana. Sanokaamme, että LMA on 3500 km korkeudella zeniitissä ja näkyy 0.53° kokoisena kuten PMA. Sen halkaisija on tällöin vain 32.5 km.

2) Säteilyenergia tällaisesta LMAsta olisi zeniitissä vain 0.26 W/m², kun se PMAlla on 1024 W/m², ja

3) samaan aikaan muualla kuin suoraan auringon alla olevissa paikoissa LMA näyttäisi paljon pienemmältä ja se lämmittäisi vieläkin vähemmän.

Itse auringon pitää säteillä koko ajan samalla tavalla, se ei saa vaihdella. Perille katsojalle tulevan energian laskeminen on aika työlästä, minulla laskelma on toistaiseksi vain excelissä, mutta taidan laittaa ainakin laskurin alaosan datalistaukseen myös tämän arvon laskennan. Tietysti pitää sitten auringon lämpötilakin voida asettaa halutuksi tai määrätä kiinteästi samaksi kuin PMAn.

Eiköhän fysiikkaryhmästä saa vastauksia, mutta älä puhu litteästä maasta, vaan anonyymisti säteilevästä mustasta pallosta, lämpötila 5800K, etäisyys tämä, tulokulma 90°. Jos sinut jo tunnetaan siellä, niin laita kysymys toisella nimimerkillä.

Lue lisää

Hops, löysinkin virheen omasta kaavastani auringon säteilyn voimakkuuden osalta.
Palaan asiaan.

kartan_palloa kirjoitti:

Hops, löysinkin virheen omasta kaavastani auringon säteilyn voimakkuuden osalta.
Palaan asiaan.

Joo virheeni selvisi ja korjasin. Korjaan nyt tässä aikaisemmin sanomaani, että litteän maan auringolla olisi vaikeuksia pysyä säteilymäärän suhteen palloauringon kanssa samoilla lukemilla. Eroja on, mutta ne eivät ole kertaluokkaa, vaan ymmärrettäviä poikkeamia, joita kuvailee sangen hyvin erot aurinkojen näennäisessä koossa.

On jopa niin, että lämpösäteilyn määrä säteilijällä ja vaimeneminen matkalla lasketaan täsmälleen samalla kaavalla kuin muunkin sähkömagneettisen säteilyn, kuten valon. Totesin tarkistustenkin jälkeen hämmästyneenä, että säteilymäärä muuttuu aivan samassa suhteessa kuin perspektiivinen muutoskin. Tarkemmin ajatellen se onkin ihan luonnollista.

Voin siis toistaa , että yksinkertaisesti auringon näennäinen koko kuvailee samalla sen kuumuutta. Säteilymäärä seuraa tulokulman lisäksi samaa perspektiivistä vaihtelua kuin näkyvä kokokin.

Tästä seuraa toisenlainen ongelma. Kun kääntöpiirien välillä olevilla alueilla ja lähistössä tulee tilanteita, joissa aurinko on suoraan päällä hyvin lähellä ja näyttää valtavalta - niin se myös paahtaa samalla tavalla moninkertaisella teholla. Kuumahan siellä on, mutta ei koskaan esim seitsenkertainen lämpötila viileämpään vuodenaikaan verrattuna. - Suo siellä vetelä täällä.

Mutta kovasti kiinnostavaa tämä laskeminen on.

Keskipäivällä auringonsäteet matkaa paljon lyhyemmän pätkän lämpöä imevän ilmakehän läpi kuin illalla, siksi perille pääsee keskipäivällä enemmän lämpöä.

Jos mollikka olisi hyvin lähellä maata, niin se näkyisi aamulla pienenä, keskipäivällä isona ja illalla taas pienenä. Perspektiivi leipoo sitä reilusti kun etäisyys muuttuu puolta penemmäksi tai isommaksi.

Muatta kun se on okein hiton kaukana, niin perspektiivi ei saa otetta siitä, kun etäisyys muuttuu vain miljoonasosan sinne ja tänne.

Auringon koon muuttumista pienemmäksi sen mennessä kohti taivaanrantaa on runsaasti videoita.
Sitä selitetään milloin milläkin ilmakehän tai perspektiivin vaikutuksilla. Jokainen voi Aurinkoa tarkkailla kun se meillekin tulee kohta näkyville. Kyllä keskipäivän Aurinko on taatusti suurempi.
Itse olen etelän mailla tätä katsellut rantapäivän päätteeksi.

En löytänyt sellaista videota, jossa olisi ollut linssiin kiinnitetty mustasuodin ja mitta-asteikko auringon kuvan päällä. Silmämääräinen tarkastelu on alttiina optisille harhoille. Joskus se vaikuttaa valtavan isolta ja joskus aika pieneltä riippuen mitä muuta on näkyvissä. Harhat syntyvät myös kuvaa katsoessa.

Sitä paitsi muutenkaan paljaalla silmällä tai näillä suorilla videoillahan ei nähdä auringon todellista kulmakokoa. Kameran (ja silmän linssi hajottaa reunoilta koronan tapaista kohinaa ulospäin, sitä enemmän mitä korkeammalla aurinko on. Tässä on ihan lyhyt neutraali video, joka selvästi havainnollistaa tämän kokovirheen valokuvissa ja videoilla.

https://www.youtube.com/watch?v=9tWK5ou1ziE

Pitää vissiin ryhtyä koejärjestelyihin ja tehdä oma video tai kuvasarja.

Joo ei kyllä liiku oikeakaan aurinko noin.
Katso tästä esimerkiksi päiväntasaajalla seisauspäivän liepeillä (alempi panoraama on oikea aurinko, ylempi on litteän maan aurinko):
http://www.automatch.de/cgi-bin/flatearth.php?ldate=2019-09-23 18:00:00&location=Kuala Lumpur&lats=0&longs=101.7000&orbitheimin=1500&orbitheimax=3500&sundia=100&unit=Km&step=minute

Mutta se on tosiasia, että litteän maan aurinkoa ei saa liikkumaan sillä tavalla kuin aurinko oikeasti näkyy.

Tuo video on täyttä moskaa alusta loppuun.
Anna viisivuotiaalle pojalle tehtäväksi kertoa, miten auto toimii, mutta ei saa käyttää sanoja "en tiedä", "luulen, että", eikä "varmaankin". Tuollaiselta se kuullostaisi.

Katso toisessa ketjussa kommentteja tästä videosta:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15586232/maa-on-littea!-tassa-on-nyt-ne-todisteet!#comment-96946687

Jos pilvien yläpuolelle piirretään viiva valosäteiden mukaisesti niin aurinko näyttäisi olevan alle 10km korkeudessa? Se ei oikein sovi litteänmaan eikä pallomaateoriaankaan, eli kyseessä lienee jonkinlainen heijastus?